KARTTAPALAUTEKYSELYN TULOKSIA 2014

TAMPEREEN KAUPUNKIRAITIOTIEN YLEISSUUNNITELMA KARTTAPALAUTEKYSELYN TULOKSIA 2014 18.2.2014 Anne Vehmas, Venla Pesonen

TAMPEREEN KAUPUNKIRAITIOTIE VAIHTOEHTOKYSELYN TULOKSET SISÄLTÖ 1. KYSELYN TOTEUTUS... 3 2. PALAUTTEIDEN TEEMAT... 3 3. VAPAAMUOTOISET PALAUTTEET LUOKITELTUNA... 6 LIITE 1 Kyselynäkymä

1. KYSELYN TOTEUTUS Tampereen kaupunkiraitiotien ensimmäisen linjan yleissuunnitelmakartat laitettiin nähtäville 24.1.2014 hankkeen Internet-sivuille www.tampere.fi/kaupunkiraitiotie. Kaikki kiin nostuneet saivat tutkia ja kom - mentoida suunnitelmia myös karttapalautepalvelussa, jossa voi lukea ja kommentoida myös toisten palautteenantajien näkemyksiä. Karttapalautepalvelussa kyseltiin erityisesti kartalle paikannettuja toiveita raitiotien ja bussilinjojen välisistä vaihtopaikoista, autojen ja polkupyörien liityntäpysäköintipaikoista sekä mm. Etelä-Hervannan päätepysäkin sijainnista. Lisäksi oli mahdollista antaa muuta palautetta (näkymä liitteessä 1). Karttapalautepalvelu oli avoinna kommenteille 24.1. 9.2.2014. Tänä aikana käytiin jättämässä 218 palautetta, 411 sanallista jatkokommenttia ja 2108 kannanottoa (samaa tai eri mi eltä). Palvelua käytti 565 yksilöityä käyttäjää. Annetut palautteet keskusteluketjuineen ovat edelleen nähtävissä hankkeen nettisivuilta löytyvän linkin kautta. Kyselyn suunnittelusta vastasivat Anne Vehmas ja Ari H yvönen Ramboll Finland Oy:stä. Kysymyksiä muokattiin yhdessä Tampereen kaupungin edustajien kanssa. Vastaukset analysoi Venla Pesonen, joka myös raportoi ne Anne Vehmaksen kanssa. 2. PALAUTTEIDEN TEEMAT Karttapalautteessa kysytyistä teemoista tehtiin vastausjakaumat kartoille (kuvat 1, 2, 3 ja 4). Kuvassa 1 näkyvät palautteen antajien tarpeet raitiotien ja bussiliikenteen/lähijunien vaihtopysäkeistä (23 palautetta). Vaihtopysäkkitoiveet ovat keskittyneet länteen, Pyynikintorille, Vuohenojaan, Turtolaan ja Hervantaan. Liityntäpysäkkien tarvetta selitettiin myös vapaamuotoisesti ja toivottiin raitiotien ja bussiliikenteen aikataulujen synkronointia samalla vuorovälillä sekä sääsuojattuja vaihtolaitureita (luku 3). Lännessä vaihtopysäkeille on esitetty tarvetta sekä Nokian että Ylöjärven suunnasta molemmille linjausvaihtoehdoille. Lielahteen ja Vuohenojalle esitettiin tulevaisuutta varten tarvetta raitiotien ja lähijunaliikenteen välisille vaihtopysäkeille. Vastaajien esittämät pyöräpysäköintitarpeet keskittyivät muutamille pysäkeille, jotka näkyvät kuvassa 2. Eniten pyöräpysäköintitarvetta on ilmaistu Turtolan pysäkille. Esitetyt autoliikenteen liityntäpysäköintipaikat näkyvät kuvassa 3. Henkilöauton liityntäpysäköintiä kaivattiin Nokian moottoritien päähän molemmille vaihtoehtoisille linjauksille, Teiskontien linjan päähän, Hakametsän ja Turtolan kohdalle sekä Hervannan linjan päähän. Hervannan päätepysäkille esitettiin parempaa paikka Arkkitehdinkadun päähän ja Ahvenisjärventien varrelle (kuva 4). Kuvassa näkyvät muutamat muutkin päätepysäkkitoiveet, joista osa koski myös Lielahden päätepysäkkiä. Lisäksi vapaamuotoisissa kommenteissa annettiin paikannettua palautetta myös muiden, kuten uintikeskuksen, Hallilan, Tuulensuun ja rautatieaseman, raitiotiepysäkkien sijainnista (luku 3). Eniten vapaamuotoisia palautteita annettiin raitiotien linjauksesta ja teknisestä toteutuksesta (54 palautetta). Vastaajia huolestutti muun muassa liikenteen sujuvuus Hämeenpuistossa, Satakunnankadulla sekä Teiskontiellä. Kommenteissa käsiteltiin myös kevyen liikenteen väylien suunnittelua osana raitiotielinjausta sekä linjausten toteuttamista ja reittien sijaintia. Vastaajat ottivat myös kantaa Pispalantien ja Paasikiventien linjauksiin: 41 palautteenantajaa oli Pispalantien linjauksen kannalla ja kahdessa palautteessa kannatettiin Paasikiventien linjausta. Palautteissa nostettiin esille muun muassa vaihtoehtoja Hervannan raitiotiereittien linjauksiin ja kritisoitiin suunnitelmia ohjata linja Tampereen teknillisen korkeakoulun laajan nurmialueen läpi. Muutamat kommentoivat ratikkaa turhaksi ja kalliiksi investoinniksi. Seuraavassa luvussa on esitetty annetut palautteet aihepiireittäin ryhmiteltynä.

4 Kuva 1. Tarve raitiotie-bussiliikenteen/lähijunaliikenteen vaihtopysäkille Kuva 2. Tarve pyöräpysäköintipaikalle

5 Kuva 3. Tarve autoliikenteen liityntäpysäköinnille Kuva 4. Parempi Etelä-Hervannan päätepysäkin paikka

3. VAPAAMUOTOISET PALAUTTEET LUOKITELTUNA 6 Karttapalautekyselyn paikannetut palautteet luokiteltiin sisällön mukaan seuraaviin luokkiin: Luokka Palautteita 1= Tarve raitiotie-bussiliikenteen/lähijunaliikenteen vaihtopysäkille 23 2= Tarve pyöräpysäköintipaikalle 25 3= Tarve autoliikenteen liityntäpysäköinnille 10 4= Parempi Etelä-Hervannan päätepysäkin paikka 9 5= Pispalan valtatien linjaus parempi 41 6= Muu palaute (Paasikiventien linjaus, tiedotus) 11 7= Vastustaa ratikkaa (kallis, ei tarvetta) 6 8= Palaute linjauksesta ja teknisestä toteutuksesta 54 9= Palaute Hervannan suunnitelmista 16 10= Palaute ratikkapysäkkien sijainnista 25 Seuraavissa taulukoissa näkyy viestiketjun ensimmäisenä karttamerkintään liittyvä palaute sekä sen alla palautteeseen annetut kommentit. Annetut palautteet keskusteluketjuineen ja karttamerkintöineen ovat edelleen nähtävissä myös hankkeen nettisivuilta löytyvän linkin kautta. 1=Tarve raitiotie-bussiliikenteen/lähijunaliikenteen vaihtopysäkille (23) 1 Ratikkareitti sivuuttaa suuren osan Hervannan asuntoalueista, joille tarvitaan liityntäliikenne. Aivan ensiarvoisen tärkeää, suorastaan välttämätöntä kokonaisuuden kannalta on, että syöttöliikenne on SYNKRONOITU ratikan aikatauluihin jollain vaihtopysäkillä ja että se ajetaan SA- MALLA VUOROVÄLILLÄ ratikan kanssa. Länsi-Hervannasta olisi hyvä säilyttää yksi suora bussiyhteys keskustaan. Tietysti Hallilan kautta, jolloin on kaksi vaihtoehtoista reittiä keskustaan. Jotta 23 palvelisi Länsi-Hervantaa, sen pitää kulkea nopeinta reittiä keskustaan eli ei missään nimessä Hallilan kautta. "Vuoden 2011 alustavassa yleissuunnitelmassa oli ainoana liityntälinjana piirretty linja 30 kiertämään länsi-hervannasta ja sitten Hallilan ja hatapään kautta keskustaan, ""harvemmalla vuorovälillä"", mitä se sitten tarkoittikaan. Se on ainoa kartalle piirretty ehdotus mitä olen nähnyt. Se tarkoittaisi meillä merkittävää palvelutason laskua nykyisestä. En usko, että tämä on tarkoitus, mutta niin kauan kun en ole nähnyt parempaakaan ehdotusta niin tuo uhkakuva on tosi. (p.s. kirjoitin alkuperäisen kommentin, mutten käyttänyt omaa nimeäni)" Vuoreksen linjan voisi vetää Opiskelijankatua ja Ahvenisjärventietä. Mutta sitten se ei kulkisi Hervannan palvelujen vierestä, jolloin Hervanta-Vuores-yhteys menettäisi osittain merkityksensä. Liityntäliikenteen tarve siirtyisi kaakkoon, tosin pienentyneenä. Tarvitaanko Pohjois- ja Länsi-Hervannasta suora yhteys Hervantakeskukseen? Pohjois- ja Länsi-Hervannasta on hyvä olla yhteys Hervantakeskukseen, mutta mielestäni bussiyhteys riittää, ei se ole niin tärkeä kuin nopea yhteys Tampereen keskustaan. Nythän tosin se bussiyhteyskin lopetetaan, mutta oletan että se saadaan ratikan myötä takaisin. 1 Ihan ilmiselvä paikka. Idästä ja Iidesrannasta Hervantaan pyrkiville nopea vaihto. Kiovanpuiston oikaisun jälkeen syöttää myös sairaalakampuksen suuntaan hyvin. Toimii myös vaihtopaikkana Hervannasta kaukoliikenteen busseihin Pysäkki mahdollisimman lähelle Messukyläntietä, jotta tasonvaihto busseista on helppo. Samaa Eri Jatkokommentit 22 4 5 20 0 2 1 Hervantaan tarvitaan ainakin yksi vaihtopysäkki, jossa liityntälinjan/-linjojen aikataulu synkronoidaan 16 2 1 ratikan aikatauluun. Tämä on luullakseni paras paikka siihen tarkoitukseen, koska se on jo matkalla kohti keskustaa ja siinä on paremmin tilaa kuin Hervantakeskuksen kohdalla. Tähän pitäisi keskeisenä vaihtopysäkkinä ilman muuta saada laiturin yli tapahtuvat vaihdot. 1 Tarve raitiotien ja lähijunan vaihtopysäkille (Lielahti as) 14 1 1 Olen pohtinut pitkään Lielahden lähijuna-aseman mielekkyyttä, mutta se nousi nyt ja paljon. Loistavaa! Varmaan jonkinnäköistä mahdollisuutta täydennysrakentamisellekin. 1 Lieneekin itsestään selvää, mutta Pyynikintorilla täytyy olla hyvin aikataulutettu liityntäpysäkki 13 1 1 riippumatta siitä toteutetaanko raitiovaunu Pispalan vai Santalahden kautta. Miksi se on itsestään selvää. Tai selvää muutenkaan? Jos Tahmelan bussit kulkisi Pyynikintien kautta ja Rantatien linjat koukkais vasta Särkänniemen paikkeilta Amuria plevelemaan, ei oikein Pyynikintorilla ois vaihtajia. 1 Bussien vaihto ratikkaan YVI/NOKIA-suunnista. 11 0 0 1 Ryydynpohjan, Reuharinniemen ja Siivikkalan liityntäbussien päätepysäkki tähän. Vaihdot synkronoitava täysin ja sama laituri sekä busseille että ratikalle, jolloin vaihto välineestä toiseen on helppoa. Muuten samaa, mutta jatkaisin näitä busseja vielä tästä Harjun toiselle puolelle esim. Kaarilaan, Raholaan ja Kolmenkulmaan. 11 1 1

1 Lentävänniemi-Tohloppi yms sinne suuntaan meneville jo hieman parempi reitti. 9 1 3 Ehdottomasti samaa - tähän olisi hyvä saada raitiotie-bussi -vaihtopysäkki! Ihan vastaavia paikkoja ei kuitenkaan ole koko linjalla, joten kyllä tähän yhden pysäkin voisi lisätä. Tohlopin saavutettavuus on tampereen kilpailukyvyn kannalta ehdoton. Mediapoliksen myötä opiskelijaliikenne kohti Tohloppia kasvaa ja ottaen huomioon INKA-ohjelman tavoitteet innovaatiotehtaiden osalta, saavutettavuus on olennainen asia. Samaa Tohlopin/ Tesoman saavutettavuuden tärkeydestä. Tosin, soisin huomioitavan, että koko lännen alueella asuu pikkukaupungin verran väkeä, alueelle myös suunnitellaan tuhansien uusien asuntojen täydennysrakentamista eli lisää uusia asukkaita ja uusia liikenteen käyttäjiä. Siksi on yksipuolista, että uutta ratikkaa suunnitellaan mm. 4000 asukkaan Niemenrantaa, 5000-10 000 asukkaan Lielahden aluetta varten, kun Vaasantien eteläpuolella asuu jo moninkertainen määrä väkeä. Lisäksi koko alueella ei ole ensimmäistäkään toisen asteen oppilaitosta, eli nuorten on työikäisten lisäksi pakko liikkua päivittäin keskustaan tai kauemmas, useimmiten joukkoliikenteellä. 1 Etelästä Hatanpään valtatietä tulevien bussien vaihtopaikka tarpeen 7 0 0 1 Hervannassa ja muilla tärkeillä vaihtopysäkeillä vaihto bussien ja ratikan välillä pitää tapahtua 7 0 4 samalta sääsuojatulta laiturilta eikä neljältä erilliseltä yksittäiseltä pysäkiltä! Samaa. Vaihto-olosuhteisiin kannattaisi tosissaan panostaa, varsinkin nyt kun suuret osat Länsi-Hervantaa ovat jäämässä pelkän liityntäliikenteen varaan. Samaa. Alustavissa suunnitelmissa oli sellainen laiturin yli -vaihtopysäkki, miksi se on jätetty pois? Tarkemmin kun zoomailee, niin tuo Hervannan pohjoinen pysäkki taitaa sittenki olla sellainen laiturin yli bussista ratikkaan -pysäkki? laitetaan se ratikka tunneliin hervannassa niin ei kastu jalat 1 Pohtolankadulle kääntyvän bussin vaihtopysäkki; vie matkustajat Lintulammen, Siivikkalan (ja 6 0 0 esim. Ylöjärven) alueelle. 1 Laulunsillan suunnitellulta pysäkiltä on turhan pitkä matka Nekalantien busseihin. Potentiaalisesti 6 3 6 tässä on hyvinkin keskeinen vaihtopaikka, jos poikittaisyhteyksiä kehitetään. Ehdottaisin harkittavaksi suorastaan raitiotien nostoa tässä kohtaa Nekalantien tasalle ja sen ylitystä tasoristeyksenä, jotta paikalle saataisiin mahdollisimman vaivaton ja korkeatasoinen vaihtopaikka sivummaksi Hervannan valtaväylän liikennemelusta. Mielummin pysäkki nykyisen bussikatoksen ja Laulusillan väliin. Näin voidaan hyödyntää paremmin olemassa olevia tasonvaihtoja, jotka rakennettiin taannoin busseille. Tässä on kyllä paremmin tilaa uudisrakentamiselle. Automarketin alue saisi aika paljon muuttua, että houkuttelee ratikalla tulemaan. "Nykyiset tasonvaihdot kannattaa unohtaa ja rakentaa paremmat. Kävelymatka automarketin puolelta sillan yli etelään menevälle bussipysäkille on aivan järjettömän pitkä. Samaa siitä, että parempi pysäkin paikka olisi laulunsillan pohjoispuolella. Se on lähempänä nekalantietä, ja lisäksi ylämäkeen, jolloin nousu sillalle on pienempi. ja silta kaartuu valmiiksi sinne päin." Alueen pysäkkijärjestelyt ovat nyt ala-arvoiset, sillä pysäkit ovat huonoilla paikoilla ja eivät palvele kunnolla ketään. Tasoristeys ei kuitenkaan ole ratkaisu, sillä tällä osuudella ratikka on varsin metromainen. Paikalla on jo nyt tärkeä vaihtopysäkki linjojen 15 ja 21, sekä Hervannan bussien välillä. Pysäkki ehdottomasti Laulunsillan pohjoispuolelle. Tärkeintä on, että pysäki on Laulunsillan läheisyydessä, koska näin se palvelee parhaiten Muotialan, Laulunmaan ja Turtolan asukkaita. Turtolan marketin parkkialueelle voisi kehittää Kaukajärveä palvelevan bussiverkoston pienoislinja-autoaseman, nythän siinä on jo linjan 21 päätepysäkki. 1 Sammon valtatieltä tulevien kannalta oleellinen paikka vaihtaa bussista ratikkaan. 5 0 1 Ratikka voisi jatkaa pitkin valtaväylää aina teiskontielle asti, kun nyt vielä bussiyhteyksiä huononnetaan. 1 Mikäli alueelle tehdään rohkeaa maankäytön kehitystä, tulisi vaihtoterminaalin tekoon valmistautua. 4 1 4 Toimovassa tasatahtijärjestelmässä poikittaislinja Levonmäestä Hatanpäälle tätä kautta tarjoaisi myös vaihtomahdollisuuden Turtolankadun korridorille, sekä Kaukajärveä Messykyläntien kautta palveleville linjoille. Kuka Kaukajärveltä tuleva vaihtaisi keskellä Hallilaa olevalla ratikka-asemalla? Hallilan länsipäässä asuville esim. Hatanpäälle menevä poikittaisliikenne tämän vaihtopysäkin kautta toimisi hyvin. Järjestettyjen vaihtojen verkossa myös joukkoliikenteellä voi kulkea muitakin kuin säteittäisiä matkoja. Ratikkapysäkkien ympärille toivottavasti kaavalla sallittavien vähittäiskauppakeskittymien asiakkaat voi saapua vaikka mistä. Ja yrittäjän asiakkaiden vastaanottokapasiteettikaan ei rajoitu kahteen parkkiruutuun liikkeen edessä. Jos Koivusenojannotkoon kaivattu kanjonin ylittävä silta toimisi myös joukkoliikenneväylänä, voisi tähän syöttää myös Länsi-Hervannasta tuleva bussi ja hoitaa samalla täydennysrakentamista huutavan Kaakkois-Hallilan yhteyksiä. 1 Tarve raitiotie-lähijunaliikenteen vaihtopysäkille. Vuohenojalla pitää olla vaihtopysäkki raitiotien ja Oriveden suunnan lähiliikennejunien välillä. Tämä nopeuttaisi erityisesti kulkua Itä- Pirkanmaalta Hervantaan. Keskustan kautta kierto tuo lisää matka-aikaa noin 20 minuuttia. Vaihtopysäkkiytensä lisäksi se palvelisi myös Vuohenojan alueen asukkaita (myönnettäköön, väestöpohja hyvin vähäinen) ja Prismakeskuksen eteläosia, josta on lyhempi matka Vuohenojan alikulkusillan kohdalle kuin Prisma-aukiolle. 3 0 3 Ei tarvetta nyt, mutta tilavaraus pitäisi ottaa huomioon 7

Vuohenojan pysäkin siirtäminen Vuohensillan eteläpuolelta pohjoispuolelle ratkaisisi vaihdon lähijuniinkin tulevaisuudessa. Tulevaisuutta varten pitää ainakin varautua siihen, että raitiotiestä saadaan joustava vaihto niin Messukyläntien busseihin kuin rautatien lähijuniin. Tällä yhdistelmällä luotaisiin käytännössä Itä-Tampereen tärkein joukkoliikenteen solmukohta. 1 Käsittääkseni pidemmällä aikavälillä on tarkoitus poistaa bussit Hämeenkadulta. Jos raitiotie 3 1 0 puolestaan kulkee Rantaväylän varrella, bussien pääreitiksi muodostunee Pispalan valtatie - Satakunnankatu. Silloin vaihtopysäkki tässä kohtaa olisi enemmän kuin paikallaan. 1 Sammon valtatieltä tulevat bussit ehdottomasti Sarvijaakonkatua pitkin keskustaan. Näin saataisiin 2 0 0 Hervannasta kätevä laiturin ylitse tapahtuva vaihto yliopistolle. Sammonkadulle ei tarvi- ta ratikan kanssa päällekäistä bussiliikennettä ollenkaan. 1 Mielestäni tässä sijainnissa kannattaisi panostaa reippaasti sujuvien vaihtoyhteyksien saamiselle 1 0 1 ratikoiden ja bussien välille. Mutta onnistuneeko tuo Paasikiventien vaihtoehdossa edes kohtuullisen suuren rahasumman avittamana? Hyhkyn alueelle ei mielellään autojen saasteita yhtään enempää. Olisiko busseilla /autoilla tyhjäkäyntiä? Asuintaloja on lähellä, kannattaa huomioida suunnittelussa. Ilmanlaatuun ja melun vähentämiseen huomio. Liikennevaloille myös äänentaajuus joka yltää lähelle ja auttaa näkörajoitteisia, muttei huuda monien metrien päähän yökaudet. Kaunista järvimaisemaa voisi hyödyntää enemmän. 1 Jos Paasikiventien vaihtoehtoon päädytään ratikkapysäkin tulee olla sellaisessa kohdassa suhteessa 1 0 0 Porin tien alkupäähän/ Hyhky ja Epilä, että se mahdollistaa mahdollisimman suuren vaihtokapasiteetin lännen ja tarvittaessa Nokiankin busseille. Nyt ehdotettu seisakkeen sijainti Lielahden aseman puolella aiheuttanee sen, että bussilinjat muutettaisiin seuraaviksi: lännen asuinalueet- Lielahti- ratikkalinja-keskusta, mikä kasaisi bussiliikenteen nk. runkolinjoja pitkin Lielahteen. Se olisi ratkaisu, joka heikentäisi kymmenien tuhansien ihmisten arkea, vetäisi loputkin kaupalliset palvelut esim. Raholasta ja Tesomalta Lielahteen ja tekisi kaupunkiraketneen hyvin yksipuoliseksi. Tämän jälkeen alueella olisi enää yksi palvelukeskus - Lielahden markettialue. Epäisilin, että tuossa vaihtoehdossa autoistuminen vain kasvaisi Tampereella. Lisäksi uusi Mediapolis jäisi paitsioon. 1 Pelkkä karttamerkintä, ei palautetekstiä. 3 0 2 "Porin tien risteykseen tarvitaan kunnolliset bussien palvelulinjojen (viuhkaliikenteen) vaihtopysäkit lännen suunnasta (Rahola, Kalkku, Tesoma, Ikuri, Haukiluoma, Lamminpää, Tohloppi, Ristimäki jne), jotta joukkoliikenteen käyttäjille saadaan mahdollisimman jouheva ja häiriötön matka lännen asuin- ja työpaikka-alueilta ratikkalinjalle, meni se sitten kumpaa reittiä tahansa. Mieluiten vaihtoseisakkeen olisi sijaittava Epilän puolella, selvästi Porin tien suuntaan, jotta bussit ja yleensäkään tulevaisuuden joukkoliikenne voisi palvellla koko Vaasantien eteläpuolista laajaa Länsi-Tamperetta. Jos bussi-ratikka-kulkioiden odotetaan kävelevän 300-500 metriä ja vielä kipuavan Paasikiventien ratikkaseisakkeelle radan viereen ylös, voi koko ratikkareitistä tulla susi. Jos Paasikiventien vaihtoehtoon päädytään, on Epilän suuntaan rakennettava portaat/ kävelysilta/ luiska, jolla päästään suoraan Ala-Pispalan puolelta Pispalanväylää kulkevilta busseilta ylös ratikkaseisakkeelle. On huomioitava,että huonot vaihtoyhtyedet ja seisakepaikat yhdistettynä esim. nykyiseen 21 (Tesoma-Lielahti-Keskusta) 2/h vuoroväliin, saavat ihmiset kyllä tarttumaan oman auton rattiin joukkoliikenteen sijasta. Siksi tämän alueen raitikkaseisakkeen on sijaittava viisaasti sijoitettuna valmiina palvelemaan laajaa käyttäjäryhmää ja useita heiluribussilinjoja lännessä. " Kyllä. Pohjoisempi vaihtoehto säästää Lielahden ja Niemenrannan asukkailta 3 minuuttia matka-aikaa. Jos tämä on riittävä peruste ohittaa suunnittelussa koko Porintien länsipuolinen Tampere on syytä miettiä kuka radan maksaa. Kun pöydällä on verorahoitteinen hanke, se ei lähtökohtaisesti voi palvella vain yhtä eturyhmää. Kirjoittajan mainitsema jopa yli tunnin vaihtoväli esim. Ristimäen suunnalta tultaessa suhteuttaa tilannetta. Hanke on hyvä ja yksityisautoilulle saadaan Pispalan Valtatien kautta raitiotiestä varteenotettava vaihtoehto. 1 Tarve raitiotie-bussiliikenteen vaihtopysäkille 0 0 1 Miten käy linjan 5 tulevaisuudessa. Vaihto tähän, jotta pääsee Nekalan suuntaan Hervannastakin (6 ei palvele) 1 Tarve raitiotie-bussiliikenteen vaihtopysäkille 1 0 0 8 2= Tarve pyöräpysäköintipaikalle (25) Samaa Eri Jatkokommentit 2 Tuohon turtolan pysäkille tultaisiin pyörällä kauempaakin, koska tuo on sopivin parkki korkinmäestä ja muotialasta tultaessa. Varmaan haiharastakin tuohon tultaisiin pyöräillen. Pyörä plus ratikka yhdistelmä on mahtava, ja se lisäisi ratikan käyttöä kun olisi turvallinen pyöräparkki melkein kaikilla keskustan ja hervannan keskustan ulkopuolisilla pysäkeillä - toisiin tarvittaisiin isommat, toisiin pienemmät. Voisi harkita Ranskalaisia Velib tyylisiä vuokrattavia kaupunkipyöriä kesäisin, Oslon malliin siirrettävillä telineillä. 15 2 2 Ei tällainen 75-vuotias mummeli niin vain pyöräile. Onko näissä pysäkeissä otettu ollenkaan huomioon ikäihmisten rajallista liikkumiskykyä? "Oma mummoni pyöräili 75-vuotiaana, ja minullakin on suunnitelmissa jatkaa ainakin siihen asti:) Mutta vakavasti ottaen, pysäkki on väärällä puolella laulunsiltaa, sillan pääkaantyy väärään suuntaan, eli se täytyy rakentaa uusiksi, ja silti jää melkoinen korkeusero mummelin kiivettäväksi. pysäkki pitäisi tehdä ylämäen puolelle, vaikka siinä taitaakin yksi pysäköintikatos olla tiellä."

2 Hallilan pysäkillä on tarve myös pyöräpysäköintipaikalle. 14 0 0 2 Pyöräpysäköintipaikka tarvitaan Länsi-Hervannasta tuleville. 11 0 0 2 Pyöräpysäköintiä lännestä tulijoille. 9 0 0 2 Näyttelijänkadun varressa asuvat voisivat pyöräillä ratikkapysäkille, joka jää nyt vähän kauas 9 0 0 kävellen. 2 Pyöräpysäköintiä tarvittaisiin jo nyt tähän kohtaan. Toivottavasti tilanne muuttuu ratikan myötä. 9 0 1 Joukkoliikenteen pääkatuna Itsenäisyydenkadulle tarvittaisiin pyöräpysäköintiä. Jos tulee hieman kauempaa, esim. Nekalasta tai Järvensivusta pyörällä ja haluaa jatkaa matkaa ratikalla/bussilla, tarvitaan pyörille paikka. 2 Metson kulmille tarvittaisiin joka tapauksessa lisää siistejä pyöräparkkeja. Siitä voisi myös kätevästi 8 1 0 hypätä ratikkaan, kun tulee pyörällä ydinkeskustan laitamilta. 2 Erinomaista! 7 0 1 Tarvetta myös pysäkille?! 2 Tuohon sopisi myös hyvin pyöräparkki, koska tuohon tultaisiin kauempaakin esim lamminpäästä 6 0 2 jotkut jopa ylöjärveltä ja toi on lähin pysäkki heille. Mitä jos pyörät otetaan mukaan raitsikkaan ja muualle matkanvarrella käyttöön. Palvelisi paljon paremmin pyöräilijöitä, jos vaikka rengas puhkeaa kesken matkan pyörästä. "Ei olisi hölmömpi ajatus sallia polkupyörien mukaan ottaminen raitiovaunuun ja osoittaa vaunusta pyörille tietyt paikat. Vaikkapa maksimissaan 2-3 polkupyörää per ratikka. Ruuhka-aikoina toki polkupyörät olisivat kiellettyjä ratikassa ja niinä aikoina pyörille osoitetut paikat toimittaisivat seisomapaikkojen virkaa. Eikös Helsingin metrossakin ole käytäntönä, että ruuhka-ajan ulkopuolella saa viedä mukanaan pyörää? Mitä pyöräparkkeihin pysäkeillä tulee. Mielestäni jokaiseen pysäkkiin olisi hyvä tuoda vähintään yksi pyöräteline. Perinteiset pyörätelineet eivät edes kustantaisi paljoa verrattuna pysäkin hintaan. Sitten joihinkin strategisempiin pysäkkeihin kunnon pyöräparkki varustettuna katoksella ja useammalla pyöräpaikalla." 2 Pysäkki saisi mielestäni tunkeutua syvemmälle niemenkärkeen (eli olla pohjoisempana), mutta 6 0 0 ehkä järeät pyöräparkit ja selkeä kevyenliikenteen verkosto ajaa asian. 2 Uittotunnelin kohdalle olisi syytä sijoittaa pyöräparkki joka palvelisi Ala-Pispalan, Hyhkyn ja 4 0 2 myös Kaarilan asukkaita. "Hyhkyn ja Ala-Pispalan tarpeisiin pyöräparkki ja raitioseisake pispalan valtatiellä. Uittotunnelia ei turvallisuussyistä voi laajemmin joukkoliikenteessä hyödyntää" Samaa pyörämummon kanssa uittotunnelin turvallisuusriskeistä, ei laajemmin joukkoliikenteen käyttöön. 2 Pyöräpysäköintipaikka tarvitaan jotta palvelee paremmin Reiharinniemenkin asukkaita 3 2 1 Ei hyvää tilaa pyörille. Parempi paikka 50-100 metriä koululle päin 2 Pyöräparkki palvelisi idästä tulevia asiakkaita 1 0 0 2 Tämä alue on vasta tulossa, mutta voisin kuvitella siellä olevan ihan hyvä olla pyöräpysäkin, jolloin 1 0 0 myös Isoniemenkadulta ym. pystyisi hyödyntämään tätä pysäkkiä. 2 Turtolasta olisi kätevä liitty pyorällä, koska siinä on isot asuinalueet kumpaankin suuntaan, pyoräparkille 0 0 0 olisi käyttoä. Melkein kaikilla muillakin keskustan ja hervannan keskustan ulkopuo- lisilla pysäkeillä voisi ne pyoräparkit olla, sillä pyorä plus ratikka on mahtava yhdistelmä. 2 Hyvä paikka pyöräliityntäpysäköinnille. Erotettava Prisman pysäköinnistä, toisin kuin suunnitelmassa 0 0 0 esitetään. Prisman pysäköinti tulee nimittäin sijaitsemaan kaupan ovien lähellä, Rati- kan pysäköinnin pitäisi sijaita lähellä Ratikkapysäkkiä. Sama juttu Lielahden päässä. 2 Itä-Tampereelta keskustaan pyörällä tulijana vaihtaisin tässä mielelläni ratikkaan, jos se vain 0 0 0 helposti ja edullisesti onnistuisi ja pyörän saisi lukittuun parkkiin. Syystä siitä että TAYSin jälkeen kaupungin suuntaan pyörämatka hankaloituu ja hidastuu (liikennevalot, jalankulkijat, katupöly, melu) aivan oleellisesti. Toisaalta en ole varma kuinka moni maksaisi näin lyhyestä matkasta keskustaan jos on jo valmiiksi pyörällä liikenteessä. 2 Pelkkä karttamerkintä, ei palautetekstiä. 4 0 2 Vuoreksesta ja Lempäälän haja-asutusalueilta tulleet tarvitsevat pyöräpysäköintipaikan josta on helppo vaihtaa julkisen liikenteen kulkuneuvoon. Onhan tossa ryteikköä mitä laittaa sileeksi vaikka miten isolle parkkipaikalle. 2 Tarve pyöräpysäköintipaikalle 1 0 0 2 Tarve pyöräpysäköintipaikalle 1 0 0 2 Tarve pyöräpysäköintipaikalle 0 0 0 9 3= Tarve autoliikenteen liityntäpysäköinnille (10) Samaa Eri Jatkokommentit 3 Mielestäni olisi hyvin oleellista, että Lielahteen saataisiin riittävät pysäköintitilat henkilöautoille 24 0 1 palvelemaan myös Ylöjärveltä ja Nokialta saapuvaa työmatkaliikennettä. Näin saataisiin vähennettyä keskustan ruuhkia ja keskustassa aiheutuvia liikenteen päästöjä. Radan ja Paasikiventien väliin on vaikea rakentaa mitään muuta, joten se voisi olla juuri oikea paikka liityntäparkipaikalle. 3 Nokialta päin ajettaessa jättäisin mielelläni auton jo Pispalaan. 17 0 5 Samaa, koska liikennesuunnittelun mukaan Pispalanvaltatien kuormitusta joudutaan

nytkin pienentämään moottoritien liikennevalojen avulla. Oikeasti liityntäpysäköinti tarvitaan jo Epilään. "Liityntäpysäköinti olisi järkevää sijoittaa vähän etäämmälle keskustasta kuin ala-pispalaan. Edellisen kommentoijan Epilä tai Lielahti, jossa olisi sitten kauppamahdollisuuskin, olisi parempi vaihtoehto. Ensin siis autolla Lielahteen, auto siihen ja ratikalla keskustaan, sitten kotimatkalla vielä markettiin ruokaostoksille ja autolla kotiin...toki tämä ei silloin palvele Nokialta tulijoita, mutta eikö he voi käyttää lähijunaa, joka kulkee Nokia-Tre välillä?" Edellisen kommentoijan kanssa samaa. Miksi raitiovaunu yhteys on saatava Nokialle asti? Eikö lähijunaa voisi käyttää ja tarvittaessa lisätä niiden vuoroja? Kun kerran junayhteys Nokialle on jo olemassa Tampereelta, sitä voisi hieman kehittää ns. kiskobussiksi/lähijunaksi ja panostaa sen kulkemiseen ja toimivuuteen. Näin ei tarvitse ratikkaa ajatella palvelevan niinkään paljon Nokialaisia. Jos lähijunaa ei tule, niin tämä pysäkki täysin turha. Ellei sitten tehdä autoille liityntäparkkitaloa tähän. Se ei kuitenkaan kuulu raitiotien kustannuksiin, vaan autoilun kustannuksiin. 3 Jos tuohon vain mahtuisi Teiskontien liityntäparkki, niin samoilla argumenteilla kuin Paasikiventienkin 13 4 4 liityntäparkki, tuon pysäkin nimikin pitäisi olla Teiskontien liityntäparkki, niin kaikki jotka sitä kartaa katsovat tajuaisivat jättää sen auton tuohon liityntäparkkiin, ja jatkaa tyo tai muuta matkaansa sitten ratikalla. Jos ratikka tuosta jatkunee joku päivä niin ei se haittaa, tuo on silti hyvä paikka parkille kun tulee Kangasalta, Teiskosta, tai Atalasta, jne. Siinä pitäisi olla myos pyorille tilaa, ja pitkän matkan bussien pysähdyspaikka ettei aina tarvitsisi mennä keskustan bussiasemalle. Itä-tampereelle menevät bussit voisivat lähteä tästä. Keskustaan asti olisi turha ajaa esim bussilla 16,18,28. "MIKSEI LAITETA RAITIOTIETÄ MENEMÄÄN KOILLISKESKUKSEEN ASTI? NYT TUOSTA EI OLE HYÖ- TYÖ IDÄSSÄ ASUVILLE ESIM LEINOLASSA. Ei pääse Sammonvaltatietä eikä Koilliskeskuskesta, Busseja kulkee huonosti." Julkisen kulkuneuvon vaihtaminen kesken matkan on pitkä miinus. Henkilöautojen ja polkupyörien parkkipaikka tulee nielemään rahaa, jos se halutaan toimivaksi ja turvalliseski. Kaksi vaihtoa matkan varrella häiritsisi pahasti asiointia kaupungin halki lännestä itään ja päin vastoin. Pitäisi päästä yhdellä vaihdolla linja-autotosta raitsikkaan tai päin vastoin, muuten matka-ajat vain kasvavat, eivätkä nopeudu. 3 Tähän sopisi hyvin Prisman paikoituksen yhteen ainakin pieni autoliikenteen liityntäpysäköinti. 10 2 1 Eikö siinä Prismalla ole tarpeeksi parkkipaikkoja? 3 Kehätien autoilijat voisivat jättää autonsa Turtolaan ja jatkaa keskustaan ratikalla? 9 3 0 3 Tähän ehdottomasti liityntäparkki, ja pysäkinkin nimeksi Paasikiventien liityntäparkki, että autoilijat 6 0 3 jo ratikkakarttaa katsoessaan tajuavat jättää autonsa sinne, eikä viedä niitä keskustan kalliisiin parkkitaloihin tai ruuhkaisille kaduille. Idea on sama kuin Oxfordin Park and Ride pysäkit johon kaupungin ja pitkänmatkan bussit tulevat - ja se on kaikille selkein systeemi. Mahdollisesti siis myos pitkänmatkan bussit voisivat ylojärvelle, ja muualle pysähtyä täällä. Myos Särkänniemeen menijät voisivat harkita auton jättämistä kauemmaksi tänne. Muuten samaa, mutta tämähän on Lielahden aseman ratapihaa ja sen takia sen nimen tulisi olla Lielahden aseman liityntäparkki! Miksi autot pitäisi saada pysäköidä sumppuun? Voisiko parkki olla jo aikaisemmin tultaessa, esimerkiksi Lielahdessa, Epilässä ja muualla (tai monta parkkia), koska näin saaste vähenee risteyksen kohdalla Hyhkyssä vähän, mikä helpottaisi hengitysilmaa. Aluetta voisi kehittää pyöräilyyn, sähköskoottereille ja jalankulkuun sopivaksi edelleen ym. Järvimaisemat lähellä. -Vuorokaudessa menee tuhansia autoja tätä kautta, joka nostaa ilman hiukkaspitoisuuksia. Parkista voi nousta kätevästi ratikkaan. 3 Täällä voisi olla käyttöä pienelle liityntäpysäköintipaikalle 3 4 3 Ei voisi, tilaa ei riitä ainakaan tässä ei ei voisi kun ei ole tilaa? HAHAHAHA :) Ruskontien ja Ahvenisjärventien risteys on tasan pelkkää metsää. Tilaa on, ja alue on kaavoitettu asuntorakentamiseen. Ei siis virkistysalueeksi. 3 Liityntä parkkis tähän. Samalla myös lähijunaliikenteen asema 3 0 0 3 Kohta ei niin justiinsa, mutta jonnekin tänne voisi olla hyvä laittaa autoilijoille parkkipaikkaa, 3 0 0 jolloin Nokialaiset sekä Ylöjärven suunnalta tulevat voisivat hyödyntää ratikkaa, ja näin vähentää liikennettä keskusta-alueella. Nyt nopeasti katsottuna, Lielahden alueella ei ole ainuttakaan "autoparkkia". Toki, hyvä paikka tällaiselle on myös myöhempänä oleva kohta. 3 Suojatien viereen! Ja suojatielle hidasteet (=töyssyt) ettei tunarit ajele siinä 60km/h. 0 0 0 10 4= Parempi Etelä-Hervannan päätepysäkin paikka (9) Samaa Eri Jatkokommentit 4 Jos kääntöpaikka halutaan Ahvenisjärventielle, se pitää viedä tänne. Ennenkin Siltastenlahdella on bussi kääntynyt ja täällä on tilaa ja rauhallista. Ei minnekään Kotkansiiven viereen keskelle tietä, metsääkö siitä pitäis hakata vierestä? 32 4 4 mahtava idea! pääsee pyörällä lempäälästä Tampereen raitiotielle ei tule kääntösilmukoita, joten kääntöpaikan tilantarve ei ole suuri. Ahvenisjärventiellä pitäis raivata maata paljon. Tossa on justiinsa sopiva ryteikkö laitettavaksi nurin Ahvenisjärventien ja Arkkitehdinkadun kulmassa. Hyvin ovat kääntöpaikan siihen suunnitelleet. Ketään ei harmita, jos nyt joudutaan

muutama kaatoiässä oleva kuusi sieltä vetämään nurin. 4 Pysäkit pitäisi olla samoilla paikoilla Arkkitehdinkadulla, missä nykyisin on bussipysäkit, jolloin 28 2 11 kävelymatka pysäkille ei pitene. Linjaa voisi pidentää muutamalla kymmenellä metrillä tuosta suunnitellusta Hervannan päättäristä, jolloin se palvelisi paremmin noita omakoti- ja rivitaloja. Herää kysymys, miksi kartassa ei ole piirretty tänne pysäkkiä, vaikka raiteet on? Linjan päätepisteessä on tietenkin päätepysäkki, mutta olisihan sen voinut merkatakin karttaan. Käsittääkseni suunnittelijat vielä epäröivät tuleeko päätepysäkki Ahvenisjärventien etelä vaipohjoispäähän. Noihin suunnitelmakarttoihinkaan ei ole piirretty päätepysäkkiä. Eli nyt kommentoimaan kaikki, joita asia koskee! Ilman muuta kotkansiiven-alueen ja arkkitehdinkadun loppupään asukkaille pitää olla päätepysäkin paikka Ahvenisjäven kohdalla siihen missä nykyisin on bussi n:ro 5 pysäkki. Nimenomaan täällä sen päätepysäkin pitää olla. Ja senkin pitää olla tilapäinen, kun rataa jatketaan Vuorekseen, niin kuin on suunniteltu jo vuodesta 2001! Suunnitelkaapa täältä toinen linja Ahvenisjärventien, Opiskelijankadun ja Kanjoninkadun kautta kaupunkiin. Joka toinen vuoro Insinöörinkadun kautta ja joka toinen Ahvenisjärventien kautta. Ja tietysti oma linja myös TTY/Hermiaan. Hervannan ja Vuoreksen välille ei tarvita ratikkalinjaa, vaan Vuoreksesta pitää olla suora oma ratikkalinja keskustaan. Niinhän suunniteltu onkin että Hervannasta linja jatkuu vuorekseen, josta motarin yli Taatalaan ja Hatanpäälle ja aina keskustaan. Ehdottomasti päätepysäkki tänne. Pääsee vuoreslaiset pyörällä ja Lempäälästäkin. Tarve on, sillä Arkkitehdinkadultakin tulee paljon kyytiin! Oikein hyvä päätepysäkin paikka. Tännekin voisi tuon saman ehdotuksen kuin lielahteen. Eli kääntöraide ennen päätepysäkkiä, ja ajetaan ratikka päätepuskuriin asti. Päätepysäkki on siis kääntöraiteen yhteydessä, jolloin ylimääräistä pätkää ei tarvita. 4 Liikennöintiä myös TTY:N/Hermian merkittävälle työpaikka-alueelle! Eikö esim. 10 minuutin 26 7 4 vuoroväli toimisi Hervannan molempiin haaroihin? Silloin saataisiin 5 minuutin vuoroväli Hervanta-keskukseen ja siitä pohjoiseen. Hermian itäpuolella on myös maankäyttömahdollisuuksia lisää! Hermian haaraan ei välttämättä tarvitse koko päivän ajan olla 10 minuutin tarjontaa, vaan 20 minuuttiakin keskipäivällä ja illalla riittää. Arkisin työ/opiskeluaikaan osan vuoroista ajaminen tänne olisi varmaankin kannattavaa. Toisaalta muuhun aikaa elämää alueella ei juuri ole, jolloin tämän haaran liikennöinti (poislukien pakollinen varikolle menevä liikenne) olisi turhaan pois Etelä-Hervannan kysynnästä. Pidän fiksuna sellaista ajatusta, että Hervannan ja keskustan välillä ajetaan kahta linjaa. Ensimmäinen kulkee samalla vuorovälillä aamusta iltaan, lauantaisin ja pyhinä (päätepysäkki Kotkansiipi), ja toinen liikennöi arkisin esim. klo 7-19 päätepysäkkinään Hermia. Molempien vuorovälin ollessa sama ne on helppo yhdistää Hervantakeskuksesta pohjoiseen yhdeksi tiheäksi "metrolinjaksi", jonka vuoroväli on luokkaa 3-4 min. Olisi aivan järjetöntä liikennöidä hervantakeskuksesta pohjoiseen 3-4 minuutin vuorovälillä, jos kerran on laskettu että 7,5 minuutin vuoroväli riittää takaamaan tarvittavan kapasiteetin. Turhempaan ei oikeastaan voisi rahaa polttaa. Lisäksi jos ratikkaa joskus laajennetaan, niin tuollaiset vuorovälit ovat mahdottomia yksittäiselle linjalle, joten tuskin kannattaa totuttaa hervantalaiset tehottomaan ylipalveluun. Aika isolla todennäköisyydellä tuon 7,5 minuutin vuorovälin (33 metrin vaunut) riittävyys on johdettu laskelmasta, jossa on huomioitu kulkumuodon valintaan vaikuttavina tekijöinä ainoastaan matka-aika ja vaihtojen määrä. Todellisuudessa raideliikenteen houkuttelevuus suhteessa busseihin koostuu kuitenkin pitkälti sellaisista tekijöistä kuin mukavuus, käytön helppous ja selkeys, status ja imago (näiden tekijöiden vaikutus tunnetaan myös yhteiskäsitteellä raidekerroin). Esimerkiksi Norjan Bergenin melko hiljattain avatulla raitiotiellä raidekertoimen vaikutus jätettiin pois matkustajamääräennusteista (kertoimen tarkkaa suuruutta on toki hyvin vaikea arvioida), mikä johti siihen, että heti järjestelmän avaamisen jälkeen jouduttiin tekemään uusia vaunuhankintoja, jotta kaikki matkustajat saatiin kuljetettua ilman liiallista tungosta. 4 Jos päätepysäkki olisi tässä, hervantalaiset ja tamperelaiset pääsisivät ympäristöystävällisesti 13 30 8 Suolijärven ulkoilukeskukseen, jonne moni kulkee nyt autolla. Samalla ratikka palvelisi myös laajaa Länsi-Hervantaa. Mielestäni länsi-hervantaan mieluummin päätepysäkki. Ei varmaankaan ole mahdollista, sillä linjaa on tarkoitus jatkaa myöhemmin Vuorekseen. Täällä olevalta päätepysäkiltä on aika pitkä reitti kiertää keskustan suuntaan Arkkitehdinkadun kautta ja lisäksi se on Vuoreksen jatkon kannalta ongelmallinen. Hervannan ja Vuoreksen välille ei tarvita ratikkalinjaa, vaan Vuoreksesta pitää olla suora oma ratikkalinja keskustaan. Hervannan ja Vuoreksen välinen ratikkalinja ei sulje pois Vuoreksen ja keskustan välistä ratikkalinjaa. Molemmat löytyvät pitemmän aikavälin suunnitelmakartoista. Jos ratikka käännettäisiin Ahvenisjärventietä pohjoiseen, niin päätepysäkkiä ei kannata jättää tähän vaan viedä se Opiskelijankadulle asti. Pääteaseman paikka ok, mutta mikä estäisi ratikan ajella Hervannassa laajan kehän tyyliin Valtaväylä-Opiskelijankatu-Ahvenisjärvenkatu-Arkkitehdinkatu-Insinöörinkatu-Valtaväylä? Iso silmukka palvelis koko Herwuudiaa kerralla. Silmukka piisaisi alkuun yksisuuntaisena, jolloin aina hypättäisiin samaan suuntaan menevään ratikkaan. Pääteasema olisi tällöin enemmänkin muodollinen, missä sen minuutin parin seisahduksen voisi toteuttaa. Uimarannalle ratikalla? Ööh, mietitääs uudestaan... 4 Tämä olisi paras päätepysäkin paikka...etelä-hervannassa. Säästyisi turhaa kaupungin läpi kul- 4 5 1 11

kua. Erittäin hyvä ehdotus, pääsevät Ryydynpohjastakin Hervantaan sivistyksen pariin. 4 Tänne päätepysäkki! hyvin on tilaakin vanhalla asuntomessu parkkipaikalla. 8 4 2 Vielä ei ole sen aika, ehkä tulevaisuudessa. Ei se tilakysymys ainakaan ole, sillä Sepänkadullekin voidaan mahduttaa keskustassa kääntöraiteet (ja ahtaampaa paikkaa ei varmaan koko kaupungista löydy). Vuoreksen asukasmäärät ylläpitävät juuri ja juuri ylitarjontaista bussiliikennettä. Ratikan aika on asukasmäärän kasvettua. 4 Jos ratikka kulkee asuinalueiden läpi (Arkkitehdinkatu & Insinöörinkatu), se saa kerättyä paremmin 2 0 2 väkeä eli Hervannan asukkaita sekä töihin meneviä että tulevia. Jos päätepysäkki on Hermiassa, se palvelee vain Hermian liikennettä, ja puoli Hervantaa jää kyydistä. Insinöörinkadulta on todella lyhyt matka kävellä Hermiaan! Hermiasta on myös vaikampi jatkaa Vuoreksen suuntaan sitten jatkossa. Tässä on oikein hyvä päätepysäkin paikka. Käsittääkseni vaihtoehtona ei ole Hermia vrs Kotkansiipi, vaan Kotkansiipi vrs. Arkkitehdinkatu vrs. Suolijärvi. Hervannan päähän tulee y-haara. Toinen Hermiaan, toinen Etelä-Hervantaan. 4 Hermian päätepysäkki tähän. Alueella on tiivistämisen mahdollisuus ja kuljettajien vaihto saadaan 0 0 1 natsaamaan kätsysti, kun on pysäkki varikon vieressä. Ratikkalinjaa on mahdollisuus jatkaa tästä Hervantajärvelle, jonka kaavoitus on valituskierroksella. 3000 asukasta on tarkoitus asuttaa sinne. Matkaa tästä on noin 1-1,5 km 4 Parempi Etelä-Hervannan päätepysäkin paikka 0 0 0 12 8=Palaute linjauksesta ja teknisestä toteutuksesta (54) Samaa Eri Jatkokommentit 8 Aivan käsittämättömän hienoa, jos Sammonkadulle ilmaantuisi ratikka. Ylipäänsä idea on loistava. 36 1 1 Sammonkadun puoliväli, eli näillä main olisi loistava paikka ratikkapysäkille! 8 Suunniteltu pyörätie pitää tehdä selkeäksi ja kunnolla. Ei niinkuin viime kokeilu, että maalit 30 1 6 maahan ja se on siinä. Tampereella kävelijät eivät väistä pyöräilijöitä ja kävelevät aivan miten sattuu, välittämättä mistään. Selkeät pyörätiet, johon kävelijät eivät tule. Sinänsä olen kyllä samaa, mutta on myös harkittava, onko pyöräilyn huomioimiselle Hämeentiellä oikeasti riittävän suurta tarvetta. Kävely + toimiva joukkoliikenne olisi mielestäni paras ratkaisukaksikko. Pyöräilijät voisivat käyttää Hämeentien ulkopuolisia ratikkapysäkkejä liityntäliikenteen muodossa. Pyöräilijöitä ja kävelijöitä ei ole mahdollista laittaa samalle alueelle ilman, että kävelyn mielekkyys merkittävästi heikkenisi. Asiantuntija kommentoimassa... Tampereella ei ole Hämeentietä. Pyörätiestä on mahdollista saada toimiva, mutta se täytyy erottaa selvästi jalkakäytävästä esim. puurivin tms. toiselle puolelle. Näin pyörätie on näkyvissä myös talvisin lumen tultua. Pelkkä viivan vetäminen keskelle kaistaa ei riitä. Pyöräkaistoille pitää saada korkeusero ja reunakivi suhteessa jalkakäytävään, jotta jalankulkijat eivät miellä pyörätietä osaksi jalkakäytävää. Pelkkä kaistamaalaus tai eri värinen laatoitus/asfaltti ei riitä. Nykyisin pyöräily Hämeenkadulla on aika toivotonta siihen vuodenaikaan, kun ajorataa ei saa laillisesti käyttää (jalkakäytävät on kyltitetty pyöräteiksi) mutta jalkakäytävät ovat silti täynnä jalankulkijoita. Hämeenkadun pyöräkaistat pitää tehdä kunnollisiksi, ja niin näkyykin olevan tulossa suunnitelmakuvien perusteella. Liityntäliikenne ratikkapysäkille ei riitä, sillä on niitäkin, jotka eivät asu raitiotien varrella ja pyöräilevät keskustaan. Keskusta tulee olla saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla, ml. raideliikenne ja pyöräily. Eivät sulje missään nimessä toisiaan pois 30 metriä leveällä kadulla, ja autoilullekin on tilaa -- 30 metriä katutason alapuolella. Hämeenkadulla on hyvin tilaa kaikille liikennemuodoille. Mukaanlukien autot. Liikennetuurvallisuuden kannalta Hämeenkadulle tulisi tehdä kaksisuuntainen pyörätie joko pohjois- tai eteläpuolelle raitiotietä. Ei ole hyvä ajatus, jos me pyöräilijät suhauttelemme kapeita kaistoja puolen metrin päässä ratikoista vilkkaalla kadulla. 8 Olisiko parempi vetää raitiotie hieman suorempaan TAMK:n eteläpuolelta? Mutkalla on hieman hidastavaa vaikutusta - jos ei muuten niin psykologisesti. Vai saadaanko mutkaan hyvät nopeudet ratageometrialla/muilla teknisillä ratkaisuilla? 23 5 10 Samaa. Muutenkin outo mutka, joka menee ja kolistelee rauhallisen Siirtolapuutarhan vierestä. Voisi paremmin jatkaa teiskontietä ja kääntyä sieltä Taysille. Nyt myös ABC:n edustalla voi tulla ongelmia autoje ja ratikan kanssa, varsinkin poistuttaessa ABC:n pihasta. Matka siitä on lyhyt ensimmäisiin valoihin. Turhia kiemuroita ja kallis silta. Vedetään vaan kiskot suoraan Teiskontien keskellä koilliskeskukselle asti, kyllä tekulle ja TAYSiin Teiskontieltä kävelee. Samaa edellisten kanssa. Mutkan ideana lienee saada pysäkki mahdollisimman lähelle TAYS:in tulevaa pääovea. Kuitenkin ympäristön viimeistelyllä suunnittelulla pysäkki voisi sijaita myös vähän lähempänä Teiskontietä mahdollistaen suoran linjauksen. Mutkien psykologista vaikutusta ei parane aliarvioida, ja tulee lisäksi muistaa, että tämä TAYS:in häntä on todennäköisesti Koilliskeskukselle jatkuvan linjan alku, jolloin tällaiset mutkat ovat lähiöstä keskustaan matkaavan kannalta ikäviä. Eli ei siis ajatella tätä linjaa pelkästään TAYS:ia palvelevana vaan tulevan, pidemmän linjan osana. Aivan turha mutka. Jep! Mutka suoraksi ja jos ratikka on kaupunkiin pakko saada, niin saman tien sitten Koilliskeskukseen saakka. Siellä olisi hyvä syöttöliikenteen paikka Teiskon suunnasta, Atalasta, Kangasalasta, Kaukajärveltä. Mutkaahan ei todellakaan tehdä kävelymatkojen lyhentämiseksi (joka on positiivinen sivuvaiku-

tus). Jo aiemmin on tullut ilmi, että Teiskontie on Hervannan valtaväylän risteyksen itäpuolella liian ruuhkainen luotettavaan liikennöintiin. Lisäksi se on valtion hallinnoima tie, joka vaatisi muutoksen tieliikennelakiin. Reitti näyttää mutkikkaalta ja tuo varmasti psykologisen esteen, mutta on toteutuskelpoisempi ja varmaan myös nopeampi kuin "suorempi" reitti. Toisaalta jos tätä ajattelee tulevana Itä-Tampereen joukkoliikenteen runkoyhteytenä, niin tuo kiertely Tekunkadun kautta ei vaan käy päinsä. Viimeistään Hervannan valtaväylän ylityksen jälkeen rata pitäisi laittaa kulkemaan takaisin Teiskontien kupeeseen. Tuon nyt vielä ymmärtää että jos valtio ei päästä ratikkaa omalle tielleen, niin sitten se ei päästä. Mutta tuon mutkittelun jatkaminen tekun takapihojen kautta on typerää. Tämä on suunnitelman ongelmallisimpia paikkoja. Voisiko alakautta mennä virastotalon ohi ja kuten viereinen pyörätie, alittaa ensimmäisen liittymän ja sen jälkeen sillalla ylittää hervannan valtaväylän ja alittaa tai ylittää idän puoleisen liittymäkaistan? Siitä pääsisisi koulun ohitse (raitiotie voidaan aidata koulun kohdilta) suoraan pitkälle tilavalle suoralle nurmitaipaleelle kuten kartta osoittaa. Vaikka ABC kierrettäisiin pohjoispuolelta ja tehtäisiin uusi silta, pitäisi mielestäni Tamkin ja Taysin kohdalla mennä Teiskontien vartta omalla väylällä. Ei liikaa mutkittelua siis. 8 Tässähän on iso kallioa, joka joudutaan varmasti louhimaan ja uusi silta rakentamaan valtaväylän ylitse. Myös ABC:n edusta ja siinä olevat liikennevalot tulevat olemaan ongelma ratikoiden ja autojen välillä. Nyt jo on ahdasta ilman ratikoita. Fiksumpi olisi vetää ratikka vain Teiskontietä TAMKin kautta TAYSille. Olen siinä samaa, että Teiskontien mukainen linjaus näyttäisi helpommalta ratkaisulta, mutta ilmeisesti ei ole nykyoloissa mahdollinen, koska Teiskontie risteyksen itäpuolella on valtion eikä kaupungin väylä. Uusi oma silta ratikalle on siitä hyvä, että sillä vältetään liikennevalot ja kaikki konfliktit autoliikenteen kanssa. TAMK/TAYS on niin merkittävä alue, että silta kannattaa ilman muuta rakentaa. Sen sijaan sillan jälkeen voisi ratikan kyllä vetää TAMK:n eteläpuolelta kohti itää eikä pohjoispuolelta kuten tässä kartassa on ehdotettu. 8 Aiheuttaako muutos ja Hämeenkadun sulkeminen sen, että Satakunnankadusta tulee entistä enemmän yksi isoista pääväylistä. Ruuhka-aikaan tämä voi tukkia pahastikin esimerkiksi Satakunnankadun ja Rongankadun risteyksen. Tuskin. Satakunnankadulla ei ole kapasiteettia muuttua isoksi pääväyläksi, koska ihmisten halu istua ruuhkassa on rajattu (autoilun markkinaosuus pienenee sen houkuttelevuuden lisääntyessä esim. katuja sulkiessa). Mikäli Satakunnankadulla olisi järkevästi kapasiteettia isoille automäärille, kulkisi siellä sellaisia jo nyt. Edelliseen piti siis kirjoittamani "sen houkuttelevuuden vähentyessä", ei "sen houkuttelevuuden lisääntyessä". Kyllä se liikenne johonkin menee, sanoi liikenneinsinööri;) Tällä välinpitämättömällä liikenne "suunnittelulla" saadaan aikaan keskustan liikenteen totaalinen ruuhkaantuminen ja lisätään näin keskustan ilmansaasteita. Nämä autoliikenteen vakiomäärän ja jatkuvan lisääntymisen teoriat ovat silkka myytti, johon toki vanhempi polvi autoliikenneinsinööreistä uskoo. Todellisuudessa esimerkiksi suljetun Hämeenkadun autoliikenne ei siirry mihinkään, vaan haihtuu savuna ilmaan heti, kun kieltomerkit saadaan kiikutettua paikalle. Täysin vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi jos Hervantaan menevän joukkoliikenteen kapasiteettia laskettaisiin 50%:lla, niin myös matkustajamäärät romahtaisivat kerralla 50%. Suosittelisin tutustumaan tapauksiin, missä ulkomaisista kaupungeista (esim. Soul) on purettu kokonaisia moottoritiemäisiä väyliä jotka aikaisemmin ovat olleet äärimmillään täynnä ruuhka-aikaan. Mitään ruuhkautumista ei ole näissä tapauksissa tapahtunut, vaan autoilu alueella on yksinkertaisesti vähentynyt täsmälleen suljetun väylän kapasiteetin verran. Todellisuudessa esimerkiksi suljetun Hämeenkadun autoliikenne ei siirry mihinkään, vaan haihtuu savuna ilmaan heti, kun kieltomerkit saadaan kiikutettua paikalle. Taitaa liikenne sitten siirtyä rinnakkaistodellisuuteen;)" Autoilijat siirtyvät sitten entistä enemmän esim. Lielahden ja Sammonkadun liikekeskusalueille asioimaan kaupungin keskustastakin kuten nykyäänkin, jos Hämeenkatua suljetaan yksityisautoilulta. Hämeenkatu pitäisi saada yksiajorataiseksi keskustoria kohti ja kaksiajorataiseksi keskustasta pois päin.saataisiin yksi vapaa ajokaista koko Hämeenkadun mitalle. Turhista paikoista linjaautopysähdykset pois Hämeenkadun varrelta tukkimasta kaistoja.kadun kiveys tasaiseksi, mikä epäonnistui edellisessä kivityössä. "Taitaa liikenne sitten siirtyä rinnakkaistodellisuuteen;) Liikenne voi hoitua muutenkin kuin autoliikenteellä. "Liikenne voi hoitua muutenkin kuin autoliikenteellä" Mikäs vika nyt sitten on linja-autoissa? Autotekniikka kehittyy hurjaa vauhtia entistäkin pienempipäästöiseen suuntaan. Lisäksi linjaautot voivat joustavasti hyödyntää jo olemassaolevaa tieverkostoa ja tarvittaessa jopa muuttaa reittejään;) Autoilun pääongelma on tilantarpeessa, ei päästöissä. Linja-autot ovat liian pienikapasiteettinen ja matkustajia huonosti houkutteleva vaihtoehto raitiotiehen verrattuna. Lisäksi linja-auton reittien muuttamismahdollisuus on ongelma siltä kannalta, että tällöin joukkoliikenne ei luo kaupunkikehitystä reittinsä varrella eikä esim. asunnonostaja välttämättä voi luottaa joukkoliikenteen pysyvyyteen tietyn paikan läheisyydessä." 8 Pispalan valtatielle olisi syytä suunnitella riittävästi hidasteita ja muita ajamista vaikeuttavia tekijöitä jotta läpiajoliikenne saadaan varmasti vähenemään riittävästi. Parhaassa tapauksessa autoliikenteen meluhaitat Pispalanvaltatiellä vähenevät ratikan myötä. Yksityisautoilu pitäisi saada ohjattua enemmän Paasikiventielle. Hidasteet autoliikenteelle, pispalan asutusta ne haittaavat rajallisesti kun ajomatka ei kulje koko harjun yli. Samalla kaupunki ohjaa ihmisiä käyttämään ratikkaa ja kulkulipuilla saadaan rahoitet- 15 5 2 13 10 11 13 3 3 13

tua projektia. Juuri näin. Ohjataan yksityisautot Paasikiventielle. Ratikka Pispalan halki! 8 Tästä pitäisi tehdä yhdistetty raitiotie- ja kevyen liikenteen silta. Moottoritie ja Vihioja yhdessä 13 0 1 vaikeuttavat suuresti pyöräilyä tällä seudulla, tulee pitkiä kiertomatkoja ja suuria korkeuseroja. Olemassaolevan ohitustien ylittävän sillan päästä Kyläkeinukujan pitkin kujan päästä alkavan uuden sillan kautta Laulunsillalle vievä reitti lienee poliittisesti ja maanomistusteknisesti sen verran hankala nakki, että tässä voisi olla järkevä ratkaisu seudun reittiongelmiin. 8 Suurin osa liikenteestä ohjataan nyt Hämeenpuiston kautta ratinan sillalle. Hämeenpuiston liikennevalojärjestelyt 12 4 4 epäilyttävät. Tällä hetkellä joutuu tosi moniin punasiin pysähtymään. Tä- hän kun lisätään koko Hämeenkadun liikenne, niin ruuhkat Hämeenpuistossa voivat paisua. Aivan varmasti ruuhkia saadaan aikaan. Ruuhkien takiahan ei Hämeenpuiston liiketoiminta innostane.puiston Hämeenpuiston suuntaista liikennettä pitäisi osittain laittaa maanalle, jos taloudellista varaa enää on. En usko, että tämä risteyksen muuttaminen ratikkaa varten vaikuttaa mitenkään Hämeenpuiston ruuhkautumiseen. Siinähän risteää jo nyt kaksi vahvaa liikennevirtaa. Hämeenpuiston kautta Ratinan sillalle ohjattava liikennehän saapuu normaalisti Satamakadun kautta, ellei kuljettaja ole päissään. Vain Amurista kannattaa tulla koko matka Hämeenpuistoa. Tosin nyt kun koko liikenne sotketaan tunnelilla, ei mikään väylä vedä kunnolla. 8 Vaikka Santalahti olisi reitti Lentävänniemeen, pitäisikö kuitenkin jatkaa vielä kiskoja tipotielle 11 4 5 saakka, ja rakentaa siihen vielä yksi pysäkki. Kun sinne on jo suunniteltu raiteenvaihtopaikka. Tipotielle on hyvä päästä ratikalla. Pistoraiteiden teko ja ylläpito nostaa kuitenkin kustannuksia, joten Pispoalan valtatien linjaus on edullisin vaihtoehto. Valinnaisten päätepysäkkien logistiikka tuottaa myös käytettävyysongelmia Olen kommentoijan kanssa samaa, tehdään selkeät reitit, ei pistoraiteita tai muuta käyttöä hankaloittavaa. Rata pispalan valtatien kautta tavoittaa terveystalon samalla. Samaa, ratikkalinja Pispalan valtatieltä Tipotielle, että saadaan uuden terveysaseman palvelut mahdollisimman hyvin saavutettaviksi. Pispalan valtatie ratikan reittinä parantaa Tipotien ja Ahjolan palveluihin pääsyä. Linja-autot ruuhkauttavat usein koko Pispalan valtatien, mutta sujuva liikennöinti ratikalla takaisi näihin palveluihin pääsyn. Olen samaa edellisten kanssa. Näin iäkkäämpänä kaupunkilaisena arvostan lähipalveluja. Laittakaa ratikka Pispalan valtatielle. 8 Kriisiaikoina riskialtis sijoituspaikka. Junaradat ja sillat tuhotaan ensimmäisenä. Jos rakennetaan 11 0 4 rataan kiinni, halvaantuu myös raitiotie. Ei laiteta kaikkia munia samaan koriin Totta, asevoimien kartoissa alue on varmasti ympyröity punakynällä. Jos löytyy parempi linjaus niin vedetään raide mieluummin sinne. Samaa. Kapea kannas junaradan vieressä on liian riskialtis paikka raitiotielle. Tätä linjausta kulkee jo maakaasuputkisto, suurjännitelinja, rautatie ja kansallinen valtatie. Edustaa erikoista harkintaa jos haavoittuva joukkoliikenne sijoitetaan samaan käytävään. Bussit toimivat myös kriisin aikana, raidetekniikan toimivuutta ei konfliktitilkanteissa ole kyetty varmistamaan. Raideliikenteen kriisiherkkyydestä on kansainvälistä dataa saatavilla harkinnan tueksi Pitkinä rauhanaikoina turvallisuusseikat usein unohdetaan. Itänaapurin demokratiakehitys on kulkenut epäedulliseen suuntaan ja heidän talousahdinkonsa ei paranna alueellista turvallisuutta. Tässä tarjotaan katkaistavaksi kaikki keskeiset toiminnot kerralla. Toivottavasti suunnittelussa konsultoidaan myös maanpuolustuksen asiantuntijoita. 8 Olisi aiheellista, että Särkänniemeen menisi ihan lähelle ratikka. Tunnelin valmistuttua ja Särkänniemen sisäänkäyntimuutosten, uudisrakennusten ja alaparkkipaikan muutosten alkaessa ja valmistuttua yksi hyvä paikka voisi olla ratikka pysäkille ja kenties ratikan päätepysäkille Mustalahden satamassa. Satamasta, kun pitäisi tulevaisuudessa mennä se kevyen liikenteen silta kortelahden yli Särkänniemen nykyiselle alaparkkipaikalle niin ratikka pysäkki toimisi hyvin yhdessä tuon sillan kanssa. Ratikka toisi ihmisiä satamaan ja satamasta ihmiset voisivat mennä kevyen liikenteen siltaa pitkin Särkänniemeen. Osa ihmisistä voisi jäädä tietysti myös satamaan kehittämisideoissa puhuttuun \"urbaaniin puistoon.\ "Ratikka pysäkki tukisi Mustanlahden satamassa kaikin puolin sen kehittämissuunnitelmia ja yleisesti Särkänniemen ja Mustanlahden sataman liittymistä kaupunkikuvallisesti keskustan alueeseen. Satama olisi helposti tavoitettavissa Särkänniemen ohella ratikan avulla. Mustanlahden satamasta olisi myös tulevaisuudessa todella helppoa jatkaa ratikan kiskoja kohti uutta tulevaa Ranta-Tampellaa. Nykyisen Delfinaarin läheisyyteen en tiedä olisiko ratikan pysäkkiä hyvä sijoittaa, sillä alue saattaisi mennä tukkoon, kun tulevaisuudessa siitä kuitenkin ajaa kaikki Särkänniemen saattoliikenne ja liikenne tuleviin uudisrakennuksiin. Mielestäni Mustanlahden satama olisi monelta kantilta katsottuna loistava sijainniltaan ratikka pysäkille oli se sitten pääte- tai välipysäkki. Pysäkin yhteyteen olisi sitten myös hyvä lisätä paikka pyöräpysäköinnille. 10 8 5 Arvelen, että useimmat turistit kuitenkin tulevat Särkänniemeen omalla autolla. Olisiko huvittelijoilla niin kiire oikaista hienon satama-altaan yli, etteivät ehtisi kulkea Laiturikadun kautta asiallisesti huvittelemaan. Kaikki ehtii kyllä. Pääajatuksena onkin se, että ratikan täytyy kulkea Särkänniemeenkin! Mustanlahden satama on hyvä paikka ratikan pysäkille, koska siitä reittiä voi myöhemmässä vaiheessa jatkaa kätevästi kohti uutta asuinaluetta eli Ranta-Tampellaa. Toisekseen Mustassa Lahdessa pysäkki toisi Mustanlahden sataman osaksi keskustaa ja Särkänniemen kannalta tämä voisi olla paras paikka pysäkille, koska nykyisen telttakatoksen läheisyydessä ei välttämättä ole kunnolista tilaa ratikka pysäkille hotellin ja muiden suurien muutosten valmistuessa. Särkänniemi tarvitsee ratikan läheisyyteensä! Pyynikintori, kuten myös Sepänkatu ovat aivan liian kaukana. (Vrt. Helsingin Lin- 14

nanmäki) Ratikan tulee palvella asukkaita, ei kausiluonteisia kohteita. Sitten kun tämä ensimmäinen vaihe on saatu rakennettua, niin katsotaan millaisia kohteita on kannattavaa palvella ratikalla. Samaa Pasin kanssa. Lisäksi suurin osa Särkänniemen kävijöistä tulee paikalle omalla autolla (esim. lähes kaikki Tampereen ulkopuolelta tulevat.) Tuskin Vaasasta tai Jyväskylästä saapuvat Särkänniemen vieraat ratikkaa tarvitsevat. 8 Raitiotien ja vanhan teollisuusraiteen penkan erkanemiskohtaan suunniteltu kaarresäde on 9 0 3 melko pieni (35 m). Voisiko olla kannattavaa muuttaa suunniteltua pengerrystä siten, että kaarresäteestä saataisiin isompi ja raitiovaunujen nopeuksia siten nostettua? Etäisyys lähimmälle pysäkille on kuitenkin melko suuri ja vaunun nopeuden tulisi siksi tässä kohtaa mielellään olla ainakin kohtuullisen korkea. Tuossa kohtaa, jos vain mahdollista, tulisi pikemminkin varautua pysäkkiin. Kun sellutehtaan aluetta lähdetään muuttamaan asuinalueeksi, niin tuo on ainoa kohta radalla, jossa tuhansille asukkaille tarjotaan vielä kohtuullinen kävelyetäisyys ratikasta. Jos penkereeseen lähetään koskeamaan, saisi ojan jatkeen kaivaa putkestaan maisemaelementiksi radan varrelle. Taidetaan mutkalla väistää voimalinjapylvästä. 8 Mielestäni tähän kuten muuallekin asutuksen tuntumassa sijaitseville raitiotien omille väylille/kaistoille 9 5 6 joilla ei ole odotettavissa jalankulkua tulisi saada aito nurmetus pelkän säästeli- äästi nurmea sisältävän nurmikiveyksen sijaan. Aidon nurmiradan kaupunkiympäristöä parantava vaikutus on oleellisesti nurmikiveystä isompi ja lisäksi se vaimentaa paremmin melua. Aitoa nurmetusta siis löytyy tässä suunnitelmassa vain Lentävänniemestä lyhyeltä pätkältä sekä Haarlan mutkasta. Tiedä sitten, vaikuttaako nurmikko vs. nurmikivetys kenties talvikunnossapitoon? Lähinnä auraukseen ja mahdollinen nurmikon kyntäminen rikki? Joku asiantuntevampi voisi valottaa. Totta on, että pelkkä nurmikko humuksen päällä kasvaen absorboisi tehokkaasti melua. Toisin kuin myös reikäinen kivetys väistämättä sitä jonkin verran heijastaa. Nurmetus on suomessa useita kuukausia varsin ankean näköinen. Nurmi ei estä talvikunnossapitoa. Eihän kukaan nurmikollaan auralla sentäänaja, vaan kiskot voidaan puhdistaa harjalla, joka ei vahingoita nurmea. Pahasti pelkään että betoninurmetus tulee näyttämään tältä: http://static.panoramio.com/photos/original/6821580.jpg Kokonurmikaan ei oikein Suomeen sovi sen ollessa noin 3-4kk vihreä, ja muun ajan ankean vaalean ruskea. Siisti betonikin Bergenin tapaan olisi parempi. Kaupunkialueilla paras mutta kustannuksiltaan korkein olisi tietysti hienosti tehty kivetys. Betonireikäkiven ongelma on se, että kesällä se on harmaa lievillä vihreillä sävyillä ja loput lumettomasta ajasta yksinkertaisesti vain harmaa. Aito nurmikko taas säilyy hyvin myöhäiseen syksyyn vihreänä ja tarjoaa joka tapauksessa mukavamman näyn kuin betoni. Eivät Suomessa turhaan ole todella monet liikenteenjakajat, kadunreunukset ym. nurmetettuina. Aitoa nurmirataa löytyy pohjoismaista pitkiä pätkiä mm. Bergenistä, Göteborgista ja Norrköpingistä. 8 Hieman kunnianhimoa pysäkkisijoitteluun. Miellyttävää kävely-ympäristöä tarjoavan seudun 8 2 6 pysäkin voisi laittaa paikkaan, joka tarjoa mukavat reitit pysäkille. Liisanpuiston ruohokentän liikennetuotos on ilmeisen suuri, kun sitä palvellaan itsenäisyydenkadun päästä ja Sammonkadulta. Kalevan uimahalli ja viereinen lukio on ilmeisesti edelleen suunnattu autoilijoille. Kartalla on pakko olla virhe tai suunnittelijoilla aivohäiriö, jos Joukahaisenkadun risteykseen (palvelemaan uintikeskusta ja lukiota) ei ole tulossa pysäkkiä. Tässä on tietenkin se, että jos pysäkkejä lisätään, niin matkanteko hidastuu. Kompromisseja on tehtävä, joten kaikki kävelee vähän. ;) Ei Sammonkatu tarvitse 3 pysäkkiä... Ehkä kolme pysäkkiä on liikaa. Mutta voisiko nyt kaavaillut kaksi pysäkkiä sijoitella siten, että uintikeskukselle ja lukiolle säilyisi kohtuullisempi kävelymatka joko katuja tai kävelyteitä pitkin? Sammonkadulle 3 pysäkkiä Jos pysäkki olisi Idästä tultaessa ennen Kaupinkatua, ei mahdollinen Kaupinkadun oikorataa kulkeva Hervanta-TAYS -linja tarvisi erillistä pysäkkiä. 8 Tarvitaan enemmän laadukkaita kuvasovitteita siitä, miltä ratikka näyttää katuympäristössä. 7 0 0 Kuvat pitää olla sellaisia, että niistä näkyy koko katu seinästä seinään. Lisäksi kuvat tulee olla sekä kesältä että talvelta. Tällaisia kuvia tarvitaan koko reitiltä. Niillä saadaan kaupunkilaisille paremmin asia ymmärrettäväksi kuin vaikeaselkoisilla teksteillä ja teknisillä piirrustuksilla. 8 Vaikka ette vastaisikaan tästä, niin tehtävä tärkeä huomio: Pysäkkien katosten oltava ainakin 7 0 0 kolme kertaa niin pitkiä kuin bussipysäkkien. Muuten porukka ei mahdu suojaan, se on pohjolassa tärkeää. Ei ole kallista jos pelkästään teräsharkko-pleksiä/lasia. Norjan Bergenistä mallia pysäkeille. 8 Melkoista sumppua ollaan nyt rakentamassa ABC:n risteykseen, sillä se on jo olemassaoleva 6 3 1 sumppu. Raitiotie siihen päälle niin huh,huh! Kehottaisin käymään tutustumassa paikan päällä tilanteeseen. Eikö olisi viisaampaa, jos raide menisi Teiskontietä pitkin Hervannan valtaväylän yli. Suoraanhan Hervannan valtaväylän yli rata ei voi mennä koska se on 1) valtion ylläpitämä 2) pirun ruuhkainen väylä. 8 Katsokaa kartalla vapautumaisillaan olevaa aluetta ja verratkaa ratikan reittiin. Eikö alueella olisi potentiaalia huomattavasti laajempaan täydenysrakentamiseen ja eikö ratikka kannattaisi linjata huomattavasti etelämpää, suorempana lännessä ja itäpäässä idempänä? 6 0 2 Ainakin tuo "Federleynkadun mutka" kulkemaan noin 200-300m etelämpänä nykyisestä katulin- 15

jauksesta. Olisi pysäkit lähempänä nyt vapautumassa olevaa teollisuusaluetta, jonne arvatenkin tulee "tehokasta maankäyttöä". Rakentumaisillaan olevalle tehokkaalle maankäyttöalueelle olisi loogista samalla vaivalla rakentaa lähelle myös raitiotielinjaus. Ylipäätään, eikö näillä tehostettavilla maankäyttöalueilla olisi tuhannen taalan paikka jopa tuplata Lentävänniemen alueen asukasmäärä ja sitten saataisiin Lentävänniemen raitiolinjalle varmasti erinomainen käyttöaste....mutkan etelämmäksi siirrolla ja sopivalla kaavoituksella saisi lisäksi raideuran kulkemaan täysin eristettynä muista kaduista. 8 Neitseelliselle alueelle ei pidä tehdä 90-asteen mutkia! Linaus vedettävä Federelynkadun itäpäästä 5 0 0 suorempaan kohti Lentävänniemeä. 8 Tänne täydennysrakentamista ja ratikka sen läpi suunniteltua suorempaa reittiä! 5 0 0 8 Miksi kääntöraide on osoitettu keskelle ruuhkaista Sepänkatua/Pirkankatua? Parempi vaihtoehto 4 3 7 voisi olla jatkuvasti tyhjenevä Pyynikintori. Jos kääntöraide olisi Pyynikintorilla, ei pysäkki voisi olla nyt suunnitellussa sijainnissaan. Kääntöraiteen sijoittaminen vilkasliikenteiselle Sepänkadulle vaikuttaa kieltämättä omituiselta valinnalta. Ennemmin rakentaisin pistoraiteen esimerkiksi Kortelahdenkatua ja ratapenkereen läpi Mustaanlahteen Särkänniemeä palvelemaan, mistä rataa voitaisiin myöhemmin jatkaa Tampellan alueelle tai sitten Hämeenpuistoa pitkin etelään aina Eteläpuistoon saakka. Miksi pitäisi mennä Sepänkatua? Eikö voisi mennä rautatien ali tunnelitse? Sepänkadun linjaus tulee halvemmaksi kuin tunneli ja palvelee paremmin Amuria ja Onkiniemeä. Ehdotus: Ratikka Pyynikin läpi, mutta jatketaan kääntöraidetta Sepänkatua pitkin Särkänniemeen asti. Näin palvellaan Amuri ja Särkänniemi. Sepänkadun alue on liikenteellisesti jo nyt ongelmallinen. Selkeä linjaus, raitiotiotie ja kevytliikenne Pispalan Valtatielle ja yksityisautot Paasikiventielle Ratikkakuski puhuu asiaa. Sepänkadulle vielä ratikka niin soppa on valmis. Ratikka sopii paremmin Pispalan valtatielle. 8 Itäpuolella vaunu kulkee pitkiä matkoja alueella jossa ei asu ketään. Eikö olisi järkevämpää laittaa 4 9 4 kulkureillti sinne missä on ihmiset. Ei kukaan tule autolla tai bussilla raitiotien varteen oike- asti. Ehkä kokeilumielessä mutta työmatkan kätyössä ei. Onko oikeasti tämä suunta se, minne kulkua tarvitaan, eikö olisi ollut järkevämpää sijoittaa vaunu paikkaan jossa monta bussia kulkee pientä katua myöden? Esim. Hatanpäänvaltatie. Olisi myös kauaskantoisempaa kun ajateltaisiin laajempaa aluetta, eli kuntaliitoksia ja vaunu kulkisi heti lähtökohtaisesti Pirkkalaan, Lempäälään ja Ylöjärvelle. Hervannan radan päätarkoitus on kuljettaa matkustajia Hervannasta keskustan suuntaan. Jos rata kierrätettäisiin mutkikkaampaa reittiä esimerkiksi Hatanpään kautta olisi tämä ongelma sen pääasiallisen asiakasryhmän kannalta. Toisaalta myös esimerkiksi Kalevan ja Tammelan tiivis maankäyttö jäisi tällöin saavuttamatta raitiotiellä. Hervannan valtaväylän varressa suorana ja harvapysäkkisenä kulkevalla radalla on myös se etu, että siellä voidaan aja raitiovaunuilla "metromaisilla" nopeuksilla, mikä osaltaan lyhentää hervantalaisten matka-aikaa keskustaan. Suunnitelmia raitioteistä Pirkkalaan ja Ylöjärvelle on olemassa, mutta niiden toteutus on vuorossa vasta myöhemmissä vaiheissa. Koko potentiaalista tulevaisuuden verkkoa ei kyetä mm. resurssisyistä rakentamaan kerralla. Lempäälään taas raitiovaunu ei olisi matka-ajallisesti mitenkään kilpailukykyinen väline, vaan sinne oikea kulkumuoto on raitiovaunuun verrattuna moninkertaista nopeutta kulkeva lähijuna. Kyllähän Hervanta - Hallila/Lukonmäki - Turtola-Kaleva-Tammela - Keskusta välillä on Tampereen ylivoimaisesti eniten asukkaita mitä yhdellä linjauksella voidaan saavuttaa, siksi se toteutetaan ensin. Jos nyt ensimmäinen raitiolinja edes tulisi, niin tuskin menee kovin kauaa kun linjastoa laajennetaan vähitellen. Eiköhän tämäkin alue saane myöhemmin jossain välissä linjansa. Yhtälailla sitä Helsingissäkin raitiotieverkkoa pikkuhiljaa ollaan laajenneltu kilometri kilometriltä. Askel kerrallaan. Aivan kuten autokatuverkkoakin rakennetaan. Hervanta on oikea suunta ensimmäiselle linjalle. Toisessa vaiheessa on syytä miettiä myös Hatanpään-Härmälän-Pirkkalan suuntaa. 8 Neitseelliselle alueelle ei pidä tehdä 90-asteen mutkia! Linjaus vedettävä Federelynkadun länsipäästä 4 0 0 suorempaan kohti Lielahdenkatua. 8 Ihmeellistä mutkittelua Pirkankadulla. Kiskot suoriksi! Tarkemmista piirustuksista näkee, että 4 0 1 mutkittelulle ei ole mitään välttämätöntä syytä. Jos rata laitetaan keskikorokkeiden takia mutkittelemaan niin se on varsin naurettavaa. 8 Tässä on liian jyrkät kaarteet ottaen huomioon, ettei olla enää pysäkin vieressä. Linjaosuuksilla 4 0 2 on päästävä ajamaan kovaa. Autoliikenteen levähdyspaikan voisi siirtää muualle. Ratikka Paasikiventien reitille on ylipäätään huono vaihtoehto. Se jättää Pispalan asukkaat kokonaan ilman ratikan hyötyjä. 8 Miksei voi tehdä kahta linjaa, toinen Pispalan kautta Tesomalle. 3 4 3 Yksi linja kerrallaan, toivottavasti edes se saadaan toteutettua. Tesomalle tärkeintä olisi saada laadukas lähijunaseisake Länsitorin tuntumaan, joka olisi toteutettavissa hyvinkin nopeasti poliittisen tahdon löytyessä. En haluaisi vaihtaa linja-autosta kesken matkan raitsikkaan Hyhkyssä, puolimatkassa asiointia keskustaan. Haluaisin matkata koko matkan mieluusti linja-autolla ja joskus sitten vaikkapa junalla. Pitäisi olla molemmat mahdollisuudet. Samaa lähijunan kannattajan kanssa. Lännen aluetta palvelisi parhaiten kombinaatio ratikka Lielahden kautta Ylöjärvelle, sekä Nokialta Tesoman kautta lähijuna Treen keskustaan, molempiin bussien sujuvat vaihtoyhteydet lännen asuinalueilta. Jos koko lännen raideliikenne suuntautuu vain ratikkana Rantaväylää pitkin Lielahteen/ Ylöjärvelle, kuihtuu jk-liikkenne ja sitä 16

myäöten myös muu palvelutarjonta muualla lännessä olemattomiin. Liäski ihmisten arjeta tehdään tällä yhdellä ratkaisulla vaikeaa, monimutkaista ja liikkumisesta hidasta. Siksi tarvitaan raideliikennevaihtoehto myös Tesomalle ja kunnon bussiyhteydet Kalkkuun, epilään, Raholaan, Ikuriin, Haukiluomaan. 8 Jos Paasikiventien vaihtoehto valitaan, pysäkin olisi syytä olla 400-500m idempänä Pispalan puolella. Tässä paikassa pysäkki ei palvele juuri ketään. Koko Paasikiventien vaihtoehto palvelee kuvitteellista tulevaa asutusta. Järkevämpää on palvella nykyistä asutusta ja työpaikkoja ja lisäraidevarauksen avulla rakentaa myöhemmin liitäntöjä kehittyville alueille. Yhtään kallista Uittotunnelia tai tyhjänä kumisevaa parkkiluolaa ei laskelmien varaan saa enää tehdä. Veroäyri nousee jo tunnelihankkeen myötä muutenkin. 8 Ratikan myötä olisi syytä osa Teiskontien dösäliikenteestä siirtää Kaupinkadun kautta Kalevankankaalle, josta keskustaan. Näin saataisiin jäljelle jäävää bussirallia helpotettua Itsenäisyydenkadulla ja vaihdottoman yhteyden Linnainmaalta yliopistolle. 8 Tämä nurkka keskustan \"kehästä\" ei varmaankaan toimi nykyjärjestelyillä. Hämeenkadun poistuessa autoilijat käyttävät varmasti enemmän myös Erkkilänsillan reittiä. Tottakai liikenne siirtyy "keskustan kehätielle" jota valitettavasti ei ole. Samalle "kehälle" aiotaan siirtää myös bussit kiertämään pois ratikan tieltä. Jos lohduttaa, Tampereen rautatieaseman kehityssuunnitelmiin sisältyy Erkkilänkadun sillan korjaaminen tai korvaaminen uudella. Eiköhän unohdeta koko ratikkahömpötys. Kun hesassa oli lunta 10 cm, niin vaunut seis! Turhan paljon rahaa palaa näissä typeryyksissä. 8 Taitaa olla enää myöhäistä miettiä linjauksia, mutta tuli mieleen, että rata voisi nousta rinteen reunaa myöten Rieväkadulta Kalevantielle ja sieltä laskeutua HErvannan valtaväylälle. Näin Vuohenojan pysäkinkin saisi pois Hervannan valtaväylän vierestä Kalevantielle ja helpon vaihdon Messukylänkadun/Kalevantien busseihin. Maankäytöllisiäkin mahdollisuuksia olisi varmasti enemmän pysäkin välittömässä ympäristössä. 8 Ylöjärvelle reitin jatketta kiitos. Pispalanharju ei vedä lännestä tulevaa työmatkaliikennettä huolimatta rantatien tunnelista. Raiteilla liikkuvaa joukkoliikennettä pitää kehittää tälle suunnalle pikaisesti. Tulossa tulossa... Yritetään saada ensimmäinen linja aluksi. Suunnitelmat ja poliittista tahtoa Ylöjärven suuntaan kyllä löytyy. 8 Pyöräilijöille on jo mainio reitti linjalla Puutarhakatu-Rongankatu. Noin lähelle Hämeenkadulle ei tarvita enää toista pyöräilyväylää aiheuttamaan hämminkiä jalankulkijoiden sekaan ja ratikkapysäkkien ympärille. 8 Eivät nuo merkkinne oikein pysy siellä mihin ne haluaisin... Ehdotukseni on kuitenkin seuraava: pitkä aikavälin suunnitelmiin mukaan joukkoliikenneterminaali Koilliskeskukseen. Perustelut: ratikan 2-vaiheen ja muut joukkoliikenteen yhteydet niin Vehmaisiin kuin Kangasallekin, Ojala- Lamminrahka sekä Nurmi-Sorila. Aitolahdentien varrella olisi paljon täydennysrakentamisen (kerrostaloja) nykyisten risteysalueiden ympärillä (leipomo, Valintalao, Siva, Tasanne), joiden kohdalla on jo infra ja pysäkit valmiina. Teiskon suunnasta tulevat saattavat tosin siirtyä omiin autoihin, jos vaihtoyhteydet menevät kovin hankaliksi keskustan suuntaan mennessä. Pohjoisen alueen liikennesuunnittelussa huomioidaan myös Sisaruspohjan kaavoitus, samoin Pulesjärventien ja Viitapohjan tilanne. Aluekeskuksena tullaan jatkossa myös Kämmenniemeä kehittämään, siksi sinne pitäisi saada sujuvat alueen sisäiset yhteydet sekä Teiskon suunnalta että muualta koilliselta alueelta, Tärkeintä kuitenkin, että joukkoliikenteen koillinen solmukohta tulee sellaiseen paikkaan, että sen yhteydessä on muitakin palveluja (Linnainmaan uima/liikuntahalli), kauppakeskukset ja muut julkiset palvelut, joita voisivat käyttää myös Kangasalan ja Lahdentien suunnasta tulevat. Joukkoliikenneterminaalin yhteydessä oltava ehdottomasti hyvä liityntäpysäköinti sekä autoille että erityisesti polkupyörille. Tällöin ratikka imuroisi mukavasti pyöräilijöitä lähialueilta. 8 Kulkuyhteydet Itä-Tampereelta (Takahuhti-Pappila, Linnainmaa, Leinola, Holvasti, Atala, jne) keskustaan pitäisi muistaa ottaa huomioon. Voisiko TAY:iin ajava tatikka jatkaa Koilliskeskukseen? Eikö Jyväskylän radalle saataisi paikallisjunia? 8 Ikävä kierto Tamkin ympäri hidastas matkas, kun rata jatkuu koilliseen. Miksei mennä teiskon tien laitaa? 8 Tämän linjauksen alle jää alueen kaksi vanhaa yli 100 vuotiasta rakennusta. Talot edustavat Pispalan alueen vanhinta rakennuskantaa ja purkamalla niitä ei saada koskaan takaisin. Ratahanke on muuten hyvä, ja onneksi linjausvaihtoehtoja on kaksi. 8 Poikkileikkauskuvista päätellen ratikka ajaa keskellä Sammonkatu. Autot talouskaistoilla. Kuulostaa melko ahtaalta sekä jokainen Sammonkadun risteys joudutaan remppaan, jotta talouskaista saadaan yhtäjaksoiseksi. Remppa tuler kadulla, sehän on itsestään selvää jokaisella suunnitelman osuudella. Nykyiset liikennejärjestelyt Sammonkadulla on melko tilaa haaskaavat ja ko. raitiotie mahtuu siihen hienosti! Mutta missä ovat pyöräkaistat? Nyt pyöräilijät on sijoitettu pujottelemaan jalankulkijoiden kanssa? Sammonkadullahan on valtavasti tilaa, kaikki mahtuvat. Myös kunnolla jalkakäytävästä ja ajoradasta erotellut pyöräkaistat. Autot mahtuvat hyvin ratikan kanssa Sammonkadulle. Pitää päästä itsekkäästä "autoille kaikki tila ja muille se mitä jää jos jää" -ajattelusta eroon. Kaikilla kulkumuodoilla pitää olla tilaa, myös 3 2 1 3 0 0 2 2 3 2 3 0 2 0 2 2 3 0 2 0 1 2 1 0 2 0 0 2 0 0 1 20 5 17

raideliikenteellä. Sammonkadulla eläkäisten määrä on suuri ja kasvaa edelleen. Ratikka tulee olemaan heille luxusta. Pyöräkaistat kannattaa sijoittaa ratikan viereen keskikaistoille. Näin autot pääsevät aivan liikkeiden eteen talouskaistoilla. Pyöräkaistat keskikaistoilla ovat siltä osin huono idea, että ne heikentävät pyöräilijöiden pääsymahdollisuuksia kadun varren kiinteistöihin. 8 Miksi tehdään uudelle alueelle uuteen rataan turhia 90 asteen mutkia?! Federleynkadulta olisi tutkittava linjaus suoraan Lielahti-keskukselle tehdasalueen läpi. Tällöin matka nopeutuu entisestään. Lielahdenkadun-Pohtolankadun varressa on paljon tiheää asutusta ja joukkoliikenne on suosittua. 8 Retin tulisi jatkua Lentävänniemestä Siivikkalan kautta kuruntielle ja elovainion kautta Ylöjärven keskustaa,sieltä raviradankatta tesomalle > Sieltä tampereen keskustaan Menopalluu linjat 8 Miksi ratikka ei tee ympyrää Lentävänniemessä? Miksi ei mene uimarannalle saakka? Millä sinne uimaan mennään? Ratikan pääasiallinen käyttötarkoitus kait kuitenkin on työmatkaliikenne ja ruuhka-ajan liikennöinnin helpottaminen, ei siis suotavaa, että kaikille Tampereen uimarannoille vedetään ratikkalinjoja. Kaikki eivät ole rantavahteja/ hengenpelastajia tai avantouimareita. 8 Pohjanmaantieltä Pispalan suunnasta tulisi sallia kääntyminen oikealle keskustaan päin nykyisen umpikujan asemasta. Tämä antaisi nopean vaihtoehdon alueen asukaille keskustan suuntaan Pispalan valtatien asemasta vähentäen sen liikennettä. 8 Piirustuksissa Vuohensillankatu oli linjattu uudestaan tavalla, joka näytti minusta tarpeettomalta. kai katu voi ylittää rahan muussakin kuin 90 asteen kulmassa? varsinkin kun liikennettä on hyvin vähän. rahan ja maa-alueen tuhlausta. Jos ylityskulma poikkeaa kovin paljon 90 asteesta, on lähestyvää ratikkaa vaikea nähdä. Ongelman ehkä voisi hoitaa tasoristeykseen asennettavalla rautatietyyppisellä varoituslaitoksella, mutta toisaalta sellaisten hankintahinta on korkea. Samalla rahalla tekee jo kohtuudella tienrakennustöitä. 8 Huono idea vetää Raitiotie maatasossa keskustan läpi. Tämä vaihtoehto ei mahdollista kävelykadun kehittämistä koko leveydeltään jos bussit ja spårat jyräävät hämeenkadulla tulevaisuudessakin. Siihen ei sitten voida järjestää ulkoilmaterasseja, torihäppeninkejä y.m. ihmisille suunnattua programmia. Ihmiset = kävelijät eivät ota katua omakseen. Katu vaan jää autioksi tilaksi jossa silloin tällöin kulkee bussi tai raitiovaunu. Miten se siis parantaa tai nostaa keskustan elämää ja tunnelmaa? Parempi olisikin ainakin osan matkalta upottaa raitiotie maan alle kuten esim tehty monessa Saksan keskisuuressa kaupungissa. Kunhan bussit saadaan pois, niin katu muuttuu miellyttävämmäksi. Bussien poistamista Hämeenkadulta pitäisi kyllä kiirehtiä = eli ratikan rakentmista pitäisi kiirehtiä. Tampereen aiemmissa selvityksissä on jo selvitetty nk. pikaraitiotien menemistä maan-alla kantakaupungissa, mutta se vaihtoehto torpattiin liian kalliina. Tosin parkki/autotunneleihin kyllä riittää rahaa... Maailmassa on hyvinkin paljon ns. raitiokävelykatuja, missä ainoa moottorilla liikkuva liikenne on raitiovaunut. Yhtenä esimerkkinä tästä on kommentoijan nimimerkin mukaisen Norrköpingin Drottninggatan. Raitiovaunu häiritsee melko vähän kävelykatuelämää koska: -se pysyy tiukasti raiteillaan (eli sitä on mm. helppo varoa), -se on hiljainen eikä paikallisia päästöjä ole. 8 Kaupungin kehityssuunnitelmassa on sitouduttu Tohlopin alueen mediakeskittymän kehittämiseen. Tampereen tulevaisuus ei ole raskaassa teollisuudessa vaan suunnittelu ja kehitystyö tuottaa yhä enemmän työpaikkoja ja siten verotuloja. Peli- ja media-alan tueksi on järkevää varautua reitin jatkamiseen Tohlopin alueelle. Tämä valuu hukkaan jos liikenne ohjataan junaradan pohjoispuolelle. 8 Ruuhka-aika hieman epäilyttää. Yksi kaista tunnelissa varattu vain autoja varten. Saadaanko tässä liikenne kulkemaan joka suuntaan ilman, että tulee ratikoille sulkuja autoista? Tässä kannattaa ottaa huomioon se, että yksityisautot ei enää liikennöi Hämeenkadulle, joten risteysalueelta kulkevat liikennemäärät pienenevät jonkin verran. Tämän lisäksi P-Hämppi ottaa varmasti osansa Hämeenkadun ympäristössä asioivasta liikenteestä. Sitä paitsi tunnelissa on tälläkin hetkellä vain 1+1 kaistaa yksityisautoille, toinen on bussikaista. Bussien määrä taas tulee vähenemään reilusti ratikan myötä. Bussien määrä ei välttämättä niin hirveästi vähene. Ratikka ei ainakaan alkuvaiheessa vähennä painetta idän suunnan linjoilla (16,18,28,17,25,22,13 jne.). Tuskin kaikkia näitä voidaan kierrättää esim. Kalevantien kautta. Idän busseille tullee vaihtoyhteys Sammonkadulle / Tayssiin, jolloin ne eivät jatka keskustaan. Kuten ylempänä jo todettiin: kaistamäärä ei oikeastaan laske, sillä jo nyt puolet kaistoista on joukkolikennekaistoja. Kyse on lähinnä uudelleenjärjestelystä. Juuri näin. Auto- ja joukkoliikennekaistojen määrä pysyy ennallaan. Vain sijainnit muutuvat. Ja kun Hämeenkatu siirtyy pois autojen käytöstä, vähenee autoilijoiden tarve ylipäätään ajaa tunnelin kautta. Iso osa varmaan oppii kiertämään Sorin ja Eerikin sillan kautta keskustan "kehäteille". 8 Onko tarkoituksenmukaista vaihtaa Sammon valtatien, Sammonkadun ja Sarvijaakonkadun kadun risteystä siten, että liikenne ohjautuu Sammonkatua pitkin keskustaan (jossa samanaikaisesti Hämeenkatua suljetaan liikenteeltä)? Nykyinen risteys suuntaa liikennettä juohevasti Sarvijaakon- ja Takojankadunkadun kautta Kalevantielle ja edelleen Ratinansillan kautta keskustan ohi esim. Pyynikille mentäessä. 1 1 1 1 5 0 1 4 1 1 0 0 1 1 1 1 6 3 1 0 0 0 11 7 0 1 0 18

8 Ratikan on tarkoitus olla nopea ja ennustettava. Samalla suunnitellaan Hämeenkatua muutettavaksi 0 6 0 vain busseille ja kiskoille, samalla ajokaistalla. Tällöin bussit ja ratikka kulkevat samalla nopeudella ja vielä siten että hitain määrää kaikkien nopeuden. Siis Hämpin suunnitelmat ja nopea ratikka ovat toistensa poissulkevia. 8 Kuinkahan paljon, poikkileikkauskuvien perusteella, häiritsee talojen asukkaita tuo raiteiden 0 5 2 kolina, koska ne ovat sijoitettu vain toiseen reunaan Itsenäisyydenkatua Eivät ne raitiovaunun raiteet tässä kolise yhtään sen enempää kuin suoralla rautatiellä kulkeva junakaan. Voimakasta kolinaa esiintyy lähinnä vanhentuneella ratatekniikalla rakennettujen raitioteiden vaihteissa ja raideristeyksissä (kuten esim. Helsingissä). Tampereen modernilla raitiotiellä ei ole odotettavissa suurempaa kolinaa edes (harvassa sijaitsevien) vaihteiden ja raideristeysten kohdalla. Ja lisäksi rataan on olemassa nykyisin vaimentavia materiaaleja kiskon ympärille, jotka vähentävät myös mahdollista tärinää. Enemmän kannattaisi olla huolissaan minuutin välein jyrisevästä bussirallista. 8 Pispalan linjalta tätä kautta Rantatie-linjalle. Jätetään Vaitinaron pysäkki pois niin matka-aika ei 0 1 0 kärsi niin paljoo Pispalan kierrosta. Tesoman linjaa tehdessä on vaikeet kohat Haapalinnankylän seudulla sit helpompi ratkoo, kun on kokemusta ratikasta. 8 Lielahteen on suunniteltu pientä sivuvarikkoa. Näille main olisi oiva paikka. Vaikka ensi vaiheessa 0 0 0 sellaista ei toteutettaisikaan niin varaus olisi oltava olemassa. Tulevaisuuden Ylöjärven linjaa ajatellen olisi paikka varikolle myös strateginen. 8 Jos raitiotietä jatketaan tästä kohti Linnainmaata, kuten toivottavasti joskus tehdään, pitäisi 0 0 0 radan kulkea Teiskontien varressa. 8 Kun Tuulensuun S-mutka uudistetaan ratikan myötä olisi hyvä saada busseille mahdollisuus 0 0 0 kääntyä Hämpiltä Hämeenpuistoon. Näin saataisiin jäljellejäävää bussiliikennettä ohjattua tulevalle Eteläpuiston alueelle (esim. linja 22). 8 Jos rata rakennetaan tähän, pitää rakentaa huomattava määrä tunneleita tai siltoja junaradan 0 0 0 turvallista ylittämistä/alittamista varten. Alempi vaihtoehto on parempi. 8 Jatketaan rataa keskustasta Lielahden suuntaan sitten, kun alueella on tarpeeksi asukkaita. 0 0 0 19 5= Pispalan valtatien linjaus parempi (41) Samaa Eri Jatkokommentit 5 Onko rantatielle oikeasti tarvetta ratikalle? Busseistakin vähemmistö menee siellä, luulisi bussien riittävän. 47 25 15 Kyllä on jatkossa tarvetta, ranta rakennettaneen täyteen pikapuoliin. Pispalan reitillä saattaa olla vähemmän asukkaita 10 vuoden kuluttua. Tämä on ehdottomasti parempi reitti. Rantaan rakennetaan tulevaisuudessa jolloin käyttäjiä tulee enemmän verrattuna Pirkankatuun, myös tilaa on enemmän. Rantatiellä voisi olla pysäkki joka Haarlan mutkassa, tästä pääsisi Särkänniemeen, Onkiniemeen ja jos rakennettaisiin tunneli jota pitkin pääsisi myös Tipotien terveysasemalle, matka ei ole pitkä. Kuten onkin jo sanottu, jatkossa tarvetta on. Alue kun ollaan nähtävästi rakentamassa aivan täyteen. Nytkin bussit ovat jo melko täynnä tiettyinä aikoina Santalahdessa, joten kun lisätään kerrostaloja, tämä on tarpeellinen reitti. Rantaan ei tule koskaan kovin paljoa lisärakentamista tämän Santalahden jälkeen. Haluaako joku oikeasti Pispalaan kerrostaloja, kun ratikkareitti kuitenkin edellyttää tiivistä asutusta reitin varrelle. Ratikka on uhka koko Pispalanharjun suojelulle. Paasikiventie on ratikkaa varten ja sen varteen mahtuu korkeitakin kerrostaloja. Pispalassa yksityisautoilua on vähennettevä. Uskon, että tästä olemme kaikki samaa. Paasikiventien kautta ratikka tavoittaa vain pienen osan kaupunkilaisia. Tulevaisuudessa tälle alueelle rakennettavien asuntojen hinnat tuskin ovat joukkoliikenteen kannattajan saavuttevissa. Pikaratikka palvelisi suurempaa osaa tamperelaisia kulkiessaan pispalan valtatien kautta. Raitiotie tulee olemaan Länsi-Tampereen ja Ylöjärven joukkoliikenteen runkoyhteys. Paasikiventien reitti on parempi, koska se on nopeampi, sujuvampi ja luotettavampi. Sen viereen voidaan rakentaa oma väylä ratikoille, kun taas Pispalassa joudutaan muun liikenteen kanssa sekakaistoille. Kannatan Pispalan valtatiereittiä Mikä tekee Paasikiven tien reitistä luotettavamman? PP:n mainitsema oma väylä kulkee kaupungin suunnitelmakartoissa junaradan viertä eikä Paasikiventien vartta autojen vieressä. Kapealle harjulle tarvittaisiin lisäraide Vaasan radan viereen. Miten Pispalan asukkaat pääsisivät ratikkareitin varteen, jos ensin täytyy ylittää junarata? Kannatan ratikkaa Pispalan valtatielle. Kannatan Pispalan valtatiereittiä,säästyy kaunis harjumaisema.ja Asutusta on paljon enemmän sillä puolella Rantatien liikenne sujuu linja-autoilla ongelmitta, jos ratikka saadaan hoitamaan valtasosa Pispalan valtatien liikennemääristä. Keskustan parkkiluolasto on hyvä esimerkki matemaattisten mallien varaan tehdystä rakennuspäätöksestä. Parkkiluola on tyhjä, reaalitodellisuus ei aina noudata suunnittelijan sinänsä hienoa ajatusta. Raitiotie on syytä sijoittaa sinne missä on ihmisiä eli Pispalan valtatielle. Rataa voidaan myöhemmin jatkaa tai tehdä liityntäpaikkoja bussiliikenteelle. Ei Paasikiventielle reittiä. Mieluummin valtatietä. Linjan tullessa pispalan valtatielle voisi ihan helposti vaihtaa muutaman siellä ajavan bussin ajamaan rantatietä. Ja tätä sitten tehdä sitä mukaa jos väkimäärä rannassa kasvaa. Kyseenalaistaisin aika lailla logiikan jonka mukaan linja kannattaa rakentaa sinne minne ehkä tulee paljon ihmisiä kun sen voi rakentaa sinne missä on jo paljon ihmisiä.

Pispalan reitti paljon järkevämpi, ajatellen myös turisteja joille kynnys lähteä pispalaan vähenisi 5 Pispalan valtatien kautta kulkeva reitti olisi ratikalle parempi vaihtoehto. Tästä väylästä voisi kehittää ensisijaisesti joukkoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle suunnatun reitin. Paasikiventie voisi toimia pääasiassa yksityisautoilulle suunnattuna vaihtoehtona. Pidemmällä aikavälillä - jos tai kun Näsijärven rantaan rakennetaan lisäasutusta, ratikkaverkkoa olisi mahdollista laajentaa kattamaan myös rannan osuus. Tällä hetkellä ratikan rakentaminen Pispalan valtatielle palvelisi harjun molempien puolien asukkaita ja alueen kouluihin, oppilaitoksiin ja esim. Tipotien terveysasemalle suuntautuvaa liikennettä. Samalla ratikan tuominen Pispalan valtatielle saattaisi vähentää tälle reitille syntyvää ruuhkaa ja yksityisautoilusta aiheutuvia meluhaittoja. Paasikiven-tielle rakennettaessa ratikkareitti edellyttäisi lisäratkaisuja, koska rautatie sijaisee Paasikiventien ja harjualueen välissä. Samaa, ilman muuta ratikka Pispalan valtatielle. Paasikiventien vaihtoehto vaatisi lisäraiderakentamista kapealle harjulle junaradan viereen. Miten Pispalan ratikankäyttäjät pääsevät junaradan yli ratikkareitille? Yli/alikulkujen rakentamisesta seuraa lisäkustannuksia. Pispalan valtatiestä saataisiin ratikan kanssa rakennettua toimivampi liikenneväylä, jossa minimoitaisiin yksityisautojen ja bussien määrä. Autoliikenne voitaisiin hyvin ohjata rantatien kautta, jolloin Pispalan läpiliikennettä saataisiin rauhoitettua. Turvallisempaa ja sujuvampaa! Pispala on Tampereen julkisuuskuvan kannalta tärkein kaupunginosa. Hyvä julkisuus ja näyttävyys lisää kaupungin vetovoimaa ja verotuloja tulomuuttajien muodossa 5 Reitti ehdottomasti Pispalan kautta. Bussiralli valtatiellä vähenisi ja suurempi osa kaupunkilaisia olisi reitin varrella. Paasikiventien kautta kulkiesssan junanrata rajaisi joka tapauksessa Pispalalaiset ratikkalinjan palveluista. Samaa, ratikka sopisi Pispalaan ja helpottaisi kulkemista sinne ja takaisin! Kannatetaan! Pispalanvaltatien varrella on jo valmiiksi paljon työmatkalaisia ja koululaisia, joita Pispalan valtatien reitti palvelisi Paasikiventien reittivaihtoehtoa paremmin. Ilman muuta Pispalan valtatielle. Siellähän on ihmiset ja koulut ja kaikki muutenkin lähempänä. Pispalan valtatielle ehdottomasti. Siellä se palvelee suurta joukkoa. Eihän Paasikiventien reitin varrella edes asu juuri ketään. 5 Kannatan Tipotien linjausta! Tipotielle tehtiin kallis "kuparipalatsi", kyllä sen käyttäjät on otettava huomioon ratikkalinjaa vedettäessä! 5 Pispalan valtatietä kulkeva reitti palvelisi suurempaa joukkoa tamperelaisia. Esim. Epilän, Tahmelan ja Hyhkyn asukkaat hyötyisivät tästä linjauksesta.\r\n\r\nmatkailun kannalta tämä reitti olisi myös parempi. Ratikkaan voitaisiin myydä hop on/hop off-tyyppisiä lippuja turisteille, jotka matkaisivat esim. haulitornille, rajaportin saunalle ja katselemaan kaunista Pispalaa. 5 Linja ehdottomasti Pispalan kautta. Rantatien asukasluku ei tule koskaan kasvamaan niin isoksi että saisi matkustajia. Pelkkä \"halpuus\" ei saa olla Rantatien linjaamisen syy, matksutajat tulevat Pispalasta, eivät ne kävele harjun yli aina rantatielle asti ratikan takia. Samaa. Korkeuseron takia eivät käytä pohjoisempaa radan varren reittiä ja lipputulot jäävät saamatta. Parkkiluolasta voisi ottaa opiksi, laskennalliset skenaariot ovat epävarmoja. Tehdään rata sinne missä varmoja lipunmaksajia jo on. Menee muuten verotuloista ylläpito Samaa. Pispalan alueelta ratikalle löytyy käyttäjiä, jos reitti kulkee Pispalan valtatien kautta. 5 Pispalan valtatietä pitkin kulkeva reitti palvelisi suurta ihmismäärää, joka asuu reitin varrella, sekä matkan varrella olevia oppilaitoksia ja kouluja sekä Tipotien sosiaali- ja terveysaseman asiakkaita, toisin kuin Paasikiventietä kulkeva reitti, joka on merkitty kulkemaan kaikenlisäksi radan pohjoispuolelta, mikä eristää radan toisella puolella asuvat (käytännössä melkein koko Pispalan) ratikasta kokonaan. Lisäksi ratikka vähentäisi Pispalan valtatien bussiliikennettä, mikä rauhoittaisi liikennettä ja vähentäisi melusaastetta ja siten lisäisi alueen yleistä viihtyvyyttä. "Kyllä, radan pohjoispuolen reitti sivuuttaa oppilaitokset, lääkäriaseman ja koko Pispalan. Laskelmissa esitetään santalahden ja lielahden tulevaisuuden asukasmääräksi mittavia lukuja. Tampere on muuttovoittoaluetta, muuttajat tosin hajaantuvat eri puolille kaupunkia. Voi kestää vuosikymmeniä, kunnes pohjoisemmasta reitityksestä olisi toivottua hyötyä. Projektin kannattavuus on taattava. Lippujen ostajia on turvattava jo aikaisessa vaiheessa riittävästi." Samaa, miksi jättää pispalalaiset ratikkareitin ulkopuolelle. Pispalan reitti vähentäisi huomattavasti yksityisautoilua. Hyvä ympäristölle ja vähentäisi samalla melusaastetta. Ratikka sopisi myös Pispalan miljööseen ja palvelisi jo olemassa olevia asukkaita. 5 Pispalan valtatien reitti olisi ehdottomasti kätevämpi ja tarkoituksenmukaisempi. Tipotien terveysasemalle kulku olisi sujuvaa ja reitti palvelisi asutusta. Ehdottomasti juuri näin. Mikäli ratikka kulkisi Paasikiventietä pitkin, jäisi junarata Pispalan asukkaiden ja ratikan väliin, joten kulku pysäkeille olisi huomattavasti hankalampaa. Ratikka Pispalan valtatien puolella palvelisi enemmän ihmisiä ja olisi käytännöllisempi. Totta, mitä järkeä jättää Pispalan alueen ihmiset ratikkareitin ulkopuolelle? 5 Raitiovaunuliikenteen sijoittaminen Pispalan valtatielle Paasikiventien sijaan rauhottaisi suuresti ranta-alueen elämää, etenkin jos sinne aiotaan rakentaa lisää asuintaloja. Siihen kai käsittääkseni hankkeilla oleva rantatunnelikin myös pyrkii. Koko kaupunkia koskevissa uudistuksissa ja hankkeissa olisi ensisijaisesti syytä ottaa huomioon kaupungin asukkaat ja se, kuinka hyvin kyseinen hanke palvelee heitä ja helpottaa heidän päivittäistä elämäänsä. Mikäli ratikkaa ei rakennettaisi Pispalan valtatielle, jäisi hyvin suuri osa kansalaisia pois palvelun vaikutuksesta, ja sellainen ei ole mielestäni kannattavaa. 19 1 3 18 0 4 17 8 1 16 1 0 12 0 2 12 0 3 11 0 2 11 0 0 20