Anne Viinikka Projektipäällikkö Vahvuutta vanhemmuuteen -seminaari 11.5.2012, Oulu Perheryhmämalli Vanhempien ja työntekijöiden kokemuksia perheryhmätoiminnasta
VV hanke vuosina 2010-2011 N. 70 kumppanuuskuntaa eri puolilla maata 2 ryhmänohjaajakoulutusta v. 2010 ja 5 koulutusta v. 2011 114 koulutettua perheryhmänohjaajaa (terveydenhoitaja, perhetyöntekijä, sairaanhoitaja, lastentarhanopettaja, psykologi sekä muita eri nimikkeillä työskenteleviä kunnan ja MLL:n työntekijöitä) 40 perheryhmää Ryhmiin osallistui yhteensä 521 henkilöä = 181 perhettä (181 äitiä, 156 isää ja 182 vauvaa sekä 2 muuta äidin tukihenkilöä)
Perheryhmien tarkoituksena on 1. rohkaista vanhempia miettimään lapsen emotionaalista, sisäistä kokemusmaailmaa 2. vahvistaa heidän kykyään havainnoida ja ymmärtää vauvan tarpeita ja tunteita 3. rohkaista vanhempia miettimään omaa sisäistä tunnekokemusta vanhempana olemisesta 4. auttaa vanhempia ymmärtämään omaa ja lapsen välistä dynamiikkaa Reflektiivinen vanhempi kiinnostuu, innostuu, hämmästyy, pohtii - ja kokee lapsen ajatuksia ja tunteita mielekkäiksi ja merkityksellisiksi
Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmä on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille pienten vauvojen perheille (vauvat ovat mukana ryhmässä) alkaa kun vauva on 3-4 kuukauden ikäinen kokoontuu joka toinen viikko ja kestää n. 2h / kerta sisältäen välipalatarjoilun Sopiva määrä on 5-7 perhettä Ryhmää ohjaa kaksi Vahvuutta vanhemmuuteen perheryhmän ohjaajakoulutuksen käynyttä ohjaajaa
Perheryhmän peruslähtökohdat Turvallinen, avoin, luottamuksellinen sekä keskusteluun ja pohdintaan kannustava ilmapiiri Riittävästi aikaa vanhemmille ja heidän kokemuksille Ohjaajien esittämillä reflektiivisillä kysymyksillä o Suunnataan vanhempien ajatuksia vauvan mielenliikkeisiin, ajatuksiin ja kokemuksiin o rohkaistaan vanhempia miettimään sitä, mikä vaikutus heidän omilla tunteillaan ja käytöksellään eri tilanteissa mahtaa olla vauvaan tai muihin läheisiin ihmisiin Ohjaajat eivät luennoi tai anna valmiita neuvoja ja ratkaisuja
VV perheryhmämalli käytännössä Koostuu 12 tapaamisesta Kullakin tapaamisella on oma teemansa Tapaamisten perusrunko: 1. Yhteinen välipalahetki 2. Avaus (tervetuloa + perheryhmän idea + tarvittaessa palaaminen edellisen kerran keskusteluihin tai kysymyksiin) 3. Keskustelu kotitehtävästä 4. Alustus päivän teemaan + ryhmäkeskustelu 5. Kotitehtävän antaminen 6. Lopetus Jokaisella tapaamiskerralla perheet saavat 2 esittelylehtistä, joista toisessa keskusteluteemaan liittyvää tausta-ajattelua ja toisessa kotitehtävä ja sen idea
Perheryhmän 12 teeman etenemisen taustalla on reflektiivisyyden etenemisen prosessi 1. Lapsen havainnointi mitä vauva yrittää viestiä eli kyky tunnistaa lapsen fysiologisia tuntemuksia ja ajatuksia: Hän on flunssainen, väsynyt ja nälkäinen 2. Kyky tunnistaa ja nimetä lapsen tunteita: Hän harmistui ; Hän pelästyi ( koska luuli, että jäi yksin kun menin hakemaan hänelle iltapalaa) 3. Tunteiden, tavoitteiden, tarkoitusperien kytkeminen käyttäytymiseen Hän haluaa, että otan hänet syliini ja hän tietää, että kohta alan syöttää häntä ja hän pääsee nukkumaan 4. Monimuotoisten, dynaamisten tunteiden ja vuorovaikutustilanteiden ymmärtäminen ja kytkeminen käyttäytymiseen Ymmärsin, että hän itki ja tarrautui jalkoihini, koska hänellä oli kurja olo ja hän oli yliväsynyt. Hän kaipasi rauhoittamista ja halusi vain syliini ja nukkumaan
Perheryhmän 12 tapaamista 1/3 Ensimmäisten tapaamisten aikana rohkaistaan vanhempia (tietoisesti) havainnoimaan lasta avoimin silmin! 1. Olen oma vauvasi (Oma vauva) 2. Minä olen minä! (Temperamentti) 3. Onkohan meillä tänään kiva päivä? (Toiveet ja odotukset) 4. Sinun ilosi ja surusi ovat myös minun (Vaikutamme toisiimme)
Perheryhmän 12 tapaamista 2/3 Seuraavaksi siirrytään tarkkailemaan vauvan, toisten perheenjäsenten sekä myös omia tunteita ja ajatuksia! Pohditaan myös sitä, miten vaikutamme toisiimme! 5. Joskus tunnen,että aivan pakahdun! (Voimakkaiden tunteiden käsittely) 6. Arkeni muuttuu kun kasvan (Siirtymätilanteet) 7. Minä tarvitsen sinua (Itsenäisyys ja riippuvuus) 8. Minua harmittaa! (Ristiriitaiset tunteet)
Perheryhmän 12 tapaamista 3/3 Lopputapaamisissa pohditaan mm. vanhempien ja lasten tunnetilojen vaikutusta eri perheenjäsenten käyttäytymiseen. Katse tulevaisuuteen 9. Ymmärrätkö mitä tarkoitan? (Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen) 10. Hyvässä ja pahassa, sinä olet esikuvani (Vaikeuksien kohtaaminen) 11. Maailmani laajenee (Kun maailma laajenee) 12. Muistele kanssani menneitä tapaamisia (Muistellaan yhdessä menneitä tapahtumia)
Perheiden palautteet V. 2011 pilottikysely vanhemmilta pyydettiin palautetta 2 kertaa puolivälikyselyyn vastasi 98 vanhempaa (51 naista, 45 miestä) ja päättymisen jälkeen 71 vanhempaa (40 naista, 31 miestä) Tulokset ovat pitkälle samansuuntaiset kuin v. 2012 alun kyselyssäkin v. 2012 alusta Palaute kerätään webropol -lomakkeella ryhmien päätyttyä Kyselyä on lähetetään vanhemmille perheryhmän päätyttyä Huhtikuuhun 2012 mennessä vanhemmilta on saatu 111 vastausta (=65 % perheryhmiin osallistuneista) Ryhmiin osallistui 267 henkilöä (95 äitiä, 76 isää, 96 vauvaa ja 2 tukihenkilöä)
Palautekyselyyn vastanneiden taustatietoja Vastanneista 66% naisia, 34 % miehiä 70% vastanneista oli 25-35 vuotaita, alle 25-v oli 17% Vastaajien koulutustausta, % Ylempi korkeakoulututkinto 21 Alempi korkeakoulututkinto Ammatillinen tutkinto tai 37 36 Peruskoulu 5
Ryhmään hakeutumisen syyt: 1. Sosiaaliset suhteet ja vertaistuki % kaikista % naisista % miehistä Saadakseni keskustella muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa 60 75 84 Halusin tutustua muihin vauvaperheisiin 57 72 81 Voidakseni jakaa kokemuksiani vauvaperheiden arjesta muiden kanssa 41 62 74 Saadakseni uusia ystäviä 8 19 25
2. Halu oppia tuntemaan omaa vauvaa ja vauvan kanssa eläminen % kaikista % naisista % miehistä Saadakseni vinkkejä tai ohjeita vauvaarkeen 51 65 73 Halusin syventää ymmärrystäni vauvan kanssa elämisestä 48 47 54 Saadakseni tukea vanhemmuuteen 35 42 47 Halusin oppia tuntemaan vauvani paremmin 16 28 34
Tapaamiset olivat hyviä ja niihin jaksoi tulla vaikka töistä suoraan pitikin tulla. Hyvää vaihtelua myös normaaliin arkeen Ryhmässä oli mukava keskustella asioista joista ei muuten olisi varmaankaan kovin helposti keskustellut kenenkään kanssa. Uudet ystävät. "Vertaistuki". Ja hyvät ohjaajat laittavat ajattelemaan oikeasti tärkeitä asioita. Huomaakohan äiti, jos lähden tällä traktorilla tuonne Ainon luo Brmm..Brmm
Perheryhmän vaikutus vauvan ja vanhemman väliseen suhteeseen % kaikista % naisista % miehistä Ymmärrän paljon paremmin vauvani tarpeita ja tunteita Suhteeni vauvaan vahvistui paljon 68 87 86 91 77 83 Sain paljon lisää varmuutta lapsen hoitoon 58 74 79
Perheryhmän vaikutus vanhemmuuteen % kaikista % naisista % miehistä Sain paljon vahvistusta vanhempana toimimiseen Itseluottamukseni vanhempana lisääntyi paljon 84 83 86 82 84 77 Ryhmään osallistuminen edisti paljon tasavertaista vanhemmuutta perheessämme 45 46 43
Perheryhmän vaikutus koettuun hyvinvointiin % kaikista % naisista % miehistä Ryhmällä oli paljon vaikutusta hyvinvointiini 38 64 77 Ryhmällä oli paljon vaikutusta perheeni hyvinvointiin 50 62 68 Ryhmällä oli paljon vaikutusta puolisoni hyvinvointiin 44 52 68 Ryhmällä oli paljon vaikutusta parisuhteeseeni 29 39 45 Sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja uskoisin, että perheryhmän avulla en vajonnut niin syvälle Tuli myös syy lähteä perheen kanssa ulos..
Perheryhmän vaikutus puolisoiden väliseen vuorovaikutukseen % kaikista % naisista % miehistä Ryhmässä heränneistä ajatuksista keskusteltiin kotona paljon 78 77 80 Minun on paljon helpompi jakaa arjen iloja puolisoni kanssa 51 50 53 Minun on paljon helpompi puhua puolisoni kanssa vaikeistakin asioista 32 40 44 Meillä on ollut raskas vuosi ja ei varmaan ole liioiteltua sanoa, että (ryhmä) osaltaan on estänyt meitä päätymästä avioeroon, kun ajatteli niin että ainakin ryhmän päättymiseen saakka haluaa löytää ongelmiin ratkaisuja...
Hyödyllisimmiksi koetut keskustelusisällöt % kaikista % naisista % miehistä Lapsen ymmärtäminen 97 97 97 Vanhemmuus 95 97 100 Arjen ilot 97 97 99 Arjen vaikeat tilanteet 92 96 99 Parisuhde Kaikki 86 % äidit 92% isät 78 %
Suurin hyöty oli se, että pysähtyi hetkeen ja pohti vauvaa ja hänen tekemisiään. Arjen kiireessä monesti menee vain eteenpäin eikä osaa pysähtyä ja miettiä vain sitä hetkeä ja nauttia siitä.
Kokonaisuutena nautin tosi paljon ihan siitä, että isät olivat toiminnassa mukana. Teemojen pohdiskelu yhdessä antaa tukea vanhemmuuteen Oli hauska kuulla myös isien ajatuksia asioista (isit kokivat asiat kuitenkin vähän eri tavoin kuin äidit). kuulla puolison ajatuksia arjestamme sekä jakaa muiden kanssa lapseen liittyviä positiivisia ja negatiivisia tuntemuksia ja huomata, että muillakin on samanlaisia kokemuksia Todella hieno tilaisuus isälle, jolla muutoin on työssäkäyvänä aika harvoin mahdollisuus osallistua tällaiseen vertaisryhmään. Antoi samalla mahdollisuuden tutustua omaan lapseen paremmin kun sai ohjausta tarkkailemiseen ja vauvan tarpeiden huomioimiseen. Isi, leikitäänkö tällä pallolla? Jospa yrittäisin heittää sen tuonne kerhotädille
Vanhempien keskinäinen yhteydenpito % kaikista % naisista % miehistä Ryhmä jatkaa tapaamisia vapaamuotoisesti 45 46,6 43,2 Pidämme yhteyttä esim. Facebookissa tai sähköpostitse 41,4 42,5 40,5 Tapaan joitain ryhmässäni olleita perheitä melko säännöllisesti 21,6 31,5 37 Menemme yhdessä ryhmäläisten kanssa kunnan, seurakunnan tai jonkin muun 14,4 15,1 13,5 Menemme yhdessä ryhmäläisten kanssa MLL:n perhekahvilaan tai muuhun 3,6 4,1 2,7
Vanhempien esittämiä kehittämistoiveita Kaikille ensimmäisen lapsensa synnyttäneille oikeus osallistua perheryhmään Useita toiveita siitä, että ryhmä voisi jatkaa Vertaisryhmiä myös taaperoikäisten ja vaikka murrosikäisten vanhemmille Kotitehtävät olivat ehkä hieman ahdistavia ehkä siksi, että piti löytää aikaa arjen keskeltä niiden tekemiseen olivat kyllä ehdottomasti hyödyllisiä Seuraavan kerran aiheen selkeämpi "avaaminen ja alustukseen myös hieman faktatietoa Joihinkin teemoihin liittyen liikaa toistoa Teemoihin sisälle enemmän parisuhteesta Perheryhmiä myös toisen/kolmannen/neljännen lapsensa saaneille Lehdistöön kirjoituksia asiasta jotta tulisi tutuksi paikkakunnalla.
Varmastikin paljon asioita, joita voidaan jatkaa keskenämme, kun perheryhmä loppuu. Perheryhmän aiheet kaiken kaikkiaan olivat hyviä. Meidän perheryhmässä pystyy puhumaan mistä vain, kaikkiin voi luottaa 100%:sti, turvallinen olo. Perheryhmä oli mahtava osa perheemme vauva-aikaa. Siitä jää ikuisesti ihanat muistot sydämiin! Tapasimme ihania uusia perheitä, harmittaa hirveästi kun tapaamiset loppui! Nyt kaikki yhdessä: Ih hah haa, ih hah haa hepo hirnahtaa..
Perheryhmän ohjaajien palautetta Palautetiedot kerätään perheryhmien ohjaajilta koulutusten päätöspäivissä Uusi tasavertaista vanhemmuutta edistävä työmenetelmä uutta työmenetelmää oli sovellettu myös muuhun perheiden kanssa tehtävään työhön, esim. vastaanottotilanteissa uteliaisuus ja kiinnostus kummankin vanhemman omia ajatuksia ja tunteita kohtaan oli lisääntynyt ja suorien vastausten ja ratkaisujen esittäminen vanhempien ongelmiin vähentynyt valmius ottaa puheeksi vaikeita ja herkkiä asioita vanhempien kanssa oli lisääntynyt vanhempien vastaukset eivät pelottaneet samalla tavalla kuin ennen oma arkiajattelu oli tullut reflektiivisemmäksi uuden ajattelun toivottiin siirtyvän myös kotiin, omien lasten kasvatukseen, omaan parisuhteeseen ja vuorovaikutukseen kaikkien läheisten kanssa
Perheryhmänohjaamisen haasteita Ajankäyttö ja tasapuolisuus ryhmässä / vauvojen huomioiminen Vähäinen ryhmänohjauskokemus ja epävarmuus omista ryhmänohjaustaidoista Ryhmädynamiikkaan vaikuttavat hankalat tilanteet ryhmän aikana Huoli jonkun ryhmänjäsenen tai perheen jaksamisesta Enemmän maanläheisyyttä ja käytännönläheisyyttä, lähtökohtana arjen asiat ja niiden syventäminen pitäisi puhua konkreettisilla käsitteillä Käytännön järjestelyt (ryhmän markkinointi, kokoaminen ja välipalatarjoilun järjestäminen) Työaika- ja työvoimaresurssit, iltatyö jne. Omasta työstä irtaantuminen
Koulutuksesta saamani oppi näkyy päivittäisessä työssäni perheiden parissa, vuorovaikutuksessa työkavereiden kanssa ja myöskin omassa perheessä. Huomaan miettiväni omia puheitani omassa mielessäni siten, että olikohan tämä nyt reflektiiviinen kysymys ja olinko aidosti läsnä tässä tilanteessa. Ihanaa huomata kuinka hyviä keskusteluhetkiä voi saada vanhempien kanssa peilaamalla erilaisia tunnetiloja ja kuinka vanhemmat aluksi hämmästelivät kysymyksiäni, mutta kuinka heiltä löytyi taitoa ruveta pohtimaan vaikeitakin asioita No kotona olen huomannut, että "uudet oppini" ovat sen verran läpinäkyviä, että ne tyrmätään heti, että "haloo, sinä et ole nyt töissä, enkä minä ole sinun asiakas". Ehkä sillä tasolla pitää opetella vielä hieman arkipäiväisemmäksi, ettei heti paljastu
Joka ilta katsoessaan nukkuvaa lasta vanhemmat kysyvät : Ja kun vanhemmat lakkaavat kysymästä kysymme itse : Kuka sinä olet? Kuka minä olen? Ja vielä viimeisen metsän viimeinen kaiku toistaa jälkeemme : Kuka, Kuka, Olet,Olet, Olit ~ Maaria Leinonen ~