VTM dnro 3/020/2010 VALTIO N TAIDEMUSEON. Toiminta- ja taloussuunnitelma VUOSILLE

Transkriptio

1 VTM dnro 3/020/2010 VALTIO N TAIDEMUSEON Toiminta- ja taloussuunnitelma VUOSILLE

2 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Käsittelty Valtion taidemuseon yt-neuvostossa ja j ohtoryhmässä Kannen kuva: Osmo Valtonen: Circulografi (1983, Nykytaiteen museo Kiasma) Kuva: Kuvataiteen keskusarkisto / Jyrki Luukkonen

3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 4 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 5 3 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINNAN PAINOPISTEET JA LINJAUKSET 8 4 TOIMINNAN TULOSALUEITTAISET LINJAUKSET KULTTUURIPERINNÖN HOITO (TA I) 10 Taidekokoelmien kartuttaminen, dokumentointi sekä konservointi ja säilytys 10 Kuvataiteen tietovarantojen kartuttaminen, dokumentointi ja säilytys NÄYTTELY- JA OHJELMISTOTUOTANTO SEKÄ MUU YLEISÖLLE SUUNNATTU TOIMINTA (TA II) Näyttely-, ohjelma- ja projektitoiminta 12 Kulttuuri- ja yleisöpalvelut 13 Julkaisutoiminta 13 Tieto- ja asiantuntijapalvelut 14 Taideteosten lainaus ja talletukset museosta TAIDEMUSEOALAN SEKÄ TUTKIMUS JA MUUN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN (TA III) 15 Valtakunnallinen taidemuseoalan kehittäminen 15 Muut yhteistyöhankkeet ja sidosryhmätoiminta 16 Tutkimusprojektit 16 Julkaisuvaihto 16 Kansainväliset toimikunnat sekä henkilökunnan toiminta asiantuntijana TUKIPALVELUT (TA IV) 17 Viestintä ja markkinointi sekä yleisötutkimus 17 Henkilöstöhallinto ja henkilöstön kehittäminen 18 Tietohallinto 18 Kiinteistö- ja materiaalihallinto, turvallisuus- ja riskihallinto ja kuljetus 18 Muut tukipalvelut 19 5 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN TAUSTA JA PERUSTEET HENKILÖSTÖSUUNNITELMA LUKUINA HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN TOIMENPITEET 21 6 TALOUSSUUNNITELMA 22 3

4 1 JOHDANTO Toiminta- ja taloussuunnitelmien perusteista ja tarkoituksesta on säädetty valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 12 :ssä ja valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992) 2 luvussa. Monivuotisen toiminta- ja taloussuunnittelun tarkoituksena on tukea toiminnan tuloksellisuutta, antaa perusteita kehysten ja vuotuisen talousarvion laadinnalle sekä antaa perusteita johtamiselle ja ohjaukselle samoin kuin tulostavoitteiden asettamiselle. Suunnitelma laaditaan valtiovarainministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön antamien määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Valtion taidemuseon toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää taidemuseon linjauksia suunnittelukauden keskeisiin toiminnallis-taloudellisiin kysymyksiin. Valtion taidemuseon strateginen suunnitelma koostuu toiminta-ajatuksesta, arvoista, visiosta ja toiminnan strategisista painopisteistä. Toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää meno- ja tulolaskelmat, jotka ovat pohjana tuleville kehyspäätöksille. Laskelmat esitetään vuoden 2011 talousarvion hintatasossa. Menolaskelmaan sisältyy peruslaskelma, jonka osalta suunnittelukauden kehyksissä on huomioitu valtion tuottavuushanke. Valtioneuvoston kehyspäätös merkitsee kehyksen supistamista yhteensä eurolla vuodesta 2007 lähtien vuoteen Vuosien aikana nettomääräinen kehyssupistus on euroa. Valtion taidemuseon kehysehdotuksessa on otettu huomioon taidemuseon esittämien kehittämishankkeiden kustannusvaikutukset. Kehysehdotus merkitsee ennen kaikkea yritystä palauttaa taidemuseon entinen toiminnallinen ja teknologinen taso, sillä nykyisellään taidemuseon käytettävissä olevista määrärahoista vain jatkuvasti supistuva osuus jää näyttely-, kokoelma- ja muun sisällöllisen toiminnan rahoitukseen. Tämä näkyy taidemuseon toiminnassa mm. siten, että suuria ja huomattavia kansainvälisiä näyttelyitä on pystytty järjestämään vain poikkeusjärjestelyin ja poikkeuksellisen suurella riskinotolla. Tilanne ajaa taidemuseon pikkuhiljaa kestämättömään tilanteeseen, jossa taidemuseon pelkän infrastruktuurin ylläpitäminen vie suurimman osan toimintavaroista. Tulevaisuudessa näyttelytoiminnan kehittäminen ja käytettävissä olevien määrärahojen kehitys riippuu olennaisesti näyttelytoiminnan yleisömenestyksestä ja yritysyhteistyöstä. Taidemuseon vuosittaiset tulokertymät ovat vaihdelleet suuresti ja tarkoitus on löytää keinot tasaisemman tulokertymän saavuttamiseen. Maksullisen toiminnan tulojen kasvattamisessa on pakko ottaa huomioon, että julkinen kulttuurilaitos ei voi lähteä suoraviivaiseen tulokertymän maksimointiin sisältötavoitteiden kustannuksella. Lisäksi hinnoittelupolitiikassa on otettava huomioon muun muassa saavutettavuuteen ja taidekasvatukseen liittyviä näkökohtia. Lisäksi Valtion taidemuseon näyttelytoimintaan käytettävissä olevien määrärahojen väheneminen tuo suunnittelukaudelle lisähaasteita. 4

5 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Maan kansallisgalleriana Valtion taidemuseolla on keskeinen vastuu kulttuurivarannon ylläpitäjänä ja kuvataiteen ja laajemmin käsitettynä kulttuurin ymmärtämistä syventävien palveluiden tuottajana. Luovassa hyvinvointiyhteiskunnassa kulttuuri ja taide nähdään osana yhteiskuntaa uudistavaa ja kehittävää innovaatioperustaa. Sijoittamalla taiteen, koulutuksen ja luovuuden edistämiseen voi visio luovasta hyvinvointiyhteiskunnasta toteutua. Valtion taidemuseolla on merkittävä rooli tässä työssä; se pyrkii kolmen taidemuseonsa ja muiden toimintojensa välityksellä tuomaan taiteen ja luovuuden yhä tiiviimmin osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää. Yhteistyö muiden kulttuuritoimijoiden kanssa muodostaa voimavaran tulevaisuutta ajatellen ja kulttuurin entistä runsaampi tarjonta lisää kulttuuripalveluiden käyttöä. Kansainvälinen yhteistyö ja kulttuurialan EU-projektit kiinnittävät Valtion taidemuseon eri toimijat entistä kiinteämmin eurooppalaiseen kulttuuriyhteistyöhön. Se merkitsee mm. kokoelmien ja museoammattilaisten liikkuvuuden korostamista. Myös muu kansainvälinen toiminta laajenee koko ajan ja eurooppalaisen yhteistyön lisäksi museo seuraa globalisaation tuomia muutoksia kulttuurin alalla ja pyrkii olemaan mukana tässä kehityksessä. Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta ja kuluttajakäyttäytymisen muutokset asettavat yhä kovemman haasteen taide- ja kulttuurilaitoksille, myös museoille, uusien näkökulmien tarjoajana. Samalla museoiden on kyettävä vastaamaan yhteiskunnan demografisiin muutoksiin vahvistamalla omaa monikulttuurisuusosaamistaan sekä turvattava palveluiden yhdenvertainen saatavuus kaikille yleisöryhmille saavutettavuuden ja esteettömyyden periaatteiden mukaisesti. Myös valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittinen ohjelma korostaa taiteen ja kulttuurin merkitystä sekä yksilön perusoikeutena että yhteiskunnallisena kehitystekijänä ja hyvinvoinnin rakentajana. Valtion taidemuseolla olisi kokoelmavarantonsa ja henkilöstönsä ammatillisen osaamisen näkökulmasta erinomaiset valmiudet vastata kentän kulttuuripalveluiden tarpeeseen. Valtiontalouden tiukka linja näkyy kuitenkin kulttuurilaitosten budjeteissa ja esimerkiksi Valtion taidemuseon budjetissa jatkuva kiinteiden menojen museosta riippumaton kasvu syö itse museaaliseen toimintaan suunnattuja varoja. Kiristyvä taloudellinen tilanne pakottaa kulttuurilaitokset miettimään yhä tarkemmin toimintaympäristöä, sen muutoksia ja toiminnan strategisia linjauksia. Nykytaiteen esittämisessä uuden mediateknologian (digitaalisen esitys- ja verkkoteknologian) asema on keskeinen. Taiteilijat käyttävät pääsääntöisesti uusinta mediatuotanto- ja esitystekniikkaa, joten myös museoiden on kyettävä uudistamaan audiovisuaalinen tekniikkansa vastaamaan ajan vaatimuksia. Muuttuvassa turvallisuusympäristössä tulee huolehtia siitä, että museokiinteistöt ja muut tilat, joissa kokoelmia ja näyttelylainoja käsitellään, varustetaan riittävällä tekniikalla, ja että tilat ovat muutoinkin käyttöön nähden tarkoituksen mukaiset. Valtion taidemuseossa noudatetaan vuonna 2010 vahvistettua turvallisuusstrategiaa. Valtion taidemuseon näkökulmasta suunnittelukauden merkittävimpiä kysymyksiä on valtionhallinnossa toimeenpantava tuottavuushanke. Valtioneuvoston kehyspäätöksen mukaan Valtion taidemuseon osalta tuottavuushanke edellyttäisi vuosina kaikkiaan 21 henkilötyö- 5

6 vuoden lakkauttamista. Valtionhallinnon tulevaisuuden suuntalinjauksena näyttää yhä enenevässä määrin olevan keskitetyn ohjauksen ja yhtenäistämisen lisääminen. Valtion taidemuseo varautuu tuottavuushankkeen jatkumiseen vuosina mahdollisesti kuuden henkilötyövuoden osalta. Valtion budjettirahoituksen kiristyminen merkitsee sitä, että museoyksiköiden solmimien yritysyhteistyösopimusten taloudellinen merkitys korostuu entisestään. Museoyksiköt eivät pysty budjettirahoituksen puitteissa huolehtimaan mm. toimintojensa riittävästä viestinnästä ja markkinoinnista, vaan kyseiset toiminnot ovat yritysyhteistyörahoituksen varassa. Mikäli sponsorirahoituksen saaminen vaikeutuu suunnittelukaudella aikaisemmasta, vaarantuu kyseisten merkittävien ydintoimintoja palvelevien tukitoimintojen rahoitus. Kiristyvä talous on omiaan lisäämään eri tahoja yhdistäviä yhteistyöhankkeita ja projekteja niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Kansainväliset yhteistyö- ja kiertonäyttelyt ovat mahdollisuus, mutta toisaalta nämäkin projektit ovat kallistuneet ja niihin mukaan pääsystä kilpaillaan yhä enenevissä määrin. Tietoyhteiskunnan kehitys vaikuttaa myös Valtion taidemuseon toimintaympäristöön. Yksi EU:n keskeisiä tavoitteita on vahvistaa kulttuuriperinnön saatavuutta digitaalisessa muodossa. Se luo pohjan sisältötuotannolle, suomalaisen kulttuurin kansainväliselle esittämiselle ja eurooppalaisille yhteishankkeille. Kulttuurisen tietoyhteiskunnan kehitys edellyttää, että Valtion taidemuseo painottaa kokoelmavarantojensa digitaalista saatavuutta, varmistaa digitaalisen aineiston pitkäaikaisen säilytyksen, kehittää tietokantoja ja tarjoaa kohdennettuja verkkopalveluita eri yleisöryhmille. Tekijänoikeuslaki määrittelee taidekokoelmien ja tekijänoikeuksien alaisen arkistomateriaalin käytön mahdollisuudet. Aiheistojen saavutettavuuteen liittyvät ongelmat tulisi kyetä ratkaisemaan, jotta kokoelmien monipuolinen verkkokäyttö olisi mahdollista. Museolaki on tarkentanut museoiden toiminnan edellytyksiä ja tehtäviä. Aluetaidemuseoiden tehtäväkenttä ja keskinäinen työnjako tarkentuu painopisteen ollessa nyt kokoelmahallinnan kehittämisessä, dokumentoinnissa ja arkistoinnissa. Museolain tuomat käytännöt painottavat Valtion taidemuseon roolia taidemuseoiden toimintaa tukevana, ohjaavana ja kehittävänä keskustaidemuseona. Suunnittelukauden loppupuolella yksi merkittävä museoalan toimijoihin liittyvä muutos on suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle. Tämä merkitsee taidemuseoiden toiminnassa sitä, että eläkkeelle siirtyvien asiantuntijoiden myötä menetetään paljon ns. hiljaista kokemustietoa, elleivät taidemuseot entistäkin tiedostavammin pyri tallentamaan ja jakamaan kyseistä tietoa seuraaville sukupolville. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen merkitsee myös muutosta taidemuseoiden yleisöpohjassa. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen ja siihen olennaisesti kytkeytyvä koko valtionhallintoa koskeva tuottavuushankkeeseen liittyvä virkojen vähentämisvelvoite korostaa entisestään tarvetta kiinnittää huomiota toimivaan henkilöstöstrategiaan pohjautuvaan henkilöstösuunnitteluun, johon liittyy mm. mahdollinen virkarakenteen muuttaminen sekä toimenkuvien muuttaminen tai tarkistaminen, osaamisen kartoittaminen, rekrytointiprosessin kehittäminen ja henkilöstöasioiden raportointi. Lisäksi kiinnitetään huomiota henkilöstön työkunnon ylläpitoon, muutosjohtamiseen ja muutoksenhallintaan, työturvallisuusseikkoihin, ammattitaidon kehittämismahdollisuuksiin sekä työyhteisöjen sekä palkkausjärjestelmän toimivuuteen. 6

7 Vuoden 2010 aikana käynnistyvä kansainvälinen ulkoinen arviointi valmistuu vuoden 2011 keväällä. Tämä arviointi tulee olemaan tärkeä apuväline tulevia kehityslinjoja mietittäessä ja antaa materiaalia siihen, miten Valtion taidemuseossa tulevaisuudessa järjestytään. 7

8 3 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINNAN PAINOPISTEET JA LINJAUKSET Toiminta-ajatus Valtion taidemuseot on kulttuurilaitos, joka vahvistaa kansallista taidekokoelmaa, tekee monipuolisia näyttelyitä ja saattaa taiteen yleisöjen ulottuville. Maan keskustaidemuseona se vastaa kuvataiteen tietoaineistoista ja taidemuseoalan kehittämisestä. Arvot kansallisen kulttuuriperinnön rakentaminen avoimuus erilaisuus läsnäolo Visio Valtion taidemuseot on vahva kansallinen ja kansainvälinen kulttuurikentän toimija, jonka palvelut voimistavat taiteen vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Strategiset painopisteet Kokoelmat kulttuuriperinnön rakentajana Valtion taidemuseon rooli kansallisen kulttuuriperinnön rakentajana edellyttää selkeää kokoelmastrategista tavoitetta. Kansallisgalleriana ja keskustaidemuseona Valtion taidemuseo toteuttaa uutta kokoelmapolitiikkaa. Sen mukaan kokoelmat muodostavat yhtenäisen kuvataidetta ja sen ilmiöitä tallentavan kokonaisuuden taideteoksia ja dokumentteja. Tekemällä valintoja museo rakentaa kulttuuriperintöä ja ottaa samalla kantaa niin kuvataiteen uusien ilmiöiden kuin olemassa olevien historiallisten kerrostumien dokumentointiin. Kuvataiteen ja sen ilmiöiden näkemyksellisen tallentamisen, hoidon, tutkimuksen, tulkinnan ja säilyttämisen edellytyksenä on kokoelmavarantojen kartuttamiseen kohdennettujen resurssien vahvistaminen sekä saatavuuden edellytysten parantaminen. Teos- ja yleisöturvallisuuden kehittäminen edellyttää jatkuvaa resursointia. Kokoelman vaikuttavuutta ja käyttöä kansallisesti ja kansainvälisesti vahvistetaan kokoelmahallinnan, kokoelmien liikkuvuuden, digitaalisen saatavuuden ja asiantuntijuuden näkökulmista. Samalla mitataan kansallisgallerian asemoituminen kulttuurikentän toimijana ja kokoelmien merkitys kulttuuriperinnön rakentajana ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten vahvistajana. 8

9 Yleisösuhde ja palvelukokonaisuudet Valtion taidemuseo kehittää monipuolista sisällöllistä tarjontaa eri yleisöille näyttelyinä, tapahtumina sekä erilaisina tuotteina ja palveluina. Ne toimivat tavoitteeltaan osallistavan ja kaksisuuntaisen keskustelun pedagogisina foorumeina. Yleisöjen tavoittamisessa ja kuvataiteen ja sen ilmiöiden saattamisessa mahdollisimman monen ulottuville painotetaan monikanavaisuutta. Samalla vastataan yleisörakenteen demografisesta muutoksesta nouseviin tarpeisiin ja vaatimuksiin kehittämällä taiteen esittämiskäytäntöjä ja tapoja välittää ja tulkita taiteen sisältöjä. Verkkoläsnäololla ja palveluilla sekä sosiaalisella medialla tavoitetaan aikaisempaa laajempi kontaktipinta. Yleisösuhteen vahvistamiseen tähtäävässä työssään Valtion taidemuseo toimii Kaikkien taidemuseon so. saavutettavuus- ja diversiteettistrategiansa tavoitteiden mukaisesti. Yleisösuhdettaan ja asiakkuuksiaan Valtion taidemuseo mittaa ja arvioi määrällisin ja laadullisin kriteerein. Yhteiskunnallinen toimijuus ja asiantuntijuus Valtion taidemuseo vahvistaa kuvataiteen ja kulttuuriperinnön merkitystä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Se toimii kulttuurisen tietoyhteiskunnan rakentajana ja on toimintansa kautta merkittävä taiteen tukija ja taidetta koskevan tutkimuksen edistäjä sekä kansalaisten identiteetin rakentaja. Toiminnan kenttinä hahmottuvat taiteen ja kulttuurin ohella tiede ja politiikka. Maan keskustaidemuseona se painottaa ammattiosaamista ja taidemuseoalan asiantuntijuutta sekä vaikuttaa asiantuntemuksellaan alan kehittämiseen ja toimintansa kannalta keskeisimpien verkostojen toimintaan. Rahoituspohjan monimuotoistaminen on paitsi kokoelmien kehittämisen myös kansainvälisesti korkeatasoisen näyttelyohjelmiston näkökulmasta välttämätöntä. Maksava yleisö nähdään toiminnan tärkeänä tukijana. Toimintansa yhteiskunnallisen ulottuvuuden mittaamiseksi Valtion taidemuseo kehittää vaikuttavuustavoitteiden arviointia koskevia menetelmiä. Henkilöstöpolitiikka strategisten painopisteiden tukena Henkilöstön osaamiseen, pätevyyteen ja ammatilliseen uusiutumiseen samoin kuin työssä jaksamiseen sekä työyhteisöjen kehittämiseen kiinnitetään kasvavaa huomiota. Mahdollisuuksia luovaan työskentelyyn on ylläpidettävä ja vahvistettava. Samalla on etsittävä ratkaisuja kasvaneista työmääristä ja -paineista selviämiseen. Lisäksi on aloitettava pysyvien edellytysten luominen henkilökunnan kuntoutustoimenpiteille. Toiminnan painopistealueina korostetaan pidemmällä tähtäimellä erityisesti työhyvinvointia edistäviä johtamis- ja esimiestaitoja, ikääntyvien työntekijöiden työpanoksen ja työkokemuksen hyödyntämistä sekä koko työyhteisön kehittämistä. Henkilöstön kehittymisen ja motivaation vuoksi on tärkeätä kiinnittää valtionhallinnon työantajatahon huomiota kaikkien taidemuseossa työskentelevien osalta matalaan palkkatasoon. Tuottavuus- ja palvelukeskushankkeisiin liittyen on välttämätöntä huolehtia henkilöstön hyvinvoinnista ja toimintakyvystä muutoksen keskellä. Suunnittelukaudella panostetaan henkilöstösuunnitteluun sekä muutosjohtamiseen ja työhyvinvointiin liittyviin asioihin. 9

10 4 TOIMINNAN TULOSALUEITTAISET LINJAUKSET 4.1 KULTTUURIPERINNÖN HOITO (TA I) Taidekokoelmien kartuttaminen, dokumentointi sekä konservointi ja säilytys Taidekokoelmien kartuttaminen ja sen keskipitkän aikavälin tavoitteet sisältyvät Valtion taidemuseon kokoelmasääntöön ja kokoelmapoliittiseen ohjelmaan. Kokoelmatoiminnan keskeistä asemaa korostetaan kiinnittämällä kokoelmavarannon saatavuuteen, näkyvyyteen ja käyttöön erityistä huomiota. Hankinnoissa painottuvat nykytaiteen ohella 1900-luvun taide. Kokoelman käyttöön ja saatavuuteen liittyvät tavoitteet määritellään Valtion taidemuseon kokoelmastrategiassa Taidehankintamääräraha on pysynyt vuosien aikana samansuuruisena. Vuodesta 2008 budjettiin saatu määrärahankorotus ei sen suhteellisesta suuruudesta huolimatta (25 %) kompensoi taideteosten hintakehitystä. Tavoitteena on, että korotuksia jatketaan niin, että museon hankintamääräraha saadaan vastaamaan tämän päivän hintakehitystä. Lisäksi työskennellään kansallisesti merkittävien teosten hankkimista varten perustettavan hankintarahaston aikaansaamiseksi. Valtion taidemuseon kokoelmien dokumentoinnissa keskitytään ennen kaikkea kulttuuriomaisuuden digitointiin ja pitkäaikaissäilytystä koskevien ratkaisujen kehittämiseen opetus- ja kulttuuriministeriön tukeman Kansallinen digitaalinen kirjasto hankkeen puitteissa. Sisällöllisenä painopisteenä ovat taiteilijoiden luonnoskirjat, lasinegatiivit ja Suomen kuvataiteen bibliografiahanke (rahoitus päättyy 2011, projektin rahoituksen tulisi jatkua vielä n. 2 v). Kulttuuriomaisuuden digitoinnin prioriteetit on määritelty Valtion taidemuseon digitointistrategiassa Taidekokoelmien konservoinnin ja säilyttämisen periaatteet ja keskipitkän aikavälin tavoitteet sisältyvät kokoelmasääntöön. Konservoinnin normaalikäytäntöjä kuten uushankintojen, laina- ja talletusteosten käsittelyä ja kirjallista sekä kuvallista dokumentointia jatketaan kaikkien kokoelmien osalta. Teosten käsittelyä ja varastointia valvotaan ja teosten säilyvyyden takaamiseen tähtääviä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tehostetaan. Vuosittaiset konservointikohteet priorisoidaan ja valitaan kuntoinventoinnin ja taidehistoriallisen merkittävyyden perusteella sekä vuosittain vaihtuvien kokoelma- ja erikoisnäyttelyiden sekä lainapyyntöjen mukaan. Suunnittelukaudella korostuvat Ateneumin taidemuseon veistosten kunnostusohjelma, nykytaiteen ennaltaehkäisevä konservointi sekä eurooppalaisen vanhan taiteen kokoelmateosten konservointiprojektit. Varsinaisen ja ennaltaehkäisevän konservoinnin lisäksi painopisteinä ovat menetelmien ja materiaaliteknisen tutkimuksen kehittäminen. Laitekannan ylläpito ja kehittäminen on välttämätöntä hyvien ja luotettavien tulosten saavuttamiseksi. Kuvataiteen tietovarantojen kartuttaminen, dokumentointi ja säilytys Kuvataiteen tietovarantoja kartutetaan Valtion taidemuseon kokoelmasäännön ja kokoelmapoliittisen ohjelman painotusten mukaisesti painottamalla Valtion taidemuseon ja sen edeltäjien 10

11 historiaan ja museoiden kokoelmataiteilijoihin liittyviä aineistoja. Valtion taidemuseon kirjaston, kuva-arkiston ja taidehistoriallisten asiakirja-arkistojen kartuttamisen ohella pääpaino suunnittelukaudella on taiteen ilmiöiden dokumentoinnissa ja taiteilijahaastatteluissa. Toiminnan painopisteitä suunnittelukaudella ovat digitoinnin vahvistaminen, tietojärjestelmien ja digitaalisen aineiston säilyttämisen kehittäminen sekä kuvataiteen tietovarantoja koskevan, taidetta ja sen ilmiöitä kontekstualisoivan kulttuuriperinnön saatavuuden edistäminen. Aineistojen saatavuutta vahvistetaan verkkoon tuotetuilla, arkistoaineistoja valottavilla arkistopedagogisilla kokonaisuuksilla, lisäämällä sähköisiä tietopalveluja ja kehittämällä yhteistyötä webpohjaista digitaalisten kuvien myyntiä harjoittavien tahojen kanssa. Lisäksi kuvataiteen arkistointia ja dokumentointia koskevaa valtakunnallista työnjakoa selkiytetään maan aluetaidemuseoverkoston kanssa. Valtion taidemuseon kirjasto edistää kuvataidetta koskevan tiedon saavutettavuutta ja aineistojensa verkkokäyttöisyyttä tuottamalla Suomen kuvataiteen bibliografian sekä painottamalla harvinaisten pienpainatteiden digitointia. Taidehistoriallisia asiakirja-arkistoja koskeva karkkiarkistotietokanta pyritään saamaan myös muiden taidemuseoiden käyttöön. Leikearkiston hakemistoja digitoidaan ja mediataiteen arkisto keskittyy resurssien salliessa laajentuneen kuvataiteen kentän erilaisten tallenteiden ja uusien teosmuotojen arkistoimiseen ja audiovisuaalisen arkistotoiminnan kokonaisuuden hahmottamiseen ja kasvattamiseen. Mediataiteen arkisto pyritään vakiinnuttamaan perustoiminnaksi kehysehdotuksessa esitetyn resurssin turvin. Kuvapalvelun tavoitteena on toteuttaa Valtion taidemuseon taideteoskuvien digitaalisen verkkokaupan käytännön suunnittelutyö osana Valtion taidemuseon verkkoportaalin uudistusta. Digitaalisen kuvakaupan toteuttaminen vaatii henkilötyöresurssien lisäksi taloudellisia ja teknisiä resursseja sekä tekijänoikeudesta sopimisia niiden taiteilijoiden osalta, joiden tekijänoikeus on voimassa. Visiona on, että myös muiden Muusa-museoiden kuvakaupan järjestäminen voitaisiin hoitaa keskitetysti Valtion taidemuseon tuottaman maksullisen palvelun kautta. LUVUN 4.1 KEHYSEHDOTUKSEEN SISÄLTYVÄT SEURAAVAT MUUTOKSET PERUSTELUINEEN TTS 2012 TTS 2013 TTS 2014 TTS 2015 Digitointiprojektit Kokoelmien digitalisointi ja esittäminen verkossa (tekijänoikeusmaksut) Mediataiteen arkisto Yhteensä Digitointiprojektit vuosina o Hugo Simbergin valokuvakokoelman digitoinnin loppuun saattaminen, mikäli se aloitettu OKM:n erillisellä määrärahalla 2011 sekä digitoidun aineiston siirtäminen internetiin o Suomen Taideyhdistyksen pöytäkirjojen ja liitteiden digitointi (noin 2/3 arkistokokonaisuudesta) o Leikearkiston mikrofilmatun aineiston viitekortiston digitointi 2012 ja aineiston siirtäminen internetiin o Suomen kuvataiteen bibliografian sisältötuotannon jatkaminen Suomen kuvataiteen bibliografian kattavuus ei saavuta asetettuja tavoitteita ellei projektin rahoitusta jatketa vielä vuosille

12 Digitointiprojektit vuosina : o Suomen Taideyhdistyksen pöytäkirjojen ja liitteiden digitointi (loput noin 1/3 arkistokokonaisuudesta) 2014; aineiston siirtäminen internetiin soveltuvin osin o Hugo Simbergin arkiston digitointi 2015 o Keskeisten suomalaisten näyttelyluetteloiden ( ) digitoinnin aloittaminen Taatakseen kulttuuriperinnön ja palveluiden saatavuuden sekä mahdollistaakseen kokoelmateoksien esittämisen verkossa museoyksiköt jatkavat kokoelmien digitointia. Nykytaiteen esittämisen osalta olennaista on kattaa esittämiseen vaadittavat tekijänoikeusmaksut. Mediataiteen arkisto on toiminut vuosittain sovitulla erillisrahoituksella ja toiminnan jatkuvuuden turvaaminen edellyttää lisärahoitusta. 4.2 NÄYTTELY- JA OHJELMISTOTUOTANTO SEKÄ MUU YLEISÖLLE SUUNNATTU TOIMINTA (TA II) Näyttely-, ohjelma- ja projektitoiminta Näyttelytoiminnan tavoitteena on tehdä kuvataiteen ilmiöitä tunnetuksi sekä luoda monipuolisilla näyttelyohjelmistoilla mahdollisimman laajalle yleisölle tilaisuus taide-elämyksiin ja uuden tiedon hankkimiseen. Ateneum, Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo järjestävät erityisiä kokoelmanäyttelyitä sekä erikoisnäyttelyitä, jotka erottuvat selkeinä kokonaisuuksina museoiden toiminnassa. Suurnäyttelytoiminnassa korostuu toiminnan rahoittamisen näkökulma. Myös kansainvälistä näyttelyvaihtoa kehitetään. - Ateneumin taidemuseon näyttelyohjelma rakentuu vuositasolla kahden suuren näyttelyn (yksi kotimainen, yksi kansainvälinen) ja useamman pienempi muotoisen näyttelyn kokonaisuudesta. Lisäksi museossa nähdään ulkopuolisten kuraattoreiden ja tutkijoiden sekä nykytaiteilijoiden kommentteja kokoelmiin. Valokuvaa esitetään säännöllisesti kotimaisten ja kansainvälisten klassikkonäyttelyiden muodossa. Vuoden 2012 päänäyttelyiksi on suunniteltu Carl Larsson ja Helene Schjerfbeck. Vuoden 2013 ohjelmistossa ovat Alice Neel ja Ilja Repin. Japanismi on Ateneumin vuoden 2014 päänäyttely ja seuraavana vuonna on esillä Jean Sibelius ja kuvataide. - Nykytaiteen museo Kiasmassa toteutetaan kolme suurta vaihtuvaa näyttelyä vuosittain. Kiasman kokoelmista tuotetaan vuosittain vaihtuva, temaattinen kokoelmanäyttely sekä vuodesta 2012 aloitetaan uusi valokuvanäyttelyiden sarja. Kiasman ohjelmistossa käsitellään dokumenttia nykytaiteessa, nykysarjakuvaa ja musiikkivideoita sekä musiikin ja kuvan suhdetta. Syksyllä 2012 järjestetään Eija-Liisa Ahtialan näyttely. - Sinebrychoffin taidemuseo tuottaa vanhojen eurooppalaisten mestarien kokoelmasta vuosittain yhdestä kahteen näyttelyä. Sinebrychoffin taidemuseossa vuosi 2012 aloitetaan Rembrandt - erikoisnäyttelyllä. Saman vuoden syksyllä esitellään Eliel Aspelin-Haapkylän kokoelmaa. Vuoden 2013 näyttelyteemoina ovat Per Hilleström sekä Elämän nautinnot. Vuonna 2014 ohjelmistossa jatketaan Italian 1700-luvun Grand Tour kohteiden esittelyä Rooma näyttelyllä. 12

13 - Kuvataiteen keskusarkisto toteuttaa erikoisnäyttelyitä ensisijaisesti Ateneumin kokoelmanäyttelyiden yhteydessä. Vuonna 2013 järjestetään fokusnäyttely Torsten Wasastjernasta. Myös konservointilaitoksen tuottamia näyttelyitä taiteilijoiden tekniikoista, konservointitutkimuksista tai muista kiinnostavista aihepiireistä pyritään esittelemään kokoelmanäyttelyiden yhteydessä. Kulttuuri- ja yleisöpalvelut Taidemuseoiden pedagogisen toiminnan päämääränä on museon liittäminen entistä paremmin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin mm. antamalla eväitä historian ymmärtämiselle, nykytaiteen avautumiselle ja vieraiden kulttuurien hyväksymiselle niin opetuksen kuin tekemisenkin kautta. Yleisölle järjestetään oheisohjelmia kuten luentoja, konsertteja ja erityistapahtumia. Näyttelyiden yhteydessä tuotetaan näyttelyn teemaa syventäviä oheismateriaaleja. Museopedagoginen toiminta ja oheisohjelmat liittyvät kiinteästi museoiden kokoelma- ja erikoisnäyttelyihin. Suunnittelukaudella korostuvat verkkopalveluiden kehittämisen ja verkkoyleisön tarpeiden näkökulmat. Museopedagogisessa toiminnassa läpäisevinä periaatteina ovat saavutettavuus ja esteettömyys. Asiakasystävällisyyttä ylläpidetään muun muassa panostamalla palvelu-henkilökunnan ammattitaitoon, palvelualttiuteen sekä työympäristöön. Toiminnassa otetaan huomioon asiakkaiden tarpeet ja toiveet, joita seurataan kävijätutkimuksin. Julkaisutoiminta Kustantajana Valtion taidemuseo on merkittävässä asemassa kuvataiteen kentällä. Julkaisupolitiikka mahdollistaa myös sellaisen taidehistoriallisen tutkimuksen tuottamisen, joka tavoittaa vain rajoitetun asiantuntijajoukon. Valtion taidemuseon julkaisutyöryhmä pyrkii kehittämään julkaisutoimintaa eri yleisöille, selkiyttämään julkaisupolitiikkaa ja sen tavoitteita, etsimään uusia julkaisukanavia ja vahvistamaan sekä Valtion taidemuseon eri yksiköiden että ulkopuolisten kustantajien kanssa tehtävää yhteistyötä. Suunnittelukaudella kiinnitetään erityistä huomiota verkkojulkaisemisen edistämiseen. Museoiden julkaisutoiminta liittyy toimintakaudella näyttelytoimintaan, kokoelmiin sekä Sinebrychoffin taidemuseon osalta interiöörimuseoon. - Ateneumin taidemuseo julkaisee näyttelyiden yhteydessä 1-2 näyttelyjulkaisua vuodessa. Suunnitteilla on julkaisu Helene Schjerfbeck (2012). Seuraavien näyttelyyhteistyöhankkeiden yhteydessä ilmestyy julkaisu Carl Larsson (2012) ja Symbolistinen maisema ( ). - Kiasmassa toteutetaan vuosittain kokoelmanäyttelyn yhteydessä julkaisun (2012 Dokumenttia nykytaiteessa). - Sinebrychoffin taidemuseossa aloitetaan suunnittelukaudella museon verkkojulkaisun tekeminen, joka sisältää maalaukset, grafiikka-kokoelman, hopea- ja posliinikokoelmat sekä huonekalut ja ikonit. Kuvataiteen keskusarkiston julkaisusarjassa ilmestyy vuosittain arkiston omiin kokoelmiin, dokumentointiprojekteihin ja tutkimushankkeisiin liittyviä teoksia. Lisäksi osallistutaan museoiden näyttelyjulkaisujen toteuttamiseen esimerkkinä Helene Schjerfbeckin näyttelyyn tuotettava bib- 13

14 liografia ja expografia. Vuonna 2012 julkaistaan Ulla Vihannan tutkimus Gustave Courbet n realismista sekä Kati Kivisen väitöskirja liikkuvan kuvan ja kertomuksen tilallistamisesta. Vuonna 2013 tehdään julkaisu taiteilija Torsten Wasastjernasta sekä julkaistaan Anna-Maria Wiljasen väitöskirja Önningebyn taiteilijasiirtokunnan vaikutuksesta suomalaiseen taidekenttään. Konservointilaitos pyrkii muutaman vuoden välein toteuttamaan joko museoiden näyttelyihin liittyen tai itsenäisenä näyttelyinä konservointia ja taiteen teknisen tutkimuksen tuloksia esitteleviä kokonaisuuksia. Konservointilaitoksen seuraavaa julkaisua suunnitellaan vuodelle Kehyksen julkaisusarjassa keskitytään museoammatillisen tiedon syventämiseen, vaikuttavuuden tutkimukseen sekä yleisölähtöistä museotyötä tukevan teoreettisen aineiston julkaisemiseen. Yleisöjen tutkimusta käsittelevä käsikirja ilmestyy 2012 ja Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmatoiminnan vaikuttavuutta käsittelevä julkaisu valmistuu vuosien aikana. Lisäksi ilmestyy yhteistyönä Museoviraston kanssa tehty verkkojulkaisu museokokoelmista tehtäviä poistoja koskevista valtakunnallisista linjauksista. Tieto- ja asiantuntijapalvelut Maan keskustaidemuseona Valtion taidemuseo tarjoaa tieto- ja asiantuntijapalvelunsa sekä ammatillisen osaamisensa maan taidemuseokentän ja toimintansa kannalta olennaisten kotimaisten ja ulkomaisten asiantuntijaverkostojen käyttöön taiteen, kulttuurin ja tieteen foorumeilla. Myös yhteistyötä yliopistojen kanssa painotetaan. Tieto- ja asiantuntijapalvelut kanavoituvat eri yksiöiden osaamisalueiden mukaisesti: esimerkiksi Sinebrychoffin taidemuseo tarjoaa vanhaan ulkomaiseen taiteeseen liittyviä tieto- ja asiantuntijapalveluita sekä taidetunnistuspalvelua. Konservointilaitos tarjoaa muille museoille ja yhteisöille tieto- ja asiantuntijatyötä maksupalveluperiaatteella. Laitoksen velvollisuutena on myös viranomaistyö esimerkiksi taideväärennöstapauksissa. Kuvataiteen keskusarkisto painottaa erityisesti omien arkistokokoelmiensa ja kirjastojensa hoitoon liittyviä asiantuntijapalveluja. Tietopalvelun osia siirtyy aikaisempaa enemmän verkkoon, kun Kirjavan lisäksi muita tietokantoja kuten av-tietokanta ja taidehistoriallisten asiakirjaarkistojen Karkki-tietokanta siirretään keskusarkiston www-sivuille. Taideteosten lainaus ja talletukset museosta Valtion taidemuseon lainaus- ja talletustoimintaa jatketaan ja toteutetaan suhteessa jatkuvasti kasvaviin pyyntöihin ja toiveisiin, joita tulee niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Kotimainen lainaustoiminta on edelleen maksutonta, mutta kansainvälisistä lainoista peritään lainankäsittelymaksu Valtion taidemuseon kevään 2006 päätöksen mukaisesti. Lisäksi erityistoimenpiteistä, kuten konservointitoimenpiteistä laskutetaan erikseen. Valtion taidemuseon kokoelmiin kuuluvien taideteosten talletustoimintaa hoidetaan Valtion taidemuseon lain ja vakiintuneiden linjausten mukaisesti. Kokoelmien sijoituspaikkoina ovat Suomen valtion tärkeimmät edustustilat ja työhuoneet sekä muut taidemuseot. Uusista talletuksista peritään hinnoittelupäätöksen mukainen maksu. 14

15 LUVUN 4.2 KEHYSEHDOTUKSEEN SISÄLTYVÄT SEURAAVAT MUUTOKSET PERUSTELUINEEN TTS 2012 TTS 2013 TTS 2014 TTS 2015 Laajojen, taidehistoriallisesti merkittävien ja kansainvälisten näyttelyiden järjestäminen Helene Schjerfbeck/Ateneum Näyttelyn markkinointi/ateneum Repin/Ateneum Näyttelyn markkinointi/ateneum Kansainvälinen japanisminäyttely/ateneum Näyttelyn markkinointi/ateneum Jean Sibelius/Ateneum Näyttelyn markkinointi/ateneum Museopedagogisen toiminnan ja saavutettavuuden kehittäminen (mm. ääniopas, www-sivut) Yhteensä Näyttelypolitiikassa on etenkin Ateneumin osalta siirrytty jokavuotiseen suuremman näyttelyn toteuttamiseen. Kustannuspaineet kohdistuvat mittavia näyttelyitä tehtäessä erityisesti näyttelyä edeltävään vuoteen. Mittavat näyttelyt ovat yleensä selkeästi alijäämäisiä. Taideteosten esilläpidon turvallisuuden parantaminen näyttelysaleissa edellyttää lisää resursseja (esim. turvalaitteet, ostopalvelut) erityisesti suuria yleisömääriä keräävien näyttelyiden ajaksi. Kansainväliset näyttelysopimukset ja valtiontakuun asettamat ehdot vaativat riittävän valvonnan näyttelyissä. Suurien näyttelyiden kustannusarvioihin sisältyy salivalvonnan osalta lisäresursointia. Museopedagoginen toiminta on avainasemassa kehitettäessä museosta saavutettavampaa ja erilaisia yleisöjä huomioon ottavaa. Museopedagogisten palveluiden kysyntä (esimerkiksi päiväkotiryhmille ja koululuokille tarjottavat opastukset sekä työpajat) on jatkuvasti kasvanut, eikä kysyntään tällä hetkellä pystytä vastaamaan. Suunnittelukaudella on tarkoitus jatkaa ääniopastinlaitteiston sisällöllistä kehittämistä sekä lapsille ja kouluille suunnattujen pedagogisten wwwsivujen edelleen kehittämistä. Suunnitelmakaudelle asetettuja tavoitteita on mahdotonta saavuttaa ilman lisäresursseja. 4.3 TAIDEMUSEOALAN SEKÄ TUTKIMUS JA MUUN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN (TA III) Valtakunnallinen taidemuseoalan kehittäminen Suunnittelukaudella painotetaan yleisöjen tutkimusta, saavutettavuuden ja monikulttuurisuuden erityiskysymyksiä, kokoelmahallintaa ja kokoelmien liikkuvuuden edistämistä. Kokoelmahallinnan osalta keskitytään poistopolitiikan valtakunnallisista suuntaviivoista sopimiseen. Aluetaidemuseoiden kanssa jatketaan maan taidemuseoiden työnjakoon ja profiloitumiseen liittyvien erityiskysymysten parissa. Aluetaidemuseonjohtajien tapaamisia järjestetään 2-3 kertaa vuodessa, ja myös aluetaidemuseotutkijoiden verkostoitumista tuetaan. Valtion taidemuseo ja Museovirasto käyvät valtioneuvoston asetuksen (1192/2005) mukaiset aluetaidemuseoneuvottelut seuraavan kerran keväällä

16 Kulttuuria kaikille saavutettavuus- ja monikulttuurisuuspalvelu siirtyy uuteen toimintamalliin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella. Palvelu toimii tasa-arvoisten ja saavutettavien kulttuuri- ja hyvinvointi-palveluiden puolesta sekä jatkaa monialaisia kehittämishankkeita yhteistyössä kansallisen ja kansainvälisen osaamisverkoston kanssa. Valtion taidemuseon arviointistrategian mukaisesti painopisteinä ovat asiantuntijuuden ja kokoelmatoiminnan arviointi. Muihin julkishallinnon ja taidemuseoalan arviointityön kehittämishankkeisiin osallistutaan pääosin yhteistyössä Museoviraston kanssa. Arviointimenetelmiä pyritään kehittämään taidemuseoalalle sopiviksi sekä edesautetaan hyvien arviointikäytäntöjen leviämistä. Muut yhteistyöhankkeet ja sidosryhmätoiminta Myös museoiden sidosryhmätoiminnan kehittäminen on suunnittelukaudella keskeisessä asemassa. Tavoitteena on sekä ylläpitää liike-elämän ja yhteisöjen kiinnostusta visuaaliseen kulttuuriin että parantaa museon toiminnan rahoitusedellytyksiä. Esimerkiksi Kiasman Tukisäätiön kanssa kehitetään edelleen yksityis- ja yrityslahjoituksiin perustuvaa varainhankinnan toimintamallia. Yritysyhteistyö on tärkeä osa Valtion taidemuseon markkinointia ja erityisesti uusien yleisöjen saavuttamista. Yritysyhteistyötä kehitetään suunnittelukaudella kokonaisvaltaisemmaksi mm. tekemällä pitkäkestoisia yhteistyösopimuksia, jolloin yhteistyötä ja kumppanuutta voidaan syventää ja hyödyntää monipuolisemmin. Museoyksiköiden tavoitteena on luoda ja kehittää kansainvälisiä toimintaverkkoja. Kansainvälisyys näkyy sekä suunnittelussa, näyttelyiden järjestelyissä että niiden rahoituksen hankinnassa. Toimintaa kehitetään entistä aloitteellisempaan suuntaan. Samalla toimitaan aktiivisesti kollegiaalisissa kansainvälisissä verkostoissa. Valtion taidemuseon tuottamia näyttelyitä tarjotaan kansallisiksi ja kansainvälisiksi kiertonäyttelyiksi. Tutkimusprojektit Museoyksiköiden tutkimustoiminta suuntautuu pääsääntöisesti museoiden kokoelmissa olevien taideteosten tutkimiseen ja tulevien näyttelyiden valmisteluihin sekä muihin taidehistoriallisiin tutkimustarpeisiin ja yhteistyöprojekteihin. Kuvataiteen keskusarkisto tukee Valtion taidemuseon museoiden näyttelyprojekteja koskevia tutkimushankkeita. Konservointilaitoksen materiaaliteknisen tutkimuslaboratorion toiminta kohdistuu pääasiassa museon omien kokoelmien tutkimiseen sekä konservointi-, restaurointi- ja attribuointiongelmien ratkaisumallien etsimiseen materiaalianalyyttisin keinoin. Lisäksi tehdään taidemuseoyleisön odotuksia sekä museokäynnin vaikuttavuutta kartoittavia syventäviä yleisötutkimuksia Valtion taidemuseon omien museoiden tarpeisiin. Julkaisuvaihto Julkaisuvaihtoa jatketaan tarkennettujen periaatteiden mukaisesti. 16

17 Kansainväliset toimikunnat sekä henkilökunnan toiminta asiantuntijana Valtion taidemuseo tukee henkilökunnan toimimista erilaisten museo- ja arkisto- ja taidekirjastoalan sekä visuaalisen kulttuurin toimikuntien ja työryhmien jäseninä. Tavoitteena on oman erityisosaamisen ja asiantuntijuuden entistä laajempi hyödyntäminen ja tunnettuuden lisääminen. Samalla vahvistetaan verkostotyöskentelyn merkitystä keskeisenä työvälineenä. 4.4 TUKIPALVELUT (TA IV) Viestintä ja markkinointi sekä yleisötutkimus Valtion taidemuseo-tason viestintä, markkinointi ja yritysyhteistyö VTM:n viestinnän monikanavaisuutta, sisäistä työnjakoa ja koordinaatiota kehitetään edelleen. Viestinnän ja markkinoinnin rajapintaa vahvistetaan. Sisäistä viestintää vahvistetaan osana työtyytyväisyyden edistämistä. Verkkoviestintään panostetaan verkkoviestintästrategian mukaisesti. Ulkoisen viestinnän kehittämisen painopiste on verkkosaavutettavuuden parantamisessa ja pääkaupunkiseudun kuvataideviestintäverkoston laajentamisessa. VTM-tason markkinointi koordinoi, tukee ja kehittää laitoksen markkinointivalmiuksia yhdessä museoiden kanssa. Markkinoinnin toimenpiteillä kehitetään museoiden yleisösuhdetta sekä määrällisesti että laadullisesti. Suunnittelukaudella painotetaan museoiden asiakashallintaa sekä siihen liittyviä kehitysprojekteja ja markkinoinnillisia toimenpiteitä. VTM-markkinointi kehittää ja koordinoi verkkokauppaa ja myyntituotteita tavoitteena tulorahoituksen kasvattaminen sekä selvittää museokauppojen toiminnan tulevaisuutta. Sen osana kehitetään myös vaihto-omaisuuden hankintaan ja hallintaan liittyviä prosesseja. Yksiköiden viestintä ja markkinointi Yksiköiden viestintä- ja markkinointitoimilla tuetaan näyttelyiden ja muun ohjelmiston tavoitteiden saavuttamista sekä rakennetaan entistä määrätietoisemmin yksiköiden yleistä tunnettuutta ja imagoa. Erityisesti kehitetään toimintayksiköiden omaa verkkoviestintää ja mediasuhteiden hoitoa sekä hyödynnetään ulkopuolisia yhteistyöprojekteja. Yleisötutkimus Museoiden yleisösuhteen kehittämisen tueksi laaditaan määräajoin yleisötutkimuksia, joilla kartoitetaan yleisön määriä, taustoja ja tarpeita sekä asiakastyytyväisyyttä. Tutkimuksista saatu tieto yhdistetään entistä kokonaisvaltaisemmin museoiden toimintastrategioihin ja toiminnan arviointeihin. Syventävät yleisötutkimukset tuovat tilastollisten tutkimusten rinnalle laadullisia ja 17

18 syventäviä kysymyksenasetteluja ja tarjoavat monimetodisen tutkimuksellisen näkökulman erilaisten yleisöjen taidemuseotoimintaan kohdistamiin tarpeisiin ja odotuksiin. Henkilöstöhallinto ja henkilöstön kehittäminen Kieku-tietojärjestelmä otetaan käyttöön koko valtionhallinnossa vuosien aikana ja Valtion taidemuseossa käyttöönotto on tammikuussa Kieku-tietojärjestelmähankkeessa yhtenäistetään valtion talous- ja henkilöstöhallinnon toimintatapoja, prosesseja ja tietorakenteita. Hankkeen valmistelu aloitetaan VTM:ssa vuoden 2011 alussa ja käyttöönottoprojekti alkaa toukokuussa Viitta-itsearviointi tulee tehtäväksi n. vuosi ennen käyttöönottoa. Kieku-tietojärjestelmä tuo mm. seuraavanlaisia toiminnallisia muutoksia: yhtenäiset talous- ja henkilöstöhallinnon prosessipohjaiset toimintamallit, Kieku-portaali kaikkien käyttöön, uudet tietojärjestelmäratkaisut ja uudet palvelusopimukset Palkeiden kanssa. Henkilökunnan hyvinvoinnin turvaamiseksi pyritään suunnittelukaudella löytämään mahdollisimman sopivat toimintamuodot ja vakiinnuttamaan ne osaksi normaalia taidemuseon toimintaa. Muutoksenhallintaan liittyvää tukiverkostoa vahvistetaan tarpeen mukaan. Valtion taidemuseon osaamistyöryhmä vastaa koulutuspolitiikan toteuttamisesta ja koulutusohjelman kehittämisestä. Tietohallinto Tietohallinnossa tullaan suunnittelukaudella sopeuttamaan toimintaa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan mukaisiin strategisiin linjauksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian ja Valtion taidemuseon oman tietohallintostrategian sisältämien tietohallinnon johtamisen organisointimallien vakiinnuttamisen tarkoituksena on luoda pohja tulevien tietohallinnon hankkeiden priorisoinnille, niihin sitoutumiselle ja joustavalle toteuttamiselle sekä hallinnonalan että viraston tasolla. Kulttuuriomaisuuden digitointia edistetään osallistumalla Kansallinen digitaalinen kirjasto hankkeen kokonaisarkkitehtuurin toteuttamiseen. Kokonaisarkkitehtuurin toteuttamiseen liittyen Valtion taidemuseon kehittämä kokoelmanhallintajärjestelmä Muusa tarjotaan muiden taidemuseoiden käyttöön Muusa-palvelun kautta. Palvelun toimintaa koordinoi Valtion taidemuseo ja suunnittelukaudella palvelun toimintaa ja prosesseja kehitetään edelleen. Yleisesti tietohallinnon palvelujen tuotannossa pyritään hyödyntämään hallinnonalan (kuten asianhallinta) ja valtionhallinnon yhteisiä ratkaisuja ja palveluja. Kiinteistö- ja materiaalihallinto, turvallisuus- ja riskihallinto ja kuljetus Kiinteistöhallinnossa on valmistuneen rakennushankkeen Vermon varaston käyttöönotto. Kahvilarakennusta suunnitellaan Ateneumin puistoon. Helsingin kaupunki on hyväksynyt maanalaisen kaavan ja huoltoreittien rakentaminen on käynnissä. Kaavaan on tehty varaus Ateneumrakennukseen liittyville varasto/työtiloille, jotka olisivat käytössä aikaisintaan vuonna Uu- 18

19 det varastotilat rakennetaan, mikäli vuokrarahat sisällytetään Valtion taidemuseon toimintamenoihin. Turvallisuushallinnossa vuonna 2010 valmistuneen turvallisuusstrategian mukaisten toimintojen toteutusta jatketaan. Vuonna 2011 tehtävän auditoinnin esiin nostamia asioita toteutetaan strategian toteuttamisen rinnalla. Kuljetuspalveluiden joustavuutta kehitetään edelleen rinnan varastologistiikan kanssa. Vapaa kuljetuskapasiteetti pyritään markkinoimaan tehokkaasti yhteistyömuseoille ja muille Muut tukipalvelut Asiakirjahallinnossa valmistaudutaan ja käynnistetään suunnittelukaudella yhteistyössä tietohallinnon kanssa opetus- ja kulttuurihallinnon tietohallintostrategian mukaisen sähköisen asian/ dokumentinhallintajärjestelmän hankinta- käyttöönottoprojekti. Osana asian-/ dokumentinhallintajärjestelmän hankintaa ja tulevaa käyttöönottoa, käynnistetään järjestelmän vaatimien toiminnallisuuksien edellyttämien prosessien selvitys- ja sähköisen arkistonmuodostussuunnitelman (eams) laadintatyö. Selvitetään mikä osa asiakirja-aineistosta säilytetään edelleen paperimuodossa. Valtion taidemuseon oikeudellisten palveluiden osalta tekijänoikeuslainsäädännön ja tekijänoikeusjärjestelmän uusimman kehityksen huomioiminen mm. sopimuskäytännöissä asettaa lähivuosina uusia haasteita ja vaatimuksia kaikille muistiorganisaatioille. Valtion taidemuseon oikeudelliset palvelut pyrkivät suunnittelukauden aikana sekä vaikuttamaan lain yleisiin soveltamiskäytäntöihin että kehittämään sopimusehtoja erityisesti taidemuseotoiminnan intresseistä lähtien. Yleisen vaikuttamisen ja kehittämisen rinnalla oikeudelliset palvelut vastaa myös Valtion taidemuseon toimintayksiköiden sopimustoiminnan käytännön kehittämistarpeisiin sekä osallistuu taidemuseoalan kansallisiin ja kansainvälisiin kehitysprojekteihin niiden oikeudellisissa kysymyksissä. LUVUN 4.4 KEHYSEHDOTUKSEEN SISÄLTYVÄT SEURAAVAT MUUTOKSET PERUSTELUINEEN Asian (dokumenttien) hallintajärjestelmän hankinta (OKM:n hankinta, optiomahdollisuus) TTS 2012 TTS 2013 TTS 2014 TTS CSC:n konesalipalvelut Kieku-hanke Palvelukeskuksen palvelumaksu (netto) Yhteensä Opetus- ja kulttuuriministeriön kilpailuttaman asianhallintajärjestelmän hyödyntäminen sekä laajentaminen virastoille tulee ajankohtaiseksi myös Valtion taidemuseossa. Asian (dokumenttien) hallintajärjestelmän hankkiminen on yksi viimeisistä toteuttamattomista hankkeista vuonna 2004 laaditussa Valtion taidemuseon tietohallintostrategiassa. 19

20 Valtion taidemuseon ydintoiminnan keskeisille tietojärjestelmille on hankittu virtualisoitu tietotekninen alusta ja tallennustilaa digitoidulle aineistolle sekä konesalipalvelut yhteistyössä CSC Tieteen tietotekniikan keskuksen kanssa vuonna Muusa-palvelu käyttää samaa teknistä alustaa hyväkseen tarjotessaan kansallista kokoelmanhallintajärjestelmää taidemuseoille. Hanke on toteutettu kulttuuriomaisuuden digitointiin suunnatun erillismäärärahan avulla ja rahoituksen päättyessä täytyy käyttökulut maksaa viraston omista toimintamenoista. Kieku-hankkeen osalta virasto vastaa virastossa tehtävän projektityön kustannuksista. Hankkeeseen tarvitaan virastossa varattujen resurssien lisäksi määräaikainen projektikoordinaattori/- sihteeri. Ulkoisia kustannuksia aiheutuu virastolle Kiekun käyttöönottoon liittyvästä muutoksen johtamisesta sekä esimiesten ja henkilöstön kouluttamisesta. Lisäksi virasto vastaa palvelukeskuksesta hankkeeseen tilattavan työn kustannuksista (esim. tietojen manuaalinen konvertointi, tallennus ja tarkastus Kieku-tietojärjestelmään) ja mahdollisten laajempien liittymäkokonaisuuksien toteutuksen kustannuksista. Palvelukeskukseen siirryttiin taloushallinnon osakokonaisuuksissa ja henkilöstöhallinnon osalta Siirtymävaiheen menot joihin kuuluu mm. uusi henkilöstöjärjestelmä Prima, rahoitettiin opetus- ja kulttuuriministeriön lisämäärärahalla. Vuosittaiset palvelumaksut ovat vuodesta 2011 lukien (syksyllä 2009 tehdyn alustavan arvion) mukaan euroa. Säästöjä on arvioitu syntyvän vuositasolla henkilöstömenoissa ja tietohallintomenoissa yhteensä noin euroa, joten palvelukeskuksen siirtyminen lisää taidemuseon nettomenoja euroa. 5 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 5.1 HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN TAUSTA JA PERUSTEET Henkilöstösuunnitelman taustalla ovat Valtion taidemuseon strategiset valinnat ja taloudelliset mahdollisuudet. Henkilöstösuunnitelmassa hahmotetaan, millaisella virkarakenteella pyritään edistämään Valtion taidemuseon strategisia päämääriä. Henkilöstösuunnitelman keskeinen tekijä suunnittelukaudella on tuottavuushanke. Hankkeen ensimmäinen vaihe päättyy Toinen vaihe ajoittuu tämän TTS:n suunnittelukaudelle eli vuosille Henkilöstösuunnittelun kannalta toinen keskeinen tekijä on osaamisen kehittäminen. Taidemuseo on kehittänyt ja tulee jatkossa kehittämään osaamista koko taidemuseon yhteisenä hankkeena. 5.2 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA LUKUINA Tuottavuushankkeeseen liittyen virkajärjestelyjä on tehty vuodesta Hankkeen ensimmäinen vaihe päättyy vuonna 2011, jolloin Valtion taidemuseosta on vähennetty yhteensä 21 htv. Vuosina htv vähentäminen on toteutettu rajoittamalla määräaikaisten henkilöiden käyttöä asettamalla ja seuraamalla yksikkökohtaisia htv-kattoja. Tätä jatketaan koko suunnittelu- 20