Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset ilijat Suomessa Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:133 2003

SISÄLLYSLUETTTELO - LUKIJALLE / kesä 2002 2 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 2 Tanska 53 Yleistä 3 Ranska 58 Yhteenveto 4 Alankomaat 64 Ruotsi 9 Sveitsi 69 Venäjä 15 Italia 74 Saksa 21 Espanja 79 Norja 27 Itävalta 85 Viro 33 Belgia 89 Iso-Britannia 38 Latvia 93 USA 44 Kiina 96 Japani 49 Kanada 99 Liitetaulukot 101 Lukijalle, Tämä julkaisu perustuu Tilastokeskuksen MEKin toimeksiannosta tekemään rajahaastattelututkimukseen, jota on joulukuusta 1997 alkaen tehty tavoitteena ilun seurannan, suunnittelun ja tulosten mittaamisen parantaminen. Julkaisun tuottamisesta on vastannut Art-Travel Oy MEKin toimeksiannosta. Julkaisussa analysoidaan Suomeen suuntautuvaa ilua tärkeimmiltä markkina-alueilta kesäkauden (kesä-syyskuu) 2002 osalta. Mukana on 19 maata. Näistä on ensi kertaa voitu ottaa mukaan Latvia, Kiina ja Kanada. Julkaisussa käsitellään ko. maiden asukkaiden Suomeen suuntautuvan ilun volyymiä, n tarkoitusta, käytettyjä liikennemuotoja, kohdealueita Suomessa, ilijoiden ikää ja sukupuolta, viipymää, yöpymiskertymää, rahan käyttöä, mielipiteitä Suomesta, päätökseen vaikuttaneita tekijöitä sekä osallistumista luontoaktiviteetteihin. Näiden pohjalta analysoidaan tuloksia ilun markkinoinnin ja kehittämisen kannalta. Kukin maaraportin loppuun on liitetty MEKin toimiston johtopäätös- ja kommenttiosa. Maakohtaiset vertailut on koottu tutkimuksen alkuun sen yleisosaan. Selvityksen pyrkimyksenä on konkretisoida rajahaastattelututkimuksen hyvin laajasta tietomäärästä saatavia tuloksia ilun markkinoinnin ja kehittämisen tarpeisiin niille kaikille, jotka markkinoivat Suomea ilukohteena ulkomaille. Selvitys kertoo ja analysoi Suomeen suuntautuvan ilun nykytilaa kaikilla tärkeimmillä markkinaalueilla. Menestyksellinen ilun markkinointi ja kehittäminen ei voi kuitenkaan nojata pelkästään tietoon siitä, miksi asiakas tulee Suomeen ja mitä hän täällä tekee. On myös tiedettävä, miltä itse markkinat ulkomailla näyttävät. Tätä tietoa on löydettävissä MEKin suomalaiselle iluelinkeinolle tarkoitetussa MEXTRA-tietopalvelussa. MEXTRA-sivuilla esitellään MEKin markkinointiaktiviteettien ja - kampanjoiden sekä PROMIS-tietokannan lisäksi laajasti myös markkina- ja tilastotietoja. Kun nyt julkaistava selvitys rajahaastattelututkimuksesta on niin ikään näkyvissä edellä mainituilla sivuilla, saadaan kokonaisuus, joka antaa tietoa sekä maakohtaisista tiedoista Suomen tämänhetkisistä ulkomaisista ilijoista että potentiaalisista markkinoista. Matkailun edistämiskeskus toivoo, että nyt julkaistava raportti osoittautuu hyödylliseksi perusselvitykseksi kaikille niille, jotka myyvät ja markkinoivat suomalaisia ilupalveluja ulkomailla. Lukuohje: Raportin ilija- ja yöpymismääriä kuvaavissa taulukoissa luvut on yleensä ilmoitettu tuhansissa (esim. 93,1 = 93.100). Pyöristyksistä johtuen luvuissa saattaa olla pieniä taulukkokohtaisia eroja. Pieniin lukuihin (0,0-0,5) on suhtauduttava tutkimuksen virhemarginaalista johtuen varauksin.

YLEISTÄ / kesä 2002 3 Yleistä Rajahaastattelututkimuksen tiedot kerätään rajanylityspaikoilla suoritettavilla ilijahaastatteluilla. Tiedonkeruupaikkoja kesäkaudella 2002 (kesä-syyskuu) olivat Helsinki-Vantaan lentoasema, Helsingin satamat, Turun satamat ja lentoasema, Vaalimaan ja Nuijamaan rajanylityspisteet (tammi-huhtikuussa myös ensimmäistä kertaa Niirala), Venäjälle menevät junat Helsingin ja Kouvolan välillä sekä Lapissa Rovaniemen lentokenttä. Matkustajan asuinmaan mukaan tarkasteltuna olivat tutkimushavaintojen (haastattelujen) määrät kesällä 2002 seuraavat: Ruotsi 4767 Venäjä 5011 Saksa 2275 Norja 828 Viro 914 Iso-Britannia 760 USA 683 Japani 247 Tanska 323 Ranska 346 Alankomaat 116 Sveitsi 289 Italia 350 Espanja 219 Belgia 140 Itävalta 145 Latvia 122 Kiina 158 Kanada 118 Tämän tutkimusraportin sivuilla 4-8 on käsitelty kaikkien tarkasteltavien kaikkien 19 maan tuloksia rinnakkain. Graafisten kuvaajien avulla on helppo verrata maiden tuloksia keskenään. Raportin lopussa oleviin yhteenvetotaulukoihin keskeiset maakohtaiset tulokset on koottu vielä kertaalleen vierekkäin. Raportin sivuilla xx-xx esitetään maakohtaiset tulokset. Vertailuja on tehty kolmeen edelliseen kesään eli 1999, 2000 ja 2001 niiltä osin kuin samoja seikkoja on myös aikaisempina kesinä selvitetty. Belgian ja Itävallan tuloksia ei ollut saatavissa kesällä 1999, joten vertailu on näiden maiden kohdalla vain kesiin 2000 ja 2001. Ensi kertaa tutkimuksessa mukana olevien maiden (Latvia, Kiina, Kanada) tuloksissa ei ole luonnollisestikaan vertailua aikaisempiin kesiin. Ahvenanmaalle tehdyt t eivät ole tutkimuksessa mukana. Tuloksia tulkittaessa on muistettava, että havaintojen määrä on melko pieni seuraavien maiden kohdalla: Belgia, Itävalta, Latvia, Kiina ja Kanada. Näin näitä maita koskevien tulosten virhemarginaalit ovat suurempia kuin muiden maiden kohdalla. Tutkimusaineisto kerättiin kesällä 2002 seuraavissa kohteissa tehdyillä haastatteluilla: Itäraja: Vaalimaan, Nuijamaan ja Niiralan rajaasemilla Turku: Turun lentokenttä ja satama Hanko: satama Helsinki: Helsinki-Vantaan lentokenttä, Helsingin satamat (Länsiterminaali, Eteläsatama, Katajanokan terminaali, Kanavaterminaali, Makasiinilaituri, Sompasaari, Olympiaterminaali sekä Hernesaareen jääneet kansainväliset risteilymatkustajat Erottajalta takaisin satamaan kuljettavassa bussissa (osittain myös Katajanokalla)), junat Venäjälle (Tostoi, Repin, Sibelius) Lappi: Karigasniemen raja-asema, Tornion rajaasema

YHTEENVETO / kesä 2002 4 Saapuneiden määrä Kesällä 2002 saapui ilijoita Suomeen eniten Venäjältä (575.000). Toiseksi eniten (343.000) tuli Ruotsista ja kolmanneksi eniten Saksasta (274.000). Seuraavilla sijoilla olivat Viro (129.000 ja Norja (126.000). Iso-Britanniassa asuvia saapui 93.000 ja Yhdysvalloissa asuvia 77.000. Keski-Euroopan maista seuraavalla sijalla saapumismäärissä oli Alankomaat 60.000. Muista maista tulleiden saapumismäärät jäivät alle 50.000:n. Suomen kansalaisten suhteellinen osuus oli suurin eli yli neljännes Belgiasta tulleiden kohdalla. Lähes yhtä suuri (19 %) se oli Ruotsista saapuneissa. Myös Iso- Britanniasta ja Espanjasta saapuneiden joukossa oli paljon eli 17 % Suomen kansalaisia. Määrällisesti ylivoimaisesti eniten Suomen kansalaisia oli Ruotsista (65.000) tulleiden joukossa. Matkan tarkoitus lla olleiden osuus oli suurin Tanskasta (43 %) ja Ranskasta (38 %) tulleiden kohdalla. Venäjältä tuli työlla olleita määrällisesti selvästi eniten (109.000). Toiseksi eniten eli 60.000 oli työlla olleita Ruotsista tulleiden keskuudessa. lla olleiden suhteellinen osuus oli suurin Ruotsista saapuneiden joukossa. Heistä joka viides tuli Suomeen tuttavien tai sukulaisten takia. Luonnollisesti myös määrällisesti Ruotsista tuli ylivoimaisesti (70.000) eniten tuttava- tai sukulaisvierailijoita. lla vapaa-ajan lla olleiden osuus oli merkittävin eli 68 % Sveitsistä saapuneiden keskuudessa. Hieman alle 60 % vapaa-ajan ilijoita oli Italiasta, Alankomaista, Japanista ja Saksasta tulleiden keskuudessa. Määrissä mitattuna Venäjältä tuli selvästi eniten (287.000) muulla vapaa-ajan lla olleita. Seuraavilla sijoilla olivat Ruotsi ja Saksa, joista kummastakin kirjattiin 156.000. Neljänneksi eniten vapaa-ajan ilijoita tuli Norjasta (59.000). Muilla vapaa-ajan matkoilla olleiden joukossa oli Venäjältä tulleissa erityisen paljon ostoslaisia (154.000). Muista maista ei ostoksille Suomeen tultu. Jos ostosilijat jätetään luvusta pois, niin vapaa-ajan ilijoita tuli eniten Ruotsista (137.000) ja toiseksi eniten Venäjältä (129.000). lla lla olleet olivat pääasiassa kauttakulkuilijoita. Näiden suhteellinen osuus oli suurin Norjasta (32 %) ja Virosta (30 %) tulleiden kohdalla. Absoluuttisina määrinä Venäjältä tulleita kauttakulkulla olleita oli kuitenkin selvästi eniten (95.000). Seuraavaksi suurimmat kauttakulkuilijoiden määrät kirjattiin Virosta (38.000), Saksasta (37.0009 ja Ruotsista (33.000). 600,0 550,0 500,0 450,0 400,0 350,0 300,0 250,0 200,0 150,0 10 0,0 50,0 0,0 10 0 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Ruotsi Ruotsi Ruotsi Saapuneiden m äärä (1000) ja Suom en kansalaisten osuus (%) saapuneista Venäjä Maitse Laivalla Lent äen Suomen kansalaist en osuus Saapuneet (1000) asuinm aittain ja m atkan tarkoituksen m ukaan Venäjä Venäjä Saksa Saksa M uu vapaa-ajan mat ka M ont a syytä M uu mat ka Pakettilla olleiden osuudet asuinmaittain Saksa Norja Norja Norja Viro Viro Viro Iso-Britannia Iso-Britannia Iso-Britannia USA USA USA Japani Japani Japani Tanska Ranska Tanska Alankomaat Sveitsi Italia Paket t imat ka moneen maahan Paketti vain Suomeen M uu kuin paketti Tanska Ranska Ranska Alankomaat Alankomaat Sveitsi Sveitsi Espanja Italia Italia Belgia Espanja Espanja Itävalta Belgia Belgia Latvia Itävalta Itävalta Kiina Latvia Latvia Kanada Kiina Kiina 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Kanada Kanada Pakettilla olleet Pakettilla olleiden osuus kaikista saapuneista oli suurin japanilaisten (41 %) kohdalla. Myös Alankomaista ja Saksasta tulleista noin kolmannes oli pakettilla. Määrällisesti pakettimatkoja tehtiin selvästi eniten Saksasta (91.000). Ruotsista pakettilaisia tuli 35.000 ja Venäjältä 30.000. Jos tarkastellaan vain Suomeen suuntautuneita pakettimatkoja, niin Ruotsista tulleet nousevat kärkeen (32.000) ennen Venäjää (17.000) ja Saksaa (15.000). Suhteellisesti eniten vain Suomeen suun-

YHTEENVETO / kesä 2002 5 Aikaisemmat käynnit Suomessa Saapuneista Venäjältä tulleet olivat ylivoimaisesti kokeneimpia Suomen kävijöitä. Heistä yli puolet oli käynyt maassamme yli 10 kertaa ja keskimäärin aiempia käyntejä oli peräti 24. Virosta ja Ruotsista tuli ensikertalaisia Venäjän jälkeen vähiten. Aikaisempia käyntejä oli Norjasta tulleilla kuitenkin keskimäärin enemmän kuin ruotsalaisilla. Se johtui yli 10 kertaa käyneiden norjalaisten suurehkosta osuudesta. Ensikertalaisten osuus oli suurin kanadalaisten ja kiinalaisten kohdalla. Myös useimmista muista maista tulleista ensikertalaisia oli yli 80 %. Naapurimaidemme lisäksi poikkeuksia tästä säännöstä ovat vain Latvia, Belgia ja Iso-Britannia. Myös näistä maista tulleet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin keskimäärin selvästi alle yhden kerran. Määrällisesti ylivoimaisesti eniten ensikertalaisia tuli Saksasta (177.000). Seuraavalla sijalla oli Ruotsi (89.000). Venäjältä ja Norjasta tuli kummastakin yhtä paljon (57.000) ensi kertaa Suomessa käyneitä. Kysymystä ei esitetty Suomen kansalaisille eikä työlla olleille. Yöpymisten määrä Yöpymisten määrissä mitattuna Ruotsista tulleet (1,79 milj. yöpymistä) olivat ykkösinä ennen Saksasta saapuneita (1,61 milj. yöpymistä). Venäjältä saapuneiden yöpymismäärä jäi päiväkävijöiden runsaan määrän johdosta selvästi em. maita pienemmäksi (1,01 milj. yöpymistä). Seuraavalla sijalla yöpymismäärissä olivat Iso-Britanniasta (0,78 milj.). Yhdysvalloista, Norjasta ja Virosta tulleille kirjattiin kaikille vajaat puoli miljoonaa yöpymistä. Päiväkävijöitä tuli ylivoimaisesti eniten Venäjältä (370.000). Lähes kaksi kolmesta venäläisestä ei yöpynyt Suomessa. Ruotsista saapuneissa päiväkävijöitä oli toiseksi eniten (107.000). Virolaisten päiväkävijöiden määrä jäi puolta pienemmäksi (55.000). Saksasta tuli 48.000 ja Norjasta 31.000 päiväkävijää. Yöpymättömien suhteellinen osuus kaikista saapuneista oli venäläisten jälkeen suurin virolaisten ja latvialaisten (43 %) kohdalla. Ruotsista tulleista 31 % ei yöpynyt Suomessa. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työyöpymisiä kirjattiin ylivoimaisesti eniten venäläisille (328.000). Toisena olivat saksalaiset (177.000) ennen Ruotsista (114.000) ja Iso-Britanniasta (111.000) tulleita. sukulaisvierailijoiden yöpymisissä Ruotsista tulleet olivat ylivoimaisesti kärjessä (571.000 yöpymistä) ennen Venäjältä (189.000) ja Saksasta tulleita (170.000). Myös muiden vapaa-ajan matkojen yöpymisluvuissa Ruotsista tulleet olivat ykkösinä (956.000 yöpymistä). Saksasta tulleilla vastaava luku oli 886.000 ja Venäjältä tulleilla 398.000. Iso-Britanniasta saapuneet muut vapaa-ajan ilijat yöpyivät Suomessa 437.000 kertaa ja Norjasta tulleet 316.000 kertaa. Huomattavan korkea (312.000) yöpymismäärä kirjattiin myös Sveitsistä saapuneille. viipymä, vrk 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Ruotsi Ruotsi Venäjä Venäjä Aikaisemmat käyntikerrat Suomessa asuinmaittain Saksa Viipym ä (vrk) ja yöpym iset (1000) asuinm aittain Saksa Norja Norja Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska yli 10 kertaa 4-10 kertaa kolme kertaa kaksi kertaa yhd en kerran ei kertaakaan Alankomaat Yöpymiset Viipymä Viipymä (pl. Suomen kansalaiset) Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Majoitusmuodon mukaan tarkasteltuna kertyi hotelliyöpymisiä eniten Saksasta tulleille. Ruotsista ja Venäjältä tulleet olivat seuraavilla sijoilla ennen brittejä ja hollantilaisia. Myös muussa maksullisessa majoituksessa saksalaisyöpymiset olivat ylivoimaisesti tavallisimpia. Seuraavilla sijoilla olivat paljon leirintäalueita käyttäneet norjalaiset ennen brittejä ja hollantilaisia. Ranska Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyivät Ruotsista tulleet ylivoimaisesti eniten (919.000 yöpymistä). Myös venäläiset käyttivät tuttavia tai sukulaisia paljon (432.000 yöpymistä) majoitusmuotonaan. Saksasta tulleilla vastaava luku oli 336.000 sekä Iso-Britanniasta ja Virosta tulleilla kummallakin 223.000. lla tavalla maksuttomasti yöpyneitä tuli eniten Ruotsista (524.000 yöpymistä) ennen Saksaa (396.000) ja Venäjää tulleita (285.000). Myös Espanjasta saapuneiden, joiden joukossa Alankomaat Sveitsi Sveitsi Italia Italia Espanja Belgia Espanja Itävalta Belgia Latvia Itävalta Kiina Latvia Kanada Kiina 2 000,0 1 800,0 1 600,0 1 400,0 1 200,0 1 000,0 800,0 600,0 400,0 200,0 0,0 Kanada oli paljon kesäksi Suomeen tulleita suomalaisia yöpymismäärän ollessa suuri eli 230.000. Viipymä Espanjasta saapuneiden viipymä oli kaikkein pisin 11,4 yötä. Tämä johtui kuitenkin kesäksi Suomeen saapuneiden Espanjan suomalaisten pitkästä Suomen oleskelusta. Sveitsistä tulleet viipyivät myös pitkään (9,2 yötä) Iso- Britanniasta tulleiden viipyessä kolmanneksi kauimmin (8,3 yötä). Lyhin viipymä oli venäläisillä ja latvialaisilla, jotka oleskelivat Suomessa keskimäärin vain alle kaksi vuorokautta. Jos Suomen kansalaiset jätetään tarkastelusta pois, niin sveitsiläiset oleskelivat Suomessa kauimmin eli 8,9 yötä. Kanadalaiset ja britit viipyivät suunnilleen yhtä kauan eli noin viikon. Hollantilaisten ja espanjalaisten oleskelu kesti keskimäärin kuusi yötä. yöpymiset (1000)

YHTEENVETO / kesä 2002 6 Ikä, sukupuoli ja lapset Yhdysvalloista tulleiden keski-ikä oli vertailumaista selvästi korkein (50,4 vuotta). Noin 45- vuotiaita olivat Ruotsista, Saksasta ja Hollannista tulleet. Vain hieman näitä nuorempia olivat britit, japanilaiset, tanskalaiset, itävaltalaiset ja kanadalaiset. Virosta (35,2 vuotta) ja Latviasta (35,9 vuotta) tulleiden keski-ikä oli alhaisin. Myös Venäjältä, Japanista, Italiasta ja Kiinasta tulleet olivat keskimäärin alle 40-vuotiaita. Virosta ja Espanjasta saapuneista yli 50 % ja Latviasta sekä Norjasta tulleista lähes 50 % oli alle 35-vuotiaita, kun sen sijaan Saksasta tulleissa näitä oli vain vajaa 20 % ja Tanskasta tulleissa runsas 20 %. Senioriiässä (65- vuotta) olleiden osuus oli suurin eli noin 20 % Pohjois-Amerikasta tulleiden keskuudessa. Myös Saksasta tuli suhteellisesti paljon ja määrällisesti ylivoimaisesti eniten vanhimpiin ikäryhmiin kuuluvia. Naiset olivat enemmistönä ainoastaan Japanista ja Kanadasta tulleiden keskuudessa. Kiinasta ja Italiasta saapuneissa naisia oli vertailumaista suhteellisesti vähiten. Lapsia oli suhteellisesti useimmin mukana Norjasta (44 %) ja Latviasta tulleilla. Määrällisesti lasten kanssa matkustaneita saapui kuitenkin ylivoimaisesti eniten Venäjältä (103.000) ja Saksasta (91.000). Matkaseura Yksin matkustaneita oli suhteellisesti eniten Iso-Britanniasta ja Tanskasta tulleiden keskuudessa. lla olleiden osuus oli suurin juuri näistä maista tulleiden kohdalla. Perheen kanssa, mutta ilman lapsia saapuneiden osuus oli suurin Hollannista, Espanjasta ja Kanadasta tulleiden kohdalla. Ystävien kanssa tultiin yleisimmin Kanadasta ja melko usein myös Venäjältä ja Sveitsistä kun sen sijaan työtovereiden kera matkustaminen oli ylivoimaisesti suosituinta kiinalaisten keskuudessa. Rahan käyttö Matkaa kohti laskettuna Espanjasta tulleet käyttivät Suomessa eniten (723 ) rahaa. Se tosin johtui osaksi pitkään Suomessa viipyneistä Espanjan suomalaisista. Toiseksi eniten kuluttivat japanilaiset (613 ) ja seuraavaksi eniten Yhdysvalloista tulleet (470 ). Vähiten kuluttivat latvialaiset (72 ) ja virolaiset (86 ). Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna Yhdysvalloista ja Espanjasta tulleet työlla olleet kuluttivat a kohti eniten rahaa. Myös italialaisten työlaisten kulutus oli korkea. lla olleista USA:sta tulleiden kulutus a kohti oli suurin. Norjasta ja Espanjasta tulleet olivat tällä mittarilla mitattuna seuraavilla sijoilla. 10 0 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 10 0 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Ruotsi 1 200,00 1 000,00 800,00 600,00 400,00 200,00 0,00 Saapuneiden ikäjakaum a ja keski-ikä asuinm aittain Ruotsi Venäjä a kohti EUR Ruotsi Venäjä Saksa Saksa Rahan käytön (EUR) jakautuminen a kohti n tarkoituksen m ukaan asuinm aittain Venäjä työ sukulaiset, ystävät muu vapaa-ajan mat ka muu mat ka lla vapaa-ajan lla olleista japanilaiset nousivat a kohti lasketussa kulutuksessa kärkeen. Seuraavilla sijoilla olivat Espanjasta, Hollannista ja Sveitsistä tulleet vapaa-ajan ilijat. Norja Norja Saksa Viro Viro Norja Iso-Britannia Iso-Britannia USA USA Viro Japani Tanska Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Matkaseura asuinmaittain Japani Iso-Britannia Tanska USA Ranska Alankomaat Japani Sveitsi Tanska Italia Ranska Espanja Belgia Alankomaat Itävalta Sveitsi Itävalta Latvia Italia Latvia Kiina Kiina Espanja Kanada Kanada Belgia 55,0 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 keski-ikä 75-65-74 55-6 4 45-54 35-44 25-34 15-2 4 0-14 keski-ikä Useita edellisestä M uu mat kaseura Työtoverit Ystävät Perhe, lapsia Perhe, ei lap sia Yksin Itävalta Latvia Kiina Kanada

YHTEENVETO / kesä 2002 7 Päivää kohti laskettuna japanilaiset kuluttivat rahaa selvästi eniten eli 141. Myös kiinalaisten kulutus oli korkea (101 ). Seuraavilla sijoilla olivat päivää kohti lasketussa kulutuksessa tanskalaiset (70 ), hollantilaiset (58 ) ja italialaiset (55 ). lla olleista Espanjasta ja Iso- Britanniasta tulleet kuluttivat rahaa päivää kohti eniten. 200,00 180,00 160,00 140,00 120,00 Rahan käytön jakautum inen päivää kohti m atkan tarkoituksen m ukaan asuinm aittain työ sukulaiset, ystävät muu vapaa-ajan mat ka muu mat ka Sukulaisten tai ystävien luo tulleilla kulutus oli melko alhainen sen ollessa kuitenkin suurin Espanjasta ja Japanista saapuneilla. lla vapaa-ajan lla olleista japanilaisten päiväkohtainen rahan käyttö oli vertailumaista ylivoimaisesti suurinta. Kiinalaiset olivat toisella tilalla ja paljon ostosmatkoja tehneet venäläiset kolmantena. 100,00 80,00 60,00 40,00 20,00 0,00 Vähiten päivää kohti kuluttivat n tarkoituksesta riippumatta virolaiset ja latvialaiset ilijat. Ruotsi Venäjä Saksa Norja Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Latvia Kiina Kanada Matkailutulo Matkailutuloa Suomeen jäi eniten (125 milj. ) Venäjältä tulleilta ilijoilta. Seuraavilla sijoilla olivat Saksasta (79 milj. ) ja Ruotsista (61 milj. ) saapuneet. Muista maista saatu ilutulo jäi selvästi pienemmäksi. Yli 30 miljoonaa euroa jäi rahaa kuitenkin Iso-Britanniasta (38 milj. ), Yhdysvalloista (36 milj. ) ja Norjasta (31 milj. ) tulleilta. ja lukuun ottamatta venäläisiltä jäi aina maahamme rahaa eniten n tarkoituksesta riippumatta. Sen sijaan Ruotsista saapuneet sukulaisten tai ystävien luo tulleet jättivät rahaa enemmän kuin muista maista tästä syystä Suomeen saapuneet. Markkinointitoimenpiteiden vaikutus Latvialaisista yli puolet ja japanilaisista, italialaisista sekä saksalaisista yli 40 % ilmoitti eri markkinointitoimenpiteiden vaikuttaneen päätökseensä. Määrällisesti venäläisiä oli näissä eniten (186.000) ja saksalaisia toiseksi eniten (111.000). muiden maiden kohdalla markkinointitoimenpiteiden vaikutus oli ilijamäärissä mitattuna selvästi pienempi. Myös rahassa mitattuna markkinointitoimenpiteiden vaikutus oli suurin Venäjällä (37 milj. ). Mittaus on tehty kertomalla vapaaajan lla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) rahan käyttö niiden määrällä, jotka ovat ilmoittaneet markkinointitoimenpiteiden vaikuttaneen päätökseen. Toiseksi suurin vaikutus oli saksalaisten (27 milj. ) ja kolmanneksi suurin japanilaisten (14 milj. ) kohdalla. Myös Norjan ja Alankomaiden kohdalla päästiin vaikutuksessa yli 10 miljoonaan euroon. Belgian, Latvian, Kiinan ja Kanadan osalta ilutulovaikutusta ei voitu laskea. a kohti ilijamäärä 140,0 120,0 100,0 800,00 700,00 600,00 500,00 400,00 300,00 200,00 80,0 60,0 40,0 20,0 100,00 0,0 200,0 180,0 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,00 0,0 Ruotsi Ruotsi Ruotsi Rahan käyttö (EUR) m atkaa ja päivää kohti asuinm aittain Venäjä Venäjä M at kaa koht i Päivää koht i Saksa Norja Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia M atkailutulo (m ilj. EUR) asuinm aittain Itävalta muu mat ka muu vapaa-ajan mat ka sukulaiset, ystävät työ M arkkinointitoimenpiteiden avulla saatujen ilijoiden määrä ja ilutulovaikutus asuinmaittain Venäjä Saksa Saksa Norja Norja Viro Viro Iso-Britannia Iso- Britannia USA USA Japani ilijamäärä ilutulovaikutus Japani Tanska Tanska Ranska Alankomaat Ranska Alankomaat Sveitsi Sveitsi Italia Italia Espanja Espanja Belgia Belgia Itävalta Latvia Itävalta Latvia Kiina Latvia Kiina Kanada Kiina Kanada 160,00 140,00 120,00 100,00 80,00 60,00 40,00 20,00 0,00 Kanada 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 päivää kohti ilutulovaikutus, milj.

YHTEENVETO / kesä 2002 8 Arviot ilupalvelusten laadusta ja hinnasta Eri maista saapuneet arvioivat Suomen ilupalvelusten laadun keskimäärin melko hyväksi. Arviot vaihtelivat välillä 3,75-4,31 asteikolla, jossa 1 = erittäin huono ja 5 =erittäin hyvä. Vähiten pisteitä antoivat belgialaiset, tanskalaiset ja italialaiset. Parhaimman arvosanan myönsivät Yhdysvalloista tulleet ilijat. Arviot ilupalvelusten hintatasosta saivat selvästi huonommat pisteet. Myös vaihteluväli oli suurempi eli 2,11-3,04. Huonoimman vastineen rahoilleen kokivat saaneensa kiinalaiset, virolaiset ja espanjalaiset. Parhaimmat pisteet ilupalvelusten hinnoille antoivat norjalaiset. 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 Ruotsi A rviot Suomen ilupalvelusten laadusta ja hinnasta (5 = erittäin hyvä / erittäin edullinen...1 = erittäin huono / erittäin kallis) asuinmaittain Venäjä Saksa Norja Viro M at kailup alvelust en hint a Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Alankomaat M at kailupalvelust en laat u Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Latvia Kiina Kanada

RUOTSI (1.6.-30.9.2002) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset HUOM! Ahvenanmaa ei ole tutkimuksessa mukana Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Ruotsissa asuvia saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) kesällä 2001 kaikkiaan 343.300 eli vähemmän kuin edelliskesänä (384.800). Näistä 19 % (65.200) oli Suomen kansalaisia. Laivalla saapuneita oli valtaosa (71 %, 244.500). Lentäen saapuneita oli (81.900) ja maitse tuli 17.000. Saapuneiden kokonaismäärän lasku johtui laivalla tulleiden selvästä vähenemisestä lentoteitse matkustaneiden lisääntyessä. Yli kolmannes (121.000) Ruotsista tulleista saapui Suomeen heinäkuussa. Elokuu oli toiseksi suosituin kuukausi vajaan neljänneksen (80.000) tullessa tuolloin. Lähes puolet (156.100) Ruotsista tulleista oli vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai t). lla tuli 85.300, joista lähes 80 % kävi sukuloimassa. lla oli 70.100. Muista matkoista (34.100) kauttakulku (33.100) oli pääasiallisin syy. Viimeksi mainittua lukuun ottamatta saapuneiden määrä väheni kaikissa muissa ryhmissä. Ruotsista tulleista 10 % (35.300) oli pakettilla. Näistä matkoista valtaosa (31.900) suuntautui pelkästään Suomeen. Pakettimatkojen määrä väheni selvästi edelliskesästä ja oli myös alhaisempi kuin kesällä 1999 ja 2000. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 219 ja päivää kohti hintaa lle tuli 60. Lentäen Laivalla Maitse Saapum iset (1000) liikennem uodoittain 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 Saapum iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan M uu vapaa-ajan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 YHTEENSÄ 343,3 60,2 Kongressit ja seminaarit 4,3 Työhön liittyvät opinnot 2,0 työ 53,9 70,1 Tuttavavierailu 9,4 Sukulaisvierailu 60,7 vapaa-ajan 156,1 Ostokset 0,6 Ulkoilma-aktiviteetit 6,5 vapaa-ajan 137,4 Risteily 11,6 Monen maan kierto 0,0 34,4 Opiskelu 1,0 Kauttakulku 33,1 syy 0,3 Monta syytä 22,5 + vapaa-aika 2,7 + sukulaiset tai tuttavat 0,4 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 10,0 Monta työsyytä 0,3 Monta vapaa-ajan syytä 4,9 yhdistelmä 4,2 Saapuneet sukupuolen mukaan M onta syytä Ruotsista tulleista 55 % (189.000) oli miehiä. lla olleista 70 % oli miehiä, kun taas vapaa-ajan lla olleissa naiset olivat enemmistönä. Kesään 2001 verrattuna naisten osuus saapuneista kasvoi hieman. Pakettimatkojen (1000) määrä 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan miehiä naisia 41,7 18,6 34,8 35,3 vapaa-ajan 85,0 71,1 15,7 18,8 Monta syytä 11,6 11,0 Yhteensä 188,8 154,8

RUOTSI / kesä 2002 10 Saapuneet asuinalueittain Lähes puolet (167.900) Ruotsista Manner-Suomeen saapuneista oli tukholmalaisia. Toiseksi eniten tulijoita (65.500) oli Tukholman ympäristön maakunnista ja Värmlandista. Saapuneiden määrä väheni edelliskesästä kaikista maakunnista. Suhteellisesti väheneminen oli voimakkainta Skånesta, josta vuotta aikaisemmin oli ollut voimakasta nousua. Lentäen Ruotsista saapuneista yli puolet (43.100) tuli Tukholman alueelta. Myös Göteborgin (12.300) ja Tukholmasta länteen sijoittuvalta alueelta (11.900) tuli melko paljon lentomatkustajia. Laivallakin saapuneista lähes puolet (118.300) oli tukholmalaisia ja runsas viidennes Tukholman lähimaakunnista sekä Värmlandista. lla olleista saapui yli puolet (32.200) Tukholmasta. Myös tuttavien ja sukulaisten luo tulleista yli puolet (36.200) oli Tukholmasta. Seuraavina olivat Tukholman ympäristömaakunnat (13.600) ja Göteborgin seutu (9.000). Muiden vapaa-ajan ilijoiden kohdalla tukholmalaisten osuus oli hieman pienempi (73.100) vajaan viidenneksen (29.900) tullessa pääkaupungin ympäristömaakunnista ja Värmlandista. Kolmantena oli Göteborgin seutu (13.700). Saapuneet ikäryhmittäin Ruotsista saapuneiden keski-ikä (45,3 vuotta) nousi lähes kaksi vuotta edellisen kesän tasolta. Määrällisesti suurin ikäryhmä oli 35-44 vuotta (74.000) määrän pysyessä suunnilleen edelliskesän tasolla. Yli 60.000 saapui myös 45-54- vuotiaita ja 55-64-vuotiaita. Myös näihin ikäryhmiin kuuluvien määrät olivat suunnilleen samat kuin kesällä 2001. Sen sijaan nuorimpiin ikäryhmiin kuuluvien ja toisaalta eläkeiässä olevien määrät vähenivät. Miesten ja naisten keski-ikä oli lähes sama. Miehet olivat enemmistönä kaikissa muissa paitsi eläkeiässä olevien ikäryhmissä. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työlla olleet olivat jonkin verran keskimääräistä nuorempia. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Lähes puolet (89.000) Ruotsista tulleista oli ensi kertaa Suomessa. Kerran tai kaksi kertaa aiemmin käyneitä oli kumpiakin noin 35.000. Keskimäärin Ruotsista tulleet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin 1,6 kertaa. Kysymystä ei esitetty Suomen kansalaisille eikä työlla olleille. Lähtöalue Lentäen Laivalla Maitse Yhteensä 82,0 244,5 17,1 Skåne (1) 4,6 8,7 1,0 Halland, Västra Götaland (2) 12,3 21,0 0,3 Blekinge, Kronoborg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (3) 5,4 15,9 5,2 Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (4) 11,9 52,3 1,4 Stockholm (5) 43,1 118,3 6,1 Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (6) 3,3 25,0 0,5 Västerbotten, Norrbotten (7) 1,4 3,3 2,6 Saapuneet asuinalueittain (1) Skåne (2) Halland, Västra Götaland (3) Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (4) Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (5) Stockholm (6) Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (7) Västerbotten, Norrbotten 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 Lähtöalue Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 60,3 70,1 156,1 34,5 13,5 Skåne (1) 3,8 2,5 5,7 1,1 0,5 Halland, Västra Götaland (2) 5,6 9,0 13,7 2,5 1,3 Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (3) 4,1 4,2 10,4 5,8 0,2 Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (4) 10,5 13,6 29,9 5,1 1,6 Stockholm (5) 32,2 36,2 73,1 16,8 8,6 Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (6) 3,6 3,8 18,8 1,9 1,0 Västerbotten, Norrbotten (7) 0,5 0,8 4,5 1,3 0,3 Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Tuttava tai vapaaajan Yhteensä 343,3 188,7 154,6 60,2 70,0 156,0 57,1 0-14 31,3 18,4 12,9 0,2 9,0 17,8 4,3 15-24 23,8 12,7 11,1 2,1 7,3 9,2 5,1 25-34 55,4 28,7 26,7 15,2 10,8 22,8 6,6 35-44 74,0 42,6 31,4 15,4 11,2 32,9 14,4 45-54 68,1 39,8 28,3 18,1 12,3 25,2 12,6 55-64 62,1 34,6 27,5 8,0 12,6 31,1 10,5 65-74 22,3 8,4 13,9 0,8 5,6 13,2 2,7 75-6,3 3,5 2,8 0,4 1,2 3,8 0,9 keski-ikä 45,3 45,2 45,3 43,9 45,1 46,1 44,1 0-14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 75- Saapuneet (1000) ikäryhmittäin 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0

RUOTSI / kesä 2002 11 Saapuneiden seura Ruotsista tulleista runsas puolet (181.000) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa. Lapsia oli mukana joka neljännellä (89.600). Yksin saapuneita oli 62.900, ystävien kanssa 32.400 ja työtovereiden kanssa 35.600. Edelliskesään verrattuna lasten kanssa saapuneiden määrä nousi jonkin verran ja oli nyt täsmälleen sama kuin kaksi vuotta aikaisemmin. Toisaalta perheen kanssa matkustaminen kokonaisuudessaan väheni selvästi, sillä ilman lapsia eli avio- tai avopuolison kanssa tulleiden määrä putosi oleellisesti kahden edellisen kesän tasosta. Yksin saapuneiden määrä väheni selvästi. Sen sijaan ystävien ja työtovereiden kanssa saapuneiden määrä kasvoi. Saapuneiden (1000) m atkaseura 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 180,0 Yksin Perhe, ei lapsia Perhe, lapsia Ystävät Työtoverit M uu mat kaseura Useit a ed ellisest ä Kohdealueet Suomessa Ruotsista tulleiden kohdealueet Manner-Suomessa olivat kesällä 2002 perinteiset eteläja länsirannikko. Pääkaupunkiseudun osuus oli vajaa kolmannes (109.600). Länsirannikko oli n kohteena 92.600:lla. Läpikulkulla (ei kohdetta) oli 29.800 Ruotsista tullutta. Työajan matkoista runsas puolet (31.900) suuntautui pääkaupunkiseudulle ja vajaa kuudennes (10.500) länsirannikolle. Tuttava- ja sukulaismatkoissa yli kolmannes (25.300) kohdistui Länsi-Suomeen + Pohjanmaalle ja runsaat 20.000 Uudellemaalle (ml. pääkaupunkiseutu) + Kymenlaaksoon. Myös muilla vapaa-ajanmatkoilla suunta oli sama pääkaupunkiseudun ollessa kuitenkin suosituin (56.100) Länsi- Suomen + Pohjanmaan päästessä runsaaseen 50.000:een. Yöpyneiden määrä Ruotsista tulleista lähes 70 % (237.000) yöpyi Suomessa. Määrä oli selvästi pienempi kuin kahtena edelliskesänä. Saapuneiden väheneminen kohdistuikin kokonaisuudessaan yöpyneisiin, sillä päiväkävijöiden määrä pysyi suunnilleen edelliskesän tasolla. Päiväkävijät olivat pääasiassa ruotsalaisia, sillä Ruotsin suomalaisista vain 7.100 ei yöpynyt Suomessa. Ruotsista tulleiden viipymä (5,2 yötä) oli suunnilleen sama kuin edelliskesänä. Ruotsista tulleiden Suomen kansalaisten viipymä oli huomattavasti pidempi eli 11,5 yötä. Jos Ruotsin suomalaiset jätetään luvuista pois, tulee ruotsalaisten keskiviipymäksi Suomessa 3,7 yötä. Yöpyneistä vajaa viidennes (46.100) viipyi vain yhden yön. Kaksi yötä viipyneitä oli lähes yhtä paljon (44.300). Myös 1-2 viikkoa viipyneitä oli melko paljon (37.100). Yli kaksi viikkoa oleskelleita oli noin 27.000, joista lähes puolet oli Suomen kansalaisia. Matkakohteet Suomessa Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Pääkaupunkiseutu 31,9 9,9 56,1 11,7 109,6 Uusimaa + Kymenlaakso 6,1 10,8 10,5 2,7 30,2 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 10,5 25,3 50,4 6,3 92,6 Häme + Keski-Suomi 4,0 8,3 12,7 1,5 26,6 Järvi-Suomi + Kainuu 0,9 6,5 9,0 2,1 18,6 Lappi 0,0 1,1 4,3 3,1 8,5 Monta kohdetta 0,3 2,4 4,5 0,9 8,0 Ei kohdetta 0,0 0,0 3,6 26,2 29,8 YHTEENSÄ 60,3 70,1 156,1 57,0 343,5 Pääkaupunkiseutu Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Ei yöpymistä 1yö 2 yötä Lappi Monta kohdetta 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä 15-21yötä 22-60 yötä yli 60 yötä Ei kohdetta Matkakohteet Suomessa 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 Viipymä Suomessa 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0

RUOTSI / kesä 2002 12 Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyminen oli Ruotsista tulleille suosituin majoitusmuoto. Sitä käytti yli 40 % (100.700) yöpyneistä. Kolmannes (78.800) majoittui hotelleihin. Oma asunto tai mökki oli käytettävissä vajaalla 30.000:lla, joista ilmeisesti huomattava osa Suomen kansalaisia. Muiden majoitusmuotojen käyttö jäi selvästi vähäisemmäksi. Sukulaisten tai tuttavien luona yöpyneiden määrä väheni selvimmin edelliskesästä. Myös hotelleissa yövyttiin aiempaa harvemmin. Maksullista majoitusta käytti yöpyneistä 45 % (105.800). lla yöpyneistä valtaosa (80 %, 32.600) käytti hotellimajoitusta. Tuttavien tai sukulaisten takia tulleet myöskin majoittuivat enimmäkseen näiden luona (83 %, 56.200). Muilla vapaa-ajan matkoilla yöpyneistä yli puolet (54.600) yöpyi joko sukulaisten tai tuttavien luona tai omassa asunnossa / mökillä. Yöpymisten määrä Ruotsista tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli kesällä 2002 Manner- Suomessa 1.793.200 eli vajaa 9 % (171.000) alhaisempi kuin kesällä 2001. Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Ruotsissa asuville kesällä 2002 Manner-Suomessa (pl. Ahvenanmaa) 183.376 yöpymistä, joka on 10 % vähemmän kuin kesällä 2001. lla olleet viipyivät Suomessa keskimäärin lyhimpään (1,9 yötä) ja tuttava- tai lla olleet pisimpään (8,1 yötä). Yöpymisiä kertyi eniten (955.600) vapaa-ajan matkoilla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat). lla olleiden yöpymismäärä oli matkojen lyhyen keston johdosta ainoastaan 114.000 eli runsaat 6 % kokonaisyöpymismäärästä. Ruotsin suomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli 42 % (760.000) eli ruotsalaisten osuudeksi yöpymisistä jäi 1.034.000. Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneita yöpymisiä kertyi selvästi eniten (918.900). Toisena oli muu maksuton mm. oma asunto tai mökki, joissa kirjattiin 524.300 yöpymistä. Hotelliyöpymisiä kertyi 191.500. ssa maksullisessa majoituksessa öitä oli 44.700. Jos monta majoitusta käyttäneiden yöpymismäärä lasketaan mukaan maksulliseen majoitukseen, niin sen osuudeksi kaikista yöpymisistä saadaan vajaat 20 %. Hotellimajoitusta käyttäneiden viipymä oli selvästi lyhin (2,4 yötä) samalla kun muussa maksuttomassa majoituksessa eli mm. omalla mökillä viivyttiin keskimäärin kaksi viikkoa. Lähtöalue Yöpyneet Päiväkävijät Päiväkävijöiden osuus Yhteensä 236,9 106,5 31,0 % Skåne (1) 9,7 4,6 32,2 % Halland, Västra Götaland (2) 26,7 6,8 20,3 % Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (3) 19,5 7,0 26,4 % Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (4) 47,1 18,4 28,1 % Stockholm (5) 112,2 55,3 33,0 % Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (6) 17,4 11,4 39,6 % Västerbotten, Norrbotten (7) 4,3 3,0 41,1 % vapaa-ajan Yhteensä Ei yöpymistä 19,6 2,7 48,6 35,7 106,6 Yhteensä 40,5 67,4 107,5 21,4 236,8 Hotelli, motelli 32,6 3,4 37,1 5,7 78,8 Retkeilymaja 0,7 0,1 1,6 0,0 2,4 Leirintäalue 0,0 0,5 2,3 0,2 3,0 Maaseutumajoitus 0,2 0,5 2,7 0,1 3,5 Tuttavat, sukulaiset 1,6 56,2 32,5 10,4 100,7 Oma asunto/mökki 1,6 3,5 22,1 2,3 29,5 Työnantajan asunto 0,9 0,0 0,0 0,0 0,9 majoitus 1,6 0,1 4,3 1,3 7,3 Monta majoitusta 1,3 3,1 4,9 1,4 10,7 vapaaajan Yhteensä Saapumiset 60,2 70,2 156,1 57,0 343,5 Öitä keskimäärin 1,9 8,1 6,1 2,7 5,2 Yöpymisiä yhteensä 114,0 570,9 955,6 152,7 1793,2 Hotelli, motelli maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton Monta majoitusta Saapumiset 78,9 8,8 100,7 37,5 10,7 Öitä keskimäärin 2,4 5,0 9,1 13,9 10,6 Yöpymisiä yhteensä 191,5 44,7 918,9 524,3 113,9 vapaa-ajan Hotelli maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton Monta majoitusta Yöpymiset (1000) n tarkoituksen mukaan 0,0 200,0 400,0 600,0 800,0 1000,0 1200,0 1400,0 Yöpymiset (1000) majoitusmuodon mukaan 0,0 200,0 400,0 600,0 800,0 1000,0 1200,0 1400,0 1600,0

RUOTSI / kesä 2002 13 Rahan käyttö Matkaa kohti Ruotsista tulleet käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 178,50 eli vähemmän kuin kesällä 2001 (208,60 ). Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 28,70 (31,30 kesällä 2001). Matkaa kohti työlla olleet käyttivät keskimääräistä enemmän rahaa ja muulla lla eli enimmäkseen kauttakulkulla olleet selvästi vähiten. Päivää kohti käytetyssä rahamäärässä erot olivat n tarkoituksen mukaan tarkasteltuna vielä suurempia. lla olleet käyttivät rahaa päivässä 2-3-kertaisen määrän muihin verrattuna. Päiväkävijöiden rahan käyttö oli yöpyneitä suurempaa (40,00 ). Eniten Ruotsista tulleet käyttivät rahaa ostoksiin (75,00 / ja 12,10 / päivä). Ravintoloihin (48 / ) ja majoitukseen (41 / ) kului suunnilleen yhtä paljon. Ruotsista tulleilta saatu ilutulo ilman Ahvenanmaata ja laivoilla tapahtunutta kulutusta oli yhteensä 61,3 milj. (73,5 milj. kesällä 2001). Matkailutulo väheni muilla matkoilla sekä tuttava- tai lla olleiden osalta. lla sekä muilla vapaa-ajan matkoilla olleilta saatu ilutulo kasvoi lievästi vuoden takaisesta. Hinta- ja laatumielipiteet Matkailijoiden hinta- ja laatukäsityksiä tutkittiin asteikolla 1= erittäin kallis / erittäin huono...5 = erittäin edullinen / erittäin hyvä. Ruotsista tulleet antoivat Suomen ilupalvelusten hintatasolle keskimäärin 2,36 pistettä laatutason sen sijaan saadessa selvästi enemmän pisteitä eli keskimäärin 3,92. Kysymystä ei ole aiemmin esitetty kesäilijoille, mutta talvella 2001-02 Ruotsista tulleet antoivat sekä hinta että laatutasolle hieman edellä mainittuja paremmat pisteet. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Ruotsista tulleista 12.900 ilmoitti Suomea koskevien mainosten ja esitteiden vaikuttaneen päätökseen tulla Suomeen. Suomea koskevat artikkelit, kirjat sekä radio- tai TV-ohjelmat vaikuttivat 8.300 Ruotsissa asuvan päätökseen. Omat aikaisemmat kokemukset Suomesta olivat kuitenkin ylivoimaisesti eniten (55.800) vaikuttanut tekijä. Myös ystävien ja sukulaisten suositus toi 26.600 henkeä Suomeen. vapaa-ajan Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 4,5 15,6 15,3 12,6 13,8 14,1 10,2 13,6 12,6 15,3 25,6 22,4 31,5 32,7 46,3 42,4 Matkaa kohti (EUR): 178,50 Päivää kohti (EUR): 28,70 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: päiväkävijät 40,00 päiväkävijät 40,00 työ 229,50 työ 79,40 sukulaiset, ystävät 146,20 sukulaiset, ystävät 16,00 muu vapaa-ajan 209,70 muu vapaa-ajan 29,40 muu 79,00 muu 21,50 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 2,00 Esimaksut 0,30 Majoitus 41,00 Majoitus 6,70 Ravintolat 48,00 Ravintolat 7,60 Ostokset 75,00 Ostokset 12,10 kulutus 12,00 kulutus 2,00 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 294,00 Hotelli, motelli 85,70 maksullinen 337,00 maksullinen 56,20 majoitus 207,00 majoitus 18,10 Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 3,5 miljoonaa. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Luontoaktiviteettien harrastaminen Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TVohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet Matkamessut tai muu tapahtuma MIKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus Ruotsissa asuvista 38 % (130.000) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotakin ulkoilma-aktiviteettia. Näistä yli 70 % (93.000) jäi ryhmään muut ulkoilma-aktiviteetit. Listatuista aktiviteeteista suosituinta oli kalastus (20.600 harrastajaa). Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä 90 % YHTEENSÄ 38 % 130,5 Kalastus 6 % 20,6 Vaellus (yli 3 tuntia) 1 % 3,4 Melonta, koskenlasku 0 % 0,0 Golf 2 % 6,9 Pyöräily pyöräreiteillä 2 % 6,9 Järjestetyt pyöräretket 0 % 0,0 Ratsastus 0 % 0,0 t ulkoilma-ktiviteetit 27 % 92,7 100 %

RUOTSI / kesä 2002 14 MEK / Tukholma: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Kesällä 2002 tuttavien ja sukulaisten luona yöpyneitä oli eniten (918.900), seuraavana muu maksuton majoitus (oma asunto tai mökki, 534 300). Hotelliyöpymisiä kertyi 191.500 ja muuta maksullista majoitusta 44.700. Kaiken kaikkiaan yöpymiset vähenivät noin 9% (Ahvenanmaa -10%). Ruotsin suomalaisten osuus yöpymisistä oli 42%. Positiivista kehitystä matkustamisessa ilmeni sikäli, että lähes puolet saapuneista oli ensi kertaa Suomessa. Myös ystävien ja työtovereiden kanssa saapuneiden määrä kasvoi. Vapaa-ajan matkoilla naiset olivat enemmistönä. Kyseiset yöpymisluvut osoittavat, että Ruotsin valtaväestö tarjoaa vielä runsaan potentiaalin suomalaiselle iluelinkeinolle. Hotelliyöpymisiä on edelleenkin yllättävän vähän siitä huolimatta, että myös laivayhtiöt ovat alkaneet myydä enemmän destinaatiopaketteja pelkän risteilyn ohella. "Vi ses i Finland"- tavaramerkkimme toistuu kaikessa kampanjoinnissamme laivayhtiöiden kanssa ja vaikuttaa myös ns. "repeat visitors"- kävijöihin ensikertalaisten lisäksi. Valtaosa ilijoista tulee edelleenkin Suur-Tukholman alueelta, mikä on luontainen kattavuusalue markkinointitoimenpiteitä suunniteltaessa. Naiset tekevät useimmiten päätökset perheissä ja kommunikaatiostrategiamme ydin "pehmeät arvot" on valittu tämä huomioiden. Tärkein kohderyhmä on edelleenkin lapsiperheet, joille turvallisuus ja laatunäkökohdat ovat tärkeitä. Korkea laatu korostuu vielä enemmän yrityskokouskampanjassa, joka on toinen pääkampanjamme Ruotsissa vuonna 2003. Tällä hetkellä huono taloudellinen tilanne vaikuttaa kampanjan menestykseen, mutta jatkossa kasvua on tulossa, kunhan perustyö on tehty ja yhteistyö liikenneyhtiöiden kanssa on kohdallaan. Off-season aikaan houkutellaan nuorempia (24-35 vuotta) matkustajia, joihin vetoavat Suomen muodikkuus ja trendikkyys. Näistä ruotsalainen media kirjoittaa ahkerasti. Suomi kulttuurikohteena viehättää kylpylöiden ohella etenkin naisia. Tyky-asiat ovat tulossa vauhdilla kuvaan mukaan ja tällä saralla on uusia mahdollisuuksia matkustajamäärien kasvattamiseen.

VENÄJÄ (1.6.2002-30.9.2002) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Venäjällä asuvia saapui Suomeen (pl. Ahvenanmaa) kesällä 2002 kaikkiaan 575.100 eli 158.000 enemmän kuin edelliskesänä (415.400). Todellinen lisäys oli kuitenkin pienempi, sillä Niiralan rajanylityspaikka ei ollut mukana vuoden 2001 tutkimuksessa. Saapuneista 10 % (5.800) oli Suomen kansalaisia. Suurin osa (84 %, 484.300) saapui maarajan kautta. Laivalla tulleiden määrä (72.000) määrä kasvoi merkittävästi edelliskesästä ja myös lentäen tulleiden luku (18.800) oli kasvussa. Runsas kolmannes (210.000) venäläisistä saapui Suomeen heinäkuussa joka neljännen (140.000) tullessa kesäkuussa. Puolet (287.100) venäläisistä oli vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai t) ja näistä edelleen suurin osa (154.400) ostoslla sekä 45 % (128.900) loma- tai huvilla. lla oli 40.100 ja työlla 108.500 venäläistä. Muista matkoista (96.000) kauttakulku (95.100) oli syynä lähes kaikilla. Noin 30.000 saapuneista venäläisistä oli pakettilla. Näistä matkoista suurin osa (17.300) suuntautui pelkästään Suomeen. Kuitenkin moneen maahan suuntautuneiden pakettimatkojen määrä kasvoi voimakkaimmin. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 151,00 ja päivää kohti lle tuli hintaa 38. Lentäen Laivalla Maitse Saapumiset (1000) liikennemuodoittain 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 Saapumiset (1000) n tarkoituksen mukaan vapaa-ajan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 YHTEENSÄ 575,1 108,5 Kongressit ja seminaarit 2,2 Työhön liittyvät opinnot 1,3 työ 105,0 40,1 Tuttavavierailu 18,6 Sukulaisvierailu 21,5 vapaa-ajan 287,1 Ostokset 154,5 Ulkoilma-aktiviteetit 1,6 vapaa-ajan 128,9 Risteily 1,3 Monen maan kierto 0,8 96,0 Opiskelu 0,9 Kauttakulku 95,1 syy 0,0 Monta syytä 43,4 + vapaa-aika 9,6 + sukulaiset tai tuttavat 0,6 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 9,4 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 17,9 yhdistelmä 5,9 Saapuneet sukupuolen mukaan Monta syytä Venäjältä tulleissa oli miehiä (295.600) hieman naisia enemmän. lla olleista yli 70 % oli miehiä, kun taas vapaa-ajan lla olleissa naiset olivat enemmistönä. Kesään 2002 verrattuna naisten osuus saapuneista on selvästi kasvanut. Pakettimatkojen (1000) määrä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan miehiä naisia 77,2 31,3 15,3 24,8 vapaa-ajan 144,3 142,7 41,2 54,8 Monta syytä 17,6 25,7 Yhteensä 295,6 279,3

VENÄJÄ / kesä 2002 16 Saapuneet asuinalueittain Lähtöalue Lentäen Laivalla Maitse Yhteensä 18,8 72,0 484,3 Lentäen saapuneista lähes puolet tuli Moskovasta. Laivalla Pietari 8,6 43,2 344,4 saapuneista eli lähinnä kauttakulkuilijoista 60 % Moskova 6,3 13,4 40,4 (43.200) oli Pietarin alueelta. Edellisestä kesästä määrä moninkertaistui. Maitse saapuneista yli 70 % (344.400) oli Pie- Euro-Venäjä 2,5 11,3 95,0 Aasian Venäjä 1,4 4,1 4,5 tarin alueelta. Määrä oli melko tarkkaan sama kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan Niiralan rajanylityspaikan mukaan otto tutkimukseen aiheutti sen, että Euro-Venäjältä (sis. mm. Karjalan) maitse tulleiden määrä moninkertaistui kesästä 2001. lla olleita tuli eniten Pietarin alueelta (74.300) määrän kuitenkin vähentyessä edelliskesästä. Tuttavien tai sukulaisten luokse saavuttiin sen sijaan suurimmaksi osaksi Karjalasta. Muilla vapaa-ajanmatkoilla Pietarin osuus oli 72 % (208.100) määrän noustessa yli 50.000 vuoden takaisesta. Myös kauttakulkuilijat tulivat 70 %:sesti Pietarin alueelta. Saapuneet ikäryhmittäin Venäjältä saapuneiden keski-ikä (36,9 vuotta) alentui edelleen aikaisempiin kesiin verrattuna. Määrällisesti suurin ikäryhmä oli 35-44 vuotta (175.800). Eniten kuitenkin kasvoi edelliskesästä ikäryhmään 25-34 vuotta kuuluvien määrä (160.100). Tämä trendi jatkui jo kolmatta vuotta. Myös lasten (alle 15 vuotta) ja nuorten määrät kaksinkertaistuivat kesästä 2001. Voimakasta kasvua kirjattiin samoin vanhempiin ikäluokkiin (45-64 vuotta) kuuluvien saapumismäärissä. Miesten ja naisten keski-iässä ei ollut eroja. Myöskään n tarkoituksen mukaan tarkasteltuna keski-ikä ei vaihdellut kovin paljon. lla olleet olivat vanhimpia (keski-ikä 39,6 vuotta) ja muulla vapaa-ajan lla olleet nuorimpia (keski-ikä 36,0 vuotta). Lähtöalue Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 108,5 89,0 287,1 83,2 43,4 Pietari 74,3 29,0 208,1 57,9 26,9 Moskova 12,9 2,0 21,4 19,2 4,6 Euro-Venäjä 20,1 57,9 55,5 0,0 11,3 Aasian Venäjä 1,2 0,1 2,1 6,1 0,6 Pietari Moskova Euro-Venäjä Aasian Venäjä Saapuneet asuinalueittain 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 400,0 450,0 Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Tuttava tai vapaa-ajan Yhteensä 596,3 317,4 278,9 113,5 40,2 287,0 139,0 0-14 22,5 10,7 11,8 0,9 0,9 10,7 10,1 15-24 60,3 25,9 34,4 13,4 3,7 28,0 15,2 25-34 160,1 97,0 63,1 32,8 9,9 89,8 27,4 35-44 175,8 92,9 82,9 32,0 9,7 91,9 42,2 45-54 113,0 52,9 60,1 23,6 10,1 50,1 29,2 55-64 35,3 13,6 21,7 4,9 5,1 13,6 11,8 65-74 7,6 2,7 4,9 0,8 0,8 2,9 3,1 75-21,7 21,7 0,0 5,1 0,0 0,0 0,0 Keski-ikä 36,9 36,9 37,0 37,3 39,6 36,0 37,4 Aiemmat käyntikerrat Suomessa Venäläisistä 15 % (57.200) oli ensi kertaa Suomessa. Yhdestä kolmeen kertaa käyneistä oli runsaat 60.000, mutta enemmistö venäläisistä oli kuitenkin käynyt Suomessa aiemmin jo useita kertoja. Niinpä keskimäärin Venäjältä tulleet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin peräti 24,5 kertaa. Kysymystä ei esitetty Suomen kansalaisille eikä työlla olleille. Saapuneet (1000) ikäryhmittäin 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 180,0 200,0 0-14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 75-

VENÄJÄ / kesä 2002 174 Saapuneiden seura Venäläisistä 37 % (214.000) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa. Lapsia oli mukana 19 %:lla (79.700) saapuneista. Yksin saapuneita oli runsaat 120.000 ja lähes yhtä moni (113.700) oli lla ystävien kanssa. Työtoverien kanssa matkusti 47.000 venäläistä. Edelliskesään verrattuna lapsien sekä toisaalta ystävien kanssa saapuneiden määrä nousi selvästi. Yksin nneiden määrä oli lievässä laskussa. Kohdealueet Suomessa Venäläisten suosituin kohdealue kesällä 2002 oli edelleen Järvi-Suomi + Kainuu, jossa venäläisistä vieraili vajaa kolmannes (174.300). Toisena oli pääkaupunkiseutu (26 %, 152.100) ja kolmantena muu Uusimaa + Kymenlaakso (14 %, 80.100). Muiden alueiden osuus jäi vähäiseksi kiertoilunkin ollessa lähes olematonta. Työajan matkojen suosituin kohde oli pääkaupunkiseutu (34 %, 37.100) Järvi-Suomen + Kainuun osuuden ollessa 30 % (32.700). Myös tuttava- tai illa käytiin enimmäkseen em. alueilla. Sen sijaan muilla vapaa-ajanmatkoilla Järvi-Suomen + Kainuun osuus oli selvästi suurin (40 %, 114.700) pääkaupunkiseudun saadessa 28 % (81.300) kävijöistä. Yksin P erhe, ei lapsia P erhe, lapsia Ystävät Työtoverit M uu seura Useita edellisestä Saapuneiden (1000) m atkaseura 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 Järvi-Suomi + Kainuu sekä pääkaupunkiseutu kasvattivat voimakkaimmin kävijämääriä kesään 2001 verrattuna. Uusimaa, Kymenlaakso, Häme ja Keski-Suomi menettivät markkinaosuuksia. Kauttakulkuilun huima lisääntyminen näkyi ei kohdetta -määrän voimakkaana lisääntymisenä. Matkakohteet Suomessa Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Pääkaupunkiseutu 37,1 11,7 81,3 22,0 152,1 Uusimaa + Kymenlaakso 22,7 7,9 41,8 7,6 80,1 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 1,9 4,1 6,6 5,5 18,1 Häme + Keski-Suomi 5,3 3,0 7,1 1,6 17,0 Järvi-Suomi + Kainuu 32,7 11,8 114,7 15,1 174,3 Lappi 2,0 0,4 2,2 0,8 5,4 Monta kohdetta 0,3 0,1 0,8 0,2 1,4 Ei kohdetta 0,2 0,0 0,4 80,2 80,9 YHTEENSÄ 108,5 40,2 287,1 139,3 575,1 P ääkaupunkiseutu Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + P ohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suo mi + Kainuu Matkakohteet Suomessa 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 Yöpyneiden määrä Venäläisistä 36 % (205.500) yöpyi Suomessa. Yöpyneiden osuus oli sama kuin kesällä 2001 määrän kuitenkin noustessa yli 50.000:lla. Päiväkävijöiden määrä kasvoi kuitenkin vielä enemmän eli yli 100.000:lla. Pietarin alueelta tulleiden kohdalla päiväkävijöiden osuus oli keskimäärin korkein. Venäläisten viipymä Suomessa lyheni hieman ja oli nyt 1,8 yötä (kesällä 2001 1,9 yötä). Jos mukaan ei lasketa Venäjältä saapuneita Suomen kansalaisia, niin viipymä lyhenee edelleen ollen 1,7 yötä. Suomen kansalaiset viipyivät tänne tullessaan keskimäärin 6,9 yötä. Yöpyneistä lähes joka kolmas (66.700) viipyi vain yhden yön. Määrällisesti seuraavaksi eniten oli kaksi yötä viettäneitä (42.300. Näiden määrät lisääntyivät selvästi edelliskesästä. Myös 1-3 viikkoa viipyneiden määrät nousivat, mutta näiden osuus kaikista yöpyneistä on niin pieni, että keskiviipymää ne eivät pystyneet nostamaan. Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Viipymä Suomessa 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 400,0 Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä 15-2 1 yö t ä 22-60 yötä yli 60 yö tä

VENÄJÄ / kesä 2002 18 Venäläisten suosituimmat yöpymismuodot Suomessa olivat tuttavat ja sukulaiset (81.000) sekä hotellimajoitus (70.400). Leirintäalueella yöpyi 16.000 venäläistä. Oma asunto tai mökki oli käytössä 10.900:lla työnantajan tarjotessa majoituksen 12.500:lle. Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyneiden määrä nousi edelliskesästä eniten. Vaikka hotellimajoitustakin käytettiin entistä useammin, niin edelliskesänä näiden kummankin majoitusmuodon käyttö oli vielä yhtä suurta. Myös leirintäalueiden ja työantajan asunnon käyttö majoitusmuotona oli selvästi entistä yleisempää. Maksullista majoitusta käytti yöpyneistä 50,6 % (103.900). lla yöpyneistä (36 %, 16.700) käyttivät hotellimajoitusta. Tuttavien tai sukulaisten takia tulleet myös majoittuivat enimmäkseen näiden luona (28.900 yöpynyttä). Muilla vapaa-ajan matkoilla olleet käyttivät eniten hotellia (43.600). Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyi 33.200 ja leirintäalueella 12.600 venäläistä vapaa-ajan ilijaa. Yöpymisten määrä Venäläisten kokonaisyöpymismäärä oli kesällä 2002 Suomessa 1.008.500 eli 38 % korkeampi kuin kesällä 2001. Osa tästä lisäyksestä johtui Niiralan rajanylityspaikan tulemisesta mukaan otokseen. Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Venäjällä asuville kesällä 2002 yhteensä 155.634 yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) eli täsmälleen yhtä paljon kuin edellisenä kesänä. Tässä tutkimuksessa venäläisten hotelliyöpymisten määräksi saatiin enemmän eli 185.000, jossa oli myös selvää kasvua edellisvuodesta. lla olleiden viipymä oli pisin eli 4,7 yötä eli suunnilleen sama kuin vuotta aiemmin. Muilla vapaa-ajan matkoilla olleet sen sijaan oleskelivat Suomessa keskimäärin vain 1,4 yötä. laisten viipymä asettui näiden väliin ollen 3,0 yötä. lla olleiden yöpymismäärä olikin 328.300 eli selvästi suurempi kuin kesällä 2001. Kaikista yöpymisistä eniten (398.300) kirjautui kuitenkin muilla vapaa-ajan matkoilla olleiden tiliin. Kasvua edelliskesästä oli 117.000 yöpymistä. Hotellia majoitusmuotoon käyttäneiden viipymä oli kaikista majoitusmuodoista lyhin eli keskimäärin 2,6 yötä. Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyneiden viipymä oli pisin (5,3 yötä). Yöpymisten määrissä mitattuna tämän majoitusmuodon suosio kasvoi edellisvuodesta eniten. Venäjän suomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli 2,4 % (24.200) eli venäläisten osuudeksi yöpymisistä jäi 984.300. Lähtöalue Yöpyneet Päiväkävijät Päiväkävijöiden osuus Yhteensä 205,4 369,7 64,3 % Pietari 131,7 264,5 66,8 % Moskova 27,6 32,4 54,0 % Euro-Venäjä 41,8 67,0 61,6 % Aasian Venäjä 4,3 5,8 57,4 % vapaa-ajan Yhteensä Ei yöpymistä 62,7 10,0 185,4 111,6 369,7 Yhteensä 46,0 30,2 101,6 27,7 205,5 Hotelli, motelli 16,7 0,7 43,6 9,4 70,4 Retkeilymaja 0,8 0,0 0,2 0,3 1,3 Leirintäalue 1,3 0,0 12,6 2,1 16,0 Maaseutumajoitus 0,2 0,0 0,3 0,0 0,5 Tuttavat, sukulaiset 9,7 28,9 33,2 9,2 81,0 Oma asunto/mökki 3,1 0,5 2,7 1,8 8,1 Työnantajan asunto 10,6 0,0 1,7 0,2 12,5 majoitus 2,5 0,0 4,5 3,9 10,9 Monta majoitusta 1,1 0,1 2,8 0,8 4,8 vapaaajan Yhteensä Saapumiset 108,6 33,9 286,9 135,4 564,8 Öitä keskimäärin 3,0 4,7 1,4 0,7 1,8 Yöpymisiä yhteensä 328,3 189,0 398,3 92,9 1008,5 Hotelli, motelli maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton Monta majoitusta Saapumiset 70,1 17,9 80,8 31,5 4,7 Öitä keskimäärin 2,6 4,5 5,3 9,1 5,6 Yöpymisiä yhteensä 185,0 80,2 432,0 284,8 26,5 M uu vapaa-ajan Ho telli M uu maksullinen Tuttavat tai sukulaiset M uu maksuton M onta majoitusta Yöpymiset (1000) m atkan tarkoituksen mukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 400,0 450,0 Yöpym iset (1000) m ajoitusm uodon m ukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 400,0 450,0 500,0

VENÄJÄ / kesä 2002 19 Rahan käyttö Matkaa kohti venäläiset käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 216,70 eli eli lähes 100 vähemmän kuin kesällä 2001 (315 ). Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 78,70 (103,50 kesällä 2001). lla olleet käyttivät rahaa a kohti eniten (332,50 ), mutta päivää kohti laskettu kulutus oli muilla vapaa-ajan ilijoilla korkeampi (99 ). Päiväkävijöiden rahan käyttö oli päivää kohti laskettuna selvästi suurempaa (157 ) kuin muiden. Sekin tosin aleni oleellisesti edelliskesän tasosta (276 ). Eniten Venäjältä tulleet käyttivät rahaa ostoksiin (156 / ja 56,70 / päivä). Ravintoloihin rahaa meni 22 ja majoitukseen 18 a kohti. Venäläisiltä saatu ilutulo oli rajatutkimuksen 67,8 mukaan 124,6 milj. eli suunnilleen yhtä paljon kuin 8,4 kesällä 2001 (125,3 milj. ). lla olleilta saatu ilutulo (36,1 milj. ) putosi selvästi edellis- 9,8 11,3 kesästä. Sitä vastoin vapaa-ajanilijat (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) toivat 45 % enemmän rahaa 14,1 (67,8 milj. ) kuin edellisenä kesänä (46.8 milj. ). Matkaa kohti (EUR): 216,70 Päivää kohti (EUR): 78,70 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Hinta- ja laatumielipiteet Matkailijoiden hinta- ja laatukäsityksiä tutkittiin asteikolla 1= erittäin kallis / erittäin huono..5 = erittäin edullinen / erittäin hyvä. Venäjältä tulleet antoivat Suomen ilupalvelusten hintatasolle keskimäärin 2,55 pistettä laatutason sen sijaan saadessa selvästi enemmän pisteitä eli keskimäärin 4,17. Kysymystä ei ole aiemmin esitetty kesäilijoille, mutta talvella 2001-02 Venäjältä tulleet antoivat hintatasolle hieman edellä mainittua paremmat pisteet laatutasopisteiden ollessa samat. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Venäläisistä 115.700 ilmoitti Suomea koskevien mainosten ja esitteiden vaikuttaneen päätökseen lomailla Suomessa. Internetistä saadulla Suomi-tietoudella oli lähes yhtä suuri vaikutus (113.000). Suomea koskevien artikkelien, kirjojen sekä radio- ja TV-ohjelmien vaikutus jäi puoleen edellisestä (60.000 matkustajaa). Ystävien tai sukulaisten suositus oli kuitenkin tärkein (219.000) päätökseen vaikuttanut tekijä. Oma kokemus oli myös oleellinen (170.000). Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 36,9 milj.. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. M uu vapaa-ajan Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen m ukaan 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 3,2 5,0 4,1 6,7 päiväkävijät 157,00 päiväkävijät 157,00 työ 332,50 työ 82,60 sukulaiset, ystävät 165,60 sukulaiset, ystävät 29,00 muu vapaa-ajan 236,30 muu vapaa-ajan 99,00 muu 100,90 muu 60,50 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 14,00 Esimaksut 5,00 Majoitus 18,00 Majoitus 6,40 Ravintolat 22,00 Ravintolat 8,00 Ostokset 156,00 Ostokset 56,70 kulutus 7,00 kulutus 2,60 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 413,00 Hotelli, motelli 113,80 maksullinen 317,00 maksullinen 57,90 majoitus 270,00 majoitus 36,80 Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TVohjelmat Int ernet ist ä saat u Suomi-t iet o us Suomea koskevat mainokset tai esitteet M at kamessut t ai muu t apaht uma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus 20,2 28,3 36,1 34,8 46,1 46,8 63,0 Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä Luontoaktiviteettien harrastaminen Venäjällä asuvista 16 % (92.000) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotakin ulkoilma-aktiviteettia. Näistä suurin osa (75.000) jäi ryhmään muut ulkoilmaaktiviteetit. Listatuista aktiviteeteista suosituinta oli kalastus (11.500 harrastajaa). YHTEENSÄ 16 % 92,0 Kalastus 2 % 11,5 Vaellus (yli 3 tuntia) 0 % 0,0 Melonta, koskenlasku 0 % 0,0 Golf 0 % 0,0 Pyöräily pyöräreiteillä 1 % 5,8 Järjestetyt pyöräretket 0 % 0,0 Ratsastus 0 % 0,0 t ulkoilma-aktiviteetit 13 % 74,8

VENÄJÄ / kesä 2002 20 MEK / Moskova: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Vaikka kesällä 2002 rajahaastattelututkimukseen osallistuneet venäläiset olivatkin keskimäärin vierailleet peräti 24,5 kertaa Suomessa, niin kesän lomakohteena Suomi on vielä suhteellisen tuntematon keskivertovenäläisturistin mielessä. Nämä suuret käyntilukukerrat kertovat enneminkin siitä, että varsin monelle, lähinnä pietarilaiselle tai muitten Suomen lähialueiden ihmiselle Suomi on kohde, jossa käydään säännöllisesti ostoksilla tai sukuloimassa, ehkä jollakin lyhytlomallakin. Tähän ramppaajien joukkoon vaikuttaminen ilumainonnan perinteisin keinoin on varsin hankalaa. He tulevat ja menevät säännöllisesti ja kuuluvat pääasiassa siihen joukkoon, joka ei llaan useinkaan yövy maassamme. Jättävät kuitenkin ostoksia tehdessään usein varsin suuren summan rahaa, eli heidän merkitystään ei sovi vähätellä. Lomalla Suomeen tulevat venäläiset ovat myös tämän rajahaastattelututkimuksen mukaan yhä useammin lla, johon kuuluu Suomen lisäksi myös muita maita. Koko Skandinavian käsittävät kiertot nostavat jatkuvasti suosiotaan niin Pietarissa kuin Moskovassakin. Muilla Skandinavian mailla on etunaan Suomeen nähden se, että kiertolla ollessaan venäläiset löytävät niistä enemmän nähtävyyksiä kuin Suomesta. Niinpä valitettava tosiasia onkin, että Suomen osaksi kiertomatkoissa varsin usein jää pikainen kiertoajelu Helsingissä ja Turussa, joista jatkuu Tukholmaan. Ilman ensimmäistäkään yöpymistä Suomessa. Kaupunki- ja muilla kulttuurikohteillamme on vielä aivan varmasti niin vanhoja kuin uusiakin eväitä, joiden avulla kiertomatkojen viipymää maassamme voitaisiin lisätä. Sen sijaan mökkilomailun ja relaksaatioloman osalta Suomi on Pohjoismaiden markkinajohtaja. 1 3 viikon pituisella lomalla olleiden osuus nousi kesällä 2002 myös Rajahaastattelututkimuksen mukaan, joskin näiden lomalaisten osuus venäläisten kokonaisluvussa onkin vielä suhteellisen pieni. Pitkään maassamme viipyvät venäläislomailijat ovat useinkin perhella olevia ihmisiä, jotka etsivät luonnon helmassa olevan mökin lisäksi tekemistä esim. kalastuksen ja perhekohteissa käynnin merkeissä. Tämä on myös se joukko asiakkaita, joita tavallisimmin venäläiset njärjestäjät omalla markkinoinnillaan tavoittelevat. Mökki, puhdas luonto, rauha, kalastus ja perhekohteet ovat niitä elementtejä, joita MEK Venäjä käyttää valttikortteina Suomen kesämatkoja markkinoidessa, ja joiden avulla Suomi voi erottautua muista kohteista. Vaikka suurin osa venäläisistä tulee myös jatkossa matkustamaan kesälomallansa etelän rannoille, niin rauhallista uutuus- kesäkohdetta etsiville perhelomailijoille Suomi voi hyvinkin jatkossa nousta yhä useammin varteen otettavaksi vaihtoehdoksi. Suomi kärsii muun euro-alueen tavoin epäedullisesta euron ja dollarin välisestä kurssista ja kuten rajahaastattelututkimuksestakin ilmenee, venäläiset pitivät jo kesällä 2002 Suomen hintatasoa varsin korkeana. Uuden vuoden 2002 03 aikaan Suomeen matkojen hintataso kohosi monin paikoin kipukynnyksen yli ja ikävä maine Suomesta kalliina kohteena vahvistui entisestään. Suomella on lisäksi se ongelma, että sijaitsemme maantieteellisesti Venäjän vieressä ja alitajuisesti venäläiset odottavat edelleen hintatasomme olevan edullisempi kuin edes Etelä-Euroopan euroalueen kohteissa. Valitettava tosiseikka on kuitenkin se, että hintakilpailun Suomi häviää miltei aina. Tästä johtuen laadusta kiinnipitäminen ja sen parantaminen on yhä tärkeämpää. Asiakkaan palaute kohteessa kannattaa ottaa vakavasti ja kiinnittää mahdollisiin puutteisiin huomiota. Mihinkään ei ole muuttunut venäläisten päätökseen vaikuttavissa tekijöissä se, että ystävien ja tuttavien suositukset, samoin kuin omat kokemukset kohteesta ovat edelleen merkittävimmät vaikuttajat. Kilpailu venäläisasiakkaista kiristyy koko ajan. Samalla kun Suomi uuden vuoden kohteena alkaa menettää uutuuden viehätystään, me emme valitettavasti ole vielä ehtineet luoda selkeää kesäimagoa maallemme suuren ilevan venäläisyleisön keskuudessa. Tämä on kaksinkertainen haaste, johon on syytä vastata uudistamalla ja täydentämällä vanhoja paketteja, sekä lisäämällä myös markkinointipanostuksia. Venäläinen ilija ei tule maahamme ilmaiseksi, ei kesällä, eikä myöskään talvella. Yksi hyvä aloituskeino markkinointiponnistelujen suhteen on kiinnittää huomiota venäjänkieliseen infoon kohteen internet-sivuilla. Venäjänkielistä informaatiota on vielä internetissä valitettavan vähän saatavissa, eivätkä venäjänkieliset sivustot ole useinkaan lähellekään yhtä kattavia kuin muilla kielillä kirjoitetut. Kuten tästäkin Rajahaastattelututkimuksesta käy ilmi, internetin merkitys kasvaa jatkuvasti ja sieltä etsitään tietoa yhä useammin. Houkuttelevat ja kattavan tiedon sisältävät venäjänkieliset internetsivut ovat merkki siitä, että kohde on aidosti kiinnostunut venäläisistä asiakkaista. Sanomattakin on selvää, että niiden avulla myös yhteistyö venäläisten njärjestäjien kanssa helpottuu huomattavasti.

SAKSA (1.6.-30.9.2002) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Saksassa asuvia saapui Suomeen kesällä 2002 274.400 eli selvästi enemmän kuin edelliskesänä (230.000). Näistä 5 % (13.700) oli Suomen kansalaisia. Maitse saapuneita oli eniten (132.400) ja näiden määrä lisääntyi yli 25.000:lla kesästä 2001. Laivalla saapuneita oli 75.400 määrällisen kasvun ollessa yhtä suuri kuin maaliikenteessä. Lentäen saapuneiden (66.500) määrä sen sijaan laski. Saksalaisista kesäajan ilijoista 45 % (123.000) saapui Suomeen heinäkuussa. Elokuussa tuli joka neljäs (71.000). Yli puolet (57 %,156.200) saksalaisista oli vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai t) ja näistä edelleen suurin osa (95.600) perinteisellä lomalla ja runsas kolmannes (59.000) useamman maan kiertolla. lla oli 14.900 ja työlla 44.300 saksalaista. t t olivat käytännössä kaikki kauttakulkumatkoja (36.800). Kasvu vuodesta 2001 oli merkittävintä vapaa-ajan matkoissa. Joka kolmas (91.300) saksalaisista oli pakettilla. Näistä matkoista 17 % (15.100) suuntautui pelkästään Suomeen. Pakettimatkojen määrä kasvoi selvästi edelliskesästä. Kuitenkin pelkästään Suomeen suuntautuvien matkojen määrä laski. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 595 ja päivää kohti hintaa lle tuli 81. Matkojen hinta laski, mutta päivää kohti laskettu hinta nousi kesästä 2001. YHTEENSÄ 274,4 44,3 Kongressit ja seminaarit 4,2 Työhön liittyvät opinnot 1,1 työ 39,0 14,9 Tuttavavierailu 8,7 Sukulaisvierailu 6,2 vapaa-ajan 156,2 Ostokset 0,4 Ulkoilma-aktiviteetit 0,6 vapaa-ajan 95,6 Risteily 0,6 Monen maan kierto 59,0 37,8 Opiskelu 1,0 Kauttakulku 36,8 syy 0,0 Monta syytä 21,2 + vapaa-aika 1,5 + sukulaiset tai tuttavat 0,1 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 6,9 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 2,9 yhdistelmä 9,8 Saapuneet sukupuolen mukaan Lentäen Laivalla Maitse Saksasta tulleista 61 % (168.500) oli miehiä. lla olleista yli 80 % oli miehiä, mutta myös vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai t) olleissa miehet olivat enemmistönä. Vain tuttava- tai sukulaisvierailijoissa naiset olivat enemmistönä. Kesään 2001 verrattuna miesten ja naisten osuuksissa ei ole tapahtunut muutoksia. Saapum iset (1000) liikennem uodoittain 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 Saapum iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan M uu vapaa-ajan M onta syytä 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 180,0 Pakettim atkojen (1000) m äärä 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Paketti vain Suomeen P aketti moneen maahan miehiä naisia 36,0 8,3 5,0 9,9 vapaa-ajan 92,6 63,7 24,1 13,6 Monta syytä 10,8 10,4 Yhteensä 168,5 105,9

SAKSA / kesä 2002 22 Saapuneet asuinalueittain Eniten Suomeen saapui saksalaisia Nordrhein-Westfalenista (52.000) ja Baijerista (36.900). Seuraavilla sijoilla olivat tasavahvoina Niedersachsen, Hessen ja Baden-Württemberg (26.000-27.000) ja Hessenistä (26.100). Kaikista näistä osavaltioista saapuneiden määrät kasvoivat kesästä 2001. Suurinta lisäys oli kahdesta ensin mainitusta osavaltiosta. Myös Hampurista tulleiden määrä kasvoi merkittävästi. Ainoastaan eräistä itäisen Saksan osista matkustajamäärät Suomeen laskivat. Nordrhein-Westfalenista tulleet olivat saapuneiden määrissä ykkössijalla kaikissa liikennemuodoissa. Lentomatkustajia tuli paljon etenkin Baijerista, kun taas Pohjois-Saksasta saapuneet suosivat luonnollisesti keskimäärin enemmän laivaa matkustusmuotona. lla ja muulla vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) olleita saapui eniten Nordrhein-Westfalenista (29.700), mutta paljon myös Baijerista (23.200). Saapuneet ikäryhmittäin Saksasta saapuneiden keski-ikä (45,1 vuotta) laski 1,4 vuodella edellisen kesän tasosta, mutta oli kuitenkin hieman korkeampi kuin kesällä 2001. Määrällisesti suurin ikäryhmä oli 55-64 vuotta (74.600) ryhmän koon kasvaessa selvästi edelliskesästä. Myös 35-44-vuotiaiden määrä (50.200) lisääntyi huomattavasti ja ohitti koossa 45-54-vuotiaat (47.200). Myös 65-74-vuotiaiden määrä nousi yli 40.000:een. Saapuneiden miesten (45,4 vuotta) ja naisten (44,7 vuotta) keski-iässä ei ollut kovin suurta eroa. lla ja tuttavatai lla olleet olivat keskimääräistä nuorempia (41,6-41,8 vuotta) muiden vapaa-ajan ilijoiden ollessa keski-iältään 46 vuotta. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Saksalaisista 89 % (176.500) oli Suomessa ensi kertaa. Kerran tai kaksi kertaa aiemmin käyneitä oli yhteensä noin 18.000. Keskimäärin Saksasta tulleet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin vain 0,3 kertaa. Kysymystä ei esitetty Suomen kansalaisille eikä työlla olleille. (1) Schleswig-Ho lstein (2) Hamburg (3) B remen (4) Niedersachsen (5) M ecklenburg-vo rpo mmern (6) B erlin (7) B randenburg (8) Sachsen-A nhalt (9) Sachsen (10) Thüringen (11) Hessen (12) No rdrhein-westfalen (13) Rheinland-P falz (14) Saarland (15) B aden-württemberg (16) B ayern Lähtöalue Lentäen Laivalla Maitse Yhteensä 66,6 75,3 132,4 (1) Schleswig-Holstein 2,0 6,3 3,7 (2) Hamburg 2,8 3,4 14,2 (3) Bremen 0,7 0,9 1,5 (4) Niedersachsen 3,2 8,8 15,1 (5) Mecklenburg-Vorpommern 0,3 8,7 1,8 (6) Berlin 5,8 4,1 5,6 (7) Brandenburg 0,4 0,7 1,6 (8) Sachsen-Anhalt 0,4 3,4 2,2 (9) Sachsen 0,6 2,8 6,0 (10) Thüringen 0,4 2,8 5,5 (11) Hessen 6,7 5,6 13,8 (12) Nordrhein-Westfalen 16,2 10,9 24,9 (13) Rheinland-Pfalz 4,4 2,8 9,5 (14) Saarland 0,4 0,2 0,4 (15) Baden-Württemberg 8,9 8,1 8,9 (16) Bayern 13,4 5,8 17,7 Saapuneet asuinalueittain 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 Lähtöalue Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 44,3 14,8 156,4 37,7 21,0 (1) Schleswig-Holstein 0,8 0,9 6,6 3,1 0,7 (2) Hamburg 1,0 1,6 10,2 6,3 1,3 (3) Bremen 0,3 0,2 0,8 1,4 0,4 (4) Niedersachsen 2,6 3,2 14,8 3,0 3,5 (5) Mecklenburg-Vorpommern 0,0 0,0 7,3 1,5 2,0 (6) Berlin 3,0 2,2 6,4 2,0 1,9 (7) Brandenburg 0,1 0,0 1,5 0,8 0,1 (8) Sachsen-Anhalt 2,5 0,1 2,4 0,6 0,5 (9) Sachsen 1,0 0,1 7,1 1,0 0,2 (10) Thüringen 0,3 0,0 5,9 1,8 0,7 (11) Hessen 4,4 1,0 18,4 1,8 0,5 (12) Nordrhein-Westfalen 10,5 2,0 29,7 7,4 2,4 (13) Rheinland-Pfalz 4,4 0,3 11,0 0,8 0,1 (14) Saarland 0,2 0,0 0,5 0,2 0,1 (15) Baden-Württemberg 5,9 1,7 10,6 4,3 3,4 (16) Bayern 7,3 1,5 23,2 1,7 3,2 Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Tuttava tai vapaaajan Yhteensä 274,3 168,6 105,7 44,1 14,9 156,3 58,8 0-14 10,9 4,8 6,1 0,0 1,6 6,8 2,5 15-24 16,1 7,2 8,9 1,0 3,5 7,6 3,9 25-34 27,5 16,6 10,9 6,9 1,8 13,8 4,9 35-44 50,2 32,9 17,3 17,1 1,7 22,5 8,9 45-54 47,2 28,1 19,1 12,0 2,6 23,6 9,0 55-64 74,6 46,3 28,3 5,7 3,1 51,9 14,0 65-74 42,6 30,6 12,0 1,4 0,6 25,8 14,8 75-5,2 2,1 3,1 0,0 0,0 4,3 0,8 keski-ikä 45,1 45,4 44,7 41,6 41,8 46,0 45,4

SAKSA / kesä 2002 234 Saapuneiden seura Saksasta tulleista lähes 40 % (108.600) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa. Lapsia oli mukana joka kymmenennellä (28.000). Yksin saapui 33.400, ystävien kanssa 23.500 ja työtovereiden seurassa 19.500. Edelliskesään verrattuna lasten kanssa saapuneiden määrä nousi samalla kun perheen, mutta ilman lapsia, tulleiden lukumäärä pieneni. Myös työtovereiden sekä muussa seurassa tulleiden määrä kasvoi. Voimakkainta kasvu oli kuitenkin niiden kohdalla, jotka ilmoittivat seurakseen useita edellisistä eli nähtävästi muista ryhmistä on nyt tapahtunut siirtymää tähän kategoriaan. Esimerkiksi aviopuolison ja tuttavaperheen kanssa matkustaneet ovat todennäköisesti nyt tässä ryhmässä, kun ne aikaisemmin oletettavasti kirjattiin perheen tai ystävien kanssa matkustaneisiin. Matkakohteet Suomessa Saksalaisista joka viides (55.700) oli Suomessa kiertolla. Matkakohteista Suomessa olivat Lappi (76.000) ja pääkaupunkiseutu (58.500) suosituimpia. Työajan matkoista vajaat 40 % (17.300) suuntautui pääkaupunkiseudulle, mutta lomalla olleiden (muut vapaa-ajan t) keskuudessa Lappi oli ylivoimaisesti (59.600) suosituin. Edelliskesään verrattuna Lapin suosio näyttäisi lisääntyneen huomattavasti, kun taas kiertolla olleiden määrä on pudonnut. Siirtymän mahdollinen syy on se, että monet kiertolla olleet ovat saattaneet nyt kokeneet Lapin yhdeksi kohteekseen, vaikka ovat käyneet muuallakin. Saapuneet (1000) ikäryhmittäin 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 0-14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 75- Saapuneiden (1000) seura 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 Yksin Perhe, ei lapsia Perhe, lapsia Ystävät Työtoverit M uu seura Useita edellisestä Yöpyneiden määrä Saksalaisista 87,5 % (226.500) yöpyi Suomessa. Edellisvuonna yöpyneiden osuus oli suurempi, mutta määrällisesti kuitenkin pienempi (209.200). Päiväkävijöiden määrä (47.900) sen sijaan yli kaksinkertaistui vuoden takaisesta (20.700). Osuus oli suunnilleen sama kuin kesällä 2001. Saksalaisten viipymä (5,9 yötä) oli jonkin verran lyhyempi kuin vuotta aiemmin (6,7 yötä). Saksasta saapuneiden Suomen kansalaisten viipymä oli huomattavasti pidempi eli peräti 17,8 yötä. Jos Saksan suomalaiset jätetään luvuista pois, tulee saksalaisten keskiviipymäksi Suomessa 5,2 yötä (kesällä 2001 5,8 yötä). Yöpyneistä lähes joka kolmas (72.500) viipyi Suomessa vain yhden yön. Määrällisesti seuraavaksi eniten saapui kolme yötä viipyneitä (31.200). Vähintään viikon oleskelleita oli 29 % (64.700) kaikista yöpyneistä. Näistä yksi tai kolme yötä viipyneiden määrä kasvoi selvästi edellisvuodesta. Pitkään eli vähintään viikon viipyneiden määrät pysyivät suunnilleen kesän 2001 tasolla. Matkakohteet Suomessa Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Pääkaupunkiseutu 17,3 4,8 22,3 14,2 58,5 Uusimaa + Kymenlaakso 4,3 1,5 3,7 1,0 10,6 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 6,4 2,3 5,0 1,7 15,4 Häme + Keski-Suomi 2,6 1,1 4,9 1,6 10,2 Järvi-Suomi + Kainuu 0,4 1,0 8,9 1,2 11,4 Lappi 1,7 0,2 59,6 14,6 76,0 Monta kohdetta 8,8 1,2 42,7 3,0 55,7 Ei kohdetta 1,1 0,0 4,9 19,3 25,3 YHTEENSÄ 44,3 14,9 156,3 58,9 274,4 P ääkaupunkiseutu Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + P ohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suo mi + Kainuu Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Matkakohteet Suom essa 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0

SAKSA / kesä 2002 24 Hotellimajoitus oli saksalaisten selvästi suosituin (123.200 yöpynyttä) majoitusmuoto Suomessa. Leirintäalueilla yöpyi 33.600 ja tuttavien tai sukulaisten luona 25.100 saksalaista. Maaseutumajoitusta (sis. lomamökit) käytti tutkimuksen mukaan 7.500 saksalaista. Hotellissa sekä leirintäalueilla yöpyneiden määrä kasvoi edelliskesän tasolta. Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyviä oli yhtä paljon kuin vuotta aiemmin maaseutumajoituksen suosion hieman laskiessa. Maksullista majoitusta käytti yöpyneistä lähes 84 % (191.000). lla olleista lähes kaikki (39.000) käyttivät hotellimajoitusta. Tuttavien tai sukulaisten takia tulleet myöskin majoittuivat enimmäkseen näiden luona (11.200 yöpynyttä). Muilla vapaa-ajan matkoilla olleista yli puolet (71.900) yöpyi hotellissa. Leirintäalue oli vapaa-ajan ilijoiden toiseksi suosituin yöpymispaikka (27.400) ennen tuttavia tai sukulaisia (8.800). Yöpymisten määrä Saksalaisten kokonaisyöpymismäärä oli kesällä 2002 1.609.000 eli noin 74.000 enemmän kuin kesällä 2001. Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Saksassa asuville kesällä 2002 300.370 yöpymistä (pl. Ahvenanmaa). Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työlla olleiden viipymä oli lyhin (4,0 yötä) tuttava- tai lla olleiden oleskellessa Suomessa keskimäärin kauimmin (11,7 yötä). lla olleiden yöpymismäärä oli 176.700 eli suunnilleen sama kuin kesällä 2001. Tuttavien tai sukulaisten takia tulleille yöpymisiä kertyi lähes yhtä paljon (170.300) eli enemmän kuin edelliskesänä ja yhtä paljon kuin kaksi vuotta aiemmin. Kaikista yöpymisistä 55 % (886.100) kirjaantui kuitenkin muilla vapaa-ajan matkoilla olleiden tiliin. Yöpymismäärä lisääntyi vajaalla 30.000:lla edellisvuodesta. Myös muilla matkoilla olleille yöpymisiä tuli paljon (360.000). Määrä kuitenkin laski edelliskesästä yhtä paljon kuin muilla vapaa-ajan matkoilla olleiden yöpymismäärä nousi. Saksan suomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli lähes 16 % (257.000) eli saksalaisten osuudeksi yöpymisistä jäi 1.352.000. Se on 120.000 yöpymistä enemmän kuin kesällä 2001. Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä 15-21 yö t ä 22-60 yötä yli 60 yötä Viipymä Suomessa 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 vapaa-ajan Yhteensä Ei yöpymistä 1,0 0,0 21,4 25,4 47,8 Yhteensä 43,2 14,9 134,8 33,4 226,3 Hotelli, motelli 39,0 2,2 71,9 10,1 123,2 Retkeilymaja 0,4 0,0 1,0 0,6 2,0 Leirintäalue 0,0 0,0 27,4 6,2 33,6 Maaseutumajoitus 0,0 0,4 6,8 0,3 7,5 Tuttavat, sukulaiset 0,4 11,2 8,8 4,7 25,1 Oma asunto/mökki 0,6 0,2 5,8 3,1 9,7 Työnantajan asunto 0,7 0,0 0,2 0,0 0,9 majoitus 1,3 0,0 5,6 6,2 13,1 Monta majoitusta 0,8 0,9 7,3 2,2 11,2 vapaaajan Yhteensä Saapumiset 44,2 14,8 156,4 58,8 274,2 Öitä keskimäärin 4,0 11,4 5,7 6,4 5,9 Yöpymisiä yhteensä 176,7 170,3 886,1 375,7 1608,8 Hotelli, motelli maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton Monta majoitusta Saapumiset 123,1 43,4 25,0 23,6 11,3 Öitä keskimäärin 2,7 8,0 14,3 16,7 15,9 Yöpymisiä yhteensä 328,1 346,9 359,6 395,8 178,4 M uu vapaa-ajan Yöpymiset (1000) n tarkoituksen mukaan 0,0 200,0 400,0 600,0 800,0 1000,0 Yöpymiset (1000) majoitusmuodon mukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 400,0 450,0 Hotelli M uu maksullinen Tuttavat tai sukulaiset M uu maksuton M onta majoitusta

SAKSA / kesä 2002 25 Rahan käyttö Matkaa kohti saksalaiset käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 286,50 eli vajaat 10 vähemmän kuin kesällä 2001. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 41,70 eli selvästi enemmän kuin vuotta aikaisemmin (34,00 ). lla olleet käyttivät rahaa selvästi eniten (525,20 / ja 105,20 / päivä). Muilla matkoilla olleilla päiväkohtainen kulutus jäi korkeintaan kolmannekseen tästä. Eniten Saksasta tulleet käyttivät rahaa ostoksiin (108 / ), mutta majoitukseen meni lähes yhtä paljon (101 / ). Saksalaisilta saatu ilutulo oli yhteensä 78,6 milj. (60,1 milj. kesällä 2001). Sekä työlla (23,3 milj. ) että vapaa-ajan lla (37,9 milj. ) olleilta saatu ilutulo kasvoi voimakkaasti edelliskesästä. Myös tuttava- tai lla olleilta jäi ilutuloa hieman aiempaa enemmän (5,1 milj. ). lla lla olleiden ilutulo (12,3 milj. ) oli lähes edelliskesän tasoa. Hinta- ja laatumielipiteet Matkailijoiden hinta- ja laatukäsityksiä tutkittiin asteikolla 1= erittäin kallis / erittäin huono...5 = erittäin edullinen / erittäin hyvä. Saksasta tulleet antoivat Suomen ilupalvelusten hintatasolle keskimäärin 2,47 pistettä laatutason sen sijaan saadessa selvästi enemmän pisteitä eli keskimäärin 3,94. Kysymystä ei ole aiemmin esitetty kesäilijoille, mutta talvella 2001-02 Saksasta tulleet antoivat hintatasolle yhtä paljon pisteitä, mutta laatutasolle selvästi huonommat pisteet kuin kesäilijat. Matkailutulo (m ilj. EUR) m atkan tarkoituksen mukaan M uu vapaa-ajan mat ka M uu mat ka 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 3,7 4,5 3,6 5,1 8,1 7,6 Matkaa kohti (EUR): 286,50 Päivää kohti (EUR): 41,70 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: päiväkävijät 26,00 päiväkävijät 26,00 työ 525,20 työ 105,20 sukulaiset, ystävät 343,90 sukulaiset, ystävät 27,70 muu vapaa-ajan 242,50 muu vapaa-ajan 36,40 muu 209,20 muu 28,30 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 6,00 Esimaksut 0,90 Majoitus 101,00 Majoitus 14,60 Ravintolat 54,00 Ravintolat 7,80 Ostokset 108,00 Ostokset 15,70 kulutus 18,00 kulutus 2,60 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 327,00 Hotelli, motelli 89,30 maksullinen 260,00 maksullinen 28,90 majoitus 430,00 majoitus 26,00 10,4 13,6 14,3 13,0 12,3 23,3 29,2 Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 32,1 36,7 37,9 Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Saksalaisista 36 % (77.900) ilmoitti mainosten ja esitteiden vaikuttaneen päätökseen lomailla Suomessa. Suomea koskevien artikkelien, kirjojen sekä radio- tai TV-ohjelmien merkitys oli jonkin verran pienempi (49.600, 23 %). Ystävien suosituksen ilmoitti 25.500 ja oman kokemuksen 20.400 vaikuttaneen päätökseen. Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 26,8 milj., mikä on jonkin verran vähemmän kuin kesällä 2001 (29,5 milj. ). Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Prosenttiluvut on laskettu niiden määrästä, joilta asiaa kysyttiin. Luontoaktiviteettien harrastaminen M atkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TV-ohjelmat Int ernet ist ä saat u Suomi-t iet o us Suomea koskevat mainokset tai esitteet M at kamessut t ai muu t ap aht uma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus Saksassa asuvista 46 % (126.000) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotakin ulkoilma-aktiviteettia. Näistä joka neljäs (66.000) jäi ryhmään muut ulkoilma-aktiviteetit. Listatuista aktiviteeteista suosituinta oli vaeltaminen (22.000 harrastajaa), kalastus (16.500 harrastajaa) ja pyöräily pyöräreiteillä (13.700 harrastajaa). Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä YHTEENSÄ 46 % 126,2 Kalastus 6 % 16,5 Vaellus (yli 3 tuntia) 8 % 22,0 Melonta, koskenlasku 2 % 5,5 Golf 1 % 2,7 Pyöräily pyöräreiteillä 5 % 13,7 Järjestetyt pyöräretket 0 % 0,0 Ratsastus 0 % 0,0 t ulkoilma-aktiviteetit 24 % 65,9

SAKSA / kesä 2002 26 MEK / Frankfurt: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Maitse ja laivalla Suomeen tulleiden saksalaisten määrä kasvoi huomattavasti aikaisempaan verrattuna - suuntaus, jota markkinatutkimukset syyskuun 11:n päivän tapahtumien jälkeen myös ennakoivat. Trendi näyttää olevan edelleenkin saman suuntainen. Pakettimatkojen määrä näyttää tutkimuksen mukaan aiemmasta kasvaneen. Matkapaketin keskihinta on kesällä melko alhainen. Keskihintaa laskevat runsaslukuiset bussilla liikkuvat kiertoilijat, jotka lähes aina ostavat valmiin paketin. Omalla autolla kiertoilevat sen sijaan ovat pääsääntöisesti omatoimilla. Matkakustannukset 10-12 päivän itse organisoidusta kiertosta ovat huomattavasti tutkimuksessa mainittua pakettin hintaa korkeammat. Myös mökkiloman kustannukset ovat em. keskihintaa korkeammat. MEKin Frankfurtin toimisto pyrkii kehittämään Saksassa tarjottavia bussikiertomatkoja siten, että paketteihin sisältyy nykyistä enemmän ja monipuolisempia palveluita ja t viipyvät pidempään Suomessa. Siten myös Suomeen jäävä ilutulo kasvaa. Vuonna 2003 on MEK Frankfurt yhteistyössä iluorganisaatioiden kanssa aloittanut toimenpiteiden sarjan, jonka tuloksena syntyy uusia tuotteita noin 4000:lle saksalaiselle ilutuotteita tarjoavalle bussiyritykselle. Uuden konseptin mukaisia matkoja markkinoidaan entistä intensiivisemmin bussiyrittäjille. Omalla autolla liikkuvat kiertoilijat muodostavat erittäin merkittävän osan kesäilijoista. Koska suurin osa liikkuu omatoimisesti, on markkinoinnissa heitä lähestyttävä suoraan eikä niinkään njärjestäjien kautta. Tämä ryhmä käyttää aktiivisesti Internetissä olevia palveluita n suunnittelussa hyväkseen. Markkinoinnillisesti pääpaino on herätteen antamisessa. Samanaikaisesti on kehitettävä käyttäjäystävällisiä reittisuunnittelun apuvälineitä niin Internetiin kuin myös paperille painettavaksi. Mökkilomailijat ovat kolmas kesäajan tärkeä ilijaryhmä. Lisääntyvässä määrin saksalaiset ilijat varaavat tasokkaita mökkejä. Niitä toivotaan löytyvän myös lomakeskusten ulkopuolelta. Mökkilomailijat ovat myös valmiit harrastamaan ja osallistumaan paikallisiin tapahtumiin. Mökkilomailijoiden maahamme jättämää ilutuloa voidaan lisätä markkinoimalla aktiivisesti oheispalveluita, joita lomalaiset voivat paikan päällä vaivattomasti ostaa. Mökkilomailijatkin tarvitsevat yhä edelleen Internetvarauspalveluiden ohella painettua materiaalia mökkitarjonnasta. Etenkin suu- rilla ilumessuilla Saksassa MEK kaipaa mökkiesitteitä (myös muita esitteitä) jaettavaksi kuluttajille. Vuonna 2004 vähenee laivakapasiteetti näillä näkymin Saksan ja Suomen välillä Finnjetin siirtyessä pois Saksan liikenteestä. Todennäköisillä ongelmilla laivakapasiteetissa voi olla myös vaikutuksia saksalaisten matkustukseen Suomeen, jollei lentomatkustus elvy. Finnairilla on edulliset kesätariffit ja mikäli niihin on yhdistettävissä kohtuuhintaisia ja joustavia paketteja, voidaan viime hetken varaajia tai niitä, joille Ruotsin läpi Suomeen on liian vaivalloinen, saada lähtemään lle Suomeen. Saksan väkirikkaimmissa liittovaltioissa Nordrhein-Westfalenissa ja Baijerissa sekä myös Hessenissä, Baden- Württembergissä ja Saarlandissa ovat kesälomat vuonna 2004 vasta elokuussa ja osittain syyskuussa. Noin 40 miljoonaa saksalaista viettää lomaansa suomalaisen kouluvuoden jo alkaessa. Toivomme hartaasti, että ilupalveluja on myös näiden myöhään lomailevien saksalaisten saatavissa.

NORJA (1.6.-30.9.2002) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Norjassa asuvia saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) kesällä 2002 kaikkiaan 126.000 eli hieman vähemmän kuin edelliskesänä (135.100). Heistä 3 % (3.800) oli Suomen kansalaisia. Maitse saapuneita oli lähes puolet (60.400) ja loput jakautuivat lähes tasan laivalla (32.600) ja lentäen (33.100) tulleiden kesken. Edelliskesästä laivamatkustajien määrä pieneni ja lentomatkustajien nousi. Lähes puolet norjalaisista saapui Suomeen heinäkuussa. Kesä- ja elokuun matkustajamäärä oli suunnilleen yhtä suuri syykuun osuuden jäädessä 10 %:iin. Vajaa puolet (59.400) norjalaisista oli vapaaajan lla (pl. tuttava- tai t). lla oli ainoastaan 4.000 ja työlla 14.300 norjalaista. Kauttakulkumatkojen määrä (40.600) oli jälleen suuri. Nämä olivat enimmäkseen Pohjois-Norjan sisäisiä matkoja, jotka tehtiin Suomen Lapin kautta. Norjalaisista 13 % (15.900) oli pakettilla. Näistä matkoista lähes kaikki (14.300) suuntautuivat pelkästään Suomeen. Pakettimatkojen määrä väheni melko selvästi kesästä 2001. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 325 ja päivää kohti hintaa lle tuli 85. YHTEENSÄ 126,0 14,3 Kongressit ja seminaarit 1,9 Työhön liittyvät opinnot 0,0 työ 12,4 4,0 Tuttavavierailu 1,1 Sukulaisvierailu 2,9 vapaa-ajan 59,4 Ostokset 0,7 Ulkoilma-aktiviteetit 3,2 vapaa-ajan 54,7 Risteily 0,1 Monen maan kierto 0,7 40,7 Opiskelu 0,1 Kauttakulku 40,6 syy 0 Monta syytä 7,6 + vapaa-aika 0,8 + sukulaiset tai tuttavat 0,5 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 1,3 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 1,4 yhdistelmä 3,6 Lentäen Laivalla Maitse Saapum iset (1000) liikennem uodoittain 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 Saapum iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan M uu vapaa-ajan M onta syytä 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 Pakettim atkojen (1000) m äärä 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan Saapuneet sukupuolen mukaan Norjasta tulleista 57 % (72.200) oli miehiä. lla olleista yli 70 % oli miehiä ja myös vapaa-ajan lla olleissa miehet olivat enemmistönä. Kesään 2001 verrattuna miesten ja naisten osuudessa saapuneista ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia. miehiä naisia 10,4 4,0 1,4 2,7 vapaa-ajan 33,1 26,3 23,3 17,3 Monta syytä 4,0 3,6 Yhteensä 72,2 53,9

NORJA / kesä 2002 28 Saapuneet asuinalueittain Eniten Suomeen saapui norjalaisia Pohjois-Norjasta (45 %, 56.400). Heidän määränsä kuitenkin pieneni 10.000:lla edelliskesästä. Toiseksi eniten (35.700) eli lähes yhtä paljon kuin vuotta aiemmin tuli Suur- Oslon alueelta. Norjan eteläosasta tulleiden määrä (11.400) väheni jonkin verran, kun taas Länsirannikolta (13.000) ja Keski-Norjasta (9.500) tulleiden määrä oli edelliskesää suurempi. Lentäen saapuneista yli puolet (17.900) ja meritse tulleista vajaa puolet (15.200) oli Suur-Oslon alueelta. Sen sijaan maitse tulleista ylivoimaiseksi ykköseksi nousi luonnollisesti Pohjois-Norja (49.400). Norjan eteläosasta tulleet saapuivat tasaisesti eri liikennemuodoilla, kun taas länsirannikolta ja Keski-Norjasta tulleiden joukossa oli eniten laivamatkustajia. lla olleita saapui selvästi eniten (57 %, 8.200) Suur-Oslon alueelta. Myös tuttava- tai sukulaisvierailijat olivat enimmäkseen Oslosta. Muille vapaa-ajanmatkoille tultiin sen sijaan pääasiassa (54 %, 32.200) Pohjois- Norjasta. Myös muulla lla (kauttakulku) olleista joka toinen oli kotoisin Pohjois-Norjasta (20.500). Saapuneet ikäryhmittäin Norjasta saapuneiden keski-ikä (37,4 vuotta) nousi runsaalla vuodella edelliskesän tasolta (36,0 vuotta). Keski-ikä oli tosin edelleen alhaisempi kuin kesinä 1998-2000. Määrällisesti suurin ikäryhmä oli 25-34-vuotiaiden joukko (24.800), mutta käytännöllisesti katsoen yhtä paljon saapui 35-44-vuotiaita. Myös 45-54-vuotiaita (22.600) ja 0-14- vuotiaita lapsia (22.100) tuli Suomeen paljon. Lasten määrä tosin väheni selvimmin edelliskesästä ylittäen kuitenkin kesän 2000 tason. Nuorempiin ikäryhmiin (15-34 vuotta) kuuluvien määrä sen sijaan lisääntyi. Myös 45-64-vuotiaissa kirjattiin nousua. Miesten keski-ikä (39,2 vuotta) oli korkeampi kuin naisten (35,0 vuotta). Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työlla olleiden keski-ikä oli korkein (42,2 vuotta) ja muilla vapaa-ajan matkoilla olleilla alhaisin (34,7 vuotta). Aiemmat käyntikerrat Suomessa Lähes 70 % (56.700) Norjasta tulleista oli ensi kertaa Suomessa. Kerran aiemmin käyneitä oli 9.500. Keskimäärin Norjasta saapuneet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin 2,4 kertaa. Kysymystä ei esitetty Suomen kansalaisille eikä työlla olleille. Suur-Oslo Norjan eteläosa Länsirannikko Keski-Norja Pohjois-Norja Lähtöalue Yhteensä Lentäen Laivalla Maitse Yhteensä 126,0 33,1 32,7 60,4 Suur-Oslo (1) 35,7 17,9 15,2 2,6 Norjan eteläosa (2) 11,4 3,6 3,7 4,1 Länsirannikko (3) 13,0 5,1 6,4 1,6 Keski-Norja (4) 9,5 2,6 4,3 2,7 Pohjois-Norja (5) 56,4 3,9 3,1 49,4 Saapuneet asuinalueittain 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Lähtöalue Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 14,4 4,1 59,3 40,6 7,6 Suur-Oslo (1) 8,2 3,1 12,2 8,7 3,4 Norjan eteläosa (2) 1,4 0,3 4,4 4,8 0,4 Länsirannikko (3) 2,8 0,1 4,9 4,6 0,7 Keski-Norja (4) 1,4 0,3 5,6 2,0 0,2 Pohjois-Norja (5) 0,6 0,3 32,2 20,5 2,9 Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen vapaaajan Yhteensä 125,9 72,0 53,9 14,3 59,4 48,2 0-14 22,1 10,7 11,4 0,3 14,1 7,3 15-24 13,4 6,4 7,0 0,5 3,8 9,0 25-34 24,8 11,1 13,7 4,1 10,3 9,7 35-44 24,6 18,0 6,6 4,3 15,3 4,4 45-54 22,6 15,0 7,6 3,5 8,4 9,3 55-64 14,0 8,8 5,2 1,5 6,5 5,5 65-74 3,9 1,9 2,0 0,1 0,7 2,9 75-0,5 0,1 0,4 0,0 0,3 0,1 keski-ikä 37,4 39,2 35,0 42,2 34,7 41,0 0-14 15-2 4 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 75- Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0

NORJA / kesä 2002 294 Saapuneiden seura Norjasta valtaosa (62 %, 78.300) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa. Kahdella kolmasosalla näistä (50.200) oli myös lapsia mukana. Yksin saapuneita oli 15.200. Ystävien tai työtovereiden kanssa tulleita oli kumpiakin runsaat 6.000. Edelliskesään verrattuna perheen tai sukulaisten kanssa sekä lasten että ilman lapsia saapuneiden määrä väheni selvästi. ssa seurassa tulleiden määrät kasvoivat kaikissa ryhmissä ainakin jossain määrin. Matkakohteet Suomessa Saapuneiden (1000) m atkaseura 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 Yksin P erhe, ei lapsia Perhe, lapsia Ystävät Työtoverit M uu seura Useita edellisestä Norjalaisten suosituin kohde Suomessa oli Länsi-Suomi + Pohjanmaa (31.400) ennen pääkaupunkiseutua (23.200) ja Lappia (22.600). Järvi- Suomen yhteenlasketuksi osuudeksi norjalaisten kohteista tuli 9.000. Lisäksi 4.100 norjalaisista oli Suomessa kiertolla. Työajan matkoista vajaa puolet (6.300) suuntautui pääkaupunkiseudulle, mutta lomalla olleiden ylivoimaisesti suosituin kohde oli Länsi-Suomi + Pohjanmaa (47 %, 27.800). Suuralueista Lappi ja Järvi-Suomi lisäsivät edelliskesään verrattuna suosiotaan norjalaisten kohteena. Myös pääkaupunkiseudulle matkustettiin kesää 2001 enemmän, mutta vähemmän kuin kesällä 2000. Kiertolla olleiden määrä väheni. Yöpyneiden määrä Norjalaisista kolme neljästä (94.700) yöpyi Suomessa. Määrä oli 14.000 alhaisempi kuin edelliskesänä. Päiväkävijöiden määrä (31.300) sen sijaan nousi yli 5.000:lla kesään 2001 verrattuna. Norjalaisten viipymä (3,7 yötä) oli suunnilleen edelliskesän (3,6 yötä) tasolla. Norjasta saapuneiden Suomen kansalaisten viipymä oli huomattavasti pidempi eli keskimäärin11,8 yötä. Jos Norjan suomalaiset jätetään luvuista pois, tulee norjalaisten keskiviipymäksi Suomessa 3,5 yötä. Yöpyneistä 30 % (28.300) viipyi Suomessa vain yhden yön. Kahdesta kolmeen yötä viettäneitä oli 27.100. Puolet tästä määrästä eli 13.500 oli Suomessa 1-2 viikkoa viipyneitä. Vähintään viikon Suomessa oleskelleita oli 23.000. Tuttava tai vapaa- Matkakohteet Suomessa ajan Yhteensä Pääkaupunkiseutu 6,3 1,2 7,9 7,9 23,2 Uusimaa + Kymenlaakso 0,5 0,2 0,2 0,1 1,0 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 2,4 0,3 27,8 0,9 31,4 Häme + Keski-Suomi 0,9 1,5 3,2 0,3 5,9 Järvi-Suomi + Kainuu 1,8 0,0 1,3 0,0 3,1 Lappi 0,5 0,2 9,6 12,3 22,6 Monta kohdetta 0,7 0,1 2,3 1,1 4,1 Ei kohdetta 0,0 0,0 2,6 24,3 26,9 YHTEENSÄ 14,4 4,1 59,4 48,3 126,1 P ääkaupunkiseutu Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + P ohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suo mi + Kainuu Ei yöpymistä Lappi M onta kohdetta 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä 15-2 1 yö t ä 22-60 yötä yli 60 yö tä Ei kohdetta Matkakohteet Suomessa 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 Viipymä Suomessa 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0

NORJA / kesä 2002 30 Päiväkävijöiden osuus oli suurin Norjan eteläosasta ja länsirannikolta tulleiden keskuudessa. Määrällisesti päiväkävijöitä tuli kuitenkin eniten Oslon alueelta. Hotellimajoitus oli norjalaisten suosituin (37.500 yöpynyttä) majoitusmuoto Suomessa. Leirintäalueilla yöpyi 35.100 eli lähes yhtä moni. Tässä kuvastuu Pohjanmaan rannikon muutamien suurten leirintäalueiden suosio norjalaisten keskuudessa. Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyi 6.200 norjalaista. lla olleet käyttivät majoitusmuotonaan pääasiassa hotellia vapaa-ajan ilijoiden suosiessa eniten leirintäalueita. Hotellissa sekä tuttavien tai sukulaisten luona yöpyneiden määrä väheni hieman edelliskesän tasosta leirintäalueiden suosion edelleen lisääntyessä. Maksullista majoitusta käytti yöpyneistä 91 % (85.800). Yöpymisten määrä Norjalaisten kokonaisyöpymismäärä oli kesällä 2002 Manner- Suomessa 472.600 eli 10.000 yöpymistä vähemmän kuin kesällä 2001. Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Norjassa asuville kesällä 2002 kaikkiaan 151.540 yöpymistä (pl. Ahvenanmaa), joka on vajaat 10 % enemmän kuin kesällä 2001 (137.970). lla olleet viipyivät Suomessa pisimpään eli keskimäärin yli kaksi viikkoa. Muilla vapaa-ajan matkoilla olleet oleskelivat maassamme keskimäärin 5,3 yötä. laisten viipymä oli 3 yötä ja lyhimpään Suomessa viipyivät muilla matkoilla olleet, joista huomattava osa oli kauttakulkuilijoita, viipymän ollessa 1,1 yötä. lla olleiden yöpymismäärä oli 43.000 nousten selvästi edellisvuoden tasolta. Myös tuttava- tai lla olleiden yöpymismäärä (61.800) nousi. Valtaosa (315.600) oli kuitenkin muulla vapaa-ajan lla luvun ollessa melko tarkkaan saman kuin kesällä 2001. Muilla matkoilla olleiden yöpymismäärä (52.200) sen sijaan putosi selvästi edelliskesästä. Norjan suomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli runsaat 10 % (48.400) eli norjalaisten osuudeksi yöpymisistä jäi 424.200. Se on runsaat 10.000 yöpymistä enemmän kuin kesällä 2001. Majoitusmuodoittain tarkasteltuna norjalaisille kertyi eniten yöpymisiä (222.800) muussa maksullisessa majoituksessa (pl. hotellit) eli lähinnä leirintäalueilla. Määrä kasvoi selvästi edellisvuodesta. Toiseksi eniten norjalaiset viettivät öitään hotelleissa (110.300) luvun laskiessa kesästä 2001. Tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneita yöpymisiä kertyi 77.200 eli hieman parin edelliskesän määriä enemmän. Jos montaa majoitusta käyttäneiden yöpymismäärä (66.200) lasketaan mukaan maksulliseen majoitukseen, niin sen osuudeksi kaikista yöpymisistä saadaan 76 %. vapaa-ajan Yhteensä Ei yöpymistä 1,0 0,0 3,3 27,0 31,3 Yhteensä 13,3 4,0 56,2 21,2 94,7 Hotelli, motelli 12,1 0,4 22,9 2,1 37,5 Retkeilymaja 0,0 0,0 0,6 2,0 2,6 Leirintäalue 0,4 0,0 26,1 8,6 35,1 Maaseutumajoitus 0,0 0,0 0,1 0,0 0,1 Tuttavat, sukulaiset 0,1 3,3 0,8 2,0 6,2 Oma asunto/mökki 0,4 0,1 1,3 0,6 2,4 Työnantajan asunto 0,3 0,0 0,0 0,0 0,3 majoitus 0,0 0,0 3,3 5,4 8,7 Monta majoitusta 0,0 0,2 1,1 0,5 1,8 Lähtöalue Yöpyneet Päiväkävijät Päiväkävijöiden osuus Yhteensä 94,7 31,3 24,8 % Suur-Oslo (1) 25,7 10,0 28,0 % Norjan eteläosa (2) 6,5 4,9 43,0 % Länsirannikko (3) 8,6 4,4 33,8 % Keski-Norja (4) 6,9 2,6 27,4 % Pohjois-Norja (5) 47,0 9,4 16,7 % vapaaajan Yhteensä Saapumiset 14,3 3,9 59,5 48,1 125,8 Öitä keskimäärin 3,0 15,3 5,3 1,1 3,7 Yöpymisiä yhteensä 43,0 61,8 315,6 52,2 472,6 Hotelli, motelli maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton Monta majoitusta Saapumiset 37,7 37,9 6,5 11,3 7,9 Öitä keskimäärin 2,9 5,9 12,3 4,5 8,4 Yöpymisiä yhteensä 110,3 222,8 77,2 51,5 66,2 M uu vapaa-ajan Ho telli M uu maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton M onta majoitusta Yöpym iset (1000) n tarkoituksen mukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 Yöpym iset (1000) m ajoitusm uodon m ukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0

NORJA / kesä 2002 31 Rahan käyttö Matkaa kohti norjalaiset käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 238,50 eli 20 enemmän kuin kesällä 2001 (218,50 ). Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 50,30 (46,80 kesällä 2001). lla olleet käyttivät matkojen pitkän keston johdosta rahaa a kohti eniten (419,50 ). Muilla vapaa-ajanilijoilla kulutus a kohti oli 307,70 ja työlla olleilla 350,60. Päivää kohti laskettuna viimeksi mainittujen kulutus oli kuitenkin selvästi korkein (87,90 ). Eniten Norjasta tulleet käyttivät rahaa ostoksiin (108 / ). Majoitukseen rahaa meni 63 / ja ravintoloihin 49 /. Norjalaisilta saatu ilutulo oli yhteensä 30,1 milj. eli runsaat miljoona euroa enemmän kuin edelliskesänä. kaksi kolmasosaa tästä tuli vapaa-ajan ilijoilta ja kuudesosa sekä työlla että muulla lla olleilta. lla ja muulla vapaa-ajan lla olleilta saatu tulo kasvoi, kun taas tuttava- tai lle tai muulle lle tulleet jättivät Suomeen vähemmän ilutulo kuin vuotta aiemmin. Hinta- ja laatumielipiteet Matkailijoiden hinta- ja laatukäsityksiä tutkittiin asteikolla 1= erittäin kallis / erittäin huono...5 = erittäin edullinen / erittäin hyvä. Norjasta tulleet antoivat Suomen ilupalvelusten hintatasolle keskimäärin 3,07 pistettä laatutason sen sijaan saadessa selvästi enemmän pisteitä eli keskimäärin 3,98. Kysymystä ei ole aiemmin esitetty kesäilijoille. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Matkaa kohti (EUR): 238,80 Päivää kohti (EUR): 50,30 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 27,00 Päiväkävijät 27,00 350,60 87,90 419,50 25,80 vapaa-ajan 307,70 vapaa-ajan 48,70 105,60 50,70 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 1,00 Esimaksut 0,30 Majoitus 63,00 Majoitus 13,40 Ravintolat 49,00 Ravintolat 10,30 Ostokset 108,00 Ostokset 22,80 kulutus 17,00 kulutus 3,60 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 346,00 Hotelli, motelli 87,80 maksullinen 238,00 maksullinen 34,60 majoitus 375,00 majoitus 45,80 Norjasta tulleista 26.000 ilmoitti Suomea koskevien mainosten ja esitteiden vaikuttaneen päätökseen tulla Suomeen. Suomea koskevat artikkelit, kirjat sekä radio- tai TVohjelmat vaikuttivat 7.100 Norjassa asuvan päätökseen. Omat aikaisemmat kokemukset Suomesta olivat kuitenkin ylivoimaisesti eniten (56.400) vaikuttanut tekijä. Ystävien tai sukulaisten suositus ei sen sijaan näytellyt kovin merkittävää roolia (10.100 matkustajaa). Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 10,1 miljoonaa, mikä on hieman vähemmän kuin kesällä 2001 (12,0 milj. ). Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Luontoaktiviteettien harrastaminen M uu vapaa-ajan Norjassa asuvista 36 % (45.400) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotakin ulkoilma-aktiviteettia. Näistä suurin osa (29.000) jäi ryhmään muut ulkoilma-aktiviteetit. Listatuista aktiviteeteista suosituinta oli pyöräily pyöräreiteillä (8.800 harrastajaa). Matkailutulo (milj. EUR) m atkan tarkoituksen 0,0 5,0 m ukaan 10,0 15,0 20,0 M atkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TV-ohjelmat Int ernet ist ä saat u Suo mi-t iet o us Suomea koskevat mainokset tai esitteet M at kamessut t ai muu t apaht uma M IKÄ TA HA NSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus 3,4 2,5 2,5 2,0 1,7 5,0 6,2 4,4 6,7 6,1 5,1 12,3 13,5 Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 16,8 17,4 18,3 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä YHTEENSÄ 36 % 45,4 Kalastus 3 % 3,8 Vaellus (yli 3 tuntia) 0 % 0,0 Melonta, koskenlasku 0 % 0,0 Golf 3 % 3,8 Pyöräily pyöräreiteillä 7 % 8,8 Järjestetyt pyöräretket 0 % 0,0 Ratsastus 0 % 0,0 t ulkoilma-ktiviteetit 23 % 29,0

NORJA / kesä 2002 32 MEK / Oslo: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Norjalaiset mieltävät Suomen entistä enemmän lomakohteeksi. Varsinkin perheilijoiden viipymä on pidentynyt 3,4 vuorokaudesta (vuonna 2000) 4,2 vuorokauteen vuonna 2002. Yhä useampi norjalainen matkustaa Suomeen lentäen. Etelä-Norjassa lentomatkustajien kasvuun vaikuttaa mm. kiristynyt kilpailu lentoyhtiöiden välillä, joka on suosinut kuluttajia ja innostanut myös uusia njärjestäjiä tuottamaan pakettimatkoja. Pohjois-Norjasta, lähinnä Finnmarkin läänistä, tulevat lentomatkustajat ovat myös kasvussa. Finnmarkilaiset tulevat kesä-elokuussa joko suoraan Lakselvistä ja ympärivuotisesti lähinnä Ivalosta, jonne taittuu yleensä omalla autolla. Helsinki on lentomatkustajien pääkohde niin kesällä kuin talvellakin. Kesän 2002 vierailijoista n. 70% oli ensimmäistä kertaa Suomessa. Perinteisesti suurin osa ilijoista on tullut Pohjois-Norjasta, mutta eteläisen Norjan osuus on kasvussa, josta jo tuleekin yli puolet norjalaisista kesäilijoista. Norjalaisille tarvitaan uusia tuotteita. Perheilu on jo vuosikymmenen verran ollut kesän kantava voima Norjan markkinoilla. Suomi on saatu nostettua Norjan ilukartalle perhelomakohteena. Perheprojektin puitteissa tälle kohderyhmälle tullaan edelleenkin tarjoamaan elämyksiä Suomessa. Uutena tulokkaana ovat vuorossa kiertoja kulttuuripainotteiset tuotteet aikuisten matkustajien ehdoilla. Kylpylät ovat etupäässä perheilijoiden suosikkeja, mutta vähitellen myös muut käyttäjäryhmät alkavat kiinnostua Suomen kattavasta tarjonnasta. Virkistys- ja kuntoutusasiakkaiden kannalta tärkeä tekijä on mm. turvallisuuden tunne ja se että kylpylä pystyy tarjoamaan palveluja ruotsin tai norjan kielellä (hoidot, kyltit, esitteet, menut jne.) Norjassa on suuri hyödyntämätön potentiaali odottamassa oikeita kylpylätuotteita. Norjalaisten matkustus on keskittynyt hyvin voimakkaasti heinäkuulle. Suurena haasteena on saada pidennettyä sesonkia touko-syyskuulle. Mahdollisia kehitettäviä, uusia tuotteita ovat noin 5-7 päivän leirikoulut, jotka Norjassa kuuluvat koulujen opetussuunnitelmaan ja myös budjetteihin. Ohjelmat ja opastukset tulee olla saatavilla ruotsin/norjan kielellä. Suomi ja Norja ovat pitkälle samanlaisia myös infrastruktuuriltaan. Suomi pystyisi tarjoamaan kesäsesongin ulkopuolella ns. technical visits-tuotteita Norjan markkinoille, varsinkin julkishallinnon edustajille. Niitä tulisi saada pakettiin ja varattaviksi tuotteiksi myös Helsingin ulkopuolelle.

VIRO (1.6.-30.9.2002) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Virossa asuvia saapui Suomeen (pl. Ahvenanmaa) kesällä 2002 kaikkiaan 128.600 eli hieman enemmän kuin edelliskesänä (120.100), mutta täsmälleen yhtä paljon kuin kesällä 2000. Saapuneista 5 % (6.400) oli Suomen kansalaisia. Lähes kaikki (113.600) saapuivat laivalla. Lentäen saapuneita oli 8.900 ja maitse 5.900. Laivalla saapuneiden määrä pysyi edellisvuoteen verrattuna suunnilleen ennallaan lentäen ja maitse tulleiden luvun kasvaessa. Kolmannes (42.300) virolaisista oli vapaaajan lla (pl. tuttava- tai t). Määrä kuitenkin laski selvästi vuoden takaisesta. lla ja työlla olleita oli kumpiakin yhtä paljon (19.800). Näistä viimeksi mainittujen määrä oli kasvussa. Merkittävimmin lisääntyivät (+15.000) kuitenkin kauttakulkulla olleiden virolaisten määrät (37.500). Virolaisia saapui suunnilleen yhtä paljon kaikkina kesän kuukausina paitsi syyskuussa, jolloin määrät olivat vain runsas puolet muiden kuukausien luvuista. Virolaisista 6.100 oli pakettilla. Matkat suuntautuivat pääosin (5.900) Suomeen. Matkojen määrä putosi kuitenkin radikaalisti edelliskesästä, jolloin pakettilaisia oli 17.300. YHTEENSÄ 128,6 19,8 Kongressit ja seminaarit 0,3 Työhön liittyvät opinnot 1,0 työ 18,5 19,8 Tuttavavierailu 10,7 Sukulaisvierailu 9,1 vapaa-ajan 42,3 Ostokset 1,8 Ulkoilma-aktiviteetit 2,1 vapaa-ajan 36,5 Risteily 0,4 Monen maan kierto 1,5 38,2 Opiskelu 0,7 Kauttakulku 37,5 syy 0 Monta syytä 8,5 + vapaa-aika 0,7 + sukulaiset tai tuttavat 0,2 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 2,9 Monta työsyytä 0,3 Monta vapaa-ajan syytä 3,0 yhdistelmä 1,4 Lentäen Laivalla Maitse Saapum iset (1000) liikennem uodoittain 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 Saapum iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan M uu vapaa-ajan M onta syytä 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 Pakettim atkojen (1000) m äärä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan Saapuneet sukupuolen mukaan Virosta tulleista 53 % (68.600) oli miehiä. lla olleista 84 % oli miehiä ja myös vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) olleissa miehet olivat enemmistönä. Tuttavien tai sukulaisten luokse tulleet olivat sen sijaan 63 %:sti naisia. Kesään 2001 verrattuna miesten ja naisten osuudessa saapuneista ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia. miehiä naisia 16,6 3,1 7,2 12,5 vapaa-ajan 22,3 20,0 18,4 19,9 Monta syytä 4,1 4,3 Yhteensä 68,6 59,8

VIRO / kesä 2002 34 Saapuneet ikäryhmittäin vapaaajan Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Yhteensä 128,5 68,7 59,8 19,8 19,7 42,4 46,6 Virosta saapuneiden keski-ikä (35,2 vuotta) nousi jonkin verran edelliskesästä 0-14 15-24 25-34 35-44 10,4 25,7 31,1 26,0 7,0 12,5 21,6 14,7 3,4 13,2 9,5 11,3 0,2 0,8 8,5 5,2 2,9 3,7 2,1 2,0 3,7 4,6 11,9 13,1 3,7 16,5 8,6 5,6 (33,7 vuotta) ollen 45-54 20,8 9,5 11,3 3,7 4,5 6,2 6,5 sama kuin kesällä 55-64 12,2 3,3 8,9 1,4 2,9 2,4 5,5 2000. Määrällisesti 65-74 0,9 0,1 0,8 0,0 0,2 0,5 0,2 suurin ikäryhmä oli 75-1,4 0,0 1,4 0,0 1,4 0,0 0,0 25-34 vuotta (31.100) keski-ikä 35,2 35,5 34,8 37,5 37,4 33,7 32,9 määrän kuinkin laskiessa edelliskesästä. Toiseksi suurimpia ikäryhmiä olivat lähes tasakokoisina 35-44- Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin vuotiaat (26.000) ja 15-24-vuotiaat (25.700) määrien kasvaessa selvästi edellisvuodesta. 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Lasten (0-14 vuotta) määrä sen sijaan putosi 0-14 puoleen kesän 2001 tasosta. Miesten keski-ikä (35,5 vuotta) oli aavistuksen 15-2 4 naisten keski-ikää (34,8 vuotta) korke- ampi. lla ja tuttava- tai lla 25-34 olleiden keski-ikä oli keskimääräistä korkeampi. 35-44 Aiemmat käyntikerrat Suomessa Runsas kolmannes (26.300) virolaisista oli ensi kertaa Suomessa. Suunnilleen yhtä moni (27.200) oli aiemmin käynyt Suomessa 1-3 kertaa. Keskimäärin Virosta saapuneet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin 3,0 kertaa. Kysymystä ei esitetty Suomen kansalaisille eikä työlla olleille. 45-54 55-64 65-74 75- Saapuneiden seura Virosta tulleista lähes puolet (85.700) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa. Lapsia näistä oli mukana 36.000:lla. Yksin saapuneita oli 22.100 ja työtovereiden kanssa tulleita 11.800. Edelliskesään verrattuna yksin tai ystävien kanssa tulleiden määrät laskivat selvästi perheen kanssa saapuneiden luvun kasvaessa. Merkittävää oli, että yli 20.000 virolaista ilmoitti seurakseen useita edellisistä. Luku oli moninkertainen edelliskesiin verrattuna. Matkakohteet Suomessa Yksin Perhe, ei lapsia Perhe, lapsia Ystävät Työtoverit Saapuneiden (1000) seura 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 Virolaisten suosituin kohde Suomessa M uu seura kesällä 2002 oli pääkaupunkiseutu. Kolmannes 43.300) virolaisista tyytyi vierailemaan Useita edellisestä vain pääkaupunkiseudulla. Luku oli sama kuin kesällä 2001. Toiseksi suosituin kohdealue oli Uusimaa + Matkakohteet Suomessa Kymenlaakso (21.100) määrän yli kaksinkertaistuessa edelliskesästä. 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 Kiertolla oli alle 10.000 virolaista. Työajan matkoista yli 70 % P ääkaupunkiseutu Uusimaa + Kymenlaakso (8.500) suuntautui eteläisimpään Suomeen (pääkaupunkiseudulle Länsi-Suomi + Pohjanmaa tai Uusimaa+Kymenlaakso). Myös tuttava- tai jen Häme + Keski-Suomi kohteet olivat pääasiassa näillä seuduilla. Myös muilla vapaa-ajanmatkoilla Järvi-Suo mi + Kainuu olleilla pääkau- punkiseutu oli kohteena suosituin, mutta ennen kaikkia muita kohdealueita oli kiertolla olleiden määrä tässä ryhmässä seuraavaksi suurin (8.200). Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta

VIRO / kesä 2002 354 Matkakohteet Suomessa Tuttava tai vapaa-ajan Yhteensä Pääkaupunkiseutu 8,5 6,6 13,8 14,5 43,3 Uusimaa + Kymenlaakso 5,6 4,9 8,0 2,6 21,1 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 1,6 4,9 3,9 0,3 10,8 Häme + Keski-Suomi 1,9 1,4 3,7 1,8 8,8 Järvi-Suomi + Kainuu 1,1 0,8 1,4 0,7 3,9 Lappi 0,0 0,0 1,6 0,1 1,7 Monta kohdetta 0,4 0,1 8,2 0,5 9,2 Ei kohdetta 0,2 0,0 0,6 24,1 24,9 YHTEENSÄ 19,8 19,8 42,3 46,6 128,5 Yöpyneiden määrä Virolaisista 58 % (74.000) yöpyi Suomessa. Määrä oli sama kuin edellisenä kesänä. Matkailijamäärien kasvu johtuikin päiväkävijöiden määrän (54.700) selvästä kasvusta. Päiväkävijöiden määrän kasvusta huolimatta virolaisten viipymä (3,6 yötä) nousi hieman edelliskesästä (3,3 yötä). Virosta saapuneiden Suomen kansalaisten viipymä oli täsmälleen yhtä pitkä. Yöpyneistä runsas neljännes (20.000) viipyi Suomessa vain yhden yön. Määrällisesti seuraavaksi eniten oli kaksi yötä viipyneitä (12.100). Yli viikon Suomessa viihtyi 15.000 Virosta tullutta. Virolaiset yöpyivät eniten (32.300) tuttavien tai sukulaisten luona. Hotellimajoitusta käytti 13.700 virolaista ja leirintäalueella majoittui 9.500 sekä maaseutumajoituksessa oli 6.800. Edelliskesään verrattuna maksullisen majoituksen käyttö lisääntyi tuttavien tai sukulaisten luona yöpymisen vähentyessä. Yöpyneistä virolaisista 46 % (34.000) käytti maksullista majoitusta. lla yöpyneet käyttivät useimmin hotellimajoitusta työnantajan tarjoaman asunnon ollessa toiseksi suosituin majoitusmuoto. Tuttavien tai sukulaisten takia tulleet myöskin majoittuivat lähes aina näiden luona (18.100 yöpynyttä). Myös muilla vapaa-ajan matkoilla tuttavien ja sukulaisten luona yöpyminen oli suosituinta (28 %, 8.600 yöpynyttä). Yöpymisten määrä Virolaisten kokonaisyöpymismäärä oli kesällä 2002 457.000 eli vajaat 58.000 korkeampi kuin kesällä 2001 (399.000). Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Virossa asuville kesällä 2002 yhteensä 38.301 yöpymistä (pl. Ahvenanmaa), joka oli 4 % vähemmän kuin edelliskesänä (39.564). lla viivyttiin pisimpään eli 5,9 yötä. Muiden vapaaajan matkojen ja työmatkojen viipymä oli suunnilleen sama (3,9-4,0 yötä). Tuttavien tai sukulaisten takia tulleiden yöpymisiä (117.200) lukuun ottamatta kaikkien muiden yöpymiset n tarkoituksen mukaan tarkasteltuna lisääntyivät. Eniten yöpymisiä kirjattiin muille vapaa-ajan ilijoille (166.000). Viron suomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli vajaat 5 % (22.200) eli virolaisten osuudeksi yöpymisistä jäi 435.000. Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yöt ä 6 yötä 7 yöt ä 8-14 yötä 15-2 1 yö t ä 22-60 yötä yli 60 yötä V iipymä Suomessa 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 vapaa-ajan Yhteensä Ei yöpymistä 6,7 1,3 12,2 34,5 54,7 Yhteensä 13,1 18,5 30,2 12,2 74,0 Hotelli, motelli 5,0 0,1 4,6 4,0 13,7 Retkeilymaja 0,2 0,0 0,2 0,3 0,7 Leirintäalue 0,2 0,2 6,5 2,6 9,5 Maaseutumajoitus 0,2 0,0 6,6 0,0 6,8 Tuttavat, sukulaiset 1,5 18,1 8,6 4,1 32,3 Oma asunto/mökki 2,0 0,1 1,8 0,0 3,9 Työnantajan asunto 3,5 0,0 0,0 0,1 3,6 majoitus 0,2 0,0 1,1 0,5 1,8 Monta majoitusta 0,3 0,0 0,8 0,6 1,7 vapaaajan Yhteensä Saapumiset 19,8 19,7 42,3 46,6 128,4 Öitä keskimäärin 4,0 5,9 3,9 2,0 3,6 Yöpymisiä yhteensä 78,4 117,2 166,0 95,4 457,0 Hotelli, motelli maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton Saapumiset 13,7 17,1 32,3 9,2 Öitä keskimäärin 2,0 4,2 6,9 8,8 Yöpymisiä yhteensä 27,8 71,9 222,7 81,4 M uu vapaa-ajan Yöpym iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 400,0

VIRO / kesä 2002 36 Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneita yöpymisiä kertyi virolaisille eniten (222.700). Toiseksi eniten yöpymisiä kirjattiin muussa maksuttomassa majoituksessa (81.400 yöpymistä. Hotelliyöpymisiä saatiin tutkimuksessa 27.800 ja muita maksullisia yöpymisiä 71.900. Erityisesti viimeksi mainittujen määrä nousi voimakkaasti vuoden takaisesta. Jos montaa majoitusta käyttäneiden yöpymismäärä lasketaan mukaan maksulliseen majoitukseen, niin sen osuudeksi kaikista yöpymisistä saadaan 8,4 %. Rahan käyttö Matkaa kohti virolaiset käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 86,40 eli vähemmän kuin kesällä 2001 (98,50 ). Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 19,00 (21,10 kesällä 2001). lla olleet käyttivät rahaa a kohti eniten (140,50 ). Päivää kohti työlaiset kuluttivat keskimäärin 28,20. Päiväkävijöiden rahan käyttö oli vielä suurempaa eli 48,00. Eniten Virosta tulleet käyttivät rahaa ostoksiin (45,00 / ja 9,70 / päivä). Majoitukseen kului 17 / ja ravintoloihin 14 /. Virolaisilta kesällä 2002 saatu ilutulo oli yhteensä 11,1 milj. eli sama kuin vuotta aiemmin. Yli puolet (6 milj. ) tästä tuli vapaa-ajan ilijoilta, vaikka määrällisesti eniten kasvoikin työlla olleilta saatu ilutulo (2,8 milj. ). Hinta- ja laatumielipiteet Matkailijoiden hinta- ja laatukäsityksiä tutkittiin asteikolla 1= erittäin kallis / erittäin huono...5 = erittäin edullinen / erittäin hyvä. Norjasta tulleet antoivat Suomen ilupalvelusten hintatasolle keskimäärin 2,14 pistettä laatutason sen sijaan saadessa selvästi enemmän pisteitä eli keskimäärin 4,15. Virolaiset talviilijat antoivat hintatasolle hieman paremmat ja laadulle aavistuksen huonommat pisteet. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Virolaisista 5.400 ilmoitti toimiston suositusten vaikuttaneen päätökseen lomailla Suomessa. Muiden markkinointitoimenpiteiden merkitys oli vielä vähäisempi ja kukin niistä vaikutti 3.200-4.200 virolaisen päätökseen. Omat aikaisemmat kokemukset (38.400) ja ystävien tai sukulaisten suositukset (16.000) olivat kuitenkin ylivoimaisesti tärkeimmät vaikuttimet. Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 1,3 milj. eli huomattavasti vähemmän kuin kesällä 2001 (3,1 milj. ). Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Hotelli M uu maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton Yöpymiset (1000) majoitusmuodon mukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 Matkailutulo (m ilj. EUR) m atkan tarkoituksen mukaan M uu vapaa-ajan 0,8 1,2 1,3 1,0 1,3 1,9 1,5 2,3 2,8 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 1,7 1,3 Matkaa kohti (EUR): 86,40 Päivää kohti (EUR): 19,00 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 48,00 Päiväkävijät 48,00 140,50 28,30 65,70 9,50 vapaa-ajan 110,50 vapaa-ajan 22,40 50,40 16,50 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 1,00 Esimaksut 0,20 Majoitus 17,00 Majoitus 3,60 Ravintolat 14,00 Ravintolat 3,10 Ostokset 45,00 Ostokset 9,80 kulutus 10,00 kulutus 2,20 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 182,00 Hotelli, motelli 60,00 maksullinen 81,00 maksullinen 15,50 majoitus 107,00 majoitus 11,60 Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TVo hjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta 3,7 4,7 6,7 7,2 7,7 Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä Ystävien tai sukulaisten suo situs

VIRO / kesä 2002 37 Luontoaktiviteettien harrastaminen Virossa asuvista 41 % (53.000) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotakin ulkoilma-aktiviteettia. Näistä eniten (30.000) jäi ryhmään muut ulkoilmaaktiviteetit. Listatuista aktiviteeteista selvästi suosituinta oli kalastus (11.600 harrastajaa). YHTEENSÄ 41 % 52,7 Kalastus 9 % 11,6 Vaellus (yli 3 tuntia) 4 % 5,1 Melonta, koskenlasku 0 % 0,0 Golf 1 % 1,3 Pyöräily pyöräreiteillä 4 % 5,1 Järjestetyt pyöräretket 0 % 0,0 Ratsastus 0 % 0,0 t ulkoilma-aktiviteetit 23 % 29,6 MEK / Tallinna: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Suomeen saapuneiden virolaismatkustajien määrä, rakenne ja matkustustavat ovat viimeisen kolmen kesän aikana pysyneet samankaltaisina. Huomattavaa kasvutrendiä näyttävät vapaa-ajan matkustuksessa vain päiväkävijät. MATKUSTUSTRENDIT Päiväkävijöiden lisääntymisen syinä ovat sekä laivayhtiöiden edulliset päiväpaketit että lyhyiden kaupunkilomien suosion kasvu trendinuorison ja perhematkustajien keskuudessa. Virossa on yleistynyt tapa lähteä lle lähialueille omalla autolla. Automatkustajiakin ovat jo monta vuotta suosineet Tallinnan ja Helsingin välillä liikennöivät laivayhtiöt tarjoamalla edullisia auto+matkustajatpaketteja. Laivayhtiöt pystyvät nopeasti liittämään niihin myös majoitukset ja usein myös pääsyliput (perhe)kohteisiin. Autokiertomatkustajien eri kohderyhmille ja niiden rinnalla myös bussikiertomatkustajille sopivien tuotteiden kehittäminen ja tarjoaminen tulee olemaan toimistomme uusi strateginen painopistealue. Kesäharrastuksista pyöräily on ykkössijalla. Osallistuminen perinteiseen Suomeen suuntautuvaan pyöräilyan Mitä kuuluu Suomi? kuuluu jo neljättä vuotta liki tuhannen virolaisen kesäsuunnitelmiin. MEKin Tallinnan toimisto keskittyy kesän markkinoinnissa edelleen seuraaviin tuotteisiin, kohderyhmiin ja alueisiin: TUOTTEET-KOHDERYHMÄT Kaupunkilomat: päivät ja lyhyet lomat Helsingissä perheet, nuoret, yksityismatkustajat; Perhetuotteet lapsiperheet laadukkaat huvi-, vesi- ja tiedepuistot, ilukeskukset; Pyöräilyreitit ja -paketit aktiivista elämäntapaa harrastavat virolaiset; Kulttuuri-kiertoilutuotteet autoilevat perheet, pariskunnat, bussiryhmät. ALUEET: Etelä-Suomi, Häme, Lakeland, Länsi-Suomi, Ahvenanmaa. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET: Tulevien ET-matkojen tavoitteena on Keski-Suomen ja Saimaan järvialueen tarjonnan kartoittaminen silmällä pitäen autokierto- ja bussimatkustajia. Suuria elokuisia pyöräilymatkoja on tarkoitus jatkaa, mutta pyöräilijöitä rohkaistaan omatoimisillekin pyöräilymatkoille Suomeen. TARPEET KESÄMARKKINOINTIA VARTEN Virolaiset matkustajat kuten lähialueiden matkustajat yleensä tarvitsevat erityisesti hyvää ja ajankohtaista informaatiota naapurimaastaan. Internet on kasvava tietolähde ja MEKin vironkieliset, paljon tietoa sisältävät ja hyvin päivitetyt Suomen ilun web-sivut vastaavat erinomaisesti asiakkaiden kysyntään. Websivujen rinnalle tarvitaan: hyviä perhe- ja kiertoesitteitä karttoineen, jossa hotellimajoitusmahdollisuuksien rinnalla myös edullisten majoituspaikkojen (leirintäalueet, hostellit, mökkimajoittajat ) tarjonta; vaellus- ja pyöräilykarttoja, jossa reitit, nähtävyydet ja majoitusmahdollisuudet; perheilun markkinoinnissa tarvitaan uusia kohteita ja/tai jokavuotisia uutuuksia jo perinteisiin kohteisiin.

ISO-BRITANNIA (1.6.-30.9.2002) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Iso-Britanniassa asuvia saapui Suomeen kesällä 2001 93.300 eli jonkin verran vähemmän kuin edelliskesänä (99.800). Näistä 17 % (15.900) oli Suomen kansalaisia. Suurin osa (72.000) saapui lentäen. Laivalla tuli 18.600 ja maitse 2.60. Lentäen saapuneiden määrä pieneni edelliskesästä, kun sitä vastoin laivalla tuli Iso-Britanniasta ilijoita selvästi aiempaa enemmän. Iso-Britanniasta tulleista kesäajan ilijoista vajaa kolmannes (29.000) saapui Suomeen elokuussa. Loput saapuneet jakautuivat melko tasaisesti muille kesän kuukausille heinäkuun ollessa hivenen kesä- ja syyskuuta vilkkaamman (23.000). Iso-Britanniasta tulleissa oli eniten (37.500) vapaa-ajan (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) ilijoita. lla olleita oli 27.100 ja tuttava- tai lle tulleita 7.800. Näitä enemmän oli kauttakulkuilijoita (12.600) määrän moninkertaistuessa edelliskesästä. lla sekä tuttava- tai lla olleiden määrä pieneni ja muilla vapaa-ajan matkoilla olleiden lisääntyi kesään 2001 verrattuna. Briteistä 7.800 oli pakettilla. Näistä matkoista alle puolet (3.600) suuntautui pelkästään Suomeen. Pakettimatkojen määrä pieneni selvästi kesästä 2001, mutta oli kuitenkin suurempi kuin kesällä 1999 tai 2000. YHTEENSÄ 93,3 27,1 Kongressit ja seminaarit 1,9 Työhön liittyvät opinnot 0,8 työ 24,4 7,8 Tuttavavierailu 2,6 Sukulaisvierailu 5,2 vapaa-ajan 37,5 Ostokset 0,0 Ulkoilma-aktiviteetit 0,5 vapaa-ajan 35,0 Risteily 1,1 Monen maan kierto 0,9 12,6 Opiskelu 0,0 Kauttakulku 12,6 syy 0 Monta syytä 8,3 + vapaa-aika 1,6 + sukulaiset tai tuttavat 0,1 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 5,5 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 0,5 yhdistelmä 0,6 Saapuneet sukupuolen mukaan Lentäen Laivalla Maitse Iso-Britanniasta tulleista 59 % (54.800) oli miehiä. lla olleista yli 80 % oli miehiä, mutta vapaa-ajan laisissa naiset olivat enemmistönä. sukulaisvierailijoissa naisia ja miehiä oli yhtä paljon. Kesään 2001 verrattuna miesten osuus kaikista saapuneista hieman laski. Saapum iset (1000) liikennem uodoittain 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 vapaa-aj an Monta syytä Saapum iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 Pakettim atkojen (1000) m äärä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 Paketti vain Suomeen P aketti moneen maahan miehiä naisia 22,0 5,0 3,9 3,9 vapaa-ajan 17,6 19,9 7,3 5,3 Monta syytä 4,0 4,4 Yhteensä 54,8 38,5

ISO-BRITANNIA / kesä 2002 39 Saapuneet asuinalueittain Saapuneista yli 40 % (38.400) tuli suur-lontoon alueelta. Määrä pieneni hieman edelliskesästä, vaikka osuus kaikista saapuneista kasvoikin. Toiseksi eniten ilijoita saapui Lontoosta länteen olevalta alueelta (alue 3) ja kolmanneksi eniten nyt ensi kerran Skotlannista. Matkustajamäärät lisääntyivät Skotlannin lisäksi Iso- Britannian lounaiskulmasta (alue 4) sekä Pohjois-Irlannista. Liikennemuodoittain ja asuinalueen mukaan tarkasteltuna lähtöalueet eivät sanottavasti muutu kokonaisjakaumasta. Suur-Lontoon osuus lentäen saapuneista oli 39 % eli suhteellisesti hieman vähemmän kuin saapuneiden kokonaismäärässä. Laivalla saapuneissa oli suhteellisen paljon Britannian itäosista (esim. alue 7) lähteneitä lla olleiden osuus oli Suur- Lontoosta tulleiden kohdalla hieman keskiarvoa alhaisempi (37 %, 10.100), mutta vapaa-ajan lla olleista se oli hieman keskimääräistä suurempi eli 46 % (20.700). Saapuneet ikäryhmittäin Iso-Britanniasta saapuneiden keski-ikä (44,0 vuotta) oli neljä vuotta korkeampi kuin edellisenä kesänä. Määrällisesti suurin ikäryhmä olivat 25-34 vuotiaat (27.600), vaikka ryhmän koko pienenikin Lähtöalue Lentäen Laivalla Maitse Yhteensä 72,1 18,6 2,5 Suur-Lontoo 28,0 9,3 1,1 Alue 2 3,6 1,1 0,0 Alue 3 10,6 0,3 0,5 Alue 4 5,6 0,5 0,0 Alue 5 2,6 1,6 0,3 Alue 6 2,6 0,9 0,1 Alue 7 4,3 2,0 0,0 Alue 8 2,0 0,8 0,2 Alue 9 3,8 0,3 0,0 Alue 10 0,1 0,1 0,0 Alue 11 0,3 0,5 0,0 Wales 0,9 0,1 0,0 Skotlanti 5,8 0,7 0,2 Pohjois-Irlanti 1,9 0,4 0,1 Lähtöalue Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 27,0 7,7 37,7 12,6 8,4 Suur-Lontoo 10,1 4,2 16,5 5,0 2,7 Alue 2 1,8 0,6 2,2 0,0 0,1 Alue 3 4,3 0,7 3,8 1,4 1,2 Alue 4 1,6 0,8 3,0 0,2 0,7 Alue 5 0,9 0,1 1,2 1,6 0,7 Alue 6 1,1 0,3 1,4 0,4 0,4 Alue 7 1,8 0,1 2,9 1,2 0,3 Alue 8 0,4 0,1 1,9 0,4 0,2 Alue 9 2,2 0,3 1,0 0,4 0,2 Alue 10 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Alue 11 0,3 0,0 0,2 0,4 0,0 Wales 0,3 0,2 0,3 0,2 0,0 Skotlanti 2,1 0,3 2,5 0,6 1,1 Pohjois-Irlanti 0,0 0,0 0,8 0,8 0,8 Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin Saapuneet asuinalueittain 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 0-14 Suur-Lontoo Alue 2 15-2 4 Alue 3 Alue 4 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 Alue 5 Alue 6 Alue 7 Alue 8 Alue 9 Alue 10 Alue 11 Wales 75- Skotlanti Pohjois-Irlanti kesästä 2001. Miesten keski-ikä oli yli kolme vuotta naisten keski-ikää korkeampi. lla olleet olivat selvästi nuorimpia (37,8 vuotta) muiden vapaa-ajan ilijoiden ollessa sitä vastoin kaikkein vanhimpia (47,6 vuotta). Aiemmat käyntikerrat Suomessa Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Tuttava tai vapaaajan Yhteensä 93,3 55,0 38,3 27,0 7,8 37,5 21,0 0-14 5,7 1,8 3,9 0,2 0,8 2,8 1,9 15-24 6,5 2,6 3,9 0,6 0,6 2,8 2,5 25-34 27,6 13,0 14,6 5,1 3,4 12,8 6,3 35-44 19,0 14,4 4,6 9,9 0,4 6,0 2,6 45-54 16,8 11,3 5,5 8,3 1,2 5,7 1,7 55-64 9,5 7,1 2,4 2,7 0,7 2,3 3,7 65-74 7,0 3,9 3,1 0,2 0,7 4,7 1,4 75-1,2 0,9 0,3 0,0 0,0 0,4 0,9 keski-ikä 44,0 45,3 42,1 41,2 37,8 47,6 41,0 Briteistä kolme neljästä (30.300) oli Suomessa ensi kertaa. Kerran tai kaksi kertaa aiemmin käyneitä oli yhteensä noin 9.000. Keskimäärin Iso-Britanniasta tulleet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin vain 0,5 kertaa. Kysymystä ei esitetty Suomen kansalaisille eikä työlla olleille.

ISO-BRITANNIA / kesä 2002 404 Saapuneiden seura Matkaseuran mukaan tarkasteltuna Iso- Britanniasta saapuneissa oli eniten yksin matkustaneita (27.200). Edellisistä kesistä näiden määrä kuitenkin lähestulkoon puolittui. Perheen kanssa, mutta ilman lapsia, tuli yhtä moni (22.300) kuin kesällä 2001. Lapsia oli näistä mukana 8.900:lla, mikä oli enemmän kuin aiemmin. Myös ystävien kanssa (14.600) sekä työtovereiden kanssa (12.600) saapuneiden määrä kasvoi. Matkakohteet Suomessa Briteistä lähes puolet (45.700) kävi Suomen llaan vain pääkaupunkiseudulla. Määrä oli kuitenkin 10.000 edelliskesää pienempi. Länsi-Suomi + Pohjanmaa oli toiseksi suosituin (10.500) kohde. Häme + Keski-Suomi oli kohteena 4.700:lla ja kertolaisia oli 4.300. Työajan matkoista lähes 60 % (15.900) suuntautui pääkaupunkiseudulle, mutta se oli myös vapaa-ajan ilijoista suurimman osan kohde (21.600). lla lla olleista pääosa (8.200) ei nimennyt kohdetta eli olivat lähinnä läpikulkulla. Yöpyneiden määrä Briteistä 84 % (78.800) yöpyi Suomessa. Määrä oli selvästi alhaisempi kuin edelliskesänä (94.500). Päiväkävijöiden määrä sen sijaan nousi lähes 10.000:lla kesästä 2001. Iso-Britanniasta tulleiden viipymä (8,3 yötä) nousi selvästi edelliskesästä, jolloin se oli ainoastaan 5,6 yötä. Britanniasta saapuneiden Suomen kansalaisten viipymä oli vielä pidempi eli keskimäärin 15,3 yötä. Jos Iso- Britannian suomalaiset jätetään luvuista pois, tulee brittien keskiviipymäksi Suomessa 6,9 yötä eli noin kaksi vuorokautta pidempi kuin edelliskesänä. Yöpyneistä joka neljäs (20.000) viipyi vain yhden yön. Edelliskesänä näiden osuus yöpyneistä oli sama, mutta määrä suurempi. Kaksi yötä viipyneiden määrä oli 10.200, mikä sekin oli selvästi vähemmän kuin vuotta aiemmin. Keskiviipymää nostikin pitkään oleskelleiden määrän lisääntyminen. Vähintään 8 yötä viipyneitä oli 25.400, kun määrä oli kesällä 2001 20.800. Näistä pitkään viipyneistä 44 % oli Suomen kansalaisia. Hotellimajoitus oli brittien ylivoimaisesti suosituin (43.200 yöpynyttä) majoitusmuoto Suomessa. Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyi joka neljäs (19.000). Muiden majoitusmuotojen käyttö oli melko vähäistä. Maksullista majoitusta käytti yöpyneistä lähes 70 % (55.000). lla olleet käyttivät käytännössä vain hotellia majoittuessaan Suomessa. Tuttavatai lla olleet yöpyivät myös lähes aina näiden luona. Muista vapaa-ajan ilijoista 16.700 yöpyi hotellissa, mutta moni (8.800) myös tuttavien tai sukulaisten luona. Yksin Perhe, ei lapsia Perhe, lapsia Ystävät Työtoverit M uu seura Useita edellisestä Pääkaupunkiseutu Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Saapuneiden (1000) seura 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Matkakohteet Suomessa 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 Matkakohteet Suomessa Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Pääkaupunkiseutu 15,9 3,3 21,6 4,9 45,7 Uusimaa + Kymenlaakso 2,7 1,0 1,5 1,5 6,6 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 4,1 0,6 4,6 1,2 10,5 Häme + Keski-Suomi 0,9 0,8 1,9 1,0 4,7 Järvi-Suomi + Kainuu 0,2 0,5 0,3 1,5 2,5 Lappi 0,6 0,0 1,2 0,0 1,9 Monta kohdetta 1,0 0,7 1,8 0,8 4,3 Ei kohdetta 0,0 0,0 0,3 8,2 8,4 YHTEENSÄ 27,1 7,8 37,5 20,9 93,3 Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä 15-21 yö t ä 22-60 yötä yli 60 yötä Viipymä Suomessa 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0

ISO-BRITANNIA / kesä 2002 41 Yöpymisten määrä Iso-Britanniasta tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli kesällä 2002 777.400 eli yli 200.000 korkeampi kuin kesällä 2001 (563.600). Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Iso- Britanniassa asuville kesällä 2002 132.708 yöpymistä (pl. Ahvenanmaa). Vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) viipyivät Suomessa kauimmin eli keskimäärin 11,2 yötä kun taas työlaisten viipymä oli vain 4,1 yötä. lla sekä muulla lla olleet viipyivät kummatkin Suomessa runsaan viikon. Yöpymisistä yli puolet (437.000) meni muulla vapaa-ajan lla olleiden tiliin. lla lla olleet yöpyivät 166.000 kertaa ja työllakin olleet 111.000 kertaa. Iso-Britannian suomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli näiden pitkän viipymän johdosta lähes 31 % (239.000) eli brittien osuudeksi yöpymisistä jäi 538.500. Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneita yöpymisiä kertyi eniten (223.000) viipymän ollessa keskimäärin runsaat 11 yötä. Hotelliyöpymisten määräksi laskettiin147.000 ja muun maksullisen jopa hieman enemmän eli 159.500. Tämä johtuu siitä, että muuta maksullista majoitusta käyttäneiden viipymäksi saatiin tutkimuksessa peräti 30 yötä. Tutkimusotos jäi tässä ryhmässä kuitenkin niin pieneksi, että tulokseen on suhtauduttava varauksin. vapaa-ajan Yhteensä Ei yöpymistä 1,2 0,0 2,4 10,8 14,4 Yhteensä 25,8 7,9 35,1 10,1 78,9 Hotelli, motelli 23,3 1,5 16,7 1,7 43,2 Retkeilymaja 0,0 0,1 1,5 0,2 1,8 Leirintäalue 0,4 0,0 0,8 0,1 1,3 Maaseutumajoitus 0,0 0,1 2,1 0,0 2,2 Tuttavat, sukulaiset 0,3 5,6 8,8 5,2 19,9 Oma asunto/mökki 0,0 0,2 2,1 0,7 3,0 Työnantajan asunto 0,9 0,0 0,0 0,0 0,9 majoitus 0,1 0,0 0,3 0,3 0,7 Monta majoitusta 0,8 0,4 2,8 1,9 5,9 vapaaajan Yhteensä Saapumiset 27,0 7,8 37,5 20,9 93,2 Öitä keskimäärin 4,1 8,1 11,7 7,9 8,3 Yöpymisiä yhteensä 111,3 63,3 437,0 165,8 777,4 Hotelli, motelli maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton Monta majoitusta Saapumiset 43,1 5,5 19,8 4,7 5,8 Öitä keskimäärin 3,4 30,0 11,2 18,9 27,6 Yöpymisiä yhteensä 147,0 159,5 223,0 87,5 160,5 Yöpym iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan Tutt ava- tai 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 400,0 450,0 500,0 Hinta- ja laatumielipiteet vapaa-ajan Matkailijoiden hinta- ja laatukäsityksiä tutkittiin asteikolla 1= erittäin kallis / erittäin huono...5 = erittäin edullinen / erittäin hyvä. Iso-Britanniasta tulleet antoivat Suomen ilupalvelusten hintatasolle keskimäärin 2,84 pistettä laatutason sen sijaan saadessa selvästi enemmän pisteitä eli keskimäärin 4,17. Kysymystä ei ole aiemmin esitetty kesäilijoille, mutta talvella 2001-02 Iso- Britanniasta tulleet antoivat hintatasolle täsmälleen saman arvosanan ja laatutasolle hieman paremmat pisteet kuin kesäilijat. Luontoaktiviteettien harrastaminen Iso-Britanniassa asuvista 39 % (36.400) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotakin ulkoilmaaktiviteettia. Näistä lähes 21.500 jäi ryhmään muut ulkoilma-aktiviteetit. Listatuista aktiviteeteista selvästi suosituinta oli kalastus (4.700 harrastajaa). YHTEENSÄ 39 % 36,4 Kalastus 5 % 4,7 Vaellus (yli 3 tuntia) 2 % 1,9 Melonta, koskenlasku 2 % 1,9 Golf 3 % 2,8 Pyöräily pyöräreiteillä 3 % 2,8 Järjestetyt pyöräretket 1 % 0,9 Ratsastus 0 % 0,0 t ulkoilma-aktiviteetit 23 % 21,5 Hotelli maksul l i nen Tuttavat tai sukulaiset maksuton Monta majoitusta Yöpym iset (1000) m ajoitusm uodon m ukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0

ISO-BRITANNIA / kesä 2002 42 Rahan käyttö Matkaa kohti britit käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 402,10 eli enemmän kuin kesällä 2001 (357,30 ). Päivää kohti kulutus kuitenkin laski ollen 43,10 (55,70 kesällä 2000). lla olleet käyttivät rahaa vähiten (237,80 / ja 26,20 / päivä). lla olleet kuluttivat sekä a kohti (556,10 ) että päivää kohti (108,70 ) selvästi eniten. Eniten Iso-Britanniasta tulleet käyttivät rahaa majoitukseen (135,00 / ja 14,50 / päivä). Ostoksiin kului hieman vähemmän. Iso-Britanniasta tulleilta saatu ilutulo oli yhteensä 37,5 milj. eli melko tarkkaan sama kuin edelliskesänä. lla olleilta jäi ilutuloa suunnilleen yhtä paljon (15,0 milj. ) kuin vapaa-ajan ilijoilta (15,8 milj. ). sukulaisvierailijoiden osuus oli tästä 1,9 milj. pienentyen puoleen edellisvuodesta. Muilta vapaa-ajan ilijoilta ilutuloa jäi sen sijaan enemmän, joten kaikkiaan muutokset edelliskesästä jäivät melko pieniksi. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Briteistä runsaat 7 % (3.700) ilmoitti Suomea koskevien artikkelien, kirjojen sekä radio- tai TV-ohjelmien vaikuttaneen päätökseen lomailla Suomessa. n mainonnan tai media vaikutus oli suunnilleen samaa luokkaa. Vain messuilla tai muilla tapahtumilla ei näyttänyt olevan mitään vaikutusta. Aikaisemmat kokemukset Suomesta tai ystävien tai sukulaisten suositukset vaikuttivat kuitenkin mediaa ja mainontaa selvästi enemmän. Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 3,5 milj.. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Prosenttiluvut on laskettu niiden määrästä, joilta asiaa kysyttiin. Matkailutulo (milj. EUR) m atkan tarkoituksen mukaan M uu vapaa-ajan 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 2,7 4,9 3,8 1,9 2,7 4,5 8,2 6,7 12,1 10,5 14,5 15,0 20,5 21,2 Matkaa kohti (EUR): 402,10 Päivää kohti (EUR): 43,10 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 19,00 Päiväkävijät 19,00 556,10 108,70 Sukulaiset, ystävät 237,80 Sukulaiset, ystävät 26,20 vapaa-ajan 370,30 vapaa-ajan 29,20 321,60 36,00 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 6,00 Esimaksut 0,70 Majoitus 135,00 Majoitus 14,50 Ravintolat 89,00 Ravintolat 9,50 Ostokset 105,00 Ostokset 11,30 kulutus 66,00 kulutus 7,10 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 481,00 Hotelli, motelli 109,10 maksullinen 400,00 maksullinen 12,90 majoitus 474,00 majoitus 28,70 Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TV-ohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma 13,9 16,5 Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suo situs Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä

ISO-BRITANNIA / kesä 2002 43 MEK / Lontoo: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Ison-Britannian markkinoilla on viime vuosina tapahtunut Suomen kannalta selvä muutos. laisten osuus Suomeen tulijoista kesäkaudella on vuosi vuodelta laskenut noin 50%:sta v. 1999 29%:iin v. 2002. Tässä suhteessa tilanne saarivaltakunnassa muistuttaa entistä enemmän muitakin markkinoitamme. Tuttava- ja jen osuus on Iso-Britanniasta suhteellisen korkea, ja erityisesti kesäkaudella, jolloin suomalaisten osuus vuonna 2002 oli 17 % saapuneiden kokonaismäärästä. Pakettimatkojen määrä romahti kesällä 2002 puoleen edellisvuotisesta. Pudotus näkyi mm. hotelliyöpymisten vähenemisenä. Matkanjärjestäjät olivat tästä tilanteesta raportoineet jo syksyllä pitäen suurimpina syinä lentohintojen nousua ja suoranaista paikkapulaa. Eniten putosi pelkästään Suomeen suuntautuneiden pakettien määrä, noin kaksi kolmasosaa. Pakettilaisten osuus kesällä 2002 saapuneiden brittiilijoiden kokonaismäärästä oli siten ennätyspieni (8%, 7800 henkilöä). Verrattuna pelkästään n.s. muulla vapaa-ajan lla olleisiin prosenttiosuus on sentään selvästi korkeampi, eli 22% - ja voitaneen kohtuudella olettaa, että juuri tähän ryhmään pakettilaisten valtaosa sijoittuu. Matkanjärjestäjien merkitys Iso- Britannian konservatiivisilla markkinoilla on silti edelleen erittäin suuri, vaikka kehitystä itsenäisemmän matkojen suunnittelun suuntaan tapahtuukin, ja internetin käyttäjiä on monia muita maita enemmän mutta internetissäkin britit usein hakeutuvat juuri njärjestäjien sivuille. Markkinat ovat konservatiivisia myös tyyppien osalta. Vapaa-ajan ilun valtaosa suuntautuu edelleen etelään ja t ovat paljolti tavanomaista aurinkolomailua. Vähäisestä markkinaosuudesta, ilun jakelutien keskittyneisyydestä ja monien Suomeen suuntautuvien pakettimatkojen tuottajien vähäisestä tunnettuudesta johtuen vapaa-ajan matkojen myynnistä vain pieni osa tapahtuu toimistojen kautta. Markkinointiviestintä on niin ollen suunnattava mahdollisimman paljolti suoraan kuluttajille. Suuremman tehokkuuden saavuttamiseksi on keskityttävä muutamiin tarkoin harkittuihin tuoteryhmiin, sillä Suomen yleisen tunnettuuden lisäämiseen resurssit eivät riitä. Markkinoiden rakenne huomioiden mahdollisimman suuri osa markkinointiviestinnästä on syytä tehdä yhteistyössä brittiläisten njärjestäjien kanssa. Kun kesän vapaa-ajan matkoistakaan ylivoimaisesti suurin osa ei ulotu pääkaupunkiseutua ulommaksi on tuoteke- hityksen ja markkinoinnin avulla parhaimmat kasvuedellytykset juuri lyhyillä kaupunkilomilla Helsingissä, sopivasti lähiseudun tarjonnalla höystettynä. Toissijaisia tuoteryhmiä, joita kannattaa kehittää ja markkinoida ovat kierto- ja kulttuuriilu sekä muutamat erityisharrastukseen perustuvat aktiviteetit sekä kokous- ja kannusteilu. Uuden tuotteen paras tie Ison-Britannian markkinoille käy selvästi njärjestäjän kautta. Joka tapauksessa välttämätön edellytys on vaivaton paikallinen varausmahdollisuus, joka ei edellytä yhteydenottoa Suomeen. Kun tuote on valmis osuuksineen, markkinointi koostuu toisaalta njärjestäjän vetämistä ja mahdollisista yhteisistä brittikuluttajiin suunnatuista toimenpiteistä ja toisaalta julkisuustyöstä, jossa suomalaisen osapuolen osallistuminen mediavierailujen järjestelyihin ja kustannuksiin on välttämätön lisä MEKin ja lentoyhtiön panostukselle. Yhteydenpito brittiläisiin toimistoihin hoituu tarpeen mukaan pääosin MEKin toimesta tai välityksellä.

USA (1.6.-30.9.2002) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Yhdysvalloissa asuvia saapui Suomeen kesällä 2002 76.500 eli selvästi vähemmän kuin edellisenä kesänä (90.500). Saapuneista 10 % (7.700) oli Suomen kansalaisia. Lentäen tulleita oli eniten (44.300) saapuneiden määrän kuitenkin vähentyessä selvästi edelliskesästä. Myös laivalla saapuneiden määrä (26.200) laski hieman, kun taas maitse saapuneita (6.200) oli yhtä paljon kuin vuotta aiemmin. Lähes kolmannes (25.000) USA:sta tulleista saapui Suomeen elokuussa ja neljännes (19.000) heinäkuussa. Yli 40 % (31.600) amerikkalaisista oli Suomessa vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai t). lla oli 13.900 ja yhtä moni käytti Suomea ainoastaan kauttakulkuun (13.800). lla olleita kirjattiin 6.700 määrän laskiessa selvästi edelliskesästä. Myös muiden vapaaajan ilijoiden määrä oli laskussa työilun pysyessä suunnilleen edelliskesän tasolla. Joka neljäs amerikkalainen (18.600) oli Suomessa pakettilla. Lähes kaikki (17.600) näistä matkoista suuntautuivat moneen maahan Pakettimatkojen määrä putosi edelliskesästä lähes puoleen, mutta oli kuitenkin edelleen kesän 2000 määrää suurempi. YHTEENSÄ 76,5 13,9 Kongressit ja seminaarit 2,8 Työhön liittyvät opinnot 0,8 työ 10,3 6,7 Tuttavavierailu 1,8 Sukulaisvierailu 4,9 vapaa-ajan 31,6 Ostokset 0,0 Ulkoilma-aktiviteetit 1,8 vapaa-ajan 26,1 Risteily 1,2 Monen maan kierto 2,5 15,8 Opiskelu 2,0 Kauttakulku 13,8 syy 0 Monta syytä 8,5 + vapaa-aika 0,6 + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 3,9 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 1,8 yhdistelmä 2,2 Lentäen Laivalla Maitse Saapum iset (1000) liikennem uodoittain 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 M uu vapaa-ajan M onta syytä Saapum iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 Pakettim atkojen (1000) m äärä 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan Saapuneet sukupuolen mukaan Yhdysvalloista tulleista 60 % (46.100) oli miehiä. lla olleista 78 % oli miehiä ja myös vapaa-ajan lla olleissa miehet olivat enemmistönä. Kesään 2001 verrattuna miesten osuus saapuneista kasvoi jonkin verran. miehiä naisia 10,9 3,1 3,3 3,4 vapaa-ajan 19,0 12,7 8,7 7,1 Monta syytä 4,2 4,4 Yhteensä 46,1 30,6