V. Vaivaishithallitus. Vaivaishithallituksen kertmus Helsingin kaupungin köyhäinhidn hallinnsta vunna 98 li seuraavaa sisällystä: Vaivaishithallituksen puheenjhtajana vunna 98 li lkahamtuksen kuun päivään asti prkuraattri Lrenz Kihlman, jka kuitenkin kaiken aikaa leskeli ulkmailla, minkätähden puheenjhtajan tehtävät hiti varapuheenjhtaja aluelääkäri V. Lentjeff. Lkakuun päivästä lähtien timi puheenjhtajana ylijhtaja Brun Breithltz. Hallituksen jäseninä livat, ylivalvntansa alaisten alueiden mukaan jaettuina, seuraavat 24 henkilöä: vaivaishit- Alue. Jhtaja. Apulais jhtaja. I. Kunnallisneuvs N. Kch- Lääketieteen- ja kirurgianthtri tmw O- K. E. Linden. II. Filsfianmaisteri Elsa Everstiluutnantti 0. Ehrström. Heikel. III. Isännöitsijä C. F. Fager- Ruva S. Swendelin. hlm. IV. Varatumari 0. Möller. Työnjhtaja F. Nummivuri. V. Ivansakulunjhtajatar S. Lääketieteenlisensiaatti J. Frisk. S tr en g. VI. Ylimäär. prfessri A. Ruva E. Nrdenswalin. Wallgren. VII. Aluelääkäri V. Lentjeff. Kaupunginkätilö H. Edelmann. VIII. Filsfianthtri J. af Valtineuvs E. Krgius. Frselies. IX. Aluelääkäri L. Wetter- Rakennusmestari W. Ekman. strand. i) Herra Kchtmw ersi vuden varrella, ja hänen sijaansa tuli alipalmestari W. Bergström.
V. Vaivais hit hallitus. 0 X. Aluelääkäri H. Sundelius. XI A. Td. valtineuvs L. Munck. XI B. astri S. Berglund. XII A. Jhtaja A. H. Karvnen. XII B. Kansak. p. A. Npnen. Thtrinleskiruva S. ätiälä i). astri S. Berglund. Td. valtineuvs L. Munck. Kansakulunpettaj a A. Npnen. Jhtaja A. H. Karvnen. Varajäseninä livat ylijhtaja Einar Böök, kansakulunpettaja Viktr Allardt, neiti Matilda Bhm ja kuritushuneenlääkäri K. A. Tukiainen. Tarkastusalueita li kaikkiaan 4. I VILT alueen rajat livat Tarkastuspiirit. samat kuin edellisenäkin vunna 2 ); IX alue käsitti XI kaupunginsan sia, Vaasankadun etelä- ja Flemingkadun itäpulisen XII kaupunginsan sekä Haapaniemen- ja Vilhvurenkadun välisen X kaupunginsan; X alue käsitti Vaasankadun phjis- ja Flemingkadun itäpulisen san XII kaupunginsaa sekä Wilhelmsperin kadun phjispulisen san X kaupunginsaa; XI A alue käsitti Ktkankadun etelä- ja Flemingkadun länsipulisen san XII kaupunginsaa sekä Suvant-ja akaantien länsipulisen san Vallilaa; XI B alue käsitti Ktkankadun phjispulisen san XII kaupunginsaa sekä Fredriksperin ja Hupalahden; XII alue jaettiin alueihin A ja B, jista alue XII A käsitti Hermannin, Tuklan ja Vanhankaupungin sekä alue XII B Suvant- ja akaantien itäpulisen san Vallilaa. Keskushallitukseen kuuluivat puheenjhtaja Breitliltz, vara-keskushallitus, puheenjhtaja Lentjeff ynnä jäsenet Ehrström, Fagerhlm, af Frselles, Karvnen, Möller, Sundelius, Streng, Wallgren ja Kchtmw sekä viimeksi mainitun kultua herra Wilh. Ekman. Vaivaishithallituksen kaikkiaan neljän sastn kknpan Vaivaishitli kertmusvunna seuraava: Ensimmäiseen sastn kuuluivat I, II ja IV tarkastusalueen jhtajat ja apulaisjhtajat, puheenjhtajana herra Ehrström ja varapuheenjhtajana herra Möller; tiseen sastn III, V ja VI tarkastusalueen jhtajat ja apulaisjhtajat, puheenjhtajana lierra Wallgren ja varapuheenjhtajana neiti Streng; klmanteen sastn VII, VIII, XI A ja XI B tarkastusalueen jhtajat ja apulaisjhtajat, puheenjhtajana herra Lentjeff ja varapuheenjhtajana neiti af Frselles; neljänteen sastn IX, X, XII A ja XII B tarkastusalueen jhtajat ja apulaisjhtajat, puheenjhtajana herra Sundelius ja varapuheenjhtajana herra Karvnen. hallituksen sastt. J ) Ruva ätiälä ersi vuden varrella, ja hänen sijaansa tuli ruva Anni Luhivuri. 2 ) Ks. 96 vud. kert. siv. 227 ja seur.
04 V. Va iv a is h ith a l litvs. Suljetun Suljetun vaivaishidn lautakuntaan kuuluivat herra Fager- V iautakunt-i n puheenjhtajana, herra Ehrström varapuheenjhtajana, herrat Linden ja Bergström jäseninä sekä herra Ekman varajäsenenä. Vaivaishit- Timitusjhtajan virkaa, jka li avnaisena, hiti tukkuun hallituksen j päivään asti jhtaja Brun Breithltz sekä siitä lähtien vuden virkamiehet ja.. muu henkilö- lppuun kanslianj htaj a Herman Myhrberg. Sihteerinvirka li kunta. niinikään avnaisena, ja sitä hitivat eri henkilöt. Herra Myhrbergin timiessa timitusjhtajana hiti hänen kansliaansa avustava kanslianjhtaja Tyyne Landen, jnka tehtäviä taas hiti neiti Helena Lindrs. Kaitsijista ersi vuden varrella herra aul Eklund, jnka seuraajaksi tuli neiti Ingebrg Ekman, minkä hessa kahteen uuteen kaitsijanvirkaan nimitettiin ruva Anna Grönvik ja neiti Nra Gebauer. Kirjuriapulainen Otti Wilen ersi vuden varrella, ja hänen sijaansa tettiin ruva Estrid Mellberg. Rekisteritimistn ylimääräiseksi kirjuriapulaiseksi valittiin vuden varrella neiti Naimi Jhanssn. Timestaan ernneen diaknissan Olga Sarajan sijaan tettiin diaknissa Matilda Kilpinen. Kunnalliskti Kunnalliskdin ja työlaitksen jhtajaksi valittiin vunna 98 ja työlaits, k assan hitaj a. W. Haglund ja ylihitajattareksi neiti Elin Streng, minkä hessa vastaperustettuun tiseen knttristinvirkaan valittiin herra Hj. Jsefssn. Kunnalliskdin ja siihen yhdistettyjen laitsten muut viranpitäjät livat jäljellä edelliseltä vudelta. Lääkärin virka li vuden varrella avnaisena, ja sitä hiti vuden alusta marraskuun päivään lääketieteenkandidaatti E. A. Vutilainen, marraskuun ja 8 päivän välisenä aikana lääketieteenkandidaatti Harald Fgelberg ja marraskuun 8 päivästä vuden lppuun lääketieteenthtri Bertel Hedvall. Kkukset Yhteinen vaivaishithallitus kkntui tammikuun 7 päivänä y * m ' käsittelemään vimassa levan hjesäännön 5 :ssä mainittuja asiita, helmikuun 2 päivänä päättämään ^timintansa keskeyttämisestä ja lkakuun 29 päivänä keskustelemaan timenpiteistä yhdenmukaisuuden aikaansaamiseksi apurahain myöntämisessä eri sastilla. Keskushallitus piti 6 varsinaista ja 6 ylimääräistä kkusta, jissa käsiteltiin,90 asiaa. Näistä li 9 timitusjhtajan, 266 lastenhidntarkastajan, 568 sihteerin, 42 apulaisjhtajan ja 2 suljetun vaivaishidn lautakunnan valmistelemia. I ja II sast pitivät kumpikin 2, III sast 26 ja IV sast 25 kkusta. Niissä käsiteltiin 0,49 asiaa, nimittäin,998 ensimmäisellä, 2,229 tisella,,66 klmannella ja,098 neljännellä sastlla. Lähteviä kirjelmiä li kaikkiaan 2,896, niistä 200 jhtajan ja 54 apulaisjhtajan lähettämiä. Sitä paitsi käsittelivät hallituksen mlemmat kansliat 90,766 eri asiaa, niinkuin taulusta lähemmin näkyy. Kapina. Edellä esitetyt samin kuin esillä levassa vusikertmuksessa
V. Vaivais hit hallitus. 05 ylipäätään levat tiedt eivät kuitenkaan käsitä helmikuun 5 ja huhtikuun 7 päivän välistä aikaa. Ensinmainittuna päivänä nimittäin vaivaishithallituksen jäsenet lpettivat timintansa, syystä että pitivät lja kapinan jhdsta niin lunnttmina, että kaikki hedelmällinen työ li mahdtn, ja sitä paitsi hallituksella siihen asti käytettävänä lleet varat li kulutettu. Yksin ajin hallituksen jäsenten kanssa päättivät kaikki vaivaishidn timihenkilötkin erta, ja kansliatyön tti helmikuun 5 päivästä lähtien hitnsa vastaperustettu avustuslaits". Laitsten henkilökunta pysyi timissaan maaliskuun 2 päivään, jllin kumushallinnn asettamat kmisariukset ttivat työn jhtnsa. Huhtikuun 7 päivänä hallituksen lailliset jäsenet ja timihenkilöt ryhtyivät jälleen timiinsa, ja vitiin sillin tdeta, että työtä kapinan aikana li suritettu pääasiassa samaan tapaan kuin ennenkin. Timitetussa inventtauksessa tdettiin 6,084: 9 markan kassavajaus; kansliista li erinäistä kalustakin hävinnyt, mutta myöhemmin nnistui hallituksen saada hukkaantunut maisuus miltei kknaan takaisin. Vaivaishithallituksella li vunna 98 vitettavana suuria vaikeuksia sin sillisen kalliin ajan ja sin kapinan tuttaman kurjuuden jhdsta. Lukuisat perheenelättäjät livat jk kaatuneet, jutuneet vangiksi tai kadnneet, ja kaupungissa vallitsi suuri työn ja elintarpeiden puute. Ensimmäisen hädän lieventämiseksi järjestettiin yleinen hätäapukmitea, jka m. m. eri armeliaisuusseurain välityksellä jaki avustuksia, mutta siitä hulimatta lisääntyi avunanjain lukumäärä vaivaishithallituksen kansliissa siinä määrin, että näiden täytyi työssään käyttää lisävimia ja ajittain lla timessa kk päivä. Samin kuin edellisenä vunna annettiin avustukset pääasiallisesti rahana, mutta sen hessa jaettiin myös rukaa kunnan keskuskeittlasta, jalkineita, sukkalankaa y. m. Mniaat lapset saivat maksutta rukaa ja hita päiväkdeissa. Vaivaishithallituksen timesta vunna 98 hidetuista, elätetyistä ja rahalla avustetuista li: Kunnalliskdissa ja siihen yh- deissa kunnalliskdista erildistetyissä laitksissa hidet- lään hidettuja 970 tuja,709 Sairaalissa kunnalliskdista Elätteelle annettuja l ),50 erillään hidettuja 2,276 Ktnaan suranaista avus- Lahjitettujen varjen krilla tusta saaneita 2 ) 4,64 avustettuja 99 Mielisairaalissa ja turvak- Yhteensä,08 Tähän luettuina kuluktiin ja Ryttylän lastenktiin tetut. 2 ) Ottamatta lukuun avunsaajain perhettä (miestä tai vaima ja lapsia). Kunncdl. kert. 9 S. 9 Avustuksensaajain kknaisluku.
06 V. Vaivaishit hallitus. Suranaista ktiavustusta nauttivista 4,64 köyhästä li maaliskuun 7 päivänä 879 annetun asetuksen 2 :n njalla vaivaishitn ehdttmasti ikeutettuja 2,087 ja puutteenalaisia, jilla ei llut ehdtnta ikeutta vaivaishitn, 2,527. Erinäisissä lai- Helsingin kaupungin vaivaishidn kustannuksella hidettiin tksissa hide- yunna ^8 seuraavissa laitksissa ja turvakdeissa vieressä maitut. nitut henkilömäärät: Kivelän mielisairassastlla ja Greijuksen lisäsairaalassa.. 427 Nickbyn mielisairaalassa (ynnä elätteelle annettuja mielisairaita Sipssa) 500 Lapinlahden mielisairaiden keskuslaitksessa 6 itkäniemen mielisairaiden keskuslaitksessa Seilin mielisairaiden turvakdissa 8 Käkisalmen mielisairaiden turvakdissa 2 Räckhalsin kaatuvatautiskdissa Vaajasaln kaatuvatautishitlassa Oulun kaatuvatautiskdissa.. erttulan tylsämielisten laitksessa Srtavalan diaknissalaitksessa 2 Yhteensä 970 Kimnallisk- Kunnalliskdista erillään levissa sairaalissa Helsingin kaudista eniiään p Un gi ri vaivaishidn kustannuksella hidettujen henkilöiden lukulevissa sairaa- <# issa hidetut, määrä li: Yleisen sairaalan eri sastilla 99 Marian sairaalassa 80 Kivelän sairaalan yleisellä sastlla,2 Humalistn sairaalassa 06 Helsingin sairaskdissa 4 Eri parantlissa 9 Lastenkdissa Drppen"... 55 Muissa sairaalissa Yhteensä 2,276 Lahjitus- Erinäisten vaivaishidlle lahjitettujen, rahatimikamarin rahastjen k-} 0 itamien rahastjen krt jaki vaivaishithallitus 99 henkilön rilla avus- tetut. J J kesken, jtka maksusituksilla nstivat rahatimiknttrista heille myönnetyt suudet. Nämä krkvarat jaettiin seuraavan laskelman mukaan: Helmikuussa krka: Aleksandran rahast. Smk 200: Wilhelm Elgin 506:22 Gustaf Hanellin 25:56 Hedvig Charltta Gripenbergin raliast. 69: 25 Tukkuussa krka: Carl Sierekenin rahaststa Smk 54:80 Gustava Katharina Brbergin y. m. rahastista. Smk 776: 0
07 Lkakuussa krka: Maria Bergmanin rahaststa Smk 552:90 Julukuussa krka: Adlf Fredrik Sierekin rahaststa Smk 44:05 Elsa Maria Lampan rahaststa 494:60 W. J. E.Westzynthiuksen rahaststa.. 98:2 W. Wavalinin rahast, Smk 746: 4 Emma Grefbergin rahaststa 5,85:5 Sitä paitsi jaettiin: W. Wavulinin haudanhit-apurahaststa Smk 57:5 Yhteensä Smk,692:09 Kkuksessaan marraskuun 2 päivänä päätti kaupunginval- Alfred Krdetuust vastaanttaa maanviljelysneuvs Alfred Krdelinin Heisin- linin rahast gin vaivaishithallitukselle lahjittaman 200,000 markan rahamäärän. Lahjittajan määräyksen mukaan n vusikrista klme neljännestä käytettävä sin niiden köyhäin lasten kulunkäynnin kustantamiseen, jita vaivashit ei le kknaan ttanut hustaansa, sin plttpuiden jakamiseksi henkilöille, jtka eivät le ehdttmasti ikeutettuja vaivaishitn. Mitä tulee kaupungissa asuvain elatusvelvllisten takaisinmaksuvelvllisuuden valvntaan, tehtiin vuden varrella,992 päätöstä tällaisissa asiissa, minkä hessa pliisille timitettiin 2,202 kirjallista kutsu- ja nutpyyntöä. Annetun vaivaishidn krvauksena kertyi kaupungissa asuvilta maksuvelvllisilta elättäjiltä 42,684: 55 markkaa, jta paitsi työlaitksessa suritetulla työllä krvattiin 2,47: 75 markkaa. Eri kunnilta saatiin 52,796: 5 markkaa, mutta valtilta ei saatu minkäänlaista krvausta kertmusvuden kuluessa. Eri syistä pliisilla nudetuista 2,202 henkilöstä tettiin työ- msnia nulaitkseen 6. Maaherralta anttiin 565 hulimattman perheen- detut henkilöt elättäjän etsimistä kuulutuksella. Henkilöitä, jita timitusjhtaja vaivaishithallituksen pulesta pliisin pyynnöstä varitti jutilaisuuden, kerjuun y. m. jhdsta, li 2,707, niistä 440 miestä ja 2,267 naista.
V. Vaivais hit hallitus. 08 Vaivaishidn Vaivaishidn 98 vuden lasketut ja tdelliset tult ja metuit ja ment. nj. käyvät selville seuraavasta taulusta: ) Tult Tulja kunnalliskdista.. työlaitksesta Krvausta köyhäin elatuksesta Yhteensä Smk Ment. Vaivaishithallitus Kunnalliskti ja sen yhteydessä levat laitkset (yhteiset kustannukset) Kunnalliskti Työlaits Lastenkti Elätteelleantkustannukset Sairaanhitkustannukset. Mielisairaiden hitkustannukset Lääkkeet Suranaiset avustukset.. Hautauskulut Yhteensä Smk Lasketut tult ja ment. 50,000 90,000 200,000 40,000 5,0 6,54 665,805 246,56 07,78 500,000 400,000 500,000 5,000 525,000 7,500,200,044 2 Mensäännön muk. määrärahat. Lisämäärärahat. 5,55 2,502 85,2 75,89 4,670 65,06,000 750,000 8,000 2,245,648 50 Tdelliset tult ja ment. 55,428 88,54 0,929 54,902 262,25 8,607,52,749 2,68 48,862 865,086 295,76 45,625 5,999,220,59 25,499 5,22,597 0 59 06 Määrät, jilla td. tult ja ment vat ylittäneet (+) tai alittaneet ( ) lasketut määrät. + 05,428,456 89,070 + 4,902 4,2,409 2,69 789 2,85 20 04,26 46,74 54,460-2,095 Kaupungin 98 vuden budjetissa li vaivaishita varten määrärahja,274,044: 2 markkaa, jsta määrästä kuitenkin kaupunkilähetys ja pelastusarmeija käyttivät 74,000 markkaa yhteiskunnallisen timintansa hyväksi. Vaivaishidn menihin käytettävänä li siten,200,044: 2 markkaa. Tämä määrä kuitenkin sittautui riittämättömäksi lisääntymistään lisääntyneihin menihin, minkätähden kaupunginvaltuust vuden varrella myönsi lisäyksiä mensäännön eri määrärahihin kaikkiaan 2,245,648:50 markkaa. Vakinaisia menja li 5,22,597:06 markkaa, jten mensäännön määrärahat ylitettiin 2,02,552:94 markalla. Rahasäännön ulkpulella sitti kaupunginvaltuust Sörnäsin uuden kansliahuneistn vukraan ja sisustukseen 7,625 markkaa sekä hunekalujen hankkimiseksi sinne 5,000 markkaa. Nämä määrärahat ylitettiin 20: 70 markalla. Kaupunginvaltuustn Ryttylän tilalla timitetta- Eritellyt tiedt n julkaistu Helsingin kaupungin tilastssa Y.. 98.
V. Vaivais hit hallitus. 09 via krjaus- ja muutstöitä varten myöntämän 45,000 markan määrärahan rakennusknttri käytti kknaan. Kalliinajanlisäyksiä virka- ja palvelusmiehille maksettiin 20,656: 64 markkaa. Tulja kunnalliskdista ja työlaitksesta sekä kaupungin saamaa krvausta köyhäin elatuksesta kertyi kaikkiaan 54,902:0 markkaa. Kun edellä esitetystä, kaikkiaan 5,448,074:40 markan menmäärästä luetaan pis vastamainittu tulerä, livat kunnan tdelliset vaivaishitment vunna 98 kaikkiaan 5,095,797:9 markkaa. Seuraava taulu sittaa eri menerien välisen ertuksen vusina 98 ja 97. Ment. Lisäännys vunna 98 verrattuna 97 vuden menihin. 98. 97. Absluutt, / Vaivaishithallitus 262,25 59 5,586 9 26,666 66 9.4 Kunnalliskti ja sen yhteydessä levat laitkset (yhteiset ment) 8,607 50 54,47 9 27,259 57 50.2 Kunnalliskti,52,749 5 557,524 74 964,224 6 72.9 Työlaits 2,68 2 68,65 9 52,986 0 90.7 Lastenkti 48,862 49 6,466 56 85,95 9 4.6 Elätteelleantkustannukset 865,086,999 74 55,086 26 75.5 Sairaanhitkustannukset 295,76 02 222,425 7,0 69.0 Mielisairaiden hitkustannukset 45,625 65,80 05 20,245 60 6. Lääkkeet.. 5,999 50 26,858 70 9,40 80 4.0 Suranaiset avustukset,220,59 7 9,942 68 880,597 05 259.0 Hautauskulut 25,499 5,885 65 9,6 5.2 Sekalaista,820 70 0,47 58 6,008 2 57.6 Kalliinajanlisäykset 20,656 64 79,59 4 22,7 50 5.6 Yhteensä Smk >) 5,448,704 40 2,2,026 96,8,672 44 5.7 Vaivaishithallituksen asiana levaa lastenhita timitet- Lastenhit, tiin vunna 98 pääasiallisesti samaan tapaan kuin edellisenäkin vunna. Niiden lasten hidsta, jiden vanhemmat livat sittautu- Lastenhidnneet kykenemättömiksi näitä elättämään, hankki asianmainen sast- ^nplttä ja" hallitus lastenhidntarkastajan lausunnn ja ryhtyi sitten annet- lausuntja, tujen lausuntjen mukaisesti seuraaviin timenpiteisiin: l ) Tästä määrästä tuli kapinan ajan salle 6,206: 77 markkaa.
0 Tapauksia. Annettu elätteelle yksityiseen perheeseen 8 Otettu kunnan lastenktiin 02 väliaikaisesti kaupunkilähetyksen tyttöjen vastaanttktiin... 7 kuluktiin 25 Sijitettu muuhun lastenhitlaitkseen Siirretty kasvatuslautakunnan hitn 2 Myönnetty yksityishenkilölle lapsenhitapua, kun vanhemmat vat lyhyemmän aikaa lleet kykenemättömät lapsiaan hitamaan 48 Ei le aiheuttamat muuta timenpidettä 5 Yhteensä 40 Eiätteeiieant. Kulukdissa hidettiin vunna 98 kaikkiaan 75 lasta, jista li jäljellä edelliseltä vudelta ja 64 uusia. Vuden varrella pistui 6 lasta, jten vuteen 99 li jäljellä 4. Lastenrekisterissä li julukuun päivänä 97 2,292 henkilöselvitystä ja vunna 98 tuli lisäksi 54 uutta selvitystä, jten niitä viimeksi mainitun vuden päättyessä li kaikkiaan 2,806. Elätteelle annettuihin nähden vunna 98 tapahtuneet muutkset käyvät selville seuraavasta taulusta: Elätteelle Elätteelle Elätteelle i annettuja* annettuja annettuja kaupunkiin. maaseudulle. yhteensä. Yli Alle Yli Alle Yli Alle 5 v. 5 v. 5 v. 5 v. 5 v. 5 v. Vudelta 97 jäljellä levia 4 206 72 58 76 789 I Vuden varrella elätteelle annettuja.. 48 4 46 4 294 Yhteensä 4 54 76 729 80,08 Näistä siirrettiin tiselle elätteelleantalueelle Vanhemmat tai maiset ttivat hitnsa _ 0 4 6 4! 6 _ 22 25 47 Tinen kunta tti hitnsa 2 Kasvatuslautakunta tti hitnsa... 2! 2 istui työkykyisiksi tulleina 6 47 6 Otettiin kunnallisktiin, kunnan lastenktiin tai muuhun laitkseen 22 2 0 2 2 Kuli! i 6 4 9 Yhteensä vuden varrella pist. 74 2! 97 7 Vuteen 99 li jäljellä 280 64 62 67 92
V. Vaivais hit hallitus. Maaseudulle elätteelle annettujen jakautuminen niiden eri paikkakuntain kesken, missä vaivaishithallituksella n paikallisasiamiehiä, näkyy seuraavasta taulusta: Llatteelleantalue. Jäljellä Vunna 98 Vunna 98 Jäljellä v:lta 97. lisäksi tulleita. pistuneita. v:een 99. ; Yli Alle Yli Alle Yli Alle Yli Alle 5 v. 5 v. 5 v. 5 v. 5 v. 5 v. 5 v. 5 v. Espn pit... 65 5 7 7 Kirkknummen 64 0 0 2 64 Siuntin 5 50 5 4 44 Vihdin.. 4 59 6 5 60 Helsingin.. 69 8 7 4 70 Tuusulan.. 5 5 7 49 Sipn.. 7 6 7 6 Janakkalan.. 2 i 4 Nurmijärven..! 0 40 Muut kunnat ) 52 44 69 9 46 ' 82 Yhteensä 72 58 4 46 2 97 64 62 aikallisasiamiehinä edellä mainituilla elätteelleantalueilla timivat samat henkilöt kuin edellisenäkin vunna. Vallitsevan kalliin ajan jhdsta täytyi vaivaisliithallituksen huhtikuun päivästä lähtien krttaa kaupunkiin elätteelle annetuista suritettava krvaus 60 markkaan ja syyskuun päivästä 75 markkaan lasta khti kuukaudessa sekä maaseudulle sijitetuista 60 markkaan kuukaudessa, sin heinäkuun ja sin lkakuun päivästä lukien. Kapinan aikana eivät paikallisasiamiehet useilla elätteelleantalueilla vineet timittaa elätteelle annettujen hidn tarkastusta, jten useimmat kasvattikdit tarkastettiin ainastaan klmasti, sen sijaan että ne säännöllisinä vusina li tarkastettu neljästi. Kaupunkiin elätteelle annetut lapset niinikään tarkastettiin ainastaan klmasti, ja lastenhidntarkastajan täytyi sittain jättää maaseudulle elätteelle annettujen lasten hidn tarkastus timittamatta, syystä että li vaikea saada hevskyytiä. Lasten käyttäytyminen kdeissa ja kuluissa li samin kuin heidän edistymisensäkin ylipäätään hyvä. Lasten terveydentilakin li yleensä hyvä. Kaupunkiin elätteelle annetut lapset kävivät seuraavissa kuluissa: x ) Näillä tarkitetaan kuntia, jihin ei le asetettu erityisiä asiamiehiä, vaan jissa silmälläpita timittaa asianmainen vaivaishitviraninainen.
2 V. Vaivaishit hallitus. Lastentarhassa.. Kansakulussa.. Oppikulussa.. Ammattikulussa Sumea puhuvia. Rutsia puhuvia. ikia. Tyttöjä. ikia. Tyttöjä. Yhteensä. 6 6 4 5 4 20 2 2 4 8 Yhteensä 5 50 22 2 55 Oulunkylän Oulunkylän lastenktia hidettiin, ellei ta lukuun kapinan lastenkti. ajk aa? samaan tapaan kuin edellisenäkin vunna. Vunna 98 li lastenktiin tettuna ja sieltä pistui seuraavat määrät lapsia: ikkulasten Yleinen Yhteensä sast. sast. lapsia. Vudelta 97 jäljellä levia 7 2 60 : Vuden varrella lisäksi tulleita 20 7 29 j Yhteensä 57 94 5! Näistä: ttivat vanhemmat tai maiset hitnsa 45 76 muut kunnat hitnsa 5 5 annettiin elätteelle 22 7 59 tettiin lastenhitlaitkseen 64 67 sairaalaan 6 5 2! kuli 44 2 46! Yhteensä pistuneita 6 58 274 Jäljellä vuteen 99 4 6 77 Lapsista li 85 syntynyt aviliitssa ja 66 aviliitn ulkpulella. Tila lastenkdissa li kaiken vutta erittäin tyyten käytetty, ja ajittain vallitsi liikasijitustakin, etusijassa sen jhdsta että kapinan jälkeen vaivaishithallituksen täytyi ttaa hustaansa suuri jukk turvattmia lapsia. Vunna 98 sattui useita hinkuyskän ja ripulin tapauksia, jtka aikaansaivat kulemantapauksia pienten lasten keskuudessa. Lääkärinä timi kunnalliskdin lääkäri. Ryttyiän Kaupungin mistamaan, kaupunkilähetykselle vukrattuun lastenkti. Ryttyiän kartann perustettiin vuden varrella lastenkti, jta kaupunkilähetys piti vimassa, mutta jhn ainastan vaivaishithallitus li ikeutettu lähettämään lapsia. Tähän lastenktiin spii kesäiseen aikaan 00 ja talvisaikaan, jllin kaikkia huneita ei vida käyttää, 85 lasta, ja näiden tdelliset kustannukset surittaa vaivaisliithallitus.
V. Vaivais hit hallitus. Ryttylän lastenkdissa li vuden varrella 2 lasta eli 72 pikaa ja 40 tyttöä. Näistä pistui 20 pikaa ja 9 tyttöä, jten vuteen 99 li jäljellä 52 pikaa ja tyttöä eli kaikkiaan 8 lasta. Lapsille pidetään Ryttylässä vimassa sumenkielistä alempaa ja ylempää kansakulua, jnka jhtkuntana livat suljetun vaivaishidn lautakunta, lastenhidntarkastaj a sekä vaivaishithallituksen jäsen kansakulunjhtajatar Sfia Streng. Kulussa n pettaja ja pettajatar, ja sen kustannukset surittaa sin valti, sin vaivaishithallitus. Useat lapsista livat lastenktiin tullessaan kärsineet ravinnn puutetta sekä ptivat keripukkia. Kdin hidkkeina he kuuluivat kartann mavaraistaluteen ja vivat siten saada tärkeitä ravintaineita runsaammin kuin kaupungissa, mikä seikka saltaan autti, että tu tuskallinen ja vaikeahitinen tauti vähitellen saatiin häviämään. Lastenkdin lääkärinä timi Riihimäen kunnanlääkäri lääketieteenlisensiaatti L. Stenbäck. Syyskuussa* katsi vaivaishithallitus levansa paktettu pe- Kullan trpan lastenkti. riistamaan vieläkin yhden lastenkdin ja, valitsi sen paikaksi Kttbyssä sijaitsevan Kullan trpan huvilan, jhn vitiin sijittaa enintään 60 lasta. Vuden varrella tettiin ktiin 4 pikaa ja 0 tyttöä eli yhteensä 5 lasta, jta vastin 9 pikaa ja 6 tyttöä pistui, niin että vuteen 99 li jäljellä 4 pikaa ja 4 tyttöä eli yhteensä 8 lasta. Lastenktiin tetuista lapsista li 45 syntynyt aviliitssa ja 8 aviliitn ulkpulella. Rutsia puhuvat lapset kävivät syyslukukauden alusta Oulunkylän kansakulua, sumea puhuvat sin Oulunkylän ja sin Fredriksperin kansakulua. Terveydentila lastenkdissa li yleensä tyydyttävä. Lääkärinä timi kunnalliskdin lääkäri. Kapinan aikana perustettiin lastenkti Fredriksperissä Herttakadun talssa n: 6 sijaitsevaan lastentarhahuneistn. Kapinan Kapinallisten lastenkti. kukistamisen jälkeen täytyi vaivaishidn ttaa haltuunsa sinne sijitetut 20 lasta, jtka majitettiin sin Oulunkylän ja sin Ryttylän lastenktiin. Näiden samin kuin useimpain kapinan aikana vaivaishidn laitksiin tettujen lasten iästä, vanhemmista y. m. puuttui kknaan tietja, mikä seikka n tuttanut vaivaishithallitukselle suuria vaikeuksia. Tilaisuuden hankkimiseksi äideille pienten lastensa estämättä hakea työansita järjestettiin vuden varrella päivähita heidän lapsilleen. Siten hidettiin vaivaishithallituksen kustannuksella Mustikkamaalla levassa pelastusarmeijan ismpain lasten päiväsiirtlassa sekä sen pienempäin lasten lastenseimessä kaikkiaan 70 lasta. Kunnall. Icert. 98. ^q äivähit lastensiirtlassa.
4 V. Vaivaishit hallitus. Thtrinruva Emma Grefbergin rahastn sekä synnystä että Emma Gref- tarkituksesta n aikaisemmin tehty selka. Vuden alussa li Thtrinruva bergin rahast. Rekisteri- timist, Avunetsijöitä kskevat tiedustelut rekis- teritimiststa, rahastssa krkvarja 6,884: 65 markkaa, jsta määrästä 5,00 markkaa jaettiin 00,200 markan määräisinä stipendeinä kaikkiaan 6 lapselle. Stipendinsaajista kävi pika ja tyttö ppikulua, 2 tyttöä ammattikulua, tyttö Hepniemen käytännöllistä kulua ja tyttö lapsenhitajatarkurssin. Jtta avustusten antaminen, jta kapinan kukistamisen jälkeen täytyi timittaa sangen laajassa mitassa, tulisi niin tehkas ja ikeudenmukainen kuin mahdllista, tettiin rekisteritimistssa käytäntöön n. s. avustuskrtit. Näissä krteissa n avunsaajan nimi, site ja ktipaikka sekä sarekkeet, jihin merkitään avunannn päivämäärä, avustuksen laatu ja sen antaja. Kukin avunanja saa tällaisen krtin, mistä seikasta tehdään merkintä rekisteritimistssa, ja tulee hänen anessaan apua jk vaivaishidlta, armeliaisuusyhdistykseltä tai yksityiseltä näyttää se. Tähän järjestelmään vat kaupungissa timivat armeliaisuusyhdistykset suhtautuneet supeasti ivaltaen valvnnasta levan hyödyn. Avustuskrtteja annettiin vuden varrella 4,249 henkilölle. Yksityishenkilöt ja armeliaisuusyhdistykset tekivät avunetsijöitä kskevia tiedusteluja vuden varrella seuraavat määrät: Yksityishenkilöt 90 Työnvälitystimist 57 Kaupunkilähetys 27 Kasvatuslautakunta 8 Hätäapukmitea 595 Yankeusyhdistys 4 Rutsinkieliset kansakulut.. 726 Yhteensä 766 Hyväntekeväisyyden järjestämisyhdistys 49 Ilmitukset Seuraavan määrän ilmituksia puutteenalaisille henkilöille puutteenaiai- annetusta avusta tekivät: sille annetusta avusta. Kaupunkilähetys 4,986 Köyhäin lasten työkdit... 8 elastusarmeija 5,8 Lastenhidn edistämisyh- Hätäapukmitea 2,929 distys 55 Sumenkieliset kansakulut.. 4,28 Maitpisara-yhdistys 47 Yleinen hätäapukmitea... 66 Kansanlastentarhat 28 Vankien perheiden avustus- Kansanlastentarhain kesäsiirkmitea 96 tlat 5 Knvalescenthem-Tipumakti Yhteensä 206 yhdistys 5 Ilmitukset lakkautetuista g 2 Ilmituksia lakanneista jatkuvista avustuksista tehtiin 9, jista sa apui Knvalescenthem-Tipumakti-yhdistykseltä ja 7 lastenhidn edistämisyhdistykseltä.
V. Vaivais hit hallitus. 5 Rekisteröityjen krttien luku lisääntyi vuden varrella 4,26:a ja li vuden päättyessä 8,98. Henkilöselvityksien luku lisääntyi 2,222:a ja li siis vuden päättyessä,42. Näistä kski 7 henkilöjä, jtka livat saaneet avustusta ainastaan armeliaisuusyhdistyksiltä. Rekisteritimistlle tehtiin 247 ilmitusta henkilöistä, jtka samaan aikaan livat saaneet avustusta useammalta tahlta, 6 tapauksessa ilmitettiin, ettei avunsaaja nauttinut ktipaikkaikeutta Helsingissä, 50 tapauksessa ilmitettiin, ettei avustus llut tarpeellinen, ja 2 tapauksessa tdettiin avunetsijän ilmittaneen väärän sitteen. Timitusjhtajalle ilmitettiin henkilöä saamaan varituksen kerjuusta. Kunnallisktiin ja työlaitkseen li vunna 98 tettuina kaikkiaan,05 henkilöä (, sijasta vunna 97), niistä kunnal- lisktiin ja sen eri sastille,007 (94 sijasta vunna 97) ja työlaitkseen 298 (46 sijasta vunna 97). Kunnallisktiin tetuista,007 henkilöstä li miehiä 22, naisia 66 ja lapsia 59. Ikänsä mukaan ryhmittyivät nämä seuraavasti: Rekisteri, Kunnalliskti ja t y ölaits Kunnallis- Työ- Kunnallis- Työkti. laits. kti. laits. 80 28 Yli 90 vuden 2... 6 Alle 0 vuden 59 60 70 vutiaita... 64 69 0- -20 vutiaita... 24 70 80. 225 24 20- -0 25 29 80 90 76 0- -40 40- -50... 59 Yhteensä,007 298 50- -60 90 62 Kunnalliskdin hidkeista li 258 syntynyt Helsingissä ja 749 muilla paikkakunnilla, työlaitksen hidkeista taas 80 Helsingissä ja 28 muilla paikkakunnilla. Kunnallisktiin ja työlaitkseen tetuista,05 henkilöstä kuli vuden varrella 6 (99 sijasta vunna 97), nimittäin 7 miestä, 69 naista ja 2 lasta. Hidkkien luku eri kuukausina li: Suurin Vähin Keski- Suurin Vähin Keskimäärä. määrä. määrä. määrä. määrä. määrä. Tammikuussa.. 722 70 75.2 Heinäkuussa.. 690 669 679. Helmikuussa.. 747 722 76. Elkuussa 697 65 677.5 Maaliskuussa.. 77 77 724.9 Syyskuussa.. 65 640 646.7 Huhtikuussa.. 7 696 74.4 Lkakuussa 646 606 68. Tukkuussa... 7 702 78.8 Marraskuussa., 658 62 6.5 Kesäkuussa... 706 669 684.7 Julukuussa.. 685 657 674.2 Vutuinen keskimäärä li 685.5.
6 Hidkkien työ. esulaits. Maanviljelys. Uutteruusrahat. Elatuspäivät. Mielenvikaisia li laitksessa 7 (2 sijasta vunna 97) eli miestä ja 4 naista. 2 miestä ja naista lähetettiin ktiseudulleen tai ttivat muiden kuntain asiamiehet heidät hustaansa. Laitkseen kirjitettujen hidkkien luku li vuden alussa 76 ja vuden lpussa 682. Samin kuin edellisinäkin vusina pidettiin kunnalliskdin hidkkeja kutakin kykynsä mukaan spivassa työssä, niinkuin käy selville siitäkin, että vuden varrella tehdyt vaatekappaleet sekä suurin sa kalusta vat heidän valmistamansa ja kunnssa pitämänsä. Niinpä valmistettiin esim. kunnalliskdin käsityösastlla vunna 98 50 paria alushusuja, 5 alusliiviä, 20 miehen paitaa, 50 esiliinaa, 256 päähuivia, 2 naisen paitaa, 87 hamsta, 25 paria miehen sukkia, lasten vaatteita y. m. Kunnalliskdin pesulaitksessa suritettiin Kivelän ja sittain Humalistn sairaalan sekä kknaan vaivaishidn lastenkdin vaatteiden pesu, minkä hessa siellä pestiin laitksen henkilökunnan ja näiden perheenjäsenten sekä Ukkkti-yhdistyksen vaatteet. Kunnalliskdissa puhdistetut ja mankelidut vaatteet painivat 220,04 kila ja tuttivat kaupungille 00,740: 97 markkaa, lematta tähän kuitenkaan luettu kunnalliskdin ja työlaitksen vaatteiden pesua. Maanviljelystä ja puutarhanhita timitettiin samaan tapaan kuin edellisinäkin vusina. Sat ei tullut hyvä sin syyskesällä vallinneiden pitkällisten sateiden ja sin sen jhdsta, että mukkaustyöt kapinan aikana jäivät tekemättä. Vunna 98 krjattiin 900 hl perunita, 20,000 kg keräkaalia, 22 hl lanttuja, 0 hl nauriita, 86 hl prkkanita,,000 kg rabarberia y. m. Heiniä krjattiin kaikkiaan nin 0,000 kila. Brutttul maanviljelyksestä ja puutarhanhidsta arviitiin 05,88: 50 markaksi. Hidkeille myönnetyt uutteruusrahat maksettiin kuukausittain heille itselleen pidättämättä niistä mitään pankkiin pantavaksi. Vudelta 97 li kuitenkin säästökassassa jäljellä 55 tilillä,05:65 markkaa, mutta tästäkin rahamäärästä maksettiin suurin sa vuden varrella. Hidkkien elatuspäiviä li vunna 98 kaikkiaan 276,994 (250,52 vunna 97). Nämä jakautuivat seuraavasti: 98. 97. Kunnalliskti 22,52 202,268 Työlaits. 9,450 25,689 Lastenkti 25,02 22,566 Yhteensä 276,994 250,52
V. Vaivais hit hallitus. 7 Timihenkilöjen ja palvelijain elatuspäiviä li kaikkiaan nimittäin: hesjen. Kunnalliskdissa Työlaitksessa Lastenkdissa Yhteensä alvelijain. 42,58, Yhteensä. 5,659 70 27,209,285 5,475 2,868,285 6,205 6,89 5,969 42,58 Keskimääräinen kustannus (hidkkien) elatuspäivää khti li: 98. Kunnalliskdissa ja työlaitksessa Lastenkdissa Kk laitksessa Smk 7: 6 4 5:95 7:49 97. Smk : 4 2 2: 82 : 7 Kunnalliskdin ja työlaitksen hidkkien ruuasta li vunna 98 kustannuksia keskimäärin : 96.8 markkaa päivässä kaikkien henkilöjen (timihenkilöt ja palvelijat lukuun tettuina) vastaavan kustannusmäärän llessa 4 : 2 6. 9 markkaa ( : 6 5. vunna 97). Lastenkdin kustakin henkilöstä taas li kustannuksia 2: 95. markkaa ( : 2 4 vunna 97). Kunnalliskdin lääkärillä li vastaantt laitksen pliklini- Kunnalliskdin kassa keskiviikkisin ja lauantaisin, jta paitsi hän tarpeen mukaan^g^rin^ muinakin päivinä kävi sastilla. likliinista hita annettiin vunna 98 2,887 tapauksessa vastaavan määrän edellisenä vunna llessa,600, ja jakautuivat nämä tapaukset vuden eri kuukausien kesken seuraavasti: Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Tukkuu Kesäkuu Heinäkuu 85 46 200 20 254 265 7 Elkuu Syyskuu Lkakuu Marraskuu Julukuu 285 208 286 289 95 Yhteensä 2,887 Kulkutaudeista esiintyi ainastaan yksinäisiä kurkkumätätapauksia. Kunnallisktiin sijitettua, 0 sijaa käsittävää väliaikaista sairassasta hiti kunnalliskdin lääkäri, jka siellä kävi 5 6
8 V. Vaivaishit hallitus. kertaa viikssa. Osast lakkautettiin vuden lpulla siten, että miesten sast tyhjennettiin lkakuun ja naisten sast marraskuun 7 päivänä, jllin ptilaat siirrettiin Kivelän sairaalaan. Vunna 98 tettiin tälle sastlle 74 uutta ptilasta edelliseltä vudelta llessa jäljellä 05. Näistä 279 ptilaasta siirrettiin Kivelän sairaalaan 76, Marian sairaalaan 2 ja silmäpliklinikkaan. Terveytyneinä pistettiin 76 ptilasta, jista 4 palasi vapaaseen elämään, 5 siirrettiin työlaitkseen ja 47 kunnallisktiin. 24 henkilöä kuli. Kulemansyyt livat seuraavat: Vanhuudenheikkus 0 Sydänvika 27 Verenvut aivissa 8 Kalkkeutuminen 2 Tuberkulsi 8 Keuhktulehdus 6 Sulitaudit 25 Syöpä ja muut kasvaimet... 7 Munuaistauti Ruusu ja verenmyrkytys 2 Aivkalvtulehdus Aivsyfilis 2 Kaatuvatauti ja paralysis agitans 2 Selkäydintauti Tapaturman seuraus. Yhteensä 24 Ikänsä mukaan ryhmittyivät ptilaat seuraavasti: 0 20 vutiaita 20 0 8 0 40 5 40 50 22 50 60 49 60 70 vutiaita 8 70 80 66 Yli 80 5 Yhteensä 279 Vainajain ryhmittyminen ikänsä mukaan käy selville seuraavasta yhdistelmästä: 20 0 vutiaita 2 60 70 vutiaita 28 0 40 4 70 80 4 40 50 4 Yli 80 29 6 50 60» Yhteensä 24 65.9 / kk ptilasmäärästä ja 79.0 / kulemantapauksista khdistuu 60 vutta ylittäviin ikäryhmiin, mikä seikka m. m. selittää ptilaitten verraten suuren kulleisuuden.
V. Vaivais hit hallitus. 9 Sairaanhitpäiviä li eri kuukausina seuraavat määrät: Tammikuussa,77 Helmikuussa 2,865 Maaliskuussa,97 Huhtikuuussa,27 Tukkuussa,20 Kesäkuussa,044 Heinäkuussa,096 Elkuussa, 2,909 Syyskuussa 2,467 Lkakuussa,4 Marraskussa 5 Julukuussa.. Yhteensä 28,577
20 V. Vaivaishit hallitus. Taulu. Henkilöitä, jtka n ä h e- Kunnallisktiin työlaitkseen. Katsaus vaivaishithallituk- Kunnallis- (ynnä lasten-) ktiin. Miehiä. Naisia. t- >Ö 50. ' Työlaitkseen. Yhteensä ääkanslia. H < < p 2 S Marian S' sairaa- rj2 äg laan. p S O p s fc 4 ii 2? S: S Sisätautien s. Kirurgiselle s. Kaupungin sairaalihin... lastensairaalaan. M!»" Kivelän sairaalaan. j Yleissastlle. Mielenvikaisten hit-sastlle. inalliskdin sairaanhit-s. g a O 4 s ct UI p. Yhteensä. Yleiseen m p: % Tammikuu... 5 2 4 2 2 2 42 8 5 29 2 5 92 2 2 Helmikuu 7 2 9 2 6 9 Maaliskuu i Huhtikuu 8 2 6 5 2 4 2 6 6 i Tukkuu! 6 6! 5 20 2 6 4 9 22 8 60 2 Kesäkuu 5 4 25 2 20 6 2 2 4 56 Heinäkuu... 4 5 9 6 4 0 5 6 2 4 78 2 Elkuu! 5 i 2 4 4 4 40 6 2 79 Syyskuu 6 ; 7 2 6 26 8 2 4 4 75 Lkakuu 0 6 2 2 0 5 45 5 52 5 < Marraskuu 4 9 6 5 44 2 60 4 6 5 Julukuu 8 6 4 24 40 6 9 25 2 i 82 Yhteensä 72 0 5 8 264 7 2 74 4 7 5 0 2 805 5! 5 2 < >' O CD 0 CD' : O E. ' O ' Haarakanslia. Tammikuu 4 6 9 4 4 6 5 22 24 7 99 Helmikuu 9 7 20 5 2 8 9 Maaliskuu Huhtikuu... 4 8 6 4 2 2 8 2 Tukkuu... 7 9 20 8 54 6 4 2 2 5 24 25 76 Kesäkuu 7 5 28 4 64 2 2 7 4 5 5 57 2 Heinäkuu 0 8 26 4 58 2 2 9 4 47 9 5 7 2 Elkuu 5 7 8 2 42 7 27 7 2 90 2 Syyskuu 6 7 2 9 4 2 2 9 27 5 57 Lkakuu 2 0 20 0 42 45 4 5 2 I 2 Marraskuu 5 9 20 6 60 2 44 2 6 9 50 7 8 I Julukuu 7 5 2 5 60 22 2 8 28 74 ; Yhteensä 70 5 99 77 499 4 9 27 259 4 9 4 67! 862 4 ;
V. Vaivaishit hallitus. 2 sen kansliain työhön vunna 98. t e y tdissairaalaan. Silmätautien tastl Krvatautien sast ö 'D "S a "S. 55" CD CD* O «r ^ <D* Lapsenpäästölaitks* CD Lastensastlle. Yhteensä. Yksit, sairaalaalihin. «tf I-S H O: 5' cn S. SO SO Diaknissalaitksee s Yhteensä. CD V pr O >5' SO * Lääkkeitä. ui airasparseleja. g (Ji *r O! p: pr p: 2. 5' pf Hautauksia. Oikeusapua varten. Varattmuuden tuksia Verjen maksuun. assia varten. Eläkettä varten. O ET -d p: p: CD. ' CD pr ulunkäyntiä varten. UI Ö -s 22! ' < pr CO p' M 0 p: ä p: pr CD c pr * luita asiita. pr CD pr pr p' 6 2 2 2 4 2 9 6 8 5 4 4 5,069 2 97 2,454 5 5 4 6 742 5 296,5 j - 4 8 24 5 2 68 6,699 2,50! l 2 02 5 40 6 8 2,76 2,945 5,586 i i 2 7 4 i 4 97 8 2 7 2 2,748 7,406 4,405 I 2 2 8 2 8 9 9 2 4 2,99 7 474,296! i 5 4 96 5 69 8 2 2 2,42 4 50 2,959 2 _ 4 98 4 4 5 2 5 6,849 57 2,66 2 2 2 0 2 5 7 5 9 6,822 6 490 2,69! 7 47 2 9 4 4,828,629,86 _ 7 204 2 0 22 2 2 5 2,76 5,98 4,069 0 4 8 2 57 9! 9 2,0 0 84 8 8 06 50 2 6 22 9,47 77 2,857 5,620 j 207 85 2 5 4 2 7 24 2 2,47 540,797 92,655,65 85 9 6 _ j,072,440 2,670! ; 54 2 26 4 4 sj 4,42 5,8 9,68 6 77 45 9 7 8 l] _,978 2,5 6,900 6 247 2 86 5 7,259 95,249 7,249 2 6 225 4 29 2 2 2,620 9,526 4,807 2 4 25 77 9 2,958 8,489,955 ; 289 2 0.27 6 8,927 88 2,06 4,65' 2! 2 7 268 2 66 4 4 2,99 96 2,202 5,244 2 I 20 6 69 I 2,525 95,665 4,77 4 4 42 2 5 2,7 26 68 44 42 47 2 4 2 25,767 687 24,04 55,46
22 V. Vaivaishit hallitus. Taulu 2. Helsingin kaupungin työlaitksen timinta vunna 98. Vieraita töitä. Tult hidkkien päivätöistä, tarveaineet lukuun tettuina, Smk. Työlaitkselle tehtyjä töitä. Kunnalliskdille tehtyjä töitä. Oulunkylän lastenkdille tehtyjä töitä. Kullan trpan lastenkdille tehtyjä töitä. Yhteensä. H <t> 'p: p: < p: O: p:»-d p: g?? ^ O: UI ö t m a> 5! Sepän paja 840 200 50,25 778 90 72 _ 5,06 7 858 5 95 Suutarintyöpaja... 9,46 8,50 75 7,47 80 2,568 50,672 54,225 4 2,5 2 42: Räätälin-... 279 75,26 75 92 40! 2,475 90,95 26 uusepän-,,... 8,002 40 645 25,68 87 46 80 2,45 72,204 04,94 7 08 Maalarin-... 2,88 50,26 70 5,242 50 20 05-94 0,2 75,0 8 86 Kirjansidntatyöt.. 272 95 49 4 622 09 6 7 Sekalaiset työt... 5 9,99 20,20 75,295 26 25,456 22,670 8 Yhteensä 4,204 98 24,45 95 59,05 77 5,99 25 7,9 97 7,2 92,446 4 6 Taulu. Työaineiden käyttö Helsingin kaupungin työlaitksen työpajissa vunna 98. Säästö Vuden Vuden Säästö vudelta varrella Yhteensä. varrella vuteen 97. stettu. käytetty. 99. Smk. Smk. Smk. Smk. Smk. Sepänpaja,4 0 2,752 68 5,866 69,6 84 2,254 85 Suutarintyöpaja 7,647 0 45,0 57 52,957 67 4,575 09 8,8258 Räätälin 72 72 72 72 69 57 0 5 uusepän 9,48 9,092 4 8,50 72 7,229 87 2,00 85 Maalarin 2,520 84,567 55 4,088 9 4,644 2 9,44427 Kirjansidntatyöt 69 76 26 50 496 26 98 4 9792 Sekalaiset työt 62 02 70 76 02 505 257 69 Yhteensä Smk,24 76 79,750 7 2,875 47 40,74 6 72,4 Valmiita tutteita varastssa 7,988 20,548 _ 29,56 20 20,04 9,2220 Kknaistuls Smk 5,2 96 9,298 7 42,4 67 6,08 6 8,7 5