3. kierros. 1. Lähipäivä

Samankaltaiset tiedostot
3. kierros. 2. Lähipäivä

2. kierros. 2. Lähipäivä

2. kierros. 1. Lähipäivä

4. kierros. 1. Lähipäivä

8. kierros. 1. Lähipäivä

Järjestelmien kokoaminen osasysteemeistä. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Lohkokaaviomuunnokset: Signaalit. Signaalin kulkeminen lohkon läpi

8. kierros. 2. Lähipäivä

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

H(s) + + _. Ymit(s) Laplace-tason esitykseksi on saatu (katso jälleen kalvot):

Harjoitus (15min) Prosessia P säädetään yksikkötakaisinkytkennässä säätimellä C (s+1)(s+0.02) 50s+1

Osatentti

Tehtävä 1. Vaihtoehtotehtävät.

Luento 7. Järjestelmien kokoaminen osista

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

Elektroniikka, kierros 3

Y (s) = G(s)(W (s) W 0 (s)). Tarkastellaan nyt tilannetta v(t) = 0, kun t < 3 ja v(t) = 1, kun t > 3. u(t) = K p y(t) K I

ELEC-C1230 Säätötekniikka

12. Stabiilisuus. Olkoon takaisinkytketyn vahvistimen vahvistus A F (s) :

11. kierros. 1. Lähipäivä

ELEC-C1230 Säätötekniikka

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

Säätötekniikkaa. Säätöongelma: Hae (mahdollisesti ulostulon avulla) ohjaus, joka saa systeemin toimimaan halutulla tavalla

Taajuustason tekniikat: Boden ja Nyquistin diagrammit, kompensaattorien suunnittelu. Vinkit 1 a

ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 8: Säädetyn järjestelmän hyvyys aika- ja taajuustasossa, suunnittelu taajuustasossa, kompensaattorit

Y Yhtälöparista ratkaistiin vuorotellen siirtofunktiot laittamalla muut tulot nollaan. = K K K M. s 2 3s 2 KK P

Säätöjen peruskäsitteet ja periaatteet parempaan hallintaan. BAFF-seminaari Olli Jalonen EVTEK 1

Osatentti

SaSun VK1-tenttikysymyksiä 2019 Enso Ikonen, Älykkäät koneet ja järjestelmät (IMS),

Tilaesityksen hallinta ja tilasäätö. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 6: Tilasäätö, tilaestimointi, saavutettavuus ja tarkkailtavuus

Harjoitus 6: Simulink - Säätöteoria. Syksy Mat Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1

LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op)

Esimerkki: Laaduntasaussäiliö. Esimerkki: Laaduntasaussäiliö. Taajuusanalyysi. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 7: Taajuusanalyysi

Esimerkki: Laaduntasaussäiliö. Esimerkki: Laaduntasaussäiliö. Taajuusanalyysi. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 7: Taajuusanalyysi

ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 7: Taajuusanalyysi

Vcc. Vee. Von. Vip. Vop. Vin

1 PID-taajuusvastesuunnittelun esimerkki

TASONSIIRTOJEN ja VAHVISTUKSEN SUUNNITTELU OPERAATIOVAHVISTINKYTKENNÖISSÄ

Vahvistimet ja lineaaripiirit. Operaatiovahvistin

PID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla

Säätötekniikkaa. Säätöongelma: Hae (mahdollisesti ulostulon avulla) ohjaus, joka saa systeemin toimimaan halutulla tavalla

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

Hyvyyskriteerit. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 8: Säädetyn järjestelmän hyvyys aika- ja taajuustasossa, suunnittelu taajuustasossa, kompensaattorit

AS Analoginen säätö. Luento 1: Johdanto, dynaamiset mallit ja rakenteet, lohkokaaviot, säädön periaatteet

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

Aikatason vaste vs. siirtofunktio Tehtävä

Mat Systeemien identifiointi, aihepiirit 1/4

Dynaamisten systeemien identifiointi 1/2

Luento 7. LTI-järjestelmät

Alias-ilmiö eli taajuuden laskostuminen

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia

ELEC-C1230 Säätötekniikka

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti

Boost-hakkuri. Hakkurin tilaesitykset

ELEC-C1230 Säätötekniikka 10. laskuharjoitus Taajuustason tekniikat: Boden ja Nyquistin diagrammit, kompensaattorien suunnittelu

DEE Sähkötekniikan perusteet

ACKERMANNIN ALGORITMI. Olkoon järjestelmä. x(k+1) = Ax(k) + Bu(k)

SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

MATLAB harjoituksia RST-säädöstä (5h)

Käytännön elektroniikkakomponentit ja niiden valinta Timo Dönsberg 1

Dynaamisten systeemien teoriaa. Systeemianalyysilaboratorio II

Kon Hydraulijärjestelmät

Flash AD-muunnin. Ominaisuudet. +nopea -> voidaan käyttää korkeataajuuksisen signaalin muuntamiseen (GHz) +yksinkertainen

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

Parametristen mallien identifiointiprosessi

Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa

(s 2 + 9)(s 2 + 2s + 5) ] + s + 1. s 2 + 2s + 5. Tästä saadaan tehtävälle ratkaisu käänteismuuntamalla takaisin aikatasoon:

Mat Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros Vaimennetun heilurin tilanyhtälöt on esitetty luennolla: θ = g sin θ r θ

LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET

Dynaamisen järjestelmän siirtofunktio

ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 10: Digitaalinen säätö, perusteet, jatkuu

TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ

Osa IX. Z muunnos. Johdanto Diskreetit funktiot

järjestelmät Luento 8

Säätötekniikan perusteet. Merja Mäkelä KyAMK

Missä mennään. systeemi. identifiointi. mallikandidaatti. validointi. malli. (fysikaalinen) mallintaminen. mallin mallin käyttötarkoitus, reunaehdot

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

17. Differentiaaliyhtälösysteemien laadullista teoriaa.

Kohina. Havaittujen fotonien statistinen virhe on kääntäen verrannollinen havaittujen fotonien lukumäärän N neliö juureen ( T 1/ N)

MITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS128. Operaatiovahvistinrakenteet

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN

Systeemin käyttäytyminen. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Systeemin navat ja nollat. Systeemin navat ja nollat

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

1 Di erentiaaliyhtälöt

MAA2.3 Koontitehtävät 2/2, ratkaisut

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus

Verkot ja todennäköisyyslaskenta. Verkot ja todennäköisyyslaskenta. Verkot ja todennäköisyyslaskenta: Esitiedot

Säätötekniikan alkeita

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Harjoitus 7: Dynaamisten systeemien säätö (Simulink)

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS127. Jatkuva-aikaiset IC-suodattimet ja PLL-rakenteet

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe

Pieni silmukka-antenni duaalisuus. Ratkaistaan pienen silmukka-antennin kentät v ielä käy ttämällä d uaalisuud en periaatetta.

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 2: Sarjat

Parametristen mallien identifiointiprosessi

Analyysi 1, kevät 2010

Transkriptio:

3. kierros 1. Lähipäivä

Viikon aihe (viikko 1/2) Takaisinkytketyt vahvistimet Takaisinkytkentä, suljettu säätöluuppi Nyquistin kriteeri, stabiilisuus Taajuusanalyysi, Boden ja Nyquistin diagrammit Systeemin nopeus, stabiilisuus ja värähtelyt PID-säädin

Mitoitus Kontaktiopetusta: 88 tuntia Kotitehtäviä: 32 tuntia 42 tuntia

Tavoitteet: tietää Takaisinkytkentään liittyvät tärkeimmät käsitteet Avoimen ja suljetun silmukan vahvistus Takaisinkytkentäkerroin β Paluuerotus ja silmukkavahvistus Vaihe- ja vahvistusmarginaali Stabiilisuus ja Routhin kaavio Boden ja Nyquistin diagrammit PID-säädin

Tavoitteet: ymmärtää Takaisinkytkennän vaikutus vahvistimen ominaisuuksiin. Vahvistuksen herkkyys Kaistanleveys Lineaarisuus Lähteen, kuorman ja takaisinkytkentäverkon vaikutus paluuerotukseen ja silmukkavahvistukseen Miksi takaisinkytketty vahvistin voi olla epästabiili Taajuusanalyysin merkitys säädössä

Tavoitteet: soveltaa Analysoida idealisoitujen takaisinkytkettyjen systeemien ominaisuuksia (mm. stabiilisuus, nopeus, värähtelyt) Analysoida takaisinkytketyn vahvistimen stabiilisuutta Bode- ja Nyquistin diagrammien avulla

Tietoisku I: Takaisinkytkentä Lohko A esittää vahvistinta, jonka avoimen silmukan vahvistus on A Kuva on signaalivuokaavio, joten vahvistintyypillä ei ole väliä Lähtösignaali on x o = Ax i Lohko esittää takaisinkytkentäverkkoa on takaisinkytkentäkerroin Takaisinkytkentäsignaali on x = β f x o

Takaisinkytkennän merkki Takaisinkytkentä voi olla joko positiivinen tai negatiiivinen Mitä rajoituksia? Mistä takaisinkytkentä koostuu? β>0: Negatiivinen takaisinkytkentä β<0: Positiivinen takaisinkytkentä Tässä oletetaan A>0. Näin ei aina ole.

Määritelmiä Avoimen silmukan vahvistus Takaisinkytkentä Suljetun silmukan vahvistus

Suljetun silmukan vahvistus Ratkaistaan suljetun silmukan vahvistus Af=xo/xs Voidaanko approksinoida? x o = Ax i = ( x ) = A( x β x ) A x s f s o ( 1 β A ) x o = Axs A f = A 1 β A

Takaisinkytkentä Takaisinkytketyssä säädössä korjataan lähtösuureessa olevat poikkeamat Voi korjata häiriön vasta kun sen vaikutukset näkyvät lähtösuureessa Stabiloiva Ei edellytä tarkan mallin tuntemista v(t) häiriö y ref (t) asetus arvo SÄÄDIN u 1 (t) ohjaus TOIMILAITE u 2 (t) toimisuure PROSESSI y(t) lähtösuure y mit (t) mitattu suure MITTAUS

Harjoituksia: Lasketaan tehtävä 1

Tietoisku II: Lohkokaaviomuunnokset Systeemejä voidaan kuvata lohkokaavioilla Lineaaristen järjestelmien kokonaisuus voidaan laskea lohkokaavioalgebran avulla Esimerkki: raketin siirtämiseksi avaruudessa käytetään takaisinkytkentää ja kahta säätöjärjestelmää: G c1 (s) U c1 (s) Y ref (s) _ E(s) Y mit (s) U c2 (s) G c2 (s) Säädin G m1 (s) Mittaus U(s) G(s) Prosessi Y(s)

Lohkokaaviomuunnokset Peruskytkentöjen lohkokaaviomuunnokset: U(s) Sarjaan G 1 (s) G 2 (s) Y(s) U(s) G 1 (s)g 2 (s) Y(s) Rinnan U(s) G 1 (s) G 2 (s) Silmukkaan Y(s) U(s) G 1 (s) G 2 (s) Y(s) U(s) _ G 1 (s) Y(s) U(s) G 1 (s) 1 G 1 (s)g 2 (s) Y(s) G 2 (s)

Esimerkki: Raketti avaruudessa G c1 (s) U c1 (s) Y ref (s) _ E(s) Y mit (s) U c2 (s) G c2 (s) Säädin G m1 (s) U(s) G(s) Prosessi Y(s) Mittaus Y ref (s) _ E(s) G c1 (s) G c2 (s) U(s) G(s) Y(s) Y mit (s) G m1 (s)

Esimerkki: Raketti avaruudessa Y ref (s) _ E(s) G(s)(G c1 (s) G c2 (s)) Y(s) Y mit (s) G m1 (s) Y ref (s) G(s)(G c1 (s) G c2 (s)) 1 G(s)(G c1 (s) G c2 (s))g m1 (s) Y(s)

Lohkokaaviot, limittäiset rakenteet Perusmuunnoskaavat toimivat puhtaasti sisäkkäisille rakenteille Limittäiset rakenteet tulee käsitellä joko albegrallisesti tai eliminoimalla limittäiset rakenteet Sisäkkäiset rakenteet Limittäisiä rakenteita

Summa- ja haaraantumispisteiden siirto G1 G1/G2 G2 G2 G1 G1G2 G2 G2 G1 G1/G2 G2 G2 G1 G1G2 G2 G2

Esimerkki: limittäiset rakenteet Laskekaa oheisen järjestelmän kokonaissiirtofunktio tulosignaalista R lähtösignaaliin Y a) algebrallisesti b) lohkokaaviomuunnoksilla G 2 (s) R(s) E(s) U(s) Y(s) G 1 (s) G 3 (s) _ G 4 (s)

Harjoituksia! Analogisen tehtävät 1-3

Tietoisku III: kotiprojekti Tutustukaa takaisinkytkennän vaikutuksiin vahvistinkytkennässä ja tutustukaa eri takaisinkytkentälajeihin (4 kpl) ja tehkää lyhyt selostus tai esimerkki jokaisesta Laskekaa yhdestä takaisinkytkentälajista tarkempi esimerkki Analogisen kotiprojektit Ryhmien tulosten purkaminen jo ensi viikolla keskiviikkona (ei siis kahta viikkoa aikaa)

Seuraavalla kerralla Jatketaan takaisinkytkennän parissa