Maakuntakaava, ote 1:

Samankaltaiset tiedostot
MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET mhs VAIHEMAAKUNTAKAAVA LUONNOS MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET. maakuntahallitus

UUDENMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA KEHITTÄMISSUOSITUKSET, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

Liite. Maakuntakaava, ote ja määräykset

MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, Östersundomin alue Kaavaehdotus

Merkintä Merkinnän selitys Merkinnän kuvaus Suunnittelumääräys

LAUSUNTOAINEISTO MATERIAL SOM SÄNDS FÖR UTLÅTANDE

Uudenmaan 4.vaihemaakuntakaava Merkinnät ja määräykset - kaavaluonnos

MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Uudenmaan neljäs vaihemaakuntakaava Kaavaehdotus

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava

MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava. Uudenmaan liitto 2014, päivitetty 2016

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus

MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, Östersundomin alue

MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, Östersundomin alue

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Uudenmaan voimassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmä 2017 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET. Uudenmaan liitto

UUSIMAA-KAAVA 2050: EHDOTUS. Liiteaineisto 3 Kumottavat merkinnät

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen Ulla Koski

LUVALAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 256 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Kirkonkylän osayleiskaava

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

KEINUKALLION MONITOIMIHALLI

Lausunto Raaseporin kaupungille Horsbäck-Läppin osayleiskaavan ehdotuksesta

Uudenmaan vaihemaakuntakaava. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SUUNNITTELUPERIAATTEET

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus Riitta Murto-Laitinen

VÄHÄSÄKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kallahti Kallvik ry Palaute Uusimaakaava luonnokseen

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

Asemakaava ja asemakaavan muutos 11 kaupunginosa kadun nimeäminen ja alueiden käytön järjestäminen

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

VÄHÄSÄKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

AURAN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari Sanna Jylhä

UUDENMAAN VAHVISTETTUJEN MAAKUNTAKAAVOJEN YHDISTELMÄ 2016 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET. Uudenmaan liitto 2016

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

LIITE 1a. Suunnittelu

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

Lausunto 1 (4) /05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Aila Elo. Nurmijärven kunta Lausuntopyyntö 28.3.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Uusimaa-kaava 2050 Helsingin seudun vaihemaakuntakaava: Ehdotus MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET. Lausunnoilla Oikeusvaikutteinen asiakirja

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Maakuntahallitus Lausunto Keravan yleiskaava kaavaehdotuksesta 139/05.01/2015 MHS Tiivistelmä

Lausunnoilla Maakuntakaavojen yhdistelmä MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineisto: UUDENMAAN RAKENNEKAAVAN LUONNOS KAAVAKARTTA SEKÄ MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET. Nähtävillä

KARHUOJAN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVE- RATKAISU

ENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee Nokian kaupungin 6. kaupunginosan telttailu- ja leirintäaluetta (Dnro NOK 233/2018 / TEKE 1233/2013).

VIRRAT VIHERVERKKOSELVITYS ALUEELLE PUTTOSHAR- JU-AHJOLA

Haemme muutosta NCC Roads Oy:n maa-ainesten oton ympäristölupapäätökseen (Tupavuori RN:o 2:311).

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Satakunnan ilmasto-ja energiastrategian huomioiminen aluerakenteen suunnittelussa. Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

KÄRÄJÄMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 539

Piirustus n:o 4980, päivätty , muutettu ; ; ;

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus

ERVASTINKYLÄN, PAJUNIEMEN JA PEHERRYKSEN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVERATKAISU. Päätösehdotus, raportti

Tieto ja tiedon käyttö maakuntakaavoituksessa

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

RAKUUNAMÄKI OSAYLEISKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Uusimaa-kaava 2050 Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaava: Ehdotus MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET. Lausunnoilla Oikeusvaikutteinen asiakirja

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Kaavoittajan vastine 1. Varsinais-Suomen ELYkeskus,

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

Maisemat maakuntakaavoituksessa

Lausunto 1 (4) Dnro 57/05.01/2018. Aluesuunnittelu/Heli Vauhkonen. Hangon kaupunki. Tekninen ja ympäristövirasto. Santalantie 2.

HANHIKIVEN YDINVOIMAMAAKUNTAKAAVA PYHÄJOKI- RAAHE

Lasse Rekola ympäristöasiantuntija

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

MAAKUNTAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KAAVA- ALUEELLA

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

OHKOLAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio:

Maakuntakaava, ote 1:100 000

ASUINALUEITA KOSKEVA KEHITTÄMISSUOSITUS Laajoja kokonaisuuksia, jotka ovat muodostuneet väestömäärältään suuriksi, mutta toiminnallisesti yksipuolisiksi asuiniksi kehitetään monipuolistamalla niiden toiminnallista rakennetta. Kehittämiskeinoina käytetään maankäytön suunnittelun ohella kaupunkipoliittisia toimenpiteitä, joilla parannetaan tapauskohtaisesti iden sosiaalista, taloudellista ja/tai lähiympäristön tilaa. Alueen yhdyskuntarakennetta eheytetään palvelutason säilymistä ja parantamista tukevilla toimenpiteillä, työpaikkojen syntymistä edistävillä toimilla sekä paikalliskeskuksia kehittämällä. Uusien iden suunnittelussa vältetään laajojen, yksinomaan asumiseen varattujen kokonaisuuksien muodostamista. Taajamatoimintojen Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palveluja työpaikka- sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamiset. Merkintä sisältää taajamien sisäiset liikenneväylät sekä liikenteen tarvitsemat satama-, huolto-, varikko-, terminaali-, ratapiha- ja muut vastaavat et, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, paikalliskeskukset, yhdyskuntateknisen huollon et, muut erityiset, paikalliset suojeluet sekä virkistys- ja puistoet. Taajamatoimintojen -merkintä ei estä maa- ja metsätalouskäytössä olevien iden säilyttämistä tarvittaessa nykyisessä käytössään. Aluetta suunnitellaan asumiseen, ympäristöönsä soveltuvien työpaikkatoimintojen sekä näihin liittyvien palveluiden ja toimintojen ena. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen sijoittamalla asuntotuotannon ja muiden toimintojen painopiste olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, rataverkkoon ja pääväyliin tukeutuen. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa taajaman omaleimaisuutta ja turvaa ympäristö-, luonto- ja perinnearvot. Alueen käyttöä suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että rakentaminen tai muu käyttö ei yksistään tai tarkasteltuna varaukseen rajoittuvalla tai en läheisyydessä sijaitsevalla Natura 2000-verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla ella sellaisia haitallisia vaikutuksia veden laatuun, määrään, vesitasapainoon tai vesien pohjaolosuhteisiin eikä sellaisia melu- tai muita häiriöitä, jotka merkittävästi heikentävät en niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on toimintojen sijoittelulla ja iden käytön riittävällä tehokkuudella turvattava joukkoliikenteen kehittämisedellytykset sekä edistettävä kevyttä liikennettä ja joukkoliikennettä tukevaa yhdyskuntarakennetta. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava päivittäisten palveluiden saatavuus, riittävät ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet sekä kevyen liikenteen yhteydet seudullisille virkistysille. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on myös turvattava paikalliskeskusten toimintaedellytykset sekä kiinnitettävä huomiota siihen, että päivittäistavarakaupan lähipalvelupisteitä varten on toteuttamismahdollisuuksia. Kunnan yleiskaavoituksessa voidaan palveluverkon tarpeiden perusteella taajamatoimintojen ille osoittaa maakuntakaavan keskustatoimintojen iden lisäksi paikalliskeskuksia, jotka tukevat suunniteltua yhdyskuntarakennetta. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa paikalliskeskuksiin on osoitettava tiloja sekä julkisluonteisille että kaupallisille palveluille. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa voidaan taajamatoimintojen ille palveluverkon tarpeiden perusteella osoittaa uusia vähittäiskaupan suuryksiköitä sekä turvata kehittämisedellytykset olemassa oleville vähittäiskaupan suuryksiköille silloin, kun kyseiset suuryksiköt ovat merkitykseltään paikallisia. Jollei selvitysten perusteella erityisesti muuta osoiteta, merkitykseltään paikallinen erikoiskaupan suuryksikkö on Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa kooltaan alle 10 000 k-m 2 ja Uudenmaan muissa kunnissa alle 5 000 k-m 2. Päivittäistavarakaupan osalta suuryksikön merkityksen laajuus arvioidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa vaikutustarkastelujen perusteella. Rakentamattomat rannat on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa varattava yleiseen virkistykseen, jollei erityinen tarve edellytä en osoittamista muuhun käyttöön. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on osoitettava maakuntakaavakartalle merkittyjen ulkoilureittien jatkuvuus taajamatoimintojen ella.

Kylä Merkinnällä osoitetaan kylät, joiden suunnittelutavoitteena on haja-asutusluonteisen lisärakentamisen ohjaaminen kyläille, edellytysten luominen palveluiden säilymiselle ja yhteisen vesihuollon järjestämiselle sekä omaehtoisen kehittämistoiminnan tukeminen. Merkinnän mukaiset kylät muodostavat kokonaisuutena maakunnallisen kyläverkoston. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on tuettava asumisen ohella en luonteeseen soveltuvan elinkeinotoiminnan sijoittumista sekä parannettava kylän elinvoimaisuuden edellytyksiä, varmistettava kylien liikenneyhteydet päätieverkkoon ja selvitettävä yhteisen vesihuollon toteuttamismahdollisuudet. Täydennysrakentamisessa on hyödynnettävä ensisijaisesti olemassa olevaa infrastruktuuria. Täydennysrakentamista ja muuta iden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon en kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet. Keskustatoimintojen Keskustatoimintojen Aluevarausmerkinnällä osoitetaan Helsingin pääkeskuksessa sijaitseva valtakunnankeskus ja valtakunnallisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen niihin liittyvine liikenneineen ja puistoineen. Alue voi sisältää myös asumista. Kohdemerkinnällä osoitetaan keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen iden yleispiirteinen sijainti. Alue voi sisältää myös asumista sekä tarvittavat liikenneet ja puistot. Keskustatoimintojen kohdemerkinnät peittävät osittain tai kokonaan valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ita tai kohteita. Keskustatoimintojen en yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota en ympäristökuvaan, viihtyisyyteen, omaleimaisuuteen sekä toimivuuteen kuten jalankulku-, pysäköinti-, huolto- ja julkisen liikenteen järjestelyjen tarkoituksenmukaisuuteen ja häiriöttömyyteen. Aluetta suunniteltaessa on varauduttava riittävään palvelutilatarjontaan. Kohdemerkinnällä osoitettujen keskustatoimintojen iden sijainti ja laajuus on määriteltävä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, että et muodostavat toiminnallisesti yhtenäisen keskustahakuisiin toimintoihin painottuvan kokonaisuuden. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen myös kokonaan keskustatoimintojen kohdemerkinnän taustalle jäävillä illa ja kohteissa, joista Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt - inventointiin sisältyvät: Karkkilan kirkko ja kirkon tapuli, Jokelan teollisuus Tuusulassa, Osuusliike Auran talo Vihdin Nummelassa, Keravan rautatieasema, Kauklahden rautatieasema Espoossa, Tikkurilan vanha rautatieasema Vantaalla, Järvenpään rautatieasema, Kauniaisten rautatieasema sekä Karjaan rautatieasema ympäristöineen. Palvelujen Virkistys Merkinnällä osoitetaan muun yhdyskuntarakenteen ulkopuoliset sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä vastaavien muiden palvelujen kohteet. Merkinnällä osoitetaan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun tarkoitetut et. Merkintä sisältää virkistysella olemassa olevat sekä yhdyskuntarakenteen eheyttämisen kannalta tarpeelliset kokoojakadut ja vastaavat yhdystiet. Alue on varattu ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, vastaavien julkisluonteisten palvelujen sekä niitä tukevien toimintojen tarpeisiin. Alueen käyttöä suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että rakentaminen tai muu käyttö ei yksistään tai tarkasteltuna varaukseen rajoittuvalla tai en läheisyydessä sijaitsevalla Natura 2000-verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla ella sellaisia haitallisia vaikutuksia veden laatuun, määrään, vesitasapainoon tai vesien pohjaolosuhteisiin eikä sellaisia melu- tai muita häiriöitä, jotka merkittävästi heikentävät en niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon. Alue varataan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava virkistyskäyttöedellytyksien säilyminen, en saavutettavuus, riittävä palvelu- ja varustetaso sekä ympäristöarvot ja osoitettava maakuntakaavakartalle merkittyjen ulkoilureittien jatkuvuus virkistysella. Virkistysiden suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota iden ominaisuuksiin ekologisen verkoston osana sekä merkitykseen luonnon monimuotoisuuden kannalta. Virkistyselle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa vaikutusten arvioinnin perusteella yhdyskuntarakenteen eheyttämisen kannalta tarpeellisia paikallisia väyliä ja yhdyskuntateknisen huollon laitteita ja rakenteita. Välttämättömien väylien suunnittelussa on turvattava virkistysyhteyksien mahdollisimman esteetön ja turvallinen jatkuminen.

Viheryhteystarve Merkinnällä osoitetaan virkistysverkostoon ja ekologiseen verkostoon kuuluvat viheryhteydet ja -et. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että merkinnällä osoitettu yhteys säilyy tai toteutuu tavalla, joka turvaa virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet, en maisemaarvot, arvokkaiden luontokohteiden säilymisen sekä lajiston liikkumismahdollisuudet. Viheryhteyden mitoituksessa on kiinnitettävä huomiota yhteyden merkitykseen ekologisen verkoston osana sekä seudullisten ja paikallisten virkistystarpeiden yhteensovittamiseen siten, että olemassa olevat virkistykseen varatut tai siihen soveltuvat rakentamattomat et varataan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa mahdollisuuksien mukaan virkistyskäyttöön. Puolustusvoimien Merkinnällä osoitetaan sellaiset Alue varataan puolustusvoimien käyttöön. puolustusvoimien pysyvässä käytössä olevat Mikäli taajamatoimintojen isiin kiinteästi liittyvät et varuskunta-, harjoitus- ja vastaavat et, Helsingin Santahaminassa, Tammisaaren Dragsvikissä ja joille yleisön pääsy on rajoitettu. Tuusulan Hyrylässä vapautuvat puolustusvoimien käytöstä ne varataan vapautuvilta osiltaan taajamatoimintojen eksi. Moottoriväylä Merkinnällä osoitetaan moottori- ja moottoriliikennetiet sekä moottorikadut. Valtatie / kantatie Merkinnällä osoitetaan valta- ja kantatiet sekä niihin liittyvät kadut. Seututie Yhdystie Merkinnällä osoitetaan seututiet ja niihin liittyvät kadut. Merkinnällä osoitetaan yhdystiet ja niihin liittyvät kadut, jotka yhdistävät taajamatoimintojen ita ja kyliä ylempiluokkaiseen tieverkkoon. Maakuntakaavakartalle merkitty tieyhteys voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa esittää riittävin perustein teknisesti tai toiminnallisesti alemmanluokkaisena. Tiensuunnittelussa on otettava huomioon seudulliset ulkoilu-, virkistys- ja viheryhteystarpeet, luonnonsuojelu, kulttuuriympäristö, pohjavesien suojelu sekä lajiston liikkuminen. Eritasoliittymä Merkinnällä osoitetaan eritasoliittymät, jotka yhdistävät maakuntakaavassa osoitettuja teitä ja katuja. Päärata Yhdysrata Seutuliikenteen rata Merkinnällä osoitetaan pääradat. Merkinnällä osoitetaan yhdysradat. Merkinnällä osoitetaan seudullisen henkilöliikenteen radat ja metroradat. Radansuunnittelussa on otettava huomioon seudulliset ulkoilu-, virkistys- ja viheryhteystarpeet, luonnonsuojelu, kulttuuriympäristö, pohjavesien suojelu sekä lajiston liikkuminen.

Ulkoilureitti Merkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen iden, luonnonsuojeluiden ja virkistysiden ulkopuoliset maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät ulkoilureitit. Merkintä on ohjeellinen ja linjaus osoittaa ensisijaisesti yhteystarpeen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava ulkoilureittien toteuttamisedellytykset maakunnallisesti ja seudullisesti toimivana reitistönä. Yksityiskohtaisessa reittisuunnittelussa on pyrittävä hyödyntämään olemassa olevan tiestön ja poluston käyttömahdollisuuksia. Taajamissa ja virkistysilla ulkoilureitit on johdettava iden sisäisille ulkoilun ja kevyen liikenteen väylille. 400 kv voimalinja Merkinnällä osoitetaan 400 kv:n voimalinjat. 400 kv voimalinjan Katkoviivamerkinnällä osoitetaan 400 kv:n voimalinjojen ohjeelliset linjaukset. 110 kv voimalinja Merkinnällä osoitetaan 110 kv:n voimalinjat. Voimalinjojen ja tasavirtakaapelien linjauksia suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että linjaus ei yksistään tai tarkasteltuna linjauksella tai sen läheisyydessä sijaitsevalla Natura 2000- verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla ella sellaisia haitallisia vaikutuksia, jotka merkittävästi heikentävät en niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000-verkostoon. 110 kv voimalinjan tai tasavirtakaapelin Katkoviivamerkinnällä osoitetaan ohjeelliset 110 kv:n voimalinjojen tai tasavirtakaapelien linjaukset. Maakaasun runkoputki Maakaasun runkoputken Vedenhankinnan kannalta arvokas pintavesi Merkinnällä osoitetaan korkeapaineiset (yli 40 bar) maakaasuputket. Katkoviivamerkinnällä osoitetaan korkeapaineisten (yli 40 bar) maakaasuputkien ohjeelliset linjaukset. Merkinnällä osoitetaan pintavesiet, jotka ovat ominaisuuksiltaan arvokkaita ja jotka voivat olla tai ovat yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeitä. Alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon maakaasuputkiston suojaetäisyyksistä annetut määräykset. Maakaasun runkoputken linjauksia suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että linjaus ei yksistään tai tarkasteltuna linjauksella tai sen läheisyydessä sijaitsevalla Natura 2000- verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla ella sellaisia haitallisia vaikutuksia, jotka merkittävästi heikentävät en niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000-verkostoon. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on vesiensuojelunäkökohdat otettava huomioon siten, ettei vesien käyttöä vedenhankintaan vaaranneta. Pohjavesi Merkinnällä osoitetaan pohjavesiet, jotka ovat ominaisuuksiltaan arvokkaita ja jotka voivat olla tai ovat yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeitä. Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vähennä pysyvästi pohjaveden määrää tai heikennä sen laatua. Lentomelu 1 Merkinnällä osoitetaan Helsinki-Vantaan lentoaseman melu, jolla melutaso L DEN on 55 60 dba. Alueelle ei yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa saa osoittaa uutta melun haittavaikutuksille herkkää toimintaa. Alueella jo olevan asutuksen ja muun melulle herkän toiminnan säilyttäminen ja täydentäminen on mahdollista. Lentomelu 2 Merkinnällä osoitetaan Helsinki-Vantaan lentoaseman melu, jolla melutaso L DEN on yli 60 dba. Alueelle ei yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa saa osoittaa asuinrakentamista eikä sairaaloiden yms. laitosten rakentamista tai muiden sellaisten toimintojen sijoittamista, jotka ovat herkkiä melun haitoille. Lentomelu M Merkinnällä osoitetaan Helsingin Malmin melu, jolla melutaso L DEN on yli 55 dba. Alueella on toimintojen sijoittelun ja rakennusten rakenteiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa otettava lentomelu huomioon, kunnes Malmin lentokentän toiminta päättyy.