Kiteen keskustaajaman liikenneselvitys. Kiteen keskustan osayleiskaavan tausta-aineisto

Transkriptio

1 Kiteen keskustaajaman liikenneselvitys Kiteen keskustan osayleiskaavan tausta-aineisto

2 2 (24) Kiteen keskustaajaman liikenneselvitys Esipuhe Tämä liikenneselvitys on laadittu Kiteen keskustan osayleiskaavan tausta-aineistoksi. Keskustaajaman liikenteellisen kehittämisen lähtökohtina toimivat muun muassa maakunnalliset ja seudulliset liikennejärjestelmätasoiset suunnitelmat, Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma 2015, Kiteen keskustavisio 2015 ja Kiteen koulukeskusalueen ympäristön liikenteen yleissuunnitelma. Liikenneselvitys on laadittu Kiteen kaupungin toimeksiannosta. Työtä ovat ohjanneet Pirkka Aula, Ari Jumppanen ja Kauko Hirvonen. Selvityksen laatineessa Sitossa työstä on vastannut Matti Romppanen.

3 Kiteen keskustaajaman liikenneselvitys (24) SISÄLTÖ ESIPUHE TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET KÄYTTÄJÄRYHMITTELY JA PALVELUTASOTAVOITTEET LIIKKUMISEN NYKYTILA NYKYINEN LIIKENNEVERKKO JA SEN OMINAISUUDET LIIKENNEMÄÄRÄT JA LIIKENNETURVALLISUUS Nykyinen liikenne Liikenne-ennuste Liikenneturvallisuus Nopeusrajoitukset Liikenneonnettomuudet RASKAAN LIIKENTEEN OHIKULUN SELVITYS PALVELUTASOTAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET... 21

4 4 (24) Kiteen keskustaajaman liikenneselvitys 1 Työn tausta ja tavoitteet Tämä liikenneselvitys on laadittu Kiteen keskustan osayleiskaavan tausta-aineistoksi. Kiteen keskustaajaman alueella voimassa oleva, oikeusvaikutteinen osayleiskaava on vuodelta Osayleiskaavan uudistamisen painopisteet ovat keskusta-alueen kehittämisessä ja vetovoimaisuuden parantamisessa. Kaavan tavoitteena on ohjata rakentamista keskustaalueella. Tiiviimmällä keskustarakenteella halutaan vahvistaa alueen kaupunkimaisuutta ja houkuttelevuutta sekä turvata keskustan elinvoimaisuus kaupan ja palveluiden näkökulmasta. Kaavan tavoitteena on myös kytkeä keskustan ympäristössä sijaitsevat viher- ja virkistysalueet toisiinsa. (Kiteen keskustan osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2016) Tämän liikenneselvityksen tavoitteena on tukea osayleiskaavan tavoitetta tiivistää nykyistä keskustaa. Selvityksessä kuvataan nykyinen liikenne ja liikkumisolosuhteet sekä esitetään nykyiset kehittämistarpeet. Yhdeksi osayleiskaavan lähtökohdaksi on selvitetty raskaan liikenteen keskustan kiertämisen tarve ja toteuttamismahdollisuus. Liikenteen näkökulmasta kehittämisen strategiset lähtökohdat muodostavat maakunnalliset ja seudulliset liikennejärjestelmätasoiset suunnitelmat (mm. Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma ja Keski-Karjalan liikennesuunnitelma) sekä niiden pohjalta laaditut tarkemmat seutu- tai kuntakohtaiset suunnitelmat ja selvitykset. Viimeisimmät liikenteen strategiset linjaukset on tehty Itä-Suomen liikennestrategian päivitystyössä, joka hyväksyttiin loppuvuodesta Sen yhteydessä määritettiin tavoitteet erikseen elinkeinoelämän kuljetusten ja ihmisten liikkumisen näkökulmista. Erityisesti kävelyn ja pyöräilyn, uusien liikennepalveluiden ja ikääntyneiden liikkumisen tukemiseen liittyvät tavoitteet ovat kiinteä osa keskustojen kehittämistä. Näitä tavoitteita toteuttavat liikenteen kehittämistoimenpiteet tukevat siten osayleiskaavan tavoitteiden toteutumista ja ovat joiltain osin jopa edellytys tavoitteiden saavuttamiselle. Keski-Karjalassa toimii säännöllisesti kokoontuva seudullinen liikennejärjestelmätyöryhmä, joka koordinoi seudun liikennejärjestelmän kehittämistä ja valmistelee kehittämistoimenpiteitä osana Itä-Suomen seutujen välistä yhteistyötä. Työryhmässä käsitellään myös maankäyttöön liittyviä kysymyksiä. Jatkuva liikennejärjestelmätyö mahdollistaa siten osayleiskaavan ja liikennejärjestelmän kehittämistavoitteita toteuttavien toimenpiteiden ohjelmoinnin ja tavoitteiden toteutumisen säännöllisen seurannan.

5 Kiteen keskustaajaman liikenneselvitys (24) Osayleiskaavatyössä tulee huomioida Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelmassa 2015 asetettu yleistavoite Keski-Karjalan liikenneturvallisuus on valtakunnan tasolla tai parempi. Seudun liikenteessä ei kuolla tai loukkaannuta vakavasti. Liikenneympäristö tukee viisasta liikennekäyttäytymistä, liikenteessä osataan käyttäytyä oikein ja omasta sekä omien läheisten liikkumisesta kannetaan yhteisesti vastuuta. Viisaan liikkumisen osalta on asetettu osatavoitteet: kävelyn ja pyöräilyn kulkutapajakauman lisääminen lyhyillä matkoilla (10% 15%) joukkoliikenteen kulkutapajakauman lisääminen niillä matkoilla, joilla joukkoliikenteen käyttö on mahdollista ja järkevää vähemmän automatkoja, joissa kuljettajan lisäksi ei matkustajaa liikkumisen mahdollistaminen myös autottomille niin, että vähintään välttämättömät asiointitarpeet toteutuvat (asiointiyhteydet, opiskeluyhteydet, työmatkayhteydet). Osayleiskaavan yhtenä lähtökohtana toimii Kiteen keskustavisio 2015 (liite 1), jossa keskustan kehittämisen suuntaviivojen määrittämiseksi on tarkasteltu kaupunkirakennetta kokonaisvaltaisesti maankäytön, asumisen, liikenteen, pysäköinnin, kaupunkiympäristön ja palveluiden kannalta. Kiteen koulukeskusalueen ympäristön liikenteen yleissuunnitelmassa (liite 2) on esitetty toimenpiteet alueen liikennejärjestelyjen, turvallisuuden ja toimivuuden parantamiseksi. Työn yhtenä tavoitteena on ollut tukea ja kannustaa jalankulkua ja pyöräilyä liikkumismuotoina. Yleissuunnitelma tulee huomioida yleiskaavatyössä. Liikenneselvityksen alue kattaa Kiteen keskustaajaman lähiympäristöineen ja se on pintaalaltaan noin 15 neliökilometriä (km 2 ). Selvitysalue rajautuu idässä Kiteenjärveen Kytänniemi mukaan lukien, etelässä Savikontiehen sekä lännessä Kehätiehen ja sen läheisyydessä oleviin asuin- ja yritysalueisiin. Pohjoisessa selvitysalue rajautuu Kiteentien lähiympäristöön Taipaleen kylään asti. 2 Käyttäjäryhmittely ja palvelutasotavoitteet Perinteisesti liikennettä on tarkasteltu eri liikennemuotojen näkökulmasta. Tämä on johtanut kulkumuotokohtaisiin kehittämistoimenpiteisiin, joiden vaikuttavuutta on ollut haastavaa määrittää. Asiakaslähtöisellä tarkastelulla pyritään määrittämään ensin asiakastarve ja vasta sitten, millä tavoin tarpeisiin voidaan vastata. Liikenteen asiakaslähtöinen tarkastelu edellyttää keskeisten käyttäjäryhmien tunnistamista ja heidän palvelutasotarpeiden määrittämistä. Seuraava tässä työssä käytetty käyttäjäryhmittely soveltuu käytettäväksi myös osayleiskaavatyössä: Lapset ja nuoret (alle 18 v.) Työikäiset (noin v.) Hyväkuntoiset eläkeläiset (noin v.) Ikääntyneet (yli 75 v.) Kuljetukset Ryhmillä on selkeästi toisistaan eroavat palvelutasotarpeet. Työssä on kuitenkin tunnistettu, että liikkumistarpeisiin ja kulkumuodon valintaan vaikuttavat ikäryhmittelyn lisäksi useat muut tekijät. Esimerkiksi perheissä liikkumisvalinnat tehdään koko perheen näkökulmasta. Samoin on tunnistettu, että ryhmien sisällä on hyvin erilaisia tarpeita ja tottumuksia.

6 6 (24) Kiteen keskustaajaman liikenneselvitys Seuraavassa on listattu käyttäjäryhmäkohtaisia lähtökohtia, jotka on hyvä ottaa huomioon Kiteen keskustan liikenteen kehittämisessä: Lapset ja nuoret ei ajokorttia ei liikuntarajoitteita lyhyet koulu- ja harrastusmatkat turvallisuus korostuu Työikäiset henkilöautosidonnaisuus tarkat aikataulut paljon sekamatkoja, esim. työ- ja ostosmatkat yhdistyvät sujuvuus korostuu Hyväkuntoiset eläkeläiset ei aikatauluja henkilöauto yleensä käytössä paljon pitkiä vapaa-ajanmatkoja Ikääntyneet liikuntarajoitteita vähän tarkkoja aikatauluja pääosin vain asiointi- ja vapaa-ajan matkoja esteettömyys korostuu Kuljetukset Keskustan jakeluliikenne tärkeää ja korostuu verkkokaupan lisääntymisen myötä Pakettiliikenteen noutopisteet ja niiden yhteydet eri kulkumuodoilla Ohittavat pitkämatkaiset kuljetukset oma haasteensa Käyttäjäryhmäkohtaiset lähtökohdat on tiivistetty osayleiskaavatyössä hyödynnettäviksi palvelutasotavoitteiksi: Lasten ja nuorten itsenäinen liikkuminen on koko suunnittelualueella turvallista Työikäisten alueen sisäisillä matkoilla kannustetaan/ohjataan autottomuuteen Työikäisten alueen ulkoisilla matkoilla varmistetaan liitynnät joukkoliikenteeseen Ikääntyneiden ja liikuntaesteisten itsenäinen liikkuminen on mahdollista Pitkämatkaisten kuljetusten ei tarvitse kulkea keskustan läpi Jakeluliikenne toimii keskustassa Pakettien noutopisteet ovat helposti saavutettavissa kävellen, pyöräille ja henkilöautolla

7 Kiteen keskustaajaman liikenneselvitys (24) 3 Liikkumisen nykytila Vuonna 2015 toteutetun Itä-Suomen seudullisen liikkumiskyselyn tulosten mukaan alle viiden kilometrin matkoista yli puolet tehdään henkilöautolla. Tämä tarkoittaa sitä, että taajamien sisäisilläkin matkoilla henkilöautoa käytetään erittäin paljon. Kitee on yksi Itä-Suomen seutukeskuksista, jossa on tavoitteena lisätä kävelyn ja pyöräilyn osuutta niin taajamien sisäisillä matkoilla kuin taajamiin suuntautuvilla asiointimatkoilla. Tämä edellyttää keskustan kehittämisen painotuksen suuntaamista kävelyä ja pyöräilyä tukevaan suuntaan. Ympäristön toimivuuden, turvallisuuden, esteettömyyden ja viihtyisyyden kehittämisen ohella tulee panostaa myös toimintaan. Kiteen keskustassa asuvia ja Kiteellä asioivia tulee kannustaa aktiivisesti muuttamaan liikkumistottumuksiaan ja opettelemaan pois henkilöautoriippuvuudesta. Kuva 1. Matkojen kulkutapajakauma matkan pituuden mukaan Itä-Suomessa (lähde: Itä- Suomen seudullinen liikkumiskysely 2015). Liikkumisen ohjaamista kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen edellyttävät kaikki tavoitteet kansainvälisistä ilmastotavoitteista seudullisiin liikennejärjestelmän kehittämistavoitteisiin. Taajamien sisäisillä matkoilla potentiaali kestävien kulkumuotojen käyttöön on suurin. Yleensä esteenä ei ole liikenneympäristön tai kunnossapidon puutteet vaan asenteet ja toimintamallit. Suhteellisen kattavalla kevyen liikenteen väyläverkolla ei ole kapasiteettipuutteita Kiteen keskustan alueella. Käyttäjänäkökulma ohjaa kehittämistä vastaamaan todellisiin käyttäjätarpeisiin. Tämän vuoksi liikennemuotojen käsittelyn sijaan tulee tarkastella eri käyttäjäryhmien tarpeita ja ohjata resurssit vastamaan mahdollisimman tehokkaasti edellä määritettyihin käyttäjäryhmäkohtaisiin palvelutasotavoitteisiin.

8 8 (24) Kiteen keskustaajaman liikenneselvitys 4 Nykyinen liikenneverkko ja sen ominaisuudet Kiteen keskusta sijaitsee noin 7 km:n päässä pohjois-eteläsuunnassa kulkevasta valtatiestä 6 (Loviisa-Kajaani). Tarkastelualueen läpi kulkeva seututie 486 toimii Niiralan rajanylityspaikan kautta kulkevan kansainvälisen liikenteen yhteytenä valtatietä 6 Etelä-Suomeen ja kantatietä 71 (Kerimäki-Puhos) Etelä-Savoon. (Kuva 2) Kuva ). Kiteen sijoittuminen tieverkossa (lähde: Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma

9 Kiteen keskustaajaman liikenneselvitys (24) Muita merkittäviä maantieyhteyksiä ovat Kiteen keskustasta valtatielle 6 Tolosenmäkeen vievä seututie 487 sekä Rääkkylän ja Liperin suuntaan vievä seututie 482. (Kuva 3) Helsinki-Joensuu rata kulkee valtatien 6 rinnalla ja Kiteen rautatieasema sijaitseekin varsinaisen keskusta-alueen ulkopuolella Tolosenmäessä. (Kuva 3) Lähin lentoasema sijaitsee Joensuussa, jonne Kiteeltä tulee matkaa noin 80 km. Kuva 3. Kiteen liikenneverkko.

10 10 (24) Kiteen keskustaajaman liikenneselvitys Kiteen keskustan jalankulun ja pyöräilyn verkko on varsin kattava. Tolosenmäestä Joensuuntien (vt 6) ja Kiteentien (mt 487) liittymäalueelta alkava yhteys muodostaa noin 10 kilometrin pituisen jatkuvan jalankulun ja pyöräilyn reitin Kiteen keskustaan ja sen läpi. Myös Kiteentien ja Tohmajärventien kiertoliittymästä (mt 486) Tohmajärven suuntaan ulottuu noin 3,7 kilometrin mittainen väylä. Myös keskusta-alueella on muun muassa Savikontiellä Selkueen teollisuusalueelle suuntautuva väylä. Useat keskusta-alueen yhdys- ja kokoojakadut on varustettu jalankulku- ja pyöräilyväylillä. (Kuva 4) Jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitettuja alikulkuja on Tolosenmäessä valtatien 6 ja seututeiden 482 ja 487 liittymässä sekä Kiteen taajamassa kolmessa kohtaa Tohmajärventiellä (mt 486) ja yksi Kiteentiellä (mt 4870). Näiden lisäksi Kehätiellä (mt 4880) on neljä ulkoilureittien alikulkukäytävää. (Kuva 4) Kuva 4. Kiteen jalankulku- ja pyöräilyväylät sekä alikulut.

11 Kiteen keskustaajaman liikenneselvitys (24) Rautatieasemaan lukuun ottamatta kaikki palvelut sijaitsevat nykyisin tarkastelualueella (Kuva 5). Paloasema siirtyy lähivuosina Puhoksentien (mt 486) varteen Kehätien (mt 4880) liittymän itäpuolelle. Keskustan visiotyössä on esitetty henkilö- ja rahtiterminaalin sijoittamista uuden päivittäistavarakaupan yhteyteen Kiteentien eteläpäähän Savikontien liittymän ja Leipuritien väliin. Kuva 5 Keskusta-alueen liikenteen kannalta tärkeitä palveluita ja alueita. 5 Liikennemäärät ja liikenneturvallisuus 5.1 Nykyinen liikenne Puhoksentiellä ja Tohmajärventiellä (mt 486) keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) oli vuonna 2015 osayleiskaava-alueella sijaitsevilla tieosuuksilla noin ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen määrä oli noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Kiteentiellä (mt 4870) liikennemäärä oli Kiteen keskustan kohdalla noin ajoneuvoa vuorokaudessa ja muilla osayleiskaava-alueella sijaitsevilla tieosuuksilla (mt 487) noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Kiteentiellä raskaan liikenteen määrä oli noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Keisarinkujalla (mt 4870 ja mt 4882) liikennemäärä oli noin 970

12 12 (24) Kiteen keskustaajaman liikenneselvitys 5.2 Liikenne-ennuste ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen määrä oli noin 40. Savikontiellä (mt 15531) liikennemäärä oli noin ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen määrä oli noin 30 ajoneuvoa vuorokaudessa. Osayleiskaava-alueella suurimman osan matkasta sijaitsevan Kehätien (mt 4880) liikennemäärä oli noin ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen määrä oli noin Lahdentiellä (mt 15553), joka sijaitsee osayleiskaava-alueella lyhyellä matkalla alkupäästään, liikennemäärä oli noin 360 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen määrä oli noin 30. (Kuva 6) (Liikennemäärät lähde Liikennevirasto) Liikenne-ennusteen lähtökohtana käytettiin Liikenneviraston Valtakunnallinen tieliikenneennuste julkaisun kasvukertoimia. Kasvukertoimet perustuvat henkilöliikenteessä maakunnallisiin väestö- ja bruttokansantuote-ennusteisiin sekä raskaassa liikenteessä bruttokansantuote-ennusteisiin, joita on täydennetty teollisuuden tuotantorakenteen ja kuljetusintensiteettien muutoksia kuvaavilla muunnoskertoimilla. Kertoimet eivät ota huomioon osayleiskaavan mahdollistaman uuden maankäytön aiheuttamaa liikenteen kasvua eivätkä Suomen ja Venäjän rajan ylittävän kansainvälisen liikenteen kasvua. Seutu- ja yhdysteiden kasvukertoimien lähtökohtina käytettiin julkaisun liitteen 1 sivun 8 taulukoiden 15 ja 16 maakuntakohtaisia kasvukertoimia ja valtatien 6 kasvukertoimien lähtökohtana sivun 61 taulukon 14 yhteysvälin Lappeenranta Joensuu kasvukertoimia. Kevyiden ajoneuvojen (henkilöja pakettiautot) liikennemäärien arvioidaan kasvavan vuodesta 2015 vuoteen 2040 valtatiellä 6 29 % ja raskaiden ajoneuvojen (kuorma- ja linja-autot) liikennemäärien 15 %. Seututeillä kevyiden ajoneuvojen liikennemäärien arvioidaan kasvavan 22 % ja raskaiden ajoneuvojen liikennemäärien 8 %. Yhdysteillä kevyiden ajoneuvojen liikennemäärien arvioidaan kasvavan 11 % ja raskaiden ajoneuvojen liikennemäärien 8 %. Niiralan raja-asemalta maantien 486 kautta etelään suuntautuvan kansainvälisen liikenteen määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2040 mennessä noin 600 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuudeksi arvioidaan Liikenneviraston rajaliikennetilastojen perusteella 7,3 %. Kevyistä ajoneuvoista 50:n arvioidaan poikkeavan matkallaan Kiteen keskustassa. Osayleiskaava-alueella Kiteen keskustan koillispuolella Tohmajärventiellä (mt 486) liikennemäärän arvioidaan kasvavan vuodesta 2015 vuoteen % ja raskaan liikenteen määrän 23 %. Kiteen keskustan lounaispuolella Puhoksentiellä (mt 486) liikennemäärän arvioidaan kasvavan 38 % ja raskaan liikenteen määrän 23 %. Liikennemäärä olisi vuonna 2040 Tohmajärventiellä noin ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen määrä olisi noin 360 ja Puhoksentiellä noin ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen määrä olisi noin 380. Liikennemäärät sisältävät Niiralan raja-aseman kautta kulkevan Suomen ja Venäjän rajan ylittävän kansainvälisen liikenteen. (Kuva 6) Osayleiskaava-alueella Kiteen keskustan luoteispuolella Kiteentiellä (mt 487) liikennemäärän arvioidaan kasvavan 22 % ja raskaan liikenteen määrän 8 %. Kiteen keskustan kohdalla Kiteentiellä (mt 4870) liikennemäärän arvioidaan kasvavan 13 % ja raskaan liikenteen määrän 8 %. Liikennemäärä olisi vuonna 2040 Kiteentiellä (mt 487) Kiteen keskustan lounaispuolella noin ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen määrä olisi noin Kiteen keskustan kohdalla Kiteentiellä (mt 4870) liikennemäärä olisi noin ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen määrä olisi noin 340. Liikennemäärä Kiteen keskustan kohdalla sisältää Niiralan raja-aseman kautta kulkevan Suomen ja Venäjän rajan ylittävän kansainvälisen liikenteen. (Kuva 6) Osayleiskaava-alueella sijaitsevien Keisarinkujan (mt:t 4870 ja 4882), Savikontien (mt 15531) ja Kehätien (mt 4880) liikennemäärän arvioidaan kasvavan 11 % ja raskaan liikenteen määrän 8 %. Keisarinkujan liikennemäärä olisi vuonna 2040 noin ajoneuvoa vuorokau-

13 Kiteen keskustaajaman liikenneselvitys (24) dessa, josta raskaan liikenteen määrä olisi noin 40. Savikontien liikennemäärä olisi noin ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen määrä olisi noin 30. Kehätien liikennemäärä olisi noin ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen määrä olisi noin (Kuva 6) Kuva 6. Nykyiset liikennemäärät ja liikenne-ennuste. 5.3 Liikenneturvallisuus Keski-Karjalan alueelle on valmistunut vuonna 2015 Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma, jossa on käsitelty myös liikenneturvallisuutta. Suunnitelman laatimisen yhteydessä on toteutettu alueen asukkaille liikkumistottumuksia, koettua liikenneturvallisuutta ja liikennejärjestelmän kehittämistarpeita kartoittava kysely Nopeusrajoitukset Nopeusrajoitukset keskusta-alueella katuverkolla ovat km/h. Valtaosalla taajamaalueen kaduista on voimassa aluenopeusrajoitus 40 km/h. Maanteiden nopeusrajoitukset on esitetty oheisessa kuvassa (Kuva 7).

14 14 (24) Kiteen keskustaajaman liikenneselvitys Kuva 7. Kiteen keskusta-alueen maanteiden nopeusrajoitukset Liikenneonnettomuudet Kaava-alueella on tapahtunut vuosina yhteensä 108 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksista kuusi oli alkoholionnettomuuksia. Alueella ei tapahtunut yhtään kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Vähiten onnettomuuksia tapahtui vuonna Vuosittaisten onnettomuuksien trendi noudattaa lähestulkoon valtakunnan vuosittaista trendiä. Onnettomuuksista 21 johti loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa loukkaantui yhteensä 21 henkilöä.

15 Kiteen keskustaajaman liikenneselvitys (24) Kuva 8. Liikenneonnettomuudet kaava-alueella vuosittain. Eniten alueella tapahtui onnettomuusluokkaan muu onnettomuus kirjattuja onnettomuuksia, joita tapahtui yhteensä 28 kpl. Nämä onnettomuudet olivat kaikki omaisuusvahinkoon johtaneita onnettomuuksia, mikä on hyvin tyypillistä taajama-alueella, missä esimerkiksi pysäköintialueilla tapahtuneet peruutusonnettomuudet kirjautuvat ko. luokkaan. Seuraavaksi eniten tapahtui yksittäisonnettomuuksia yhteensä 19 kpl, josta kaksi oli loukkaantumiseen johtaneita. Kuva 9. Liikenneonnettomuudet Kiteen osayleiskaava-alueella vuosina

16 16 (24) Kiteen keskustaajaman liikenneselvitys Mopo-onnettomuuksia tapahtui yhteensä 11 kpl. Näistä onnettomuuksista kahdeksan johti loukkaantumiseen. Mopo-onnettomuuksien määrä verrattuna kaikkiin alueella tapahtuneisiin onnettomuuksiin on noin 10 % mikä on huomattava, sillä samaisella ajanjaksolla Itä- Suomessa mopo-onnettomuuksien määrä oli noin 4 %. Kuva 10. Vuosina tapahtuneet liikenneonnettomuudet Kiteen keskusta-alueella ja sen läheisyydessä.

17 Kiteen keskustaajaman liikenneselvitys (24) Onnettomuuksia tarkasteltaessa tapahtumapaikoittain esille nousee Kiteentiellä (mt 4870) Hovintien /Arppentien liittymäalue, missä on tapahtunut yhteensä 7 onnettomuutta, jotka kaikki olivat omaisuusvahinkoon johtaneita. Näistä onnettomuuksista viisi oli kääntymis- ja risteämisonnettomuuksia ja kaksi onnettomuusluokkaan muu onnettomuus kirjattuja onnettomuuksia, jotka ovat tapahtuneet ABC liikenneaseman pihassa. Toinen onnettomuustihentymä on Kiteentiellä torin kohdalla, missä on tapahtunut yhteensä viisi onnettomuutta, joista kolme oli henkilövahinkoon johtaneita. Onnettomuuksista kolme oli kääntymis- ja peräänajo-onnettomuuksia ja yksi jalankulkija ja yksi mopo-onnettomuus. Olkontiellä Ilmarisentien liittymästä Kiteentien suuntaan olevalla katuvälillä on myös tapahtunut viisi onnettomuutta, joista yksi johti henkilövahinkoihin. Kaksi näistä onnettomuuksista oli muu onnettomuusluokkaan kirjattuja onnettomuuksia ja yksi yksittäisonnettomuus sekä yksi mopo-onnettomuus ja yksi kohtaamisonnettomuus. Myös Pokentiellä Kanttorintien liittymässä on tapahtunut onnettomuuksia yhteensä neljä, joista yksi johti loukkaantumiseen. Onnettomuuksista kolme oli kääntymis- ja risteämisonnettomuuksia ja yksi mopoonnettomuus. 6 Raskaan liikenteen ohikulun selvitys Yhdeksi osayleiskaavan liikenteelliseksi lähtökohdaksi selvitettiin tarvetta ja toteuttamismahdollisuutta raskaan liikenteen keskustan ohittamiseen. Keskustan läpi kulkeva raskas liikenne suuntautuu lähinnä Selkuan teollisuusalueelle. Tarvetta arvioitaessa tehtiin myös haastattelu kolmelle Selkuan teollisuusalueen yritykselle. Tarvetta ohitukselle aiheuttavat: raskaan liikenteen erityisesti jalankululle ja pyöräilylle aiheuttama turvallisuusriski sekä turvallisuuden tunteen heikkeneminen turvallisuuden tunteen heikkeneminen voi yksittäistapauksissa aiheuttaa epätoivottuja kulkutapavalintoja (kävelyn/pyöräilyn sijaan käytetään henkilöautoa) raskas liikenne vähentää keskustan viihtyisyyttä keskustan läpi ajaminen aiheuttaa turhan ärsykkeen kuljettajille. Kuljetusten tarvitsijoille ja kuljetuskalustolle keskustan kautta kulkeminen ei aiheuta haittaa. Raskaan liikenteen vuoden keskimääräinen vuorokausiliikenne keskustassa Kiteentiellä on noin 310 ja Savikontiellä noin 30 ajoneuvoa vuorokaudessa. Keskustan ohittamismahdollisuuksien selvittämiseksi kartoitettiin nykyiset reitit sekä selvitettiin uusien reittien toteuttamismahdollisuuksia (kuva 11). Raskas liikenne suuntautuu Selkuan teollisuusalueelle kolmesta pääsuunnasta: Puhoksentietä (mt 486) Etelä-Suomesta ja Keski-Suomesta, Kiteentieltä (mt 487) Joensuun suunnasta ja Tohmajärventieltä (mt 486) Niiralan raja-aseman kautta Venäjältä. Puhoksentieltä teollisuusalueelle kuljetaan jo nykyisin pääsääntöisesti Kehätien eikä keskustan kautta. Kiteentieltä sekä Tohmajärventieltä kuljetaan teollisuusalueelle keskustan kautta. Keskustan ohittaminen edellyttäisi Kehätien kautta kulkevan yhteyden kehittämistä houkuttelevaksi. Itse Kehätie on hyvin liikennöitävissä, joten ainut mahdollisuus olisi nopeuttaa ja lyhentää yhteyttä teollisuusalueen puoleisessa päässä. Tämä ei kuitenkaan ole realistista, koska Keisarinkujan kautta uutta reittiä ei voi toteuttaa asutuksen takia, Keisarinkujan ja Savikontien väliltä uutta yhteyttä ei voi toteuttaa mm. maaston mäkisyyden sekä ulkoilureittien takia ja Savikontien kautta toteutettu uusi yhteys ei merkittävästi lyhentäisi matkaa. Tohmajärventien suunnasta keskusta voitaisiin kiertää myös kehittämällä Ilmarisentiestä houkutteleva, mutta siitä aiheutuisi jonkin verran haittaa asutukselle ja Ilmarisentien liittyminen Savikontiehen tapahtuu raskaan liikenteen kannalta liian jyrkässä mäessä.

18 18 (24) Kiteen keskustaajaman liikenneselvitys Kuva 11. Raskaan liikenteen yhteydet Selkuan teollisuusalueelle. Raskaalle liikenteelle ei esitetä toteutettavaksi uuttaa keskustan kiertävää yhteyttä Selkuan teollisuusalueelle, koska: Tarve on vähäinen. Keskustan läpi kulkee enimmillään muutaman kymmenen raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa ja joka tapauksessa sinne jäisi huomattavasti enemmän liikennettä (linja-autoliikenne ja keskustan huolto). Uuden yhteyden toteuttaminen uudella kadulla tai nykyistä kehittämällä aiheuttaa tarpeeseen nähden turhan suurta haittaa. Savikontiellä on teollisuusalueelle Kehätien suunnasta tultaessa jyrkkä mäki. Asiantuntijaarvion ja yrityshaastattelujen perusteella siinä riittää nykyinen tehostettu talvikunnossapito eikä järeämpään ratkaisuun ole tarvetta. 7 Palvelutasotavoitteiden toteutumisen seuranta Seuraavassa on listattu asioita, jotka tulee ottaa huomioon osayleiskaavan laadinnassa ja sen toteuttamisessa, jotta liikkumisen ja kuljetusten palvelutasotavoitteisiin voidaan vastata. Listaa voidaan hyödyntää myös tarkistuslistana, joka käydään läpi osayleiskaavan toteutumisen seurannassa. Lasten ja nuorten itsenäinen liikkuminen on turvallista koko suunnittelualueella Onnettomuuskeskittymät ja parantamistarpeet (Viisaan liikkumisen suunnitelma) Kevyen liikenteen väylien yhteyspuutteet Asenteet!

19 Kiteen keskustaajaman liikenneselvitys (24) Työikäisten alueen sisäisillä matkoilla kannustetaan autottomuuteen Henkilöauton suoriteosuus sisäisillä matkoilla Pyöräilyn olosuhteet paranevat samalla, kun varmistetaan lasten ja nuorten turvallisuus Sujuvuustarkastelut työmatkojen pääreittien näkökulmasta Yhden pysäköinnin periaate Työikäisten alueen ulkoisilla matkoilla liitynnät joukkoliikenteeseen Pyöräpysäköinti, juna- ja linja-autoliitynnät, liityntä- tai kimppakyytipysäköinti Ikääntyneiden ja liikuntaesteisten itsenäinen liikkuminen on mahdollista mahdollisimman pitkään Palveluliikenne keskustassa Keskeiset esteettömyyden kehittämiskohteet (esim. palvelutalot, terveyskeskus) Muut ongelmat? Pitkämatkaisten kuljetusten ei tarvitse kulkea keskustan läpi Pitkämatkaisten kuljetusten ohjaaminen keskustan ohi (seuranta: Rekkaa/vrk alueen läpi) Jakeluliikenne toimii keskustassa Kauppojen jakeluliikenne Jätekuljetukset Pakettien noutopisteiden saavutettavuus kävellen, pyöräille ja henkilöautolla Matkahuollon paikka Muut pakettien noutopisteet, esim. R-kioski 8 Yhteenveto ja johtopäätökset Liikkuminen Kiteellä perustuu tänä päivänä pitkälti henkilöauton käyttöön. Auton omistaminen koetaan monesti pakolliseksi ja kun sellainen on käytettävissä, käytetään muita kulkumuotoja hyvin harvoin. Liikkuminen keskustaajamassa on kokonaisuutena sujuvaa ja suhteellisen turvallista kaikilla kulkumuodoilla. Turvallisuuden ja erityisesti sujuvuuden parantamista tärkeämmäksi kehittämistarpeeksi nousee jalankulun ja pyöräilyn suosion kasvattaminen niin koulu-, työ- kuin asiointimatkoillakin. Tämä edellyttää keskustalta esteetöntä, viihtyisää ja turvallista ympäristöä sekä sinne johtavilta väyliltä myös riittävää yhtenäisyyttä. Samalla tuetaan joukkoliikenteen sekä mahdollisesti syntyvien uudenlaisten liikennepalvelujen käyttöä. Henkilöautoilun osalta tärkeää on tavoitella yhden pysäköinnin periaatetta. Kehittämistarpeita ja -periaatteita on esitetty tarkemmin Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelmassa, Kiteen keskustavisiossa sekä Kiteen koulukeskusalueen ympäristön liikenteen yleissuunnitelmassa.

20 20 (24) Kiteen keskustaajaman liikenneselvitys Lähteet Liikennemääräkartat. [Viitattu ]. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 13/2014. Valtakunnallinen tieliikenne-ennuste [Viitattu ]. Rajaliikennetilastot. [Viitattu ]. Itä-Suomen liikennestrategia 2015 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2010 Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma 19/2015. Kiteen keskustan osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2016 Kiteen keskustavisio Kiteen koulukeskusalueen ympäristön liikenteen yleissuunnitelma

21 Kiteen keskustaajaman liikenneselvitys (24) Liitteet 1. Kiteen keskustavisio Kiteen koulukeskusalueen ympäristön liikenteen yleissuunnitelma , suunnitelmakartta 3. Kiteen keskustavisiotyön yhteydessä pidetyssä työpajassa esitetyt toiveet liikenneympäristön parantamiseksi

22 22 (24) Kiteen keskustaajaman liikenneselvitys LIITE 1: Kiteen keskustavisio

23 Kiteen keskustaajaman liikenneselvitys (24) LIITE 2: Kiteen koulukeskusalueen ympäristön liikenteen yleissuunnitelma

24 24 (24) Kiteen keskustaajaman liikenneselvitys LIITE 3: Kiteen keskustavisiotyön yhteydessä pidetyssä työpajassa esitetyt toiveet liikenneympäristön parantamiseksi