Kosmologiaa kokemusasiantuntijoille (Esko Valtaoja: Kosmologiaa kosmetologeille)
Aristoteleen ja Ptolemaioksen malli Maakeskeisyys maailmankaikkeudesta Maa pysyy paikallaan ja taivaankappaleet kiertävät sitä Vallitseva käsitys universumista antiikin ajoista n. 1600-luvulle saakka
Asuntola os. Perinteinen laitoskeskeinen maailmankaikkeus Os. 1 Kunt. os. Os. 3 Psykiatrinen sairaala Psykoger.os Os. 2 Psyk. plk
Koko perheen yhdessä tukeminen Normaali perhe-elämä Raholan ptk Vanhemmuuden tuki Kehittynyt kuntoutujakeskeinen malli Sos.työntekijä Taloudellinen tuki Tukiverkoston koollekutsujana Muotialan asuinja toimintakeskus Vertaistuki Ystävyyssuhteet MTK Lääkäri Sos.työntek. Keskustelut totuus Leena 40v. - Masennus - Persoonallisuushäiriö MTKL:n kuntoutuskurssit Omaisyhdistys Vertaisryhmät Tieto Virkistys
Kopernikuksen malli Aurinkokeskeisyys Planeetat kiertävät aurinkoa Osa nykyaikaista käsitystä universumin rakenteesta
Thomas Kuhn Sanan 'paradigma' merkitys on joskus epäselvä, mutta sen yleisin merkitys tulee Thomas Kuhnin tieteenfilosofiasta. Kuhn käytti sitä teoksessaan Tieteellisten vallankumousten rakenne kuvatakseen tiettyjä vakiintuneita toiminnan tapoja tieteessä: Mitä tulee tarkkailla ja tutkia. Minkälaisia kysymyksiä tulee kysyä tutkimustilanteessa tai tutkia aiheeseen liittyen. Kuinka nämä kysymykset esitetään. Kuinka tieteellisiä tutkimustuloksia tulkitaan. Kuhnin mukaan tiede ei niinkään esiinny yksittäisten teorioiden kehityksenä vaan paradigman vaihdoksina. Paradigman käsitteen sekaantuesssa hän itse alkoi käyttää muun muassa termiä normaalitiede.
Paradigma Uudet paradigmat muodostuvat edellisten teorioiden/paradigmojen heikkouksien eli anomalioiden pohjalle Uudet paradigmat voidaan siis käsittää vastauksina edellisen paradigman ongelmiin Uusi paradigma tarkoittaa myös kokonaan uudenlaisen ajattelutavan syntymistä, uutta tapaa nähdä maailmaa Tässä mielessä emme voi objektiivisesti verrata uutta ja vanhaa teoriaa toisiinsa, koska ne katsovat maailmaa tavallaan eri silmin. Ne näkevät maailmassa eri asioita ja objekteja
Yhteiskunta -asuminen -työ, tekeminen -opiskelu -harrastukset -ihmissuhteet -arki Omahoitaja Kokemusasian tuntija Kuntoutuja Omainen Lääkäri Sos.työntekijä Psykologi/ terapeutti Uusi paradigma yhteiskuntakeskeinen malli
Syitä muutokselle Sairaudenkuvan ja potilasaineksen muuttuminen Hoidon kehittyminen Yhteiskunnan ja työelämän muuttuminen Kuntoutujan kokonaishyvinvointi: Psykiatrinen hoito Lääkehoito Mielekäs tekeminen Elämän kokeminen merkityksellisenä Psykoterapia Itseymmärrys Sosiaaliset suhteet Riittävä toimeentulo
Uuden paradigman synnystä Wikipedia, kehittävä työntutkimus: Janne Lehenkarin väitöskirjassa (2006) tarkastellaan teknisten tuoteinnovaatioiden syntyä vakiintuneiden osaamisalueiden ulkopuolella. Esimerkkeinä ovat Benecol-margariini, NMTmatkapuhelinjärjestelmä ja ProWellnessdiabeteshoitotietojärjestelmä. Työ käsittelee tällaisessa innovaatiotoiminnassa tarvittavia oppimis- ja yhteistyöprosesseja
Ekspansiivisen kehityssyklin vaiheet lähde: http://www.muutoslaboratorio.fi 1. Häiriöt muodostavat tarvetilan kehittämiselle 2. Ristiriidat ratkaisemalla uudistetaan koko toimintaperiaate 3. Uuden kokeilu ja vakiinnuttaminen
1. Häiriöt muodostavat tarvetilan kehittämiselle Syklin alkuvaiheessa työyhteisössä vallitsee tietty vakiintunut toimintatapa. Poikkeavat ajatukset, välineet ja työtavat esiintyvät yksittäisinä häiriöinä tai innovaatioina, jotka jäävät paljolti huomaamatta. Muutos alkaa epämääräisestä tarvetilasta, jossa häiriöiden lisääntymisen takia nykyinen toimintamalli ei enää tunnu toimivan tyydyttävästi. Tässä vaiheessa muutoksen ja kehittämisen tarve ei kuitenkaan ole vielä selvästi kiteytynyt. Toiminnan muutoksen edetessä nykyisen toimintamallin kriisi syvenee ja toimintaan osallistuvat kohtaavat ns. mahdottomia tehtäviä. Työtä ei saa enää tehokkaasti hoidettua vanhalla mallilla, mutta myöskään tarjolla olevista vaihtoehdoista mikään ei tunnut sopivalta.
2. Ristiriidat ratkaisemalla uudistetaan koko toimintaperiaate Uutta toimintamallia etsittäessä keskustelua käydään monista ideoista ja esikuvista, joiden pohjalta ratkaisuja voitaisiin kehittää. Kun tietty ratkaisuehdotus osoittautuu lupaavaksi ja saa kannatusta, alkaa uuden toimintamallin, eli uuden toimintakonseptin hahmottelu. Se tapahtuu ottamalla kokeillen ja kehitellen käyttöön uusia käsitteitä, välineitä, yhteistyömuotoja ja sääntöjä. Uusi toimintamalli ei ole vain kokoelma korjauksia ja paranteluja, vaan se on niin työvälineitään, säännöiltään kuin työnjakoratkaisuiltaankin uusi kokonaisuus. Kaikki ratkaisut pohjaavat uudenlaiseen käsitykseen työn kohteesta ja motiivista, eli siitä, mitä tuotetaan ja miksi.
3. Uuden kokeilu ja vakiinnuttaminen Syklin viimeisessä vaiheessa uutta toimintamallia kokeillaan käytännössä, useimmiten joidenkin osaratkaisujen kautta. Uuden, aikaisemmasta poikkeavaan logiikkaan perustuvan toimintakonseptin kehittämisessä törmätään jatkuvasti vanhan periaatteen mukaisiin toimintamalleihin ja toisaalta myös uuden konseptin keskeneräisyyteen. Uusi toimintakäytäntö saa vähitellen muotonsa ja vakiintuu kun työyhteisön jäsenet ratkovat uuden ja vanhan logiikan välisistä ristiriidoista syntyviä epäselvyyksiä ja pulmatilanteita.
Kun uusi toimintakonsepti vakiintuu ja yleistyy, toimijat törmäävät kasvavassa määrin häiriöihin ja vaikeuksiin, jotka aiheutuvat omaksutun uuden toimintatavan ja ympäröivien tahojen toimintatapojen yhteensopimattomuudesta. Ympäröiviä tahoja ovat esimerkiksi organisaation hallinto, asiakkaat, välineiden valmistajat, henkilökunnan kouluttajat jne. Uusi toimintakonsepti vakiintuu vasta jos nämäkin ristiriidat kyetään ylittämään. Se edellyttää uudenlaisen yhteistoiminnan sekä uusien yhteisten välineiden ja pelisääntöjen kehittämistä toimintaan sidoksissa olevien yhteisöjen kanssa.
Engeström 1995
Nykyinen toimintatapa: tarvetila Onnistunut hoitoprosessi ei takaa riittävää kokemuksellista elämänlaatua kuntoutujalle Kohdalleen saatu lääkitys ei tuo elämään mielekästä sisältöä Toimiva psykoterapiasuhde ei kaikista positiivisista vaikutuksistaan huolimatta tyydytä sosiaalisten suhteiden tarvetta Kuntoutujan toiminnallista kykyä jää käyttämättä
Kaksoissidos: vanhan järjestelmän Vaikka perinteisten mielenterveyspalvelujen määrää ja laatua kehitettäisiin ja niiden saavutettavuutta lisättäisiin, kuntoutujan kokonaishyvinvoinnin ongelma ei poistuisi (Allardt: Having, loving, being) umpikuja
3. Uuden toimintatavan etsiminen ja kehittely Alku tapahtui projektien sivutuotteena Monia malleja ja toimijoita Valtakunnallinen ohjaus ja linjaus puuttuvat Kouluttajien pedagogiset valmiudet? Leikitään juorua (tai rikkinäistä puhelinta)? Tutkittu tieto esim. vaikuttavuudesta?
4. Toimintatavan muuttaminen Psykiatrisen, hoidollisen ja terapeuttisen orientaation rinnalle kaivataan sosiaalista ja yhteiskunnallista näkökulmaa Valtavirran muutosvastaisuus? Vallan keskittyneisyys? Yhteistyö ja sen esteet
5. Uuden käytännön vakiinnuttaminen Koulutuksen läheneminen valtakunnallisia tutkintoja, mm. kouluttajapätevyydet Opetussuunnitelma- ja tutkinnonperustetason näkyvyys sote-ammattilaisten tutkinnoissa Työtehtäviä perinteisten ammattilaisten rinnalle, työryhmäjäsenyyksiä, palvelujen kehittämistä Yhteiskunnallinen ja poliittinen vaikuttaminen, etujärjestöt Tutkittu tieto, käsikirjat, oppaat ym.