Proteiinit ikääntyneiden ravitsemuksessa Dosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry
gery.fi, voimaaruuasta.fi
Miksi ravitsemus on tärkeää? Tutkimukset ikääntyneillä: Ruokavalion laatu huono Ravitsemustila heikkenee Tahaton painon lasku Ravinnonsaanti vähäistä Hyvä ravitsemus ylläpitää toimintakykyä Infektiot Haavat Lihaskato Toimintakyky Elämänlaatu
Ravinnonsaanti ikääntyneillä 100% p=0.16 p=0.15 p<0.001 p=0.60 p<0.001 p=0.32 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Energy Protein Vitamin A Vitamin D Vitamin E Vitamin C Malnutrition Risk of malnutrition Normal nutritional status Riittävä ravinnonsaanti suosituksiin verrattuna, N = 900 Jyväkorpi SK et al. High proportion of older people with normal nutritional status have poor nutrient intakes and low diet-quality (unpublished)
Lihaskato ja ravitsemus
Naiset ovat miehiä suuremmassa riskissä toiminnanvajeille Naisilla 30% vähemmän lihasmassaa kuin miehillä Lihaskato Vaikea lihaskato Naisilla lihakset heikkenevät nopeammin Janssen et al. J Am Geriatr Soc 2002; 50: 889-89 Ikä, vuosia
Ikääntyneen proteiinin tarve Ikääntyneille proteiinin saantisuositus on 1,2-1,4 g/kehonpaino kg Lihaskuntoharjoittelun tai sairauden yhteydessä 1,4 2,0 g/kg 60 100 g proteiinia/vrk Vähäinen saanti kiihdyttää lihaskatoa, heikentää vastustuskykyä, hidastaa haavojen paranemista ja lisää väsymystä ja heikkouden tunnetta
Käytännön vinkkejä proteiinin saannin lisäämiseksi Puuron keittäminen maitoon Täyslihaleikkeleitä tai kananmunaa leivän päälle tavallista runsaammin Välipaloiksi rahkaa, jogurttia tai viiliä Pirtelöt (marjoja, rahkaa, jogurttia, maitoa) Proteiinipatukat Täydennysravintovalmisteet
Proteiinin saannin arviointi Tilaus: www.maitojaterveys.fi
Lihaskuntoharjoittelu ja ravitsemus 177 vanhainkotiasukasta, yli 65 v, Carlsson et al. JNHA 2011 Reisilihasten, tasapainon ja kävelyn harjoituksia 5 kertaa kahden viikon aikana, yhteensä 29 kertaa 3 kuukauden aikana, räätälöityä kunnon mukaan Kontrolleilla laulamista, keskustelua, lukemista ym. Ravintolisä annettiin 5 min sisällä harjoituksesta: 200 ml, 15 g proteiinia, 30 g hh 6 kk kuluttua lihaksia vähemmän, paino ja ICW alhaisempia harjoitusryhmässä Liian pieni proteiinilisä Ei myöskään arvioitu muuta ravinnonsaantia Monilla ravitsemustila huono Tarvitaan 20-30 g proteiinia ja muu ravitsemus myös hyvä harjoittelun yhteydessä
Ravitsemussuositukset muistisairauksissa Tulossa 2015, ESPEN, Suomessa Fispen Hyvätasoisia tutkimuksia ja näyttöä vähän ravitsemuksesta Eniten myöhäisen vaiheen dementiasta Korostuu painonlasku (n. 30 % laihtuu) Varhaisessa vaiheessa hyödyt ravitsemuksesta ja liikunnasta Tulossa hyviä tutkimuksia, Finger, CAIDE
Ravitsemus muistisairaan kodissa -tutkimus Tavoitteena oli tutkia ja kehittää kotona asuvien ikääntyneiden muistisairaiden ja heidän puolisohoitajiensa ravinnonsaantia, ravitsemustilaa sekä näihin yhteydessä olevia tekijöitä. Lisäksi tutkittiin räätälöidyn ravitsemushoidon vaikuttavuutta fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin randomoidulla, kontrolloidulla asetelmalla (RCT). www.gery.fi
Räätälöity ravitsemusohjaus Pääkohdat o Paino, painon muutos o Riittävä ravinnonsaanti o D-vitamiinilisä 20 µg päivässä o Täydennysrainnon tarve o Liikunta
Räätälöity ravitsemusohjaus Toteutustavat: o Kotikäynnit (4-8/vuosi) o Kuvalliset esitteet o Vertaistuki, ryhmätapaamiset o Täydennysravintovalmisteet o Ravitsemushoidon suunnitelma
Alkutilanne Tutkittavien ravinnonsaanneissa oli suurta vaihtelua Erityisesti proteiinin, C-vitamiinin, kalsiumin, E-vitamiinin ja foolihapon kohdalla Kun mies oli puolisohoitaja, ravinnonsaanti heikointa tutkimuksen alussa
Ravinnonsaanti alle suositusten 100 90 80 70 60 50 40 30 Miehet Naiset 20 10 0 Energia <1500 kcal Proteiini <1,2 g/kg Kalsium <800 mg C-vitamiini <75 mg E-vitamiini <8/10 mg foolihappo <300 µg Ravitsemus muistisairaan kodissa tutkimus (Puranen ym. 2013 JARCP)
Intervention vaikuttavuus Ravitsemus Proteiinin ja kalsiumin saanti Sama trendi muiden ravintoaineiden kohdalla Prot/Kg at baseline PROTEIININ SAANTI g/bodyweight kg 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 Controls Intervention Prot/Kg at end of follow-up 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,7 0,6 0,6 BASELINE FOLLOW-UP
Intervention vaikuttavuus HRQoL Mobility Vision p=0.35 p=0.72 Intervention Control 15D Hearing Breathing p=0.42 p=0.048 Sleeping p=0.26 Eating p=0.24 Speech p=0.49 Excretion p=0.27 Usual activities p=0.046 Mental function p=0.006 Discomfort and symptoms p=0.41 Depression p=0.045 Distress p=0.18 Vitality p=0.47 Sexual activity p=0.63 15D-score p=0.007-0,3-0,2-0,1 0,0 0,1 0,2 0,3 Change from baseline
Yhteenvetona Arviointi ja yksilöllinen ohjaus tarpeen Positiivinen palaute Selkeitä, konkreettisia ehdotuksia, lisäyksiä jo olemassa olevaan Ravintolisien ja täydennysravintovalmisteiden Tälle ryhmälle pelkkä ruoka ei aina riitä! Muistisairas ei välttämättä olekaan ravitsemusneuvonnan ja tuen tarpeessa, vaan uupunut puolisohoitaja!
KIITOS!