Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Transkriptio

1 Ulkomaiset ilijat Suomessa mek.fi Talvi Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:

2 Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:

3 SISÄLLYSLUETTTELO - LUKIJALLE / talvi SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 2 Italia 36 Yleistä 3 Alankomaat 40 Yhteenveto 4 Norja 44 Venäjä 7 Espanja 48 Ruotsi 12 Sveitsi 52 Saksa 17 USA 56 Viro 22 Japani 59 Iso-Britannia 27 Kiina 63 Ranska 32 Liitetaulukot 67 Lukijalle, Tämä julkaisu perustuu Tilastokeskuksen MEKin toimeksiannosta tekemään rajahaastattelututkimukseen, jota on joulukuusta 1997 alkaen tehty tavoitteena ilun seurannan, suunnittelun ja tulosten mittaamisen parantaminen. Julkaisun tuottamisesta on vastannut Art-Travel Oy MEKin toimeksiannosta. Julkaisussa analysoidaan Suomeen suuntautuvaa ilua tärkeimmiltä markkina-alueilta talvikauden (marras-huhtikuu) osalta. Mukana on 14 maata eli Belgiaa lukuun ottamatta samat maat kuin talvella Julkaisussa käsitellään ko. maiden asukkaiden Suomeen suuntautuvan ilun volyymiä, n tarkoitusta, käytettyjä liikennemuotoja, kohdealueita Suomessa, ilijoiden ikää ja sukupuolta, viipymää, yöpymiskertymää, rahan käyttöä sekä päätökseen vaikuttaneita tekijöitä. Näiden pohjalta analysoidaan tuloksia ilun markkinoinnin ja kehittämisen kannalta. Kunkin maaraportin loppuun on liitetty MEKin toimiston johtopäätös- ja kommenttiosa. Maakohtaiset vertailut on koottu tutkimuksen alkuun sen yleisosaan. Selvityksen pyrkimyksenä on konkretisoida rajahaastattelututkimuksen hyvin laajasta tietomäärästä saatavia tuloksia ilun markkinoinnin ja kehittämisen tarpeisiin niille kaikille, jotka markkinoivat Suomea ilukohteena ulkomaille. Selvitys kertoo ja analysoi Suomeen suuntautuvan ilun nykytilaa kaikilla tärkeimmillä markkinaalueilla. Menestyksellinen ilun markkinointi ja kehittäminen ei voi kuitenkaan nojata pelkästään tietoon siitä, miksi asiakas tulee Suomeen ja mitä hän täällä tekee. On myös tiedettävä, miltä itse markkinat ulkomailla näyttävät. Tätä tietoa on löydettävissä MEKin verkkosivuilta ( Markkinointipalvelut-sivustoilta. Lisäksi MEKin verkkosivuilta on saatavissa paljon erilaista markkina- ja tilastotietoa. Kun nyt julkaistava selvitys rajahaastattelututkimuksesta on niin ikään näkyvissä edellä mainituilla sivuilla, saadaan kokonaisuus, joka antaa tietoa sekä maakohtaisista tiedoista Suomen tämänhetkisistä ulkomaisista ilijoista että potentiaalisista markkinoista. Matkailun edistämiskeskus toivoo, että nyt julkaistava raportti osoittautuu hyödylliseksi perusselvitykseksi kaikille niille, jotka myyvät ja markkinoivat suomalaisia ilupalveluja ulkomailla. Lukuohje: Raportin ilija- ja yöpymismääriä kuvaavissa taulukoissa luvut on yleensä ilmoitettu tuhansissa (esim. 93,1 = ). Pyöristyksistä johtuen luvuissa saattaa olla pieniä taulukkokohtaisia eroja. Pieniin lukuihin (0,0-0,5) on suhtauduttava tutkimuksen virhemarginaalista johtuen varauksin.

4 YLEISTÄ / talvi Aineisto ja tiedonkeruu Rajahaastattelututkimuksen tiedot kerätään rajanylityspaikoilla suoritettavilla ilijahaastatteluilla. Tiedonkeruupaikat talvikaudella (marras-huhtikuu) olivat seuraavat: Helsinki-Vantaan lentoasema Helsingin satamat Turun satamat ja lentoasema Vaalimaan, Nuijamaan ja Niiralan rajanylityspisteet Venäjälle menevät junat Helsingin ja Kouvolan välillä Rovaniemen ja Kittilän lentoasemat. Rovaniemen ja Kittilän lentoasemilla kerätyt tiedot on yleistetty kattamaan myös muiden Pohjois- Suomen lentoasemien (Ivalo, Enontekiö, Kuusamo, Kajaani, Kemi-Tornio) suorat lennot ulkomailta. Matkustajan asuinmaan mukaan tarkasteltuna olivat tutkimushavaintojen (haastattelujen) määrät talvella seuraavat: Rajoituksia Tuloksia tulkittaessa on muistettava, että havaintojen määrä on useiden maiden kohdalla melko pieni. Näin myös tulosten virhemarginaalit ovat keskimääräistä suurempia. Tutkimuksessa eivät ole talvella mukana: Ahvenanmaalle tehdyt t Norjan ja Ruotsin vastaisen maarajan liikenne Vartiuksen ja Imatran rajanylityspaikat Venäjän vastaisella maarajalla Hangon ja Vaasan satamat Edellä mainituista rajoituksista johtuen osa ilusta on jäänyt tutkimuksen ulkopuolelle. Venäjä Ruotsi Iso-Britannia Saksa 525 Viro 942 Norja 206 Ranska 370 Alankomaat 198 USA 133 Japani 125 Italia 176 Sveitsi 99 Espanja 172 Kiina 98 Raportin sisältö Tämän tutkimusraportin sivuilla 4-6 on lyhyt yhteenveto tuloksista ja eräitä maakohtaisia vertailuja. Raportin lopussa olevaan kahteen liitetaulukkoon on vielä kertaalleen koottu keskeiset tunnusluvut. Raportin sivuilla 7-70 esitetään maakohtaiset tulokset. Vertailuja on tehty kolmeen edelliseen talveen eli , ja Sveitsin ja Yhdysvaltojen osalta vertailutietoa on ollut käytettävissä vain kahteen edelliseen talveen.

5 YHTEENVETO / talvi Saapuneiden määrä Talvella saapui ilijoita Suomeen ylivoimaisesti eniten Venäjältä ( ). Toiseksi eniten ( ) tuli Ruotsista ja kolmanneksi eniten Virosta ( ). Seuraavilla sijoilla olivat Iso-Britannia ( ) ja Saksa ( ). Saapuneet tulivat maahamme useimmin lentäen. Ainoastaan Venäjältä tulleet saapuivat suurimmaksi osaksi maitse laivan ollessa Ruotsista ja Virosta saapuneiden suosituin liikennemuoto. Suomen kansalaisten suhteellinen osuus oli suurin Sveitsistä (26 %), Ruotsista (17 %), Espanjasta (15 %) ja Yhdysvalloista (13 %) tulleiden kohdalla. Määrällisesti ylivoimaisesti eniten Suomen kansalaisia oli Ruotsista (53.000) tulleiden joukossa. Matkan tarkoitus lla olleiden osuus oli suurin (66 %) Kiinasta ja Norjasta sekä Italiasta (62 %) tulleissa. Määrällisesti eniten ( ) työn tarkoituksekseen ilmoittaneita tuli Venäjältä. Tuttava- tai lla olleiden suhteellinen osuus oli suurin Ruotsista (22 %) ja Espanjasta (21 %) saapuneiden kohdalla. Myös mm. Virosta (18 %) ja Yhdysvalloista (15 %) tuli paljon tuttava- tai sukulaisvierailijoita. lla vapaa-ajan lla olleiden osuus oli suurin eli yli puolet saapuneista Iso-Britanniasta (58 %) ja Venäjältä (53%) tulleiden kohdalla. Japanista tulleista 48 % ja Ranskasta saapuneista 44 % oli muulla vapaa-ajan lla. Määrissä mitattuna näitä tuli selvästi eniten ( ) Venäjältä. Luku on suurin, vaikka ostosilijat ( ) jätettäisiin luvusta pois. Kauttakulkulla olleiden osuus oli suhteellisesti suurin Japanista (16 %) ja Virosta (13 %) tulleissa. Määrällisesti kauttakulkulla olleita tuli ylivoimaisesti eniten Venäjältä (86.000). Yli puolet Iso-Britanniasta (63 %) ja Japanista (51 %) tulleista oli pakettilla. Myös määrällisesti eniten heitä tuli Iso-Britanniasta ( ) ja toiseksi eniten Venäjältä (59.000). Brittien pakettimatkoista kuitenkin käytännössä kaikki suuntautuivat vain Suomeen, kun taas venäläisten pakettimatkoista vain runsas puolet kohdistui Suomeen. Ikä, seura ja sukupuoli Ruotsista (47,0 vuotta) ja Norjasta (43,5 vuotta) tulleiden keski-ikä oli vertailumaista korkein. Virosta (34,8 vuotta) ja Kiinasta (36,0 vuotta) saapuneet olivat vastaavasti nuorimpia. Nuorten (alle 25 vuotta) osuus saapuneista oli ylivoimaisesti suurin (25 %) Virosta tulleiden kohdalla. Seniori-ikäisiä (65- vuotta) tuli sekä määrällisesti että suhteellisesti eniten Ruotsista. saapuneet (1000) 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 800,0 700,0 600,0 500,0 400,0 300,0 200,0 0 % 100, % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 0,0 Saapuneiden määrä (1000) ja Suom en kansalaisten osuus (%) saapuneista Saapuneet (1000) asuinm aittain ja m atkan tarkoituksen m ukaan Venäjä Venäjä Venäjä Ruotsi Ruotsi Ruotsi keskiikä Iso- Britannia Alankomaat Iso- Britannia M uu vapaa-ajan M onta syytä Tuttava- tai Saapuneiden ikäjakauma ja keski-ikä asuinmaittain Iso- Britannia Viro Viro Viro Saksa Maitse Laivalla Lentäen Suomen kansalaisten osuus (%) Saksa Saksa Ranska Ranska Ranska Alankomaat Japani Alankomaat Japani Italia Italia Japani Norja Norja Italia Espanja Espanja Norja Kiina Kiina Sveitsi Espanja Sveitsi USA Kiina USA 48,0 46,0 44,0 42,0 40,0 38,0 36,0 34,0 32,0 30,0 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Sveitsi keski-ikä USA Suomen kansalaisten osuus (%) 75-

6 YHTEENVETO / talvi Matkaseura ja sukupuoli Perheen tai sukulaisten kanssa matkustivat suhteellisesti useimmin Iso- Britanniasta (55 %) ja Ranskasta sekä Espanjasta (49 %) tulleet. Yksin tultiin yleisimmin Yhdysvalloista ja Saksasta (46 %). Lasten kanssa matkustaneiden osuus oli suurin (42 %) Iso-Britanniasta tulleiden kohdalla. Määrällisesti ylivoimaisesti eniten lasten kanssa saavuttiin Venäjältä Miesten osuus oli suurin Kiinasta (79 %) tulleiden ja naisten osuus Japanista (53 %) saapuneiden kohdalla. Matkakohteet Suomessa Yli puolet Yhdysvalloista ja Norjasta tulleista ilmoitti Helsingin ainoaksi kohteekseen. Suhteellisesti vähiten Helsinkiin suuntasivat venäläiset, britit ja ranskalaiset. Määrällisesti Helsinkiin matkustettiin eniten Venäjältä ( ) ja Ruotsista ( ). Järvi-Suomi oli ylivoimaisesti suosituin venäläisten keskuudessa (31 % matkoista, a). Lappi oli sekä määrällisesti että suhteellisesti suosituin brittien (55 % matkoista) keskuudessa. Kauttakulkulla olleita tuli ylivoimaisesti eniten Venäjältä ( ) ja suhteellisesti eniten Japanista. Yöpymisten määrä ja viipymä Yöpymisten määrissä mitattuna Virosta tulleet ( yöpymistä) olivat ykkösinä ennen venäläisiä ( ). Ruotsista ( ), Saksasta ( ) ja Iso-Britanniasta ( ) tulleet olivat yöpymisissä mitattuna seuraavilla sijoilla. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työyöpymisiä kirjattiin ylivoimaisesti eniten Virosta ( ) ja toiseksi eniten Venäjältä ( ) tulleille. Tuttava- tai sukulaisvierailijoiden yöpymisissä Ruotsista tulleet olivat kärjessä ( yöpymistä). Muissa vapaa-ajan matkoissa Venäjältä saapuneet ( yöpymistä)) olivat yöpymisten määrässä ykkösinä ennen brittejä ( ). Majoitusmuodon mukaan tarkasteltuna kertyi hotelliyöpymisiä eniten Venäjältä ja Iso-Britanniasta tulleille. Tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneissa yöpymisissä Ruotsista tulleet olivat kärjessä ennen Venäjältä ja Virosta saapuneita. Omassa asunnossa tai mökissä yöpyivät Ruotsista saapuneet useimmin. Ranskasta tulleet viipyivät Suomessa pisimpään eli keskimäärin 8,7 yötä. Espanjasta tulleet oleskelivat maassamme tasan viikon ja Yhdysvalloista saapuneet keskimäärin 6 yötä. Selvästi lyhin viipymä oli Venäjältä (1,1 yötä) tulleilla. Ruotsista ja Norjasta tulleet viipyivät alle kolme yötä ja Suomen kansalaiset pois lukien vain vajaat kaksi yötä. viipymä (vrk) 100 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 0 % 10 % 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 0 % Saapuneiden seura Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi Kaksi kohdetta M onta kohdetta Ei kohdetta Viipymä (vrk) ja yöpymiset (1000) asuinmaittain viipymä yö pymiset Viipymä (pl. Suomen kansalaiset) 45,0 % 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Yksin Perhe, sukulaiset M uu seura Useita edellisestä Lapsia mukana Venäjä Venäjä Venäjä Ruotsi Ruotsi Ruotsi Iso- Britannia Alankomaat Iso- Britannia Alankomaat Iso- Britannia Viro Viro Viro Saksa Saksa Saksa Ranska Ranska Ranska Alankomaat Japani Japani Italia Japani Italia Norja Norja Italia Espanja Espanja Norja Kiina Kiina Espanja Sveitsi Sveitsi Kiina USA USA Sveitsi 1 200, ,0 800,0 600,0 400,0 200,0 0,0 USA lasten osuus (%) yöpymiset (1000)

7 YHTEENVETO / talvi Rahan käyttö ja ilutulo Kiinasta, Espanjasta ja Yhdysvalloista tulleet käyttivät Suomessa a kohti eniten rahaa. Myös Japanista tulleiden kulutus oli a kohti laskettuna keskimääräistä suurempaa. Myös päivää kohti laskettu kulutus oli kiinalaisilla suurin eli korkeampi kuin venäläisillä, joiden päiväkulutusta lisäsi runsas ostosilu. Myös Yhdysvalloista, Norjasta ja Italiasta tulleet kuluttivat päivää kohti melko paljon. Matkailutuloa maahan jäi ylivoimaisesti eniten (200,4 milj. ) Venäjältä tulleilta. Seuraavilla sijoilla olivat Ruotsista (50,1 milj. ), Saksasta (46,7 milj. ) ja Iso-Britanniasta (42,5 milj. ) tulleet. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät a kohti (EUR) 700,00 600,00 500,00 400,00 300,00 200,00 100,00 0,00 Rahan käyttö (EUR) a ja päivää kohti asuinmaittain Venäjä Ruotsi Iso- Britannia Matkaa kohti Päivää kohti Viro Saksa Ranska Alankomaat Japani Italia Norja Espanja Kiina Sveitsi USA 140,00 120,00 100,00 80,00 60,00 40,00 20,00 0,00 päivää kohti (EUR) Mainonnan ja median vaikutus päätöksen teossa oli suhteellisesti suurin Iso-Britanniasta, Ranskasta ja Japanista tulleiden kohdalla. Suomea koskevien artikkelien, kirjojen sekä radio- tai TV-ohjelmien suhteellinen merkitys päätöksen teossa oli suurin Alankomaissa ja Japanissa. Myös internetin merkitys oli em. maissa oleellisin. Suomea koskevat mainokset ja esitteet näyttelivät suhteellisesti tärkeintä osaa Iso-Britanniassa messujen ja muiden tapahtumien ollessa suhteellisesti tärkeimpiä Japanissa. Ystävien tai tuttavien suositus näytteli päätöksen teossa suhteellisesti suurinta osaa Hollannissa, Iso- Britanniassa ja Japanissa. Oma aikaisempi kokemus oli vastaavasti yksi tärkeimmistä syistä tulla Suomeen erityisesti hollantilaisten, virolaisten, venäläisten ja ruotsalaisten kohdalla. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Ruotsi Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät asuinmaittain Venäjä Saksa Viro Iso- Britannia Japani Ranska Alankomaat Italia Espanja Ystävien tai sukulaisten suositus Aikaisemmat kokemukset Suomesta M atkamessut tai muu tapahtuma Suomea koskevat mainokset tai esitteet Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radiotai TV-ohjelmat

8 VENÄJÄ Talvi ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Venäjällä asuvia ilijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä eli lähes yhtä paljon kuin edellisenä talvena ( ). Saapuneista 1 % (8.100) oli Suomen kansalaisia. Maitse ja lentäen tulleiden luku oli kasvussa samalla kun laivalla tulleiden luku pieneni. Yli puolet venäläisistä oli vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) määrän ( ) kuitenkin hieman pienentyessä vuoden takaisesta. Näistä suurin osa oli ostosilijoita ( ) luvun kasvaessa runsaalla :lla edellistalvesta. Muiden vapaa-ajan ja lomailijoiden määrä ( ) sen sijaan pieneni yli :lla. Tuttava- tai sukulaisvierailijoiden luku pieneni myös työlla olleiden määrän kasvaessa. Pakettilla olleita (58.800) oli lähes täsmälleen sama määrä kuin edellistalvena. Näistä matkoista suurin osa (33.400) suuntautui edelleen vain Suomeen. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 488 a ja 104 päivää kohti. Hinta nousi vajaat 20 % talvesta YHTEENSÄ 814,0 161,8 Kongressi, seminaari 2,9 Työhön liittyvä opiskelu 2,8 Insentiivi 0,3 Messut ja myyntinäyttelyt 2,0 työ 153,8 Tuttava- tai 41,9 Tuttavavierailu 21,8 Sukulaisvierailu 20,1 vapaa-ajan 429,8 Ostokset 256,5 Ulkoilma-aktiviteetit 3,4 vapaa-ajan 164,3 Risteily 0,4 Monen maan kierto 5,2 87,4 Opiskelu 1,6 Kauttakulku 85,8 syy 0,0 Monta syytä 93,1 + vapaa-aika 11,5 + sukulaiset tai tuttavat 0,9 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 13,6 Monta työsyytä 0,6 Monta vapaa-ajan syytä 36,3 yhdistelmä 30,2 Lentäen Laivalla Maitse Saapumiset (1000) liikennemuodoittain 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 700,0 800,0 Saapum iset (1000) m atkan tarkoituksen mukaan Tuttava- tai M uu vapaa-ajan M onta syytä 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 Pakettimatkojen (1000) m äärä 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan Saapuneet sukupuolen mukaan Venäjältä tulleista 53 % ( ) oli miehiä. lla olleet olivat pääasiassa (75 %) miehiä. Tuttava- tai sukulaisvierailijoista (52 %) ja muista vapaa-ajan ilijoista (54 %) sen sijaan enemmistö oli naisia. Kauttakulkuilijoista 60 % oli miehiä. Talveen verrattuna miesten ja naisten osuuksissa ei tapahtunut muutoksia. miehiä naisia Yhteensä 430,2 383,9 121,0 40,7 Tuttava- tai 20,0 22,0 vapaa-ajan 197,0 232,9 35,0 52,3 Monta syytä 57,2 36,0

9 VENÄJÄ / talvi Saapuneet asuinalueittain Yli 70 % Venäjällä asuvista saapui Suomeen Pietarin alueelta ( ). Määrä pieneni hieman edellistalvesta. Moskovasta tuli hivenen aiempia talvia enemmän ilijoita muualta Venäjältä tulleiden määrän pysyessä suunnilleen talven tasolla. lla olleista yli 80 % saapui Pietarin alueelta. Tuttava- tai sukulaisvierailijoita tuli sen sijaan paljon myös muualta Euro-Venäjältä. lla vapaa-ajan lla olleista yli 70 % ja kauttakulkuilijoista (muu ) puolet tuli Pietarin alueelta. Pietari M oskova Euro-Venäjä Aasian Venäjä Saapuneet asuinalueittain 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 700,0 Saapuneet ikäryhmittäin Suomeen tulleiden venäläisten keski-ikä oli 38,9 vuotta eli puoli vuotta korkeampi kuin edellistalvena. Määrällisesti eniten saapui vuotiaita lukumäärän kuitenkin pienentyessä selvästi edellistalvesta. Lähtöalue Yhteensä Pietari (1) Moskova (2) 161,8 131,4 16,6 Tuttava tai 41,9 25,0 1,8 vapaaajan 429,9 310,4 36,9 87,3 44,1 20,2 Monta syytä 93,1 67,2 11,3 Vastaavasti toiseksi suurimpaan Euro-Venäjä (3) 11,2 15,1 77,1 18,0 13,4 ikäryhmään (25-34 vuotta) Aasian Venäjä (4) 2,6 0,0 5,5 5,0 1,2 kuuluneiden määrä nousi. Myös vuotiaiden luku oli kasvussa. Ikäryhmä Yhteensä Yhteensä 814,1 Mies 430,2 Nainen 383,9 161,7 Tuttava tai 42,0 vapaaajan 429,9 180, ,3 15,8 13,5 0,1 0,5 14,9 13,8 Saapuneista miehet olivat ,6 26,2 39,4 5,6 4,2 35,1 20,6 keskimäärin yli vuoden naisia ,4 105,4 104,0 46,5 10,3 104,7 47,8 vanhempia. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna ,5 140,4 99,1 50,0 11,1 129,7 48, ,2 105,5 91,7 45,0 10,9 107,2 34,1 tuttava- tai lla ,2 34,2 29,0 13,9 3,5 33,2 12,6 sekä työlla olleet olivat ,3 2,5 6,8 0,6 1,1 4,9 2,7 keskimääräistä vanhempia 75-0,6 0,2 0,4 0,0 0,4 0,2 0,1 kauttakulkuilijoiden keski-ikä (muu ) ollessa keskiarvoa 38,9 39,4 38,1 40,1 40,7 39,0 36,8 nuorempia. Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin Saapuneiden seura 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 Venäjältä tulleista 37 % ( ) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten 0-14 kanssa määrän kuitenkin hieman pienentyessä edellistalvesta. Myös yksin matkustaneiden luku ( ) pieneni. Sen sijaan useita seuroja ilmoittaneiden määrä kasvoi Aiemmat käyntikerrat Suomessa Venäjältä tulleista oli Suomessa ensimmäistä kertaa. Se on enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yhdestä kolmeen kertaa aiemmin käyneitä oli ja yli kymmenen kertaa Suomessa käyneitä Keskimäärin Venäjällä asuvat olivat käyneet Suomessa aiemmin peräti 26,9 kertaa eli hieman useammin kuin edellistalvena. Kohdealueet Suomessa Venäläisten suosituin kohdealue talvella oli edelleen Järvi-Suomi + Kainuu, jonne 31 % ( ) eli entistäkin useampi venäläisistä matkusti. Helsinkiin matkustaneita oli eli aiempaa vähemmän. n Etelä-Suomen suosio sen sijaan kasvoi ( Työmatkojen suosituin kohde oli Uusimaa + Kymenlaakso (50.000). Sen sijaan vapaa-ajanmatkoissa Järvi-Suomi + Kainuu oli selvästi suosituin kohdealue Yksin Perhe, sukulaiset M uu seura Useita edellisestä Matkaseura 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 400,0

10 VENÄJÄ / talvi Matkakohteet Suomessa Helsinki 42,2 8,8 91,4 26,3 168,7 Uusimaa + Kymenlaakso 50,0 11,5 53,6 25,4 140,5 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 4,4 2,0 6,0 3,7 16,2 Häme + Keski-Suomi 6,2 5,1 12,4 1,5 25,2 Järvi-Suomi + Kainuu 38,7 13,1 183,4 19,4 254,6 Lappi 0,1 0,1 11,1 0,5 11,8 Kaksi kohdetta 17,5 0,9 53,5 10,3 82,2 Monta kohdetta 1,7 0,4 5,5 4,1 11,6 Ei kohdetta 1,0 0,0 12,9 89,3 103,2 YHTEENSÄ 161,7 42,0 429,8 180,5 814,1 Yöpyneiden määrä Venäjällä asuvista yli 70 % ( ) oli Suomessa vain päivälla määrän kasvaessa edellistalvesta noin :lla. Yöpyneiden määrä ( ) vastaavasti pieneni vuoden takaisesta noin :lla. Venäläisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 1,1 yötä eli sama kuin vuotta aikaisemmin. Venäjältä tulleet Suomen kansalaiset viipyivät keskimäärin selvästi pidempään eli 4,4 yötä. Yöpyneistä yli puolet viipyi Suomessa yhden tai kaksi yötä. Yli viikon viipyneitä oli Yöpymisten määrä Tuttava- tai vapaaajan Venäjältä tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli talvella , mikä on lähes yhtä paljon kuin edellistalvena. lla olleiden yöpymismäärä ( ) nousi selvästi aiemmista talvista. Tuttava- tai sukulaisvierailijoiden yöpymiset ( ) jatkoivat vähenemistään. Myös muulla vapaa-ajan lla olleet yöpyivät edellistalvea harvemmin ( ). Viipymä oli pisin eli 3,8 yötä tuttava- tai sukulaisvierailijoilla muiden vapaa-ajan ilijoiden viipyessä keskimäärin vain 0,8 yötä. lla olleiden oleskeluaika oli 1,6 yötä. Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Venäjällä asuville talvella yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) mikä on peräti enemmän kuin edellistalvena. Tämä on 38,9 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneiden yöpymisten määrä väheni edelleen ja oli nyt ensi kerran selvästi pienempi ( ) kuin hotelliyöpymisten ( ) luku. Omassa mökissä / asunnossa tai työnantajan asunnossa yöpymiset ( ) sen sijaan lisääntyivät edellistalven romahdusmaisen laskun jälkeen. Tuttavien tai sukulaisten luo majoittuneet viipyivät keskimäärin 3,8 yötä hotellissa majoittuneiden viipymän ollessa vain 2,7 yötä. Kauimmin (9,1 yötä) Suomessa oleskelivat omassa mökissä / asunnossa tai työnantajan asunnossa majoittuneet. Yhteensä Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Matkakohteet Suomessa 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Ei yöpymistä 106,2 10,0 325,9 140,3 582,4 Yhteensä 55,5 31,9 104,0 40,3 231,7 Hotelli, motelli 34,1 2,2 67,1 21,2 124,7 Retkeilymaja 0,2 0,0 0,2 1,4 1,8 Leirintäalue 0,0 0,0 0,4 1,1 1,5 Maaseutumajoitus 0,2 0,0 10,6 1,7 12,5 Tuttavat, sukulaiset 7,4 29,0 17,1 12,0 65,4 Oma asunto/mökki 3,4 0,3 3,3 0,5 7,5 Työnantajan asunto 6,9 0,0 0,2 0,4 7,6 majoitus 2,5 0,2 1,4 1,2 5,3 Monta majoitusta 0,8 0,2 3,7 0,8 5,4 Viipymä Suom essa 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 700,0 Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yötä Tuttava- tai M uu vapaa-ajan Yöpymiset (1000) n tarkoituksen mukaan 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Saapumiset 161,6 42,0 429,9 180,5 814,0 Öitä keskimäärin 1,6 3,8 0,8 0,7 1,1 Yöpymisiä yhteensä 263,5 159,2 353,6 128,3 904,5

11 VENÄJÄ / talvi Rahan käyttö Matkaa kohti Venäjältä tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 246. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 116,60. Määrät nousivat melko selvästi edellistalvesta. lla olleet käyttivät edelleen rahaa selvästi eniten (413 ). lla vapaa-ajan lla olleiden kulutus oli 231 ja tuttava- tai lla olleilla 173. Päivää kohti laskettuna päiväkävijöiden kulutus (161,00 ) oli melko suuri. lla olleet kuluttivat päivää kohti lähes yhtä paljon (157,30 ). Pisimpään viipyneet tuttava tai sukulaisvierailijat kuluttivat päivää kohti vain 36,10. Venäjältä tulleiden kulutuksesta lähes 70 % (170 ) meni ostoksiin. Ravintoloihin rahaa kului a kohti 34 ja majoitukseen meni puolet siitä eli 17. Venäjältä asuvilta saatu ilutulo (200,4 milj. ) kasvoi selvästi edellistalvesta Matkaa kohti (EUR): 246,00 Päivää kohti (EUR): 116,60 (175,3 milj. ). Matkailutuloa tuli Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: muilta vapaa-ajan ilijoilta Päiväkävijät 161,00 Päiväkävijät 161,00 (99,1 milj. ) eniten määrän kasvaessa 11 miljoonalla edellistalvesta. Tuttava- tai 173,00 Tuttava- tai 36,10 413,00 157,30 Myös työlla olleilta jäänyt vapaa-ajan 231,00 vapaa-ajan 126,50 rahamäärä (66,9 milj. ) kasvoi 150,00 87,90 selvästi talvesta Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Venäjältä tulleiden kohdalla ystävien tai sukulaisten suositukset nousivat merkittävimmäksi ( saapunutta) päätökseen vaikuttavaksi tekijäksi. Oma aikaisempi kokemus ( ) näytteli myös oleellista osaa. Markkinointitoimenpiteistä internetistä saadun Suomi-tietouden (48.300) vaikutus oli suurin. Suomea koskevat mainokset tai esitteet vaikuttivat :n venäläisen päätökseen matkustaa Suomeen. Jos mainonnan ja median vaikutuksesta saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 13,3 miljoonaa euroa. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Hotelli Tuttavat tai sukulaiset maksuton majoitus Yöpymiset (1000) m ajoitusm uodon m ukaan 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 Esimaksut 7,00 Esimaksut 3,20 Majoitus 17,00 Majoitus 8,00 Ravintolat 34,00 Ravintolat 15,90 Bensiini 5,00 Bensiini 2,50 Ostokset 170,00 Ostokset 80,30 Taksi 4,00 Taksi 2,00 kulutus 10,00 kulutus 4,60 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 546,00 Hotelli, motelli 146,70 maksullinen 444,00 maksullinen 65,20 majoitus 347,00 majoitus 56,00 Tuttava- tai vapaa-ajan Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TV-ohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus

12 VENÄJÄ / talvi MEK / Moskova: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Venäläisten vapaa-ajan ilu ulkomaille lisääntyi 13 % vuoden 2006 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Suosituimmat vapaa-ajan matkojen kohdemaat olivat Turkki, Kiina, Egypti ja Suomi. Suomen osalta kasvu alkuvuodesta 2006 oli vieläkin voimakkaampaa. Maahamme tehtiin lähes 40 % enemmän vapaa-ajan matkoja kuin vuotta aikaisemmin. Nämä tiedot käyvät ilmi Venäjän tilastokeskuksen Goskomstatin tilastoista. Myös Suomen Tilastokeskuksen rekisteröityjen yöpymisten osalta kasvu Venäjältä on ollut vuonna 2006 yli 30 %. Tätä taustaa vasten onkin hieman yllättävää se, että talven rajahaastattelututkimuksessa venäläisten määrä näyttäisi pysyvän suurin piirtein muuttumattomana. Suomi on kuitenkin tällä hetkellä erittäin suosittu lomakohde venäläisten keskuudessa. Uuden vuoden sesonki muodostuu loistavaksi ja maahamme saapuu tänä juhlakautena ennätysmäärä itänaapurin vieraita. Suomen suosioon paitsi talvilomakohteena, niin myös yhä useammin kesälomakohteena, on useita syitä. Suomi nauttii ensinnäkin maantieteestänsä ja helposta saavutettavuudestansa. Toiseksi meillä on maine maana ja kansana, joka ymmärtää venäläistä asiakasta ja on valmis ottamaan tämän tarpeet huomioon. Kolmanneksi meillä on ilutuote, joka on tällä hetkellä muodissa. Venäläiset löytävät maastamme monipuolista tekemistä koko perheelle turvallisessa ja puhtaassa ympäristössä. Lisäksi meillä on tarjota suhteellisen paljon korkeatasoista mökkimajoitusta, jonka suosion kasvulle ei näytä olevan rajoja. Venäläisen keskiluokan osuuden kasvu suhteessa koko väestöön on tuskallisen hidasta (vain n. 8 % väestöstä ansaitsee kuukaudessa euroa ja alle 1% enemmän kuin euroa), mistä johtuen ilun kasvu ei pohjaudu uuden hyvinvoivan väestönosan syntyyn. Tästä huolimatta voimme olettaa, että myös lähitulevaisuus Venäjältä näyttää valoisalta. Nykyisen keskiluokan matkustuskäyttäytymisessä näyttäisi tapahtuvan hidas muutos niin, että esim. perinteisen stereotyyppisen "kesällä lomarannalle" -ajattelun sijaan nyt etsitään lomakokemuksia, joihin sisältyy uutta monipuolista tekemistä ja näkemistä. Suomi pystyy tällä saralla tarjoamaan monelle vielä ennen kokemattomia elämyksiä. Mutta tuotekehityksen osalta - niin kesällä, kuin talvellakin - on maassamme työsarkaa. Venäläinen ilija etsii aina jotakin uutta tekemistä lomallansa, uusia aktiviteettejä, uutta näkemistä ja kokemista. Myös talven vuotuiset juhlat, kuten laskiainen ja pääsiäinen voivat olla elementtejä, joiden ympärille voitaisiin kehitellä tuotetta, jotka houkuttelevat maahamme yhä enemmän venäläisiä ilijoita.

13 RUOTSI Talvi ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset HUOM! Ahvenanmaa ei ole tutkimuksessa mukana Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Ruotsissa asuvia ilijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä eli yli vähemmän kuin edellisenä talvena ( ). Saapuneista 17 % (52.800) oli Suomen kansalaisia. Liikennemuodoittain matkojen määrä väheni eniten laivalla tulleiden keskuudessa, mutta myös lentäen ja maitse tulleiden luku pieneni. Runsas kolmannes ( ) Ruotsista tulleista oli talvella työlla. Määrä pieneni edellistalvesta jonkin verran. Tuttava tai sukulaisvierailijoita oli aiempaa enemmän eli Sen sijaan muiden vapaa-ajan ilijoiden määrä ( ) pieneni merkittävästi aiemmista talvista. Myös muulla lla olleita eli pääasiassa kauttakulkuilijoita oli aikaisempaa vähemmän. Saapuneista 8,3 % (25.800) ilmoitti olleensa pakettilla. Näistä matkoista lähes kaikki (24.500) suuntautuivat vain Suomeen. Pakettimatkojen määrä lisääntyi jonkin verran edellistalvesta. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 296 a ja 84 päivää kohti. Kummatkin luvut olivat selvästi edellistalven lukuja pienemmät. YHTEENSÄ 310,3 105,5 Kongressi, seminaari 10,7 Työhön liittyvä opiskelu 3,5 Insentiivi 1,6 Messut ja myyntinäyttelyt 0,1 työ 89,6 Tuttava- tai 67,1 Tuttavavierailu 7,8 Sukulaisvierailu 59,3 vapaa-ajan 103,4 Ostokset 2,3 Ulkoilma-aktiviteetit 0,3 vapaa-ajan 89,9 Risteily 10,9 Monen maan kierto 0,0 19,9 Opiskelu 2,2 Kauttakulku 17,7 syy 0,0 Monta syytä 14,4 + vapaa-aika 0,8 + sukulaiset tai tuttavat 0,5 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 4,4 Monta työsyytä 0,4 Monta vapaa-ajan syytä 2,8 yhdistelmä 5,5 Lentäen Laivalla Maitse Saapumiset (1000) liikennemuodoittain 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 Tuttava- tai M uu vapaa-ajan M onta syytä Saapum iset (1000) n tarkoituksen m ukaan 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 Pakettimatkojen (1000) m äärä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan Saapuneet sukupuolen mukaan Ruotsista tulleista 55 % ( ) oli miehiä. lla olleista 70 % oli miehiä, kun taas tuttava tai sukulaisvierailijat sekä muilla vapaa-ajan lla olleet olivat enimmäkseen naisia. Talveen verrattuna naisten osuus saapuneista kasvoi. miehiä naisia Yhteensä 170,4 139,9 74,4 31,1 Tuttava- tai 30,5 36,5 vapaa-ajan 47,3 56,1 11,3 8,7 Monta syytä 6,9 7,5

14 RUOTSI / talvi Saapuneet asuinalueittain Runsas puolet Ruotsissa asuvista saapui Suur-Tukholman alueelta ( ) määrän kuitenkin pienentyessä edellistalvesta yli :lla. Toiseksi eniten (45.600) saapui Tukholmasta länteen ulottuvalta alueelta ja kolmanneksi eniten (34.900) Halland- Västra Götaland - alueelta. Sieltä, kuten myös Skånesta, saapui enemmän työlla olleita kuin lomailijoita. Näiltä alueilta saapui myös aiempaa enemmän ilijoita. Päivälla olleista lähes 55 % saapui Suur-Tukholman alueelta. Suurin yöpymättömien osuus (48 %) oli Tukholman länsipuolelta (alue 4) Saapuneiden seura Runsas neljännes Ruotsista tulleista saapui Ruotsista Suomeen yksin (81.400). Perheen tai sukulaisten kanssa tulleita ( ) oli hieman edellistalvea vähemmän, mutta lasten kanssa matkustaneiden luku (56.100) pysyi kuitenkin vuoden takaisella tasolla. Saapuneet asuinalueittain (1) Skåne (2) Halland, Västra Götaland (3) Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (4) Värmland, Örebro, Sö dermanland, Västmanland, Uppsala (5) Stockholm (6) Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (7) Västerbotten, Norrbotten 0,0 60,0 120,0 180,0 240,0 Lähtöalue Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 105,4 67,2 103,3 20,1 14,5 Skåne (1) 9,7 3,5 2,0 0,9 0,4 Halland, Västra Götaland (2) 10,9 11,0 8,5 2,6 1,9 Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (3) 6,1 4,8 7,5 1,9 1,0 Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (4) 10,7 10,4 20,8 2,7 1,1 Stockholm (5) 58,0 30,3 53,0 7,7 8,7 Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (6) 7,8 7,2 10,6 1,6 1,4 Västerbotten, Norrbotten (7) 2,2 0,0 0,9 2,7 0,0 Aiemmat käyntikerrat Suomessa Matkaseura Ruotsista tulleista oli Suomessa ensimmäistä kertaa. Noin oli käynyt maassamme aiemmin yhdestä kolmeen kertaa. Vähintään 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 neljä kertaa ilmoitti käyneensä Keskimäärin Ruotsissa asuvat olivat käyneet Suomessa Yksin aiemmin 5,5 kertaa. Saapuneet ikäryhmittäin Suomeen tulleiden ruotsalaisten keski-ikä oli 47,0 vuotta eli runsaan vuoden korkeampi kuin edellistalvena (45,7 vuotta). Määrällisesti eniten (71.100) saapui vuotiaita määrän ollessa edellistalvia suuremman. Sen sijaan vuotiaita (63.100) ja vuotiaita (51.800) oli vuoden takaista vähemmän. Myös alle 25-vuotiaiden luku pieneni. Miesten keski-ikä (47,2 vuotta) oli puoli vuotta naisten keski-ikää (46,7 vuotta) korkeampi. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työlla olleet olivat hieman keskimääräistä nuorempia tuttava- tai sukulaisvierailijoiden ollessa vanhimpia. Kohdealueet Suomessa Vajaa puolet ( ) Ruotsista Manner- Suomeen tulleista suuntasi nsa Helsinkiin. Määrä pieneni kahdesta edellistalvesta. Länsi- Suomeen ja Pohjanmaalle suuntautuvia matkoja oli eli jonkin verran vuoden takaista vähemmän. Uusimaa + Kymenlaakso sen sijaan kasvatti suosiotaan (39.600). Myös kaksi tai monta kohdetta lleen ilmoittaneita oli aiempaa enemmän. Työmatkoista 60 % (63.300) suuntautui Helsinkiin. Tuttava- ja sukulaismatkoissa suosituin (20.900) kohde oli Länsi-Suomi + Pohjanmaa. Sen sijaan muista vapaa-ajan matkoista yli 60 % tehtiin Helsinkiin. Perhe, sukulaiset M uu seura Useita edellisestä Saapuneet (1000) ikäryhmittäin 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0

15 RUOTSI / talvi Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Tuttava tai vapaa-ajan Yhteensä 310,1 170,2 139,9 105,5 67,2 103,3 34, ,1 9,8 10,3 0,5 9,0 8,7 1, ,9 8,5 13,4 1,1 5,4 10,5 5, ,1 26,5 23,6 20,5 8,2 16,5 5, ,1 39,3 23,8 32,6 7,8 16,8 5, ,1 43,2 27,9 29,7 13,6 20,9 6, ,8 26,5 25,3 17,0 12,6 17,1 5, ,3 13,4 11,9 3,6 8,2 9,4 4,2 75-6,7 3,0 3,7 0,5 2,4 3,4 0,4 keski-ikä 47,0 47,2 46,7 45,5 48,3 47,5 44,9 Matkakohteet Suomessa Helsinki 63,3 11,4 64,8 7,6 147,1 Uusimaa + Kymenlaakso 16,2 18,1 2,8 2,5 39,6 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 9,8 20,9 22,2 3,3 56,2 Häme + Keski-Suomi 5,2 4,9 2,9 0,0 13,1 Järvi-Suomi + Kainuu 0,5 1,4 1,3 0,4 3,6 Lappi 0,3 0,0 2,3 0,0 2,7 Kaksi kohdetta 7,8 9,7 3,5 2,3 23,3 Monta kohdetta 1,5 0,6 0,4 0,3 2,8 Ei kohdetta 0,8 0,0 3,2 17,8 21,9 YHTEENSÄ 105,5 67,1 103,3 34,4 310,3 Yöpyneiden määrä Ruotsissa asuvista 42 % ( ) oli Suomessa päivälla. Näiden määrä pieneni melko selvästi aiemmista talvista. Yöpyneiden määrä ( ) pieneni edellistalvesta vain vähän eli runsaat Ruotsalaisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 2,4 yötä eli hieman vuoden takaista (2,7 yötä) lyhyempi. Ruotsin suomalaiset viipyivät oleellisesti kauemmin eli keskimäärin 5,1 yötä. Näin Ruotsin kansalaisten viipymäksi jäi ainoastaan 1,9 yötä, mikä on hieman edellistalvea vähemmän. Yöpyneistä lähes puolet (85.600) viipyi Suomessa vain yhden tai kaksi yötä. Yhden yön viipyneiden määrä pieneni edellistalvesta, kun taas 3-6 yötä oleskelleiden luvut kasvoivat. Sen sijaan vähintään viikon viipyneitä oli aiempaa vähemmän. Yöpymisten määrä Tuttava- tai vapaaajan Ruotsista tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli talvella , mikä on vähemmän kuin edellistalvena. Vähennys johtui ensi sijassa vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) olleiden yöpymismäärän ( ) pienenemisestä edellistalven epätavallisen korkealta tasolta. Myös tuttava tai sukulaisvierailijoiden sekä työlla olleiden yöpymiset vähenivät, mutta vain hieman. Tuttava- tai sukulaisvierailijoiden viipymä oli pisin eli 4,3 yötä muiden vapaa-ajan ilijoiden viipyessä keskimäärin vain 1,8 yötä ja työlaisten 1,6 yötä. Yhteensä Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Matkakohteet Suomessa 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Ei yöpymistä 43,5 9,3 57,8 21,2 131,7 Yhteensä 61,9 57,6 45,5 13,3 178,6 Hotelli, motelli 50,2 5,1 18,2 2,8 76,3 Retkeilymaja 0,5 0,0 0,0 0,6 1,1 Leirintäalue 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Maaseutumajoitus 0,7 0,0 0,3 0,0 1,0 Tuttavat, sukulaiset 2,0 51,5 17,6 6,9 78,1 Oma asunto/mökki 4,6 0,8 7,8 2,4 15,6 Työnantajan asunto 2,5 0,0 0,0 0,0 2,6 majoitus 0,9 0,0 0,3 0,1 1,4 Monta majoitusta 0,5 0,2 1,3 0,5 2,5 Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yö tä Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Saapumiset 105,6 67,2 103,3 34,4 310,4 Öitä keskimäärin 1,6 4,3 1,8 3,4 2,4 Yöpymisiä yhteensä 164,3 287,9 184,4 116,6 753,2 Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Ruotsissa asuville talvella yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) mikä on enemmän kuin edellistalvena. Tämä on 22 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneiden yöpymisten määrä oli suurin ( ) eli sama kuin vuotta aiemmin. Hotelliöiden lukumääräksi saatiin Pääosa yöpymisten vähennyksestä kirjaantui omassa asunnossa tai mökissä tapahtuneissa yöpymisissä ( ). Tuttavien tai sukulaisten luona majoittuneet oleskelivat Suomessa keskimäärin 5,8 yötä, mutta hotellia käyttäneet vain 2,0 yötä. Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Viipym ä Suomessa 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 180,0

16 RUOTSI / talvi Yöpymiset (1000) m atkan tarkoituksen mukaan 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 Yöpymiset (1000) majoitusmuodon mukaan 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 Tuttava- tai Hotelli Tuttavat tai sukulaiset M uu vapaa-ajan maksuton M uu majoitus Rahan käyttö Matkaa kohti Ruotsista tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 161. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 47,20. Määrät olivat jonkin verran edellistalvea korkeampia. Matkaa kohti työlla olleet käyttivät rahaa selvästi eniten (254 ). Vapaa-ajan ilijat kuluttivat a kohti 115 päiväilijoiden kulutuksen jäädessä 46 euroon. Myös päivää kohti laskettuna työlaisten kulutus oli ylivoimaisesti suurinta (99,60 ). Tuttava- tai sukulaisvierailijat kuluttivat vain 21,70 muiden vapaa-ajan ilijoiden kulutuksen ollessa kaksin verroin suurempaa (41,40 ). Eniten Ruotsista tulleet käyttivät rahaa ostoksiin (43 ). Ravintoloihin meni 38 ja majoitukseen 36 a kohti. Ruotsissa asuvilta saatu ilutulo (50,1 milj. ) oli lähes sama kuin talvella Matkailutuloa tuli työlla sekä tuttava tai lla olleilta edellistalvea enemmän, mutta muilta vapaa-ajan ilijoilta vastaavasti selvästi vuoden takaista vähemmän. Yli puolet tulosta tuli työlla olleilta. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Ruotsista tulleiden kohdalla oma kokemus (41.200) näytteli merkittävintä osaa päätöksen teossa. Myös tuttavien tai sukulaisten suositus vaikutti jonkin verran (12.500) ruotsalaisten päätökseen lomailla Suomessa. Mainonnan tai median sanoi ruotsalaista vaikuttaneen heidän päätökseensä saapua Suomeen. Suomea koskevien mainosten tai esitteiden merkitys tässä ryhmässä oli suurin, sillä ruotsalaista ilmoitti saaneensa vaikutteensa niistä. Jos mainonnan ja median vaikutuksesta saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 1,1 miljoonaa euroa. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Matkaa kohti (EUR): 161,00 Päivää kohti (EUR): 47,20 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 46,00 Päiväkävijät 46,00 254,00 99,60 Tuttava- tai 115,00 Tuttava- tai 21,70 vapaa-ajan 115,00 vapaa-ajan 41, Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 10,00 Esimaksut 3,00 Majoitus 36,00 Majoitus 10,40 Ravintolat 38,00 Ravintolat 11,00 Bensiini 7,00 Bensiini 2,00 Ostokset 43,00 Ostokset 12,40 Taksi 18,00 Taksi 5,30 kulutus 10,00 kulutus 3,00 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 301,00 Hotelli, motelli 102,10 maksullinen.. maksullinen.. majoitus 174,00 majoitus 25,80 Tuttava- tai M uu vapaa-ajan Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Matkatoimiston suositukset Internetistä saatu Suomi-tietous M atkamessut tai muu tapahtuma Aikaisemmat kokemukset Suomesta 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

17 RUOTSI / talvi MEK / Tukholma: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Ruotsista saapuneiden ilijoiden määrän 10 %:n lasku on Suomen ilulle vakava takaisku länsinaapurimme markkinoilla. Kaiken lisäksi yksittäisilijoiden määrä pieneni vielä enemmän. Uskomme, että ilijamäärien pienenemiseen on pääasiassa kolme syytä: ruotsalaisten ulkomaille tekemien matkojen kasvun yleinen hidastuminen uusien kohteiden tuoma ankara kilpailu erityisesti Baltian alueelta Suomen markkinointitoimenpiteiden erittäin matala profiili Ruotsissa parin viime vuoden aikana. MEK/ näkyvyys oli huono vuonna Myönteisenä seikkana voidaan todeta, että Ruotsista saapuneet käyttivät päivää kohti laskettuna aiempaa enemmän rahaa. Näin ilijamäärien vähenemisestä huolimatta ilutulo Ruotsista (50,1 milj. ) pysyi suunnilleen edellistalven tasolla. Viimeisten majoitustilastojen perusteella yöpymisten määrä näyttää myös kääntyneen lievään nousuun. Laskevan trendin pysäyttäminen ja sen kääntäminen nousuun edellyttää Suomelta entistä tehokkaampia ja kreatiivisempia markkinointitoimenpiteitä.

18 SAKSA Talvi ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Saksassa asuvia ilijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä eli yli enemmän kuin edellisenä talvena ). Saapuneista 9 % (10.800) oli Suomen kansalaisia. Kasvu tuli lentäen saapuneiden määrän lisäyksestä. Laivalla ja maitse tulleita oli edellistalven määrä. Työasiat olivat yleisin (66.400) saksalaisten Suomeen tulon syy määrän noustessa edellistalvesta voimakkaasti eli :lla. Myös tuttava tai sukulaisvierailijoiden määrä (16.400) kasvoi selvästi, kun sitä vastoin muiden vapaa-ajan ilijoiden luku putosi toissatalven tasolle. lla lla olleita eli pääasiassa kauttakulkuilijoita oli hieman edellistalvea enemmän. Saapuneista 19 % (22.800) ilmoitti olleensa pakettilla. Näistä matkoista lähes kaikki (21.000) suuntautuivat vain Suomeen. Pakettimatkojen määrä nousi hieman kahdesta edellistalvesta. Matkojen keskimääräinen hinta oli 963 a ja 116 päivää kohti. Talveen verrattuna a kohti hinta laski, mutta nousi päivää kohti laskettuna. YHTEENSÄ 120,0 66,4 Kongressi, seminaari 6,3 Työhön liittyvä opiskelu 2,4 Insentiivi 0,0 Messut ja myyntinäyttelyt 0,5 työ 57,2 Tuttava- tai 16,4 Tuttavavierailu 10,0 Sukulaisvierailu 6,4 vapaa-ajan 21,2 Ostokset 0,5 Ulkoilma-aktiviteetit 0,3 vapaa-ajan 20,2 Risteily 0,0 Monen maan kierto 0,2 10,9 Opiskelu 2,9 Kauttakulku 7,6 syy 0,4 Monta syytä 5,1 + vapaa-aika 1,2 + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 2,2 Monta työsyytä 0,5 Monta vapaa-ajan syytä 0,0 yhdistelmä 1,2 Lentäen Laivalla Maitse Saapumiset (1000) liikennemuodoittain 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 Tuttava- tai M uu vapaa-ajan M onta syytä Saapumiset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 Pakettim atkojen (1000) määrä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan Saapuneet sukupuolen mukaan Saksasta tulleista 68 % (81.800) oli miehiä. Tämä johtui ennen muuta työmatkojen suuresta määrästä ja siitä, että työasioissa matkustaneista 86 % (57.400) oli miehiä. Vapaa-ajan ilijoissa naiset sen sijaan olivat enemmistönä. Talveen verrattuna miesten ja naisten osuuksissa ei tapahtunut muutoksia. miehiä naisia Yhteensä 81,8 38,1 57,4 9,1 Tuttava- tai 6,8 9,6 vapaa-ajan 9,9 11,3 4,3 6,5 Monta syytä 3,4 1,6

19 SAKSA / talvi Saapuneet asuinalueittain Eniten Suomeen saapui saksalaisia Nordrhein-Westfalenista (33.100), Baijerista (19.800), Hessenistä (12.900) ja Baden-Württembergista (11.500). Seuraavilla sijoilla olivat Niedersachsen ja Berliini. Kolmesta ensiksi mainitusta tulleiden määrät nousivat selvästi ja pysyivät Baden-Württembergista edellistalven tasolla. Matkan tarkoituksesta riippumatta Nordrhein-Westfalenista saapui aina eniten ilijoita. Lähes puolet työlla olleista tuli joko Nordrhein- Westfalenista tai Baijerista. Vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) olleita tuli Nordrhein-Westfalenin jälkeen eniten Baden-Württembergista. Saapuneiden seura Saksasta tulleista 47 % (55.800) saapui Suomeen yksin eli huomattavasti enemmän kuin kolmena aikaisempana talvena. Myös perheen tai sukulaisten kanssa matkustaneiden määrä nousi jonkin verran ja oli Lapsia oli mukana 6.900:lla Saksasta saapuneella, mikä on yhtä paljon kuin edellistalvena. Merkittävästi lisääntyi myös muussa seurassa saapuneiden määrä. Näitä oli nyt Aiemmat käyntikerrat Suomessa (1) Schleswig-Holstein (2) Hamburg (3) Bremen (4) Niedersachsen (5) M ecklenburg-vorpommern (6) Berlin (7) Brandenburg (8) Sachsen-Anhalt (9) Sachsen (10) Thüringen (11) Hessen (12) Nordrhein-Westfalen (13) Rheinland-Pfalz (14) Saarland (15) Baden-Württemberg (16) Bayern Saapuneet asuinalueittain 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 (14) Saarland 0,0 0,0 0,6 0,0 0,2 Saksasta tulleista (15) Baden-Württemberg 4,9 2,0 4,0 0,4 0,1 oli Suomessa ensimmäistä kertaa. Yhdestä (16) Bayern 14,3 2,6 1,7 1,2 0,0 kolmeen kertaan Suomessa oli aiemmin käynyt saksalaista ja vähintään Matkaseura neljä kertaa saksalaista. Keskimäärin Saksassa asuvat olivat käyneet Suomessa aiemmin 4,5 kertaa. Edellistalvena 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 vastaava luku oli 3,5. Yksin Saapuneet ikäryhmittäin Suomeen tulleiden saksalaisten keskiikä oli 39,8 vuotta eli hieman korkeampi kuin edellistalvena. Määrällisesti eniten saapui vuotiaita (41.200) lukumäärän noustessa jonkin verran edellistalvesta. Toiseksi eniten tuli vuotiaita, joiden määrä (22.500) nousi erittäin voimakkaasti aiemmista talvista. Saapuneet miehet olivat keskimäärin lähes kolme vuotta naisia vanhempia. Ikäryhmä Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työlla ja muulla vapaaajan lla olleet olivat keskimääräistä vanhempia ja vastaavasti muulla lla ja tuttava- tai lla olleet keskiarvoa nuorempia. Lähtöalue Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 66,7 16,4 21,3 10,8 5,0 (1) Schleswig-Holstein 1,8 0,3 1,0 1,6 0,5 (2) Hamburg 2,9 1,7 0,8 0,2 0,0 (3) Bremen 0,3 0,0 0,2 0,0 0,0 (4) Niedersachsen 5,2 1,7 1,6 0,3 1,4 (5) Mecklenburg-Vorpommern 0,6 0,3 0,9 0,1 0,0 (6) Berlin 4,9 1,2 2,7 0,4 0,2 (7) Brandenburg 3,1 0,0 0,0 0,0 0,0 (8) Sachsen-Anhalt 0,3 0,3 0,1 0,0 0,4 (9) Sachsen 1,5 0,0 0,0 0,1 0,0 (10) Thüringen 0,5 0,0 0,0 0,5 0,0 (11) Hessen 8,3 1,6 1,7 0,9 0,5 (12) Nordrhein-Westfalen 16,8 4,2 6,0 4,4 1,7 (13) Rheinland-Pfalz 1,3 0,5 0,0 0,7 0,0 Perhe, sukulaiset M uu seura Useita edellisestä Yhteensä Mies Nainen Tuttava tai vapaaajan Yhteensä 119,9 81,8 38,1 66,6 16,4 21,2 15, ,3 0,1 1,2 0,8 0,4 0,0 0, ,8 6,8 8,0 1,1 6,0 2,8 4, ,2 12,8 7,4 14,5 1,2 1,4 3, ,2 33,9 7,3 28,9 3,2 7,9 1, ,5 17,1 5,4 14,8 0,5 4,5 2, ,3 8,8 6,5 6,1 4,4 2,6 2, ,9 1,3 1,6 0,4 0,7 0,3 1,5 75-1,7 1,0 0,7 0,0 0,0 1,7 0,0 keski-ikä 39,8 40,6 37,9 41,0 38,3 41,2 36,1

20 SAKSA / talvi Kohdealueet Suomessa Saksalaisten ylivoimaisesti suosituin kohdealue talvella oli Helsinki (48.300) määrän kasvaessa selvästi aiemmista talvista. Muilta osin t jakautuivat melko tasaisesti eri kohteisiin. alle Uudellemaalle + Kymenlaaksoon tehtiin a ja Lappiin eli jonkin verran aiempaa enemmän. Työmatkoista runsaat 40 % suuntautui Helsinkiin. Tuttava- tai ja tehtiin pääasiassa Helsinkiin. Muissa vapaa-ajan matkoissa Lappi nousi Helsingin jälkeen selväksi kakkoseksi. Yöpyneiden määrä Saksassa asuvista runsaat 90 % ( ) yöpyi llaan Suomessa. Näiden määrä kasvoi edellistalvesta yli :lla samalla kun päiväkävijöiden luku (10.800) pysyi lähes ennallaan. Saksasta tulleiden keskimääräinen viipymä Suomessa oli 5,9 yötä eli runsaan vuorokauden lyhyempi kuin vuotta aiemmin. Saksasta saapuneet Suomen kansalaiset viipyivät kauemmin eli keskimäärin 14,4 yötä. Jos Saksan suomalaiset jätetään luvuista pois, tulee saksalaisten keskiviipymäksi Suomessa 5,1 yötä. Edellistalvena se oli 6,7 yötä. Yöpyneistä lähes 60 % (64.800) viipyi Suomessa 1-3 yötä. Lähes joka neljäs (26.300) oleskeli maassamme vähintään viikon. Melkein kaksi kolmesta (69.800) yöpyneestä majoittui hotelliin. Tuttavien tai sukulaisten luokse majoittui ja omaa asuntoa tai mökkiä käytti majoitusmuotonaan Saksasta tullutta. Muiden majoitustapojen käyttö oli vähäistä. Yöpymisten määrä Saksasta tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli talvella eli enemmän kuin edellistalvena. lla olleiden yöpymismäärä ( ) lisääntyi merkittävästi edellistalvesta. Myös viipymä (3,4 yötä) piteni hieman. Tuttava tai lla olleiden yöpymismäärä ( ) kaksinkertaistui ja myös näillä matkoilla olleet oleskelivat maassa aiempaa kauemmin eli keskimäärin 11,2 yötä. Muiden vapaa-ajan ilijoiden yöpymismäärä ( ) sen sijaan pieneni selvästi ja myös viipymä (5,6 yötä) lyheni. Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Saksassa asuville talvella yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) eli hieman vähemmän kuin edellistalvena. Tämä on 24,9 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tutkimuksessa saatiin hotelliyöpymisten määräksi , mikä on kuitenkin enemmän kuin Tilastokeskuksen majoitustilastossa. Tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneiden yöpymisten määrä ( ) yli kaksinkertaistui edellistalvesta ja myös muulla tavalla yövyttiin selvästi aiempaa useammin ( ) Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 Matkakohteet Suomessa Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Helsinki 27,4 9,2 10,7 0,9 48,3 Uusimaa + Kymenlaakso 8,6 2,1 1,2 2,0 13,8 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 6,3 2,4 0,6 0,7 10,0 Häme + Keski-Suomi 5,6 0,3 0,9 2,0 8,9 Järvi-Suomi + Kainuu 3,4 0,0 1,6 0,6 5,6 Lappi 8,0 0,0 4,6 0,5 13,0 Kaksi kohdetta 5,5 2,3 0,5 1,2 9,5 Monta kohdetta 1,6 0,0 1,1 0,0 2,8 Ei kohdetta 0,0 0,0 0,0 8,0 8,0 YHTEENSÄ 66,5 16,4 21,2 15,9 119,9 Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Ei yöpymistä Lappi M onta kohdetta 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yö tä Ei kohdetta Tuttava tai vapaaajan Matkakohteet Suomessa 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 Viipymä Suomessa 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Yhteensä Saapumiset 66,5 16,4 21,0 15,8 119,9 Öitä keskimäärin 3,4 11,2 5,6 11,8 5,9 Yöpymisiä yhteensä 224,3 183,5 118,4 186,9 713,1