Uuden työn jäljillä - haasteita ja mahdollisuuksia PKAMK / Monni-hanke / Innoleiri OPS Juhana Venäläinen 11.9.2009
Esityksen rakenne Fordismi / postfordismi Prekarisaatio / "epätyypillinen työ" Uusi työ Työn piirteitä Työntekijöiden piirteitä Sudenkuoppia Ehdotuksia opetussuunnitelmatyöhön
Fordismin piirteitä Tuotannon paikkana tehdas ja menetelmänä liukuhihna Fordismin hyvä kehä = tuottavuus ja palkkatyöläisen kulutuskyky kasvavat käsi kädessä
Fordismin kriisiytyminen Taustatekijöitä: Bretton Woods -järjestelmän romahtaminen Öljykriisi Tuottavuuskasvun hidastuminen Globalisaatio ja kansallisvaltion heikentyminen "Kapina liukuhihnoja vastaan" Massakulutustavaroiden markkinoiden kyllästyminen Teknologinen muutos (Julkunen 2008, 37)
Fordismin kriisiytyminen (2) Seurauksia: Teollisen tuotannon työpaikat siirtyvät toiseen ja kolmanteen maailmaan Teollistuneissa maissa uudet työpaikat syntyvät lähinnä palvelu- ja innovaatiosektoreille Kommunikaatioteknologian merkitys tuotannossa kasvaa Palkka, työllisyys ja hyvinvointi irtaantuvat tuotannosta Tuotantoketjut muuttuvat monimutkaisiksi Työn organisointi monimuotoistuu (Jokinen 2009)
Postfordistinen tuotanto Tapahtuu yrityksissä (ei tehtaissa) ja verkostoissa (ei liukuhihnalla) Työnteko joustavoituu Olennaista: uuden keksiminen (ei pelkkä vanhan tutun toistaminen) Ratkaisevassa osassa työntekijän persoonallisuus (ks. mm. Holvas & Vähämäki 2005, 35-54)
Postfordismi ja luovat alat Luovista aloista / innovaatiosektorista on tullut koko uuden työelämän veturi ja vertauskuva Luovat alat postfordistisen käänteen etujoukkona "Luovien alojen toimintaympäristö on nopean ja voimakkaan rakennemuutoksen tilassa." "Luovien alojen yrittäjyys, kansainvälistyminen ja kulttuurivienti ovat talouden kasvualoja." "Luovien alojen odotetaan kasvavan yleistä talouskasvua nopeammin." "Luovien alojen yritystoiminta on Suomessa keskeinen alueellisen kehittämisen voimavara." ("Luova Suomi"-ohjelma, www.luovasuomi.fi)
(Työ)elämän prekarisaatio lat. precario = epävarma, epävakaa, muuntuva Prekarisaatio = Työelämän epävarmuutta + koko elämänkaarimallin epävarmuutta Rajat palkkatyön, vapaaehtoistyön, kotityön, vapaa-ajan, opiskelun, työttömyyden jne. välillä hämärtyvät prekaarius ei ole pelkästään uusi työsuhteiden muoto vaan uusi elämänmuoto!
Epätyypillinen työ Nykyisiä työn järjestämisen muotoja: määrä- ja osa-aikaiset, freelancerit, työosuuskunnat, itsensä työllistävät yrittäjät, vuokratyöläiset, tilaaja-tuottaja-ketjut, apurahansaajat, työllistetyt, työharjoittelijat, vuokratyöläiset, "TTT":t, vapaaehtoistyöntekijät, omaishoitajat, kansalaisaktivistit... "Epätyypilliset" työsuhteet epätyypillisiä lähinnä työsuhde- ja sosiaaliturvan näkökulmasta? AY-liikkeen rooli?
Työn tuottamisen muotoja (Satakunnan TE-keskus, Pienyrittäjän rekrytointiopas 2002)
Uusi työ Siirtymä koneesta ihmiseen materiaalisen tuotannon voittojen hiipuminen koneiden jäykän rytmin korvaavat joustavuus, luovuus ja hyvät asiakassuhteet puhe ja kommunikaatio tulevat osaksi tuotantoa Siirtymä tehtaasta yritykseen materiaalisten toimintojen ulkoistaminen, keskittyminen ydinosaamiseen ajallinen ja paikallinen levittäytyminen
Uuden työn ominaisuuksia Työsuhteen korvaa projekti Työaika: milloin vaan (koko elämä) Työpaikka: missä vaan, kaikkialla Työnkuva: mitä vaan, sitä sun tätä Vaatimukset: sopiva persoonallisuus, joustavuus, kommunikaatio, yhteistyö... Työtä on vaikea enää erottaa ihmisten sosiaalisesta toiminnasta ylipäänsä.
Vanha työ vs. uusi työ VANHA TYÖ kansallinen säännelty rutinoitunut kollektiivinen eristetty pysyvä suojattu UUSI TYÖ globaali sääntelemätön joustava yksilöllinen kommunikatiivinen liikkuva epävarma (Julkunen 2008, 19)
Työnjaon hämärtyminen Työnjaon parodinen loppu : Voimme nähdä työnjaon parodisen lopun purkautuvan karnevalistisen rehvakkaasti. Pankkiiri laulaa, asianajaja ryhtyy poliisin kätyriksi, leipuri paljastaa kirjalliset mieltymyksensä, näyttelijä hallitsee ja kokki väittelee kypsentämisajoista kuin ne olisivat historian käännekohtia. [ ] Koska mediastatus on ottanut äärettömästi suuremman arvon kuin se, mitä kyetään todella tekemään, on normaalia, että tuo status on helposti siirrettävissä. (Debord 1988) Jälkiammatillisuus (Casey 1995, ks. Julkunen 1998, 137) Siirtymä spesialisteista yleisosaajiin Mobiili työidentiteetti Elinikäinen oppiminen: koulun penkiltä ei pääse enää ikinä pois
Symbolianalyytikkojen työnkuva Järjestelmän- -suunnittelu- Rahoituksen- -prosessi- Markkinoinnin-kehitys- Projektin- -strategia- Liiketoiminnan-menetelmä- Resurssien- Tuotteiden- -sovellus- -tutkimus- Tietoliikenteen- -hallinta- -johtaja -suunnittelija -konsultti -koordinaattori -päällikkö -neuvoja -kehittäjä -insinööri (Robert Reich: Rajaton maailma. Yritysten ja kansallisvaltioiden uudet pelisäännöt. (1995), sit. Julkunen 2008, 131)
Virtuoosi Uuden työn ihannetekijä = virtuoosi (Vähämäki 2003, 89-98) persoonallinen tulkitsija muuntaa levottomuuden ja kärsimättömyyden tuottavaksi toiminnaksi tuote on erottamaton tekijästään työn estetisoituminen
Uuden työn parasiitit: opportunisti ja kyynikko Opportunisti: Kyynikko: varautunut mihin vaan tekee mitä vaan käsketään ei kykene sitoutumaan mihinkään käyttää laskelmoiden tilanteet hyväkseen alistaa työtoverinsa ja ihmissuhteensa oman menestyksensä vuoksi ei ota itse mitään riskejä Kummallakaan ei ole todelliselle yhteistyölle mitään annettavaa! (Vähämäki 2009, 224)
Uuden työn sudenkuoppia Opportunisti panee kaiken peliin eikä uskalla hellittää hetkeksikään stressi, uupumus, masennus, loppuunpalaminen Uusi työ on aina "kutsumustyötä" koko elämä valuu vähitellen työn piiriin, mutta palkka maksetaan tuntien mukaan Persoonasta tulee kauppatavaraa Ainainen epävarmuus tulevaisuudesta (ks. mm. Holvas & Vähämäki 2005)
Ajatuksia opetussuunnitelmatyöhön Kukaan ei voi olla varma, mitä yksittäisiä tietoja tai taitoja 5, 10 tai 30 vuoden päästä tarvitaan Miten täsmäosaajien kouluttamiseen pitäisi suhtautua? Palkkatyö/yrittäjä-jako vaikuttaisi edelleen liudentuvan vaikutus koulutukseen? Monet uuden työn hyveet kuten "joustavuus" ovat kaksiteräisiä miekkoja Kouluttajan suurin arvovalinta: laadukkaita tuotteita työmarkkinoille vai itsenäisiä (itsepäisiä) selviytyjiä oman elämänsä tarpeisiin?
Yhteenvetoa: Uuden työn hyveitä Persoonallisuus, luovuus, omaperäisyys Sosiaalinen kyvykkyys Viestinnällinen kyvykkyys Yhteistyökyky Kyky sietää epävarmuutta ja alituiseen muuttuvia tilanteita Kyky tuntea rajansa ja sanoa "ei" Projektinhallinnan kyvyt Taloudellinen, hallinnollinen ja juridinen itsepuolustustaito
Kiitos! Kysymyksiä? Kommentteja? Ajatuksia? Lähteet / kotilukemista: Guy Debord: Commentaires sur la société du spectacle. (1988) Catherine Casey: Work, Self and Society After Indrustialism. (1995) Jussi Vähämäki: Kuhnurien kerho. Vanhan työn paheista uuden hyväksi. (2003) Jakke Holvas & Jussi Vähämäki: Odotustila pamfletti uudesta työstä. (2005) Raija Julkunen: Uuden työn paradoksit. (2008) Eeva Jokinen: Mitä ja missä työpolitiikka on? Luento Joensuun yliopistolla 13.1.2009.