HYDROTERMISEN. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN KUUSAMON~ Y ~ S S A

Samankaltaiset tiedostot
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI. Työraportti. Pertti Turunen. Geofysikaaliset malminetsintätutkimukset karttalehdellä vuosina

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi

5i!40 i. $,#] s! LL 9 S0. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti. VLF-R-mittaus Kouvervaarasta

MAGNETIITISTA JA MAGNEETTISISTA OMINAISWRSISTA KESKI-LAPIN VIHRE#KIVISSA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/ Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA

Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Särkisuon gabron geofysikaaliset tutkimukset Hanna Leväniemi

Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus

Q 19/3713/-8211 ~, ,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI<IMUSLAITOS. 'Ii. Ke lu j oki.- Työraportti Pertti Turunen

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi

Geofysikaalisia tutkimuksia Soklissa vuosina

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

Kullaan Levanpellon alueella vuosina suoritetut kultatutkimukset.

Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama

Kortejärven karbonatiitin geofysikaaliset tutkimukset Pertti Turunen

RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

KUUSAMON VITIKKOLAMMIN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA

AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET JA SIIRROKSET KARTTALEHDEN 3612, ROVANIEMI ALUEELLA

Siilomittari Jarkko Jokinen, Kalevi Sulkanen ja Teemu Koskinen

Lehmikarin appiniitin geofysikaaliset tutkimukset vuosina

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA POHJASVAARA II, KAIV. REK. N:O 4432/2 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3242/-98/1/10 LEPPÄVIRTA Luusniemi 1, 2. Jari Mäkinen, Heikki Forss

Näränkävaaran FrEM-syvätutkimus 2018

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/4611/99/1/82 KUUSAMO Kokanlampi Risto Vartiainen

Kemijärven alueen kallioperäkartoitus ( ) -hankkeen loppuraportti

Ferri~gneettisten mineraalien mi%thritt&nisestth Curiel-tilan perusteella: aurskausmenetel- vaikutus

Viidansuon kairaukset Kangasniemellä vuonna 2015

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama

Pieksämäen Lohkolinjakankaan kairaukset vuonna 2016

Lempään gabron geofysikaaliset tutkimukset 2016

Lestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri

Hämeenlinnan Pirttikosken Cu-kohteen geofysikaaliset tutkimukset

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa

Serpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4613/-97/1/10 Kuusamo Pohjaslampi 1 Erkki Vanhanen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen

Itä-Suomen yksikkö K/781/41/ Kuopio. Kalliokiviaineskohteiden inventointi. Pohjois-Karjala. Reino Kesola. Tilaaja:

Geofysikaalisia tutkimuksia Iivaarassa vuosina

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241,

Petri Rosenberg

Kairaukset Toivakan Hamperinjoella ja Toivakanlehdossa vuonna 2015

KAOLIINI- JA SULFIDITUTKIMUKSET TERVOLAN YMPÄRISTÖSSÄ, KL , 07, O8, , 03, JA 08 VUONNA 1992

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993.

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen

Magneettisen suskeptibiliteetin mittaukset eri vaihtovirtakentissä Fredrik Karell, Satu Mertanen ja Matti Leino

VIITASAAREN ILMOLAHDEN YMPÄRISTÖN GABRO-PERIDOTIITTI -INTRUUSIOIDEN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA

Lempään gabron geofysikaaliset tutkimukset Hanna Leväniemi

Kupari-kultatutkimukset Rovaniemen Vinsassa vuonna 2003 Helena Hulkki ja Pertti Turunen

JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu

ROVANIEMEN KAATOPAIKAN GEOFYSIKAALISTEN JA GEOKEMIALLISTEN HAVAINTOJEN YHTEISISTA PIIRTEISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA POHJASVAARA 1 KAIV.REK. N:O 3965 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3. Jari Mäkinen, Heikki Forss

Suolikon kairaukset Muuramessa 2014

Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen

07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3144/2004/1/10 ANTTOLA Pihlajasalo Hannu Makkonen Juha Mursu

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

5 OKMULM Rovaniemi. Lapin MalmiIE Korvuo. Jakelu Kau- ja teollisuusministeriö

GEOF YSI~LZSET MALMINETSINTATUTKIMUKSET

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/2431/-96/1/10 Ylivieska Perkkiö 5 ja 6 Olavi Kontoniemi

Johdanto 1. Tutkimustulokset 3. Tutkimusaineiston tallentaminen 3

KULTATUTKIMUKSET HÄMEENKYRÖN LAVAJÄRVEN ALUEELLA VUONNA 1996.

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3344/-96/1/83 SOTKAMO Rytisuo. Mauri Niemelä

Ala-Siilin kairaukset Pieksämäellä 2014 Perttu Mikkola, Sami Niemi, Aimo Ruotsalainen

Raportti malmitutkimuksista Rovaniemen Rumatmaat-alueella vuonna 2006

Hollan kairaukset Joutsassa 2014 Perttu Mikkola & Sami Niemi

Sodankylän Mutsoivan luonnonkiviesiintymän geofysikaaliset tutkimukset Erkki Lanne

MAGNEETTISET KARTAT JA NIIDEN KÄYTTÖ MALMINETSINNÄSSÄ

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3142/2002/1/10 JUVA Luikujärvi Hannu Makkonen

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Tepsa ja Palojärvi: Kohteellisten moreeninäytteiden uudelleenanalysointi

Petri Rosenberg

SINKKI-KUPARIMALMITUTKIMUKSET TERVON KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA VEHKALAMPI 1 (kaiv.rek. N:o 4789/1) JA VEHKALAMPI 2 (kaiv.rek.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M06/3223/2003/1/10 RAUTALAMPI Myhinkoski Hannu Makkonen

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA sekä 1988

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.

Tutkimustyöselostus Sodankylän kunnassa valtausalueilla Sattasköngäs 1 ja 2 (kaivosrekisterinumerot 7447/1 ja 7447/2) tehdyistä malmitutkimuksista

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 9, KAIV.REK. NO. 3743/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

Tutkimustyöselostus malmitutkimuksista Huittisissa valtausalueilla Palokallio 1(8524/1) ja Palokallio 2(8524/2) vuosina

Tutkimustyöselostus Inarin kunnassa valtausalueilla Spiini 1-2 (kaivosrekisterinumerot 5684/1 ja 5684/2) suoritetuista malmitutkimuksista.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/4611/-90/3/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen

Transkriptio:

Q 19/46] 3/1998/1 KUUSAMO Pertti Turunen 4.6.1998 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti HYDROTERMISEN MUUTTUMISEN VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN KUUSAMON~ Y ~ S S A

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä 4.6.1998 Tekijät Raportin laji Pertti Turunen Työraportti Toimeksiantaja Raportin nimi Hydrotermisen muuttumisen vaikutus kivien petrofysikaalisiin ominaisuuksiin Kuusamon Käylässä Tiivistelma Kivien hydrotennisen muuttumisen ja petrofysikaalisten parametrien välisestä yhteydestä on kirjallisuudessa niukalti esimerkkejä. Oletettavasti fysikaaliset ominaisuudet muuttuvat kahdesta syystä. Suurin muuttuminen aiheutuu malmimineraalien rikastumisesta ja tällöin tiheys ja suskeptiivisuus kasvavat ja myös sähkönjohtavuus paranee. Toiseksi prosessien vaikutuksesta kiven mineralogiassa tapahtuu muutoksia, samoin kiven rakenteessa ja huokoisuudessa. Näillä on oletettavasti vaikutusta myös fysikaalisiin ominaisuuksiin vaikkakin em. syytä vähemmän. Raportissa tarkastellaan Kuusamon Käylän alueen kairansydämistä tehtyjä tiheyden, suskeptiivisuuden ja remanenssin intensiteetin sekä jonkin verran myös rei'istä luodatun ominaisvastuksen arvojen vaihtelua kiisujen määrän ja hydrotennisen muuttumisen funktiona. Tulosten mukaan malmimineraalien määrällä on voimakas vaikutus parametrien arvoihin, ja pelkkä hydroterminen muuttuminen vaikuttaa vain vähän. Sen erilaiset prosessit muuttavat parametrien arvoja eri suuntiin; edelleen näyttää siltä, että sarnakin prosessi saattaa ensin vaikuttaa yhteen ja edetessään myöhemmin toiseen suuntaan. Joka tapauksessa pelkän muuttumisen vaikutus on niin pieni, että sillä on vain vähän merkitystä käytännön prospektauksessa. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Geofysikaaliset tutkimukset, fysikaaliset ominaisuudet, hydroterminen muuttuminen, reikäluotaukset, sulfidit Maantieteellinen alue (maa, Iaani, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Oulun lääni, Kuusamo, Käyla Karttalehdet 4613 02 Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus Q 19/4613/1998/1 Kokonaissivuma#a Kieli Hinta Julkisuus 22 Suomi

sekkeisiin lineaarisena parametrina, suureen kasvaminen kaksinkertaiseksi tarkoittaa käytännössä anomalian intensiteetin kasvamista vastaavasti. Siten vaikka esim. vihreäkiven suskeptiivisuus on kuusinkertainen serisiittikvartsiitin suskeptiivisuuteen nähden, anomalioissa on vain kaksinkertainen ero. Kuva 2. Kivilajien tiheyden ja suskeptiivisuuden mediaanit. Fig. 2. Medians of density and susceptibility of rock types. Malmimineraalit ja petrofysiikka Voimakkaimmin petrofysiikan parametrien numeroarvoihin vaikuttava tekijä on malrnimineraalien määrä. Seuraavassa taulukossa ilmoitetaan numeroarvojen ja kiisujen välinen yhteys. Taulukko 7. Malmimineraalien maaran vaikutus vaikutus petrofysikaalisiin parametreihin. Table 7. EfSect of ore minerals content on petrophysical parameters. Malmit N P K J, Q Keff Ores Tästä taulukosta nähdään selvästi ja yksikäsitteisesti miten malmimineraalien määrän kasvu nostaa petrofysikaalisten parametrien arvoja. Seuraavassa kuvassa tarkastellaan parametrien jakaumia neljässä malmimineraalipitoisuusluokassa. Histograrnrneista ilmenevät myös parametrien jakaumat. Kaikissa parametreissa - Q-suhdetta lukuunottamatta - hajonta kasvaa oikealle siirryttäessä. Tämä aiheutuu nimenomaan magnetiitin määrän kasvusta. Hajonnat kasvavat paljon selvemmin kuin hydrotermisen muuttumisen tapauksessa seuraavassa kohdassa. Suskeptiivisuuksiin kehittyy selvät para- ja ferromagneettiset huiput. Myös remanenssissa näkyy samoja piirteitä.

Taulukko 9. Taulukoiden 10-14 alkioiden määrä. Table 9. Number of elements in tables 10-14. Malmit MuuttuminenlAlteration Ores 0 1 2 3 4 C Hydroterminen muuttuminen ja tiheys Aluksi tarkastellaan muuttumisen ja malmimineraalien määrän vaikutusta tiheyteen. Taulukon 10 sarakkeissa ilmoitetaan hydrotermisen muuttumisen aste ja riveillä malmimineraalien määrä. Taulukko on piirret- ty graafiksi kuvassa 5. Eri käyristä näkee selvästi sen, että malmimineraalien määrän vaikutus on paljon suurempi kuin muuttumisen asteen vaikutus. Taulukko 10. Hydroterrnisen muuttumisen ja malmimineraalien määrän vaikutus tiheyteen. Table 10. Effect of hydrotherrnal alteration and amount of ore minerals on density. Malmit Ores 0 MuuttuminenlAlteration 3100 1 2 3 4 C,13000 Drsa E 3 2708 2706 2708 2721 2710 >2900 2 2719 2757 2737 2751 2742 P2800 1 0 2797 2777 2749 2858 2812 2700 0 1 2 3 4 2746 3086 2902 2885 2921.. A lteration. -- 2714 2726 2724 2800 2730 ~uva5.taulukko10./~i~.~5.~&l~io. Hydroterminen muuttuminen ja suskeptiivisuus Toiseksi taulukossa 11 esitetään samanlainen kaavio suskeptiivisuudelle. Malmimineraalien määrän kasvu näkyy hyvin voimakkaasti suskeptiivisuuden kasvuna. Yleisenä tendenssina kunkin kayrän kohdalla nähdään suskeptiivisuuden kasvaminen myös hydrotermisen muuttumisen asteen kasvaessa. Taulukko 1 1. Hydrotermisen muuttumisen ja malmimineraalien määran vaikutus suskeptiivisuuteen. Table II. Effect of hydrothermal alteration and amount of ore minerals on susceptibility. Malmit MuuttumineniAlteration Ores 0 1 2 3 4 C 240 $:::Lha 0 345 160 270 240 330 1 160 270 390 280 280 2-2170 510 635 2290 965 ro- 3 460 26010 12000 680 3990 C 345 170 290 320 425 290 Kuva 6. Taulukko 11. /Fig. 6. Table II. 2 10-3 0 1 0 1 2 3 4 Alteration Hydroterminen muuttuminen ja remanenssin intensiteetti Remanenssin intensiteetillä taulukossa 12 ja kuvassa suudella, mutta muuttumisen vaikutus on heikosti ha- 7 on samantapainen käyttäytyminen kuin suskeptiivi- vaittavissa.