Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Kitee, ja Tohmajärvi KÄVELY JA PYÖRÄILY
Yleistä Kuntien keskustaajamissa on verrattain kattava jalankulun ja pyöräilyn verkko. Jalankulku- ja pyöräilyväylät sijoittuvat yleensä ELY-keskuksen hallinnoimille väylille tai väylille, jotka ovat siirtyneet ELY-keskuksen hallinnasta kunnalle. Kuvissa on esitetty keskustaajamien jalankulku- ja pyöräilyväylästöä.
Yleistä Jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden onnettomuuksien määrä on vaihdellut vuosittain. Keskimäärin on tapahtunut 3,5 onnettomuutta/vuosi. Vuosina 2004-2013 tapahtui yhteensä 35 poliisin tietoon tullutta onnettomuutta. Jalankulkijaonnettomuuksia 21 kpl Polkupyöräonnettomuuksia 14 kpl Lähes kaikki jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden onnettomuudet johtivat henkilövahinkoon. 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden onnettomuudet 0 1 2 3 4 5 6 7 Kuolemaan johtanut Loukkaantumiseen johtanut Ei henkilövahinkoja Jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden onnettomuudet 2004-2013 Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on tapahtunut kaksi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kitee Tohmajärvi Kesälahti 0 1 2 3 4 5 6 7 Kuolemaan johtanut Loukkaantumiseen johtanut Ei henkilövahinkoja
Yleistä Viisaan liikkumisen kyselyn perusteella henkilöauto on yleisin kulkutapa koulu- ja työmatkoilla Kesällä 80 % ja talvella 82 % matkoista tehdään henkilöautolla. Kesällä toiseksi suosituin kulkumuoto on pyöräily (12 %), talvella kävely (11 %). Myös lyhyillä, usein toistuvilla vapaa-ajan matkoilla henkilöauto on suosituin kulkutapa Kesällä 74 % ja talvella 80 % matkoista tehdään henkilöautoilla. Kesällä toiseksi suosituin kulkumuoto on pyöräily (14 %), talvella kävely (14 %). Viisaan liikkumisen kyselyn perusteella jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien kattavuus sekä kunnossapito ja laatu ovat yksi tärkeimmistä kehityskohteista kaikissa alueen kunnissa. Jalankulku- ja pyöräilyväylien päällysteet ovat paikoin huonossa kunnossa ja vaikeuttavat erityisesti liikuntaesteisten liikkumista. Viisaan liikkumisen edistäminen: Tavoitteena on lisätä kävelyn ja pyöräilyn kulkutapajakaumaa lyhyillä matkoilla (10 % 15 %).
Toimenpiteet Kävely- ja pyöräilymatkojen määrän kasvu ei tapahdu yksinomaan infrastruktuuria kehittämällä. Toimenpiteet on jaettu seuraaviin kokonaisuuksiin: ASENTEISIIN VAIKUTTAMINEN YHDYSKUNTARAKENNE INFRASTRUKTUURI. ASENTEISIIN VAIKUTTAMINEN Kävelyn ja pyöräilyn tunnettavuutta ja sosiaalista hyväksyttävyyttä tulee parantaa kaikissa kunnissa. Kävelyä ja pyöräilyä edistävällä markkinoinnilla voidaan vaikuttaa ihmisten asenteisiin tuomalla esille mm. kävelyn ja pyöräilyn terveyshyötyjä, edullisuutta ja ympäristövaikutuksia. Tärkeää saavuttaa median kiinnostus kävelyä ja pyöräilyä kohtaan. Kävely ja pyöräily tulee nostaa kaikessa kuntien yhdyskuntarakennetta koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa tärkeäksi lähtökohdaksi. Kävelylle ja pyöräilylle tulee osoittaa riittävät resurssit Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja kuntien budjeteissa. Potentiaalisia kohderyhmiä ovat lapset, nuoret, työssäkävijät sekä kuntien luottamushenkilöt. Liikenneturvallisuustoimijahanke voi toimia veturina ja keskeisenä koordinoijana kävelyn ja pyöräilyn edistämisen markkinoimisessa.
Toimenpiteet YHDYSKUNTARAKENNE Yhdyskuntarakenteen ja toimintojen sijoittelussa tulee ottaa kävelyn ja pyöräilyn kehittämismahdollisuudet huomioon erityisesti taajamaalueilla. Yleiskaavoissa tulee esittää pyöräilyn pääreitit ja tarvittaessa myös aluereitit. Pyöräilyn paikallisreitit suunnitellaan asemakaavassa tai siihen liittyvässä liikennesuunnitelmassa. Paikallisreittejä ei esitetä asemakaavassa. Jalankulku ja pyöräily tulee sisällyttää yleis- ja asemakaavojen kaavamerkintöihin muutenkin kuin väylinä. Ainakin keskustaajamien asemakaavoihin määräyksiä alueen sisäisten jalankulku- ja pyöräilyväylien kehittämisperiaatteista sekä mahdollisesti myös väylien liittymisestä pääväyliin ja joukkoliikenteen reitteihin Kehittämisperiaatteet voivat koskea esim. pyöräpysäköintiä, ja niistä voidaan antaa velvoitteita myös rakennusjärjestyksessä. INFRASTRUKTUURI Infrastruktuurin parantaminen on näkyvin keino kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden edistämisessä. Toimiva pyöräpysäköinti lisää pyöräilyn helppokäyttöisyyttä. Pyörille tulee osoittaa riittävästi laadukkaita pysäköintipaikkoja palvelujen, työ- ja opiskelupaikkojen, asuinkiinteistöjen sekä vapaa-ajan toimintojen lähelle sekä joukkoliikenteen pysäkkien yhteyteen. Suojateiden turvallisuuteen, sijaintiin ja tarpeellisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Suojateiden periaatteet ja kehittämistarpeet tulee käydä läpi erillisessä selvityksessä. Samassa työssä tulee kartoittaa myös pyöräilijöille osoitettavien ylityskohtien sijainnit. Vuoden 2017 jälkeen suojateiden yhteydessä olevia pyöräteiden jatkeita ei saa enää merkitä suojatiemerkinnöin. Maanteiden ja katujen rakennus- ja kunnossapitohankkeiden yhteydessä tulee tiedostaa, että jalankulku ja pyöräily tien varressa vaativat vähintään 0,5 m leveän päällystetyn pientareen. Valta-, kanta- ja seututiellä leveän pientareen päällystetyn osuuden tulee olla 0,75 m.
Pyöräpysäköinti Oleellinen osa pyöräilymatkaa ja pyöräilyyn liittyvää infrastruktuuria. Hyvin järjestetty pyöräpysäköinti voi lisätä polkupyörällä tehtävien matkojen määrää. Ratkaisevassa osassa pysäköinnin sijoittelu ja pysäköinnin keston tunnistaminen. Sijainti mieluummin hajautetusti kuin keskitettynä, mahdollisimman lähellä kohdetta. Käyttäjien reitit ja tulosuunnat tulee ottaa huomioon sijaintia suunnitellessa. Pysäköintiaika vaikuttaa pyöräpysäköinniltä vaadittaviin ominaisuuksiin. Pitempikestoisessa pysäköinnissä käyttäjä voi jättää pyörän myös hieman kauemmaksi edellyttäen, että pysäköinnin laatutaso on riittävä. Pysäköinnin luonteesta ja kestosta riippuen valitaan sopiva ratkaisu kuhunkin kohteeseen. Esim. rengasteline, runkolukittava pyöräteline, pyöräkaappi. Pitkäkestoisessa pysäköinnissä tulee pyrkiä hyödyntämään pyöräpysäköintipaikkojen kattamista tai sisätiloja. Pyöräkaappeja Helsingissä. Kuva: Pyöräilykuntien verkosto ry Katoksellinen rengasteline. Kuva Juankoskelta.
Toimenpiteet ASENTEISIIN VAIKUTTAMINEN Nro Ongelma Toimenpide Kunta Vastuutaho 1 2 3 Lyhyiden matkojen tekeminen kävellen ja pyöräillen kuntien keskustaajamissa Kävelyn ja pyöräilyn tunnettavuuden ja hyväksyttävyyden parantaminen Kävelyn ja pyöräilyn tunnettavuuden ja hyväksyttävyyden parantaminen YHDYSKUNTARAKENNE Ks. liikkumisen ohjaamisen toimenpiteet Hyväksytään kävely ja pyöräily yhdyskuntarakennetta koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa tärkeäksi lähtökohdaksi, ja osoitetaan liikennemuodoille riittävät resurssit Kävelyä ja pyöräilyä edistävä markkinointi, mm. median mielenkiinnon herättäminen kävelyä ja pyöräilyä kohtaan informatiivisen viestinnän aikaansaamiseksi (esim. yhteistyö paikallislehtien toimittajien kanssa) Erilaiset tempaukset, esim. pyöräilyviikko (ks. liikkumisen ohjauksen toimenpiteet) Kitee, Tohmajärvi, Kitee, Tohmajärvi, Kitee, Tohmajärvi, Kunnat Kunnat, ELY-keskus Kunnat, ELY-keskus Nro Ongelma Toimenpide Kunta Vastuutaho Otetaan kävely ja pyöräily omina 4 liikennemuotoina huomioon Palvelut ja toiminnot eivät ole kävellen ja Kitee, Tohmajärvi, yleiskaavaprosessin kaikissa kaavavaiheissa pyöräillen riittävän hyvin saavutettavissa (tavoitteet, kaavaratkaisut, vaikutusten Kunnat arviointi) 5 Kävelyä ja pyöräilyä ei käsitellä maankäytön suunnittelussa ja eriasteisessa kaavoituksessa omina liikennemuotoina 6 Puutteellinen pyöräpysäköinti Suunnitellaan/tarkistetaan pyöräilyn pää- ja aluereitit yleiskaavoituksen yhteydessä ja merkitään ainakin pääreitit yleiskaavakarttoihin Lisätään kuntien keskustaajamien asemakaavoihin määräyksiä alueen sisäisten jkpp-väylien kehittämisperiaatteista sekä tarvittaessa myös niiden liittymisestä pääväyliin ja joukkoliikenteen reitteihin Lisätään asemakaavaan keskusta-alueita ja kiinteistöjä koskevia pyöräpysäköintimääräyksiä ja/tai annetaan asiaan liittyviä velvoitteita rakennusjärjestykseen Kitee, Tohmajärvi, Kitee, Tohmajärvi, Kunnat Kunnat
INFRASTRUKTUURI Nro Ongelma Toimenpide Kunta Vastuutaho Lisätietoja 7 Jalankulku- ja pyöräilyväylän yhteyspuute Yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän rakentaminen Kiteen kohdalla Puhoksentielle (st Kitee ELY-keskus Ei suunnitteluohjelmassa 486) Yrittäjäntien ja Kiteentien (mt 4870) välille, 230 m 8 Jalankulku- ja pyöräilyverkon täydentäminen Yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän rakentaminen Kesälahdella valtatien 6 varteen Kesälahdentien (mt 4861) pohjoispuolelta Väärämäentien (mt 4800) ja Palokankaantien (mt 15506) risteykseen saakka, 1,9 km. Kitee ELY-keskus Ei suunnitteluohjelmassa 9 Suojatien turvallisuus, sijainti ja tarve Suunnittelutarve; suojateiden sekä pyöräteiden jatkeiden periaatteet ja kehittämistarpeet 10 Joukkoliikenteen pysäkkiluokituksen puuttuminen Suunnittelutarve; Joukkoliikenteen pysäkkien kehittämiselvitys joko Keski-Karjalaan tai laajemmin Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella 11 Jalankulku- ja pyöräilyväylän kunnossapito Pääteiden varressa (valta-, kanta- ja seututiet) kulkevien yhtenäisten sekä muualla koulujen ja päiväkotien yhteydessä olevien jalankulku- ja pyöräilyväylien kunnossapidon hoitaminen talvihoidon korkeimman K1-hoitoluokan mukaisesti Kitee, Tohmajärvi, Kitee, Tohmajärvi, Kitee, Tohmajärvi, ELY-keskus, kunnat ELY-keskus, kunnat ELY-keskus, kunnat Huomioidaan myöhemmin erillisselvityksessä Huomioidaan myöhemmin erillisselvityksessä Toteutetaan aleurakoiden yhteydessä
Yhteistyötahoja Pyöräilykuntien verkosto ry Kuntien, valtionhallinnon, yritysten, järjestöjen ja muiden tahojen välinen yhteistyöverkosto Tavoitteena : Pyöräilyn ja kävelyn lisääminen kestävinä liikennemuotoina ja arkiliikuntana Pyöräilyn määrän kaksinkertaistaminen Suomessa Laadukkaat ja turvalliset pyöräilyolosuhteet kaikille Pyöräilyn edistäjien ja pyöräilijöiden yhteisön vahvistaminen Palvelut: Tietoa ja palveluja pyöräilyn edistämiseksi Erilaisiin pyöräilyä edistäviin ohjelmiin ja kehittämishankkeisiin osallistuminen Pyöräilyn aseman vahvistaminen kuntien ja valtion päätöksenteossa Pyöräilyseurat Asiantuntemusta voi hyödyntää mm: Näkemyksien tai lausunnon pyytäminen yleis- ja asemakaavaratkaisuihin sekä tie- ja katusuunnitelmien suunnitteluratkaisuihin. Tämä voi tapahtua työn aikaisessa vuoropuhelussa (mm. työpajat, hankkeiden esittelytilaisuudet, kyselyt, sosiaalinen media). Edustajan kutsuminen mukaan viisaan liikkumisen hankkeen kokouksiin vierailijaksi tai hankeryhmän edustajaksi Pyöräilyseuran kutsuminen mukaan viisaan liikkumisen markkinointitapahtumaan. Pyöräilyseura voi myös olla kiinnostunut ideoimaan tapahtumaa tai rakentamaan tapahtumaan esim. oman ständin.
Lisätietoja Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu Liikenneviraston ohjeita 11/2014 Kulkulaari http://www.kulkulaari.fi Pyöräilykuntien verkosto http.//www.poljin.fi Motiva Oy http://www.motiva.fi/liikenne Pyörällä kouluun päivä http://www.pyorallakouluun.fi/ Kilometrikisa http://www.kilometrikisa.fi/