Ulkomaiset matkailijat Suomessa Talvi

Transkriptio

1 Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A :

2 ISO-BRITANNIA Talvi ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Iso-Britanniassa asuvia ilijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä eli runsaat enemmän kuin edellisenä talvena. Saapuneista 15 % (17.700) oli Suomen kansalaisia. Britit saapuvat Suomeen talvella pääasiassa lentäen, joten kasvu kohdistui suurimmaksi osaksi tähän liikennemuotoon. Myös laivalla saapuneiden määrä lisääntyi. Talvesta Iso-Britanniasta tulleiden määrä on lisääntynyt lähes :lla. Runsas kolmannes (41.200) briteistä oli talvella työlla. Vapaa-ajan lla oli , joista tuttava- tai sukulaisvierailulla. Talveen verrattuna työlla olleiden määrä väheni lähes neljänneksellä, kun taas vapaa-ajan ilijoiden määrä kasvoi runsaalla 50 %:lla. Saapuneista runsas kolmannes (38.600) ilmoitti olleensa pakettilla. Lähes kaikki pakettit suuntautuivat vain Suomeen. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli mk a ja mk päivää kohti. YHTEENSÄ 113,3 Työ 41,2 Kongressit ja seminaarit 1,6 Myyntimessut 0,1 Työhön liittyvät opinnot 2,8 työ 39,2 sukulaisvierailu 0,0 vapaa-ajan 53,0 Terveys 0,1 Ostokset 0,0 Kulttuuritapahtumat 0,0 Urheilutapahtumat 0,5 Ulkoilma-aktiviteetit 0,1 Risteily 0,0 Loma- tai huvi 50,0 Asiointi Suomessa 0,6 Juuret tai asunto/mökki Suomessa 0,0 Huvipuistot yms. 0,6 Monen maan kierto 0,0 2,8 Opiskelu 0,3 Kauttakulku 1,8 syy 0,7 Monta syytä 8,3 Työ + vapaa-aika 0,2 Työ + sukulaiset tai tuttavat 0,4 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 1,0 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 0,0 yhdistelmä 6,7 Saapuneet asuinalueittain Suomeen tulleista briteistä 38 % (43.000) oli kotoisin Suur-Lontoon alueelta. Toiseksi eniten, mutta vain neljännes pääkaupunkilaisten määrästä, saapui Suur-Lontoon eteläpuolelta (alue 2) ja lähes yhtä paljon Lontoon länsipuolelta (alue 3). Lentäen Laivalla Maitse 1,9 2,6 4,3 0,4 0,4 0,4 Saapuneet (1000) liikennemuodoittain 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 Työ sukulaisvierailu vapaa-ajan Monta syytä Suur-Lontoo Alue 2 Alue 3 Alue 4 Alue 5 Alue 6 Alue 7 Alue 8 Alue 9 Alue 10 Alue 11 Wales Skotlanti Pohjois-Irlanti 72,3 Talvi Talvi Talvi Saapuneet (1000) n tarkoituksen mukaan 1,5 1,6 2,8 5,0 7,0 8,0 3,1 5,2 8,3 28,8 36,2 34,6 41,2 100,1 108,6 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 Saapuneet asuinalueittain Talvi Talvi Talvi ,3 53,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 50,0 Talvi Talvi Talvi 00-01

3 ISO-BRITANNIA / talvi Työlla olleiden osuus oli Suur-Lontoosta tulleissa keskimääräistä suurempi ja niinpä 42 % kaikista työlaisista saapui pääkaupungin alueelta. Vapaa-ajan lla olleiden lähtöalueet jakautuivat tasaisemmin maan eri osiin Suur-Lontoon osuuden ollessa alle 30 %. Saapuneet ikäluokan ja sukupuolen mukaan Suomeen tulleiden brittien keski-ikä oli 38,9 vuotta eli hieman alhaisempi kuin edellistalvena ja sama kuin talvella Saapuneiden määrät ovat edellistalvesta kasvaneet nuoremmissa ikälukissa (0-34 vuotta) ja toisaalta vuotiaiden kohdalla. kaikissa ikäluokissa. Määrällisesti eniten saapui ja vuotiaita. Yli 60 % kaikista saapuneista kuului näihin ikäryhmiin. Saapuneista briteistä 60 % oli miehiä. Miesten ja naisten keski-iässä ei ollut eroja. Myöskään n tarkoituksen mukaan tarkasteltuna keski-ikä ei sanottavasti vaihdellut. Lapsia oli mukana :lla saapuneella. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Lähtöalue Työ sukulaisvierailu vapaa-ajan Monta syytä Yhteensä 41,1 7,9 52,9 3,0 8,2 Suur-Lontoo 17,1 5,1 15,7 1,2 3,9 Alue 2 4,8 0,5 4,5 0,0 0,7 Alue 3 3,4 0,6 4,5 0,0 0,6 Alue 4 0,4 0,1 2,5 0,3 0,3 Alue 5 1,5 0,5 4,5 0,0 0,1 Alue 6 1,3 0,0 1,9 0,3 1,1 Alue 7 3,1 0,3 4,0 0,1 0,5 Alue 8 1,1 0,2 1,8 0,4 0,1 Alue 9 2,6 0,2 2,9 0,0 0,1 Alue 10 0,1 0,0 0,6 0,0 0,0 Alue 11 0,6 0,0 1,4 0,0 0,0 Wales 1,0 0,2 3,1 0,7 0,5 Skotlanti 3,9 0,2 3,4 0,0 0,3 Pohjois-Irlanti 0,2 0,0 2,1 0,0 0, ,4 2,2 Saapuneet (1000) ikäryhmittäin 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 4,5 Iso-Britanniasta tulleista 63 % (71.000) oli Suomessa ensimmäistä kertaa. Vajaa neljännes oli käynyt aiemmin 1-3 kertaa. Keskimäärin Iso- Britanniassa asuvat olivat käyneet Suomessa aikaisemmin 3,1 kertaa. Kohdealueet Suomessa ,5 6,1 8,7 22,7 30,1 35,7 Iso-Britanniassa asuvista 40 % (45.600) vieraili vain pääkaupunkiseudulla. Seuraavaksi suosituin kohdealue oli Lappi (36.200), jonne 2/3 vapaa-ajan matkoista (pl. tuttava- tai sukulaisvierailut) suuntautui. t kohteet jakautuivat melko tasaisesti. Työmatkoja britit tosin tekivät melko paljon myös Länsi-Suomeen ja Pohjanmaalle. Matkustaminen Suomessa Matkustamista Suomessa koskeva kysymys oli tutkimuksessa mukana jälleen vuoden 2001 alusta, joten tulokset koskevat ainoastaan tammi-huhtikuuta Brittien jouluajan ilu ei tästä syystä ole tuloksissa mukana. Runsas kolmannes (22.000) Iso-Britanniasta tulleista matkusti Suomessa tammi-huhtkuussa 2001 yli 100 km:n n. Eniten käytettiin lentokonetta (7.600) ,8 2,0 1,1 0,1 0,3 0,3 6,0 9,1 10,8 14,1 16,9 18,2 24,2 Talvi Talvi Talvi ,8 35,2 Matkustaminen Suomessa (yli 100 km) kulkuneuvoittain (tammi-huhtikuu 2001) Oma auto 2,2 Vuokra-auto 0,7 auto 3,1 Tilausbussi 0,1 Reittibussi 2,0 Juna 3,6 Lentokone 7,6 Polkupyörä 0,2 kulkuneuvo 0,0 Useita kulkuneuvoja, myös juna 1,4 Useita kulkuneuvoja, ei junaa 1,0 YHTEENSÄ 22,0 Ei matkustanut Suomessa 37,3 Matkakohteet Suomessa työt tuttavat/ sukulaiset muu vapaaaika muu yhteensä Pääkaupunkiseutu 17,1 4,8 4,2 4,8 30,9 Uusimaa + Kymenlaakso 1,8 0,7 0,5 0,7 3,7 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 5,1 1,0 1,0 0,9 8,0 Häme + Keski-Suomi 2,2 1,2 1,9 0,4 5,7 Järvi-Suomi + Kainuu 0,8 1,5 2,3 0,5 5,1 Lappi 10,7 0,7 18,6 4,5 34,5 Monta kohdetta 2,5 0,4 1,6 0,3 4,8 Ei kohdetta 1,9 0,6 0,1 2,3 4,9 YHTEENSÄ 42,1 10,9 30,3 14,5 97,8

4 ISO-BRITANNIA / talvi Yöpyneiden määrä Iso-Britanniassa asuvista neljännes (28.300) oli Suomessa vain päivälla. Päiväkävijöitä oli yli 20 % enemmän ( ) kuin edellisenä talvena ja kaksinkertainen määrä talveen verrattuna. Päiväkävijöiden määrän kasvusta huolimatta brittien keskimääräinen viipymä Suomessa nousi talven ,5 yötä talven ,1 yöhön. Tämä johtui pitkään (viikon ja kauemmin) viipyneiden määrän huomattavasta lisääntymisestä samalla kun 1-3 yötä oleskelleiden määrät olivat lievässä laskussa. Suomessa yöpyneistä briteistä 60 % (51.000) yöpyi hotellissa tuttavien tai sukulaisten ollessa toiseksi suosituin ( yöpynyttä) yöpymispaikka. Työnantajan asuntoa käytti Työlla yöpyneistä yli 85 %,(33.400) käytti hotellimajoitusta. Tuttavien tai sukulaisten luo tulleista lähes kaikki (7.300) myös majoittuivat heidän luonaan. Hotellia muista yöpyneistä vapaa-ajanilijoista käytti runsas puolet (15.000), mutta moni näistä myös yöpyi tuttavien tai sukulaisten luona. Yöpymisten määrä Viipymä Suomessa 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä Talvi yötä Talvi yötä Talvi yötä 8-14 yötä yötä yötä yli 60 yötä Iso-Britanniasta tulleiden kokonaisyöpymis- tuttava- tai muut vapaa-ajan työt sukulaisvierailut t muut t yhteensä määrä oli talvella Ei yöpymistä 2,3 0,0 24,9 1,1 28, , mikä on lähes 30 % ( ) Yhteensä 38,9 7,9 28,0 10,0 84,8 enemmän kuin edellistalvena. Eniten yöpy- Hotelli, motelli 33,4 0,4 15,0 2,2 51,0 Retkeilymaja 0,0 0,0 0,6 0,2 0,8 misiä ( ) kertyi Leirintäalue 0,0 0,0 1,5 0,0 1,5 vapaa-ajan lla Maaseutumajoitus 0,0 0,0 1,8 0,2 2,0 (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) olleille. Tuttavat, sukulaiset 0,6 7,3 5,7 5,0 18,6 Oma asunto/mökki 1,0 0,1 0,8 0,7 2,6 Työlle tulleet Työnantajan asunto 3,8 0,0 0,0 0,0 3,8 majoitus 0,1 0,0 1,7 0,4 2,2 yöpyivät lähes yhtä monta kertaa Monta majoitusta 0,0 0,1 0,9 1,3 2,3 ( ). lla lla ( tuttava- tai muut vapaaajan t t yhteensä muut työt sukulaisvierailut yöpymistä) ja tuttavatai sukulaisvierailulla Saapumiset 41,1 7,9 53,0 11,0 113,0 olleiden ( yöpymistä) viipymä oli pisin Yöpymisiä yhteensä 130,7 75,5 135,0 119,3 460,5 Öitä keskimäärin 3,2 9,5 2,5 10,7 4,1 eli noin 10 yötä. Työllakin olleet viipyivät Yöpymiset n tarkoituksen Yöpymiset majoitusmuodon mukaan pidempään (3,2 yötä) kuin mukaan muulle vapaa-ajan lle tulleet (2,5 yötä). Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Iso- maksuton 17 % Britanniassa asuville talvella % 35 % Työ Hotelli 26 % yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) mikä on lähes neljänneksen ( ) tai Tuttavat vapaaajan enemmän kuin edellistalvena. Tämä on 41,6 % sukulaiset sukulaisvie maksulline 30 % 45 % railu n rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymis- 16 % 3 % määrästä. Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai Hotelli, Tuttavat tai Monta sukulaisten luona tapahtuneiden motelli maksullinen sukulaiset maksuton majoitusta yöpymisten määrä nousi suurimmaksi ( ). Hotelliyöpymis- Saapumiset 57,6 2,4 13,4 3,9 2,3 Öitä keskimäärin ten määräksi laskettiin ,7 3,9 8,7 15,7 6,6 Yöpymiset lisääntyivät edellistalvesta selvimmin tuttava- tai suku- Yöpymisiä yhteensä 155,0 9,4 116,3 59,5 15,5 laismajoituksessa. Maksullisessa majoituksessa viivyttiin keskimäärin 3 yötä ja maksuttomassa majoituksessa noin 1½ viikkoa.

5 ISO-BRITANNIA / talvi Rahan käyttö Matkaa kohti Iso-Britanniasta tulleet käyttivät rahaa keskimäärin mk. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 413 mk. Matkaa kohti työlla olleet käyttivät rahaa eniten (3.053 mk) ja tuttava- tai sukulaisvierailulla olleet toiseksi eniten (1.805 mk). lla vapaa-ajan lla olleet kuluttivat n lyhyen keston johdosta vähemmän (1.415 mk), mutta päivää kohti laskettuna kuitenkin enemmän kuin tuttava- tai sukulaisvierailijat. Työlaiset sen sijaan kuluttivat päivääkin kohti laskettuna lähes kaksi kertaa niin paljon kuin muut ryhmät. Yli puolet Iso- Britanniasta tulleiden kulutuksesta saivat majoitus- ja ravitsemisliikkeet. Talveen verrattuna brittien rahan käyttö laski Työ 125 hieman a kohti ja jonkin verran enemmän päivää kohti 8 laskettuna. Lasku johtui muulla 13 lla olleiden ja talvella sukulaisvierailu erittäin korkeaksi lasketun kulutuksen oleellisesta 45 Talvi putoamisesta. Työlla ja 36 Talvi vapaa-ajan vapaa-ajan matkoilla olleiden 73 Talvi rahan käyttö sitä vastoin kasvoi. Iso-Britanniassa asuvilta saatu 13 ilutulo oli 237 milj. mk eli milj. mk enemmän kuin edellistalvena. Matkailutuloa tuli eni- 21 ten työajan lla olleilta (125 milj. mk), vaikka summa olikin pienempi kuin edellistalvena. Vapaa-ajan ilijoilta tuloa saatiin kaksi kertaa enemmän kuin talvella Yhteydet MEKin toimistoihin Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Iso-Britanniasta tulleiden kohdalla ystävien tai sukulaisten suositus nousi tärkeimmäksi päätökseen vaikuttaneeksi tekijäksi ( matkustajaa). Mainonnan tai median ilmoitti briteistä vaikuttaneen heidän päätökseensä saapua Suomeen. Mainosten ja esitteiden (19.100) sekä toisaalta lehtien, kirjojen sekä radio- ja TV-ohjelmien (18.900) merkitys oli mainonnassa ja mediassa suurin. Myös internet (12.000) ja toimistojen suositus (12.100) näyttelivät kohtalaisen merkittävää osaa päätöksessä. Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 47,4 milj. mk. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niiltä, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Matkan varaaminen Iso-Britanniasta tulleista teki varauksia ennen a. Mukaan on tällöin laskettu ainoastaan varaukset, jotka ovat kohdistuneet Suomen ilupalveluihin. Matkavarauksia Suomeen tai Suomesta ei ole laskettu mukaan. Työlla olleilta asiaa ei kysytty lainkaan. Suurin osa (24.900) varauksista tehtiin toimistoista. Internetin kautta ilmoitti varauksensa tehneen Luontoaktiviteettien harrastaminen Matkaa kohti (mk): 2080 Päivää kohti (mk): 413 Matkatyypin / tarkoituksen mukaan: Matkatyypin / tarkoituksen mukaan: päiväkävijät 265 päiväkävijät 265 työ työ 727 sukulaiset, ystävät sukulaiset, ystävät 211 muu vapaa-ajan muu vapaa-ajan 388 muu muu 163 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 3 Esimaksut 7 Majoitus ja ravintolat Majoitus ja ravintolat 221 Ostokset 643 Ostokset 128 kulutus 284 kulutus 56 Matkailutulo (milj. mk) n tarkoituksen mukaan Iso-Britanniasta tulleista oli yhteydessä MEKin toimistoon ennen a. Näistä lähes 90 % otti yhteyttä vasta päätöksen jälkeen. Yhteydenotot tapahtuivat suurimmaksi osaksi internetin tai sähköpostin avulla. Lähes kaikki ilmoittivat saaneensa toimistosta haluamansa tiedot. Varauksia tehneet yhteensä 35,0 Varaukset toimistosta 24,9 Varaukset kuljetusyhtiöstä 2,8 Varaukset suoraan palvelun tuottajalta 6,9 Internetin kautta tehdyt varaukset 7,4 Ei varauksia 38,3 Ei kysytty 39,9 Briteistä 42 % (47.100) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotain ulkoilma-aktiviteettia. Brittien jouluajan Lapin vierailuilla tyypilliset aktiviteetit kuten poroajelu, moottorikelkkailu ja koiravaljakot saivat eniten mainintoja ( harrastajaa). Muiden aktiviteettien harrastajamäärät jäivät melko vähäisiksi YHTEENSÄ 47,1 Hiihto 4,5 Laskettelu 3,4 Lumilautailu 1,1 Moottorikelkkailu 26,9 Koiravaljakot 25,8 Poroajelu 28,0 Pilkkikalastus 5,6 t aktiviteetit 6,7

6 ISO-BRITANNIA / talvi Mielipiteet Suomesta Kysyttäessä Iso-Britanniasta tulleiden mielipiteitä Suomesta saivat ympäristön puhtaus ja ihmisten kielitaito parhaat pisteet. Myös matkustajan turvallisuus ja matkustamisen sujuvuus arvioitiin hyväksi. Selvästi huonoimman arvosanan sai hinta-laatusuhde. Syyt lomailla Suomessa Huvittelu ja hauskanpito sekä toisaalta halu nähdä ja kokea uutta olivat Iso- Britanniasta Suomeen lomalle tulleilla annetuista vaihtoehdoista merkittävimmät saapumissyyt. Hyvä ruoka ja juoma merkitsi kaikista vaihtoehdoista vähiten. Mielipiteet Suomesta (%) Matkustamisen sujuvuus Ympäristön puhtaus Matkustajan turvallisuus Ruoka Suomessa Ihmisten ystävällisyys Palvelu(taso) Hinta-laatusuhde Ihmisten kielitaito 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % erittäin hyvä hyvä keskimääräinen huono erittäin huono ei tiedä YHTEENVETO Saapuneet ilijat Matkailijamäärissä mitattuna Iso- Britannia on talviaikaan Viron jälkeen ja ennen Saksaa neljänneksi suurin markkina-alueemme. Tämä perustuu pitkälle Lappiin suuntautuvaan jouluiluun, sillä kun työajan ilun osuus Iso- Britanniasta Suomeen suuntautuvassa ilussa on perinteisesti ollut suurempi kuin muista maista, niin talvella tilanne on täysin päinvastainen: vapaaajan ilijoiden (pl. tuttava- tai sukulaisvierailut) osuus on brittien kohdalla suurempi kuin kaikissa muissa vertailumaissa. Työajan ilijoita saapui Iso- Britanniasta yhtä paljon kuin Saksasta ja jonkin verran enemmän kuin Virosta. sukulaisvierailulle tulleita sen sijaan saapui Iso-Britanniasta vertailumaista vähiten. Yöpyminen Iso-Britanniasta tulleiden viipymä Suomessa oli pidempi kuin naapurimaista tulleilla, mutta selvästi lyhyempi kuin Saksasta saapuneilla. Iso-Britanniasta ja Saksasta saapuneiden vapaa-ajan ilun erilainen rakenne heijastuu oleskelun pituudessa: britit viipyivät vain 2-3 vuorokautta (jouluilu), kun saksalaiset olivat Suomessa keskimäärin runsaan viikon (perinteinen hiihtoilu). Yöpymismäärissä Iso-Britanniasta tulleet olivat neljännellä tilalla ennen virolaisia. Maksullisten yöpymisten osuus Iso-Britanniasta tulleiden kohdalla oli 31 % eli yhtä suuri kuin venäläisillä kohdalla, mutta selvästi suurempi kuin virolaisten kohdalla. Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyvien pitkä viipymä pienentää maksullisten yöpymisten osuutta. Käyntikohteet Suomessa Iso-Britanniasta tulleiden kohteet painottuivat muista maista poiketen voimakkaan jouluajan ilun johdosta Lappiin. Tosin Saksan kohdalla Lapin osuus oli yhtä suuri, mikä kuitenkin lienee otosongelmien johdosta jossain määrin liian suuri. Brittien kohteet jakautuvat pääkaupunkiseudun ja Lapin kesken voimakkaammin kuin Kauniista luonnosta nauttiminen Kulttuuriin ja yhteiskuntaan tutustuminen Syyt lomailla Suomessa (%) Huvittelu ja hauskanpito Halu nähdä ja kokea uutta Mahdollisuus olla perheen kanssa Arjesta irrottautuminen Hyvästä ruuasta ja juomasta nauttiminen muiden maiden kohdalla: yli 70 % matkoista suuntautui näihin kohteisiin. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Iso-Britanniasta ensi kertaa Suomeen tulleiden osuus kaikista saapuneista oli suurempi kuin kaikista muista vertailumaista tulleilla. Niinpä myös aikaisempien käyntien keskimääräinen luku oli brittien kohdalla pienempi kuin muista maista tulleilla. Ikä ja seura Iso-Britanniasta tulleiden keski-ikä oli sama kuin Saksasta tulleilla ja hieman korkeampi kuin venäläisillä. Saksalaisilla ei sen sijaan ollut lapsia mukana, kun taas brittien jouluilu toi Suomeen lähes yhtä paljon lapsia kuin Ruotsista. Vain Venäjältä lapsia saapui talviaikaan vielä enemmän. Brittien kohdalla vuotiaiden suhteellinen osuus kaikista saapuneista oli korkeampi kuin muista maista saapuneilla. Rahan käyttö Matkailutuloa (237 milj. mk) Iso- Britanniassa asuvat jättivät jonkin verran enemmän kuin Saksasta tulleet ja vain 50 milj. mk vähemmän kuin Ruotsista saapuneet. Vapaa-ajan ilijoilta (pl. tuttavatai sukulaisvierailijat) rahaa jäi lähes täsmälleen sama määrä kuin ruotsalaisilta. Matkaa kohti lasketussa rahan käytössä britit olivat vertailumaista toisella sijalla 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä 70 % 80 % 90 % 10 0 % saksalaisten jälkeen ja päivää kohti lasketussa kulutuksessa niinikään toisena, mutta nyt venäläisten jälkeen. Työlla olleet britit käyttivät a kohti kaikista vertailumaista eniten rahaa. Pakettit Britit tekivät Suomeen vertailumaista suhteellisesti eniten pakettimatkoja. Määrissä mitattuna Ruotsista ja Venäjältä pakettilaisia tuli hieman enemmän, mutta jos tarkasteluun otetaan vain Suomeen suuntautuvat pakettit, nousevat Iso- Britanniasta tulleet myös matkojen määrissä selvästi kärkeen. Matkan varaaminen Iso-Britanniasta tulleet tekivät varauksia tasaisemmin eri kanavia käyttäen kuin muista vertailumaista tulleet. Internetin suhteellinen osuus oli kohtalaisen merkittävä eikä paljokaan pienempi kuin toimistosta tehtyjen varausten määrä. Mielipiteet Suomesta Britit pitivät suomalaisten kielitaitoa parempana kuin muista vertailumaista tulleet. Myös ympäristön puhtaus sai Iso- Britanniasta tulleilta venäläisten jälkeen toiseksi parhaimmat pisteet. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Oma aikaisempi kokemus vaikutti brittien kohdalla heidän päätökseensä tulla Suomeen selvästi harvemmin sekä suh-

7 ISO-BRITANNIA / talvi teellisesti että määrällisesti kuin muista vertailumaista tulleilla. Ystävien tai tuttavien merkitys päätöstä tehtäessä oli sen sijaan suhteellisesti yhdessä Venäjältä tulleiden kanssa huippuluokkaa.. Markkinoinnin ilutulovaikutukseksi laskettiin Iso-Britannian kohdalla runsaat 47,4 milj. mk, mikä oli toiseksi suurin heti Venäjän jälkeen. Luontoaktiviteettien harrastaminen Iso-Britanniasta tulleet harrastivat talviaktiviteetteja vertailumaista suhteellisesti eniten. Jouluajan ilu heijastuu näissäkin luvuissa, sillä moottorikelkkailu, poroajelut ja koiravaljakot harrastuskohteena olivat briteillä jopa määrällisesti moninkertaiset muihin maihin verrattuna. MEK / Lontoo: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Ison-Britannian markkinoilla on muutamia huomattavia erityispiirteitä muihin ilijoiden lähtömaihin verrattuna. Työlaisten osuus on talvikaudella jo selvästi vapaa-ajan matkustajia pienempi. Joulukuun suurella ilijamäärällä on kuitenkin niin merkittävä osuus, että talven muina aikoina työ- ja vapaa-ajan matkojen suhde on tasaisempi. Vapaa-ajan matkoilla on kaksi ylivoimaista kohdetta Suomessa, Lappi ja Helsinki, joiden yhteenlaskettu markkinaosuus kaikista rekisteröidyistä yöpymisistä on peräti 80%. Erittäin suuri osa talvikauden lomailijoista on Suomessa pakettilla. Matkanjärjestäjien merkitys Iso-Britannian konservatiivisilla markkinoilla onkin edelleen varsin suuri, vaikka kehitystä itsenäisemmän matkojen suunnittelun suuntaan tapahtuukin. Markkinat ovat konservatiivisia myös tyyppien osalta. Vapaa-ajan ilun valtaosa suuntautuu edelleen etelään ja t ovat paljolti tavanomaista aurinkolomailua. Lasketteluun perustuvassa ilussa Alppien markkinaosuus on täysin ylivoimainen. Suomella on kuitenkin runsaasti potentiaalia, sillä markkinat ovat suuret ja markkinaosuutemme toistaiseksi hyvin vaatimaton. Toisaalta talvilomailijoiden määrän ei odoteta suuresti kasvavan. Talvikaudelle 2001/02 raportoidaan hiihtolomien myynnin Eurooppaan onnistuvan maailmantilanteesta johtuen erinomaisesti. Joulunalusilu Lappiin on jatkuvasti kasvanut ja Lappi on saavuttanut brandin aseman joulupukkia tapaamaan haluaville. Vaikka huomattava osa näistä brittiilijoista onkin vain päivälla, yöpymisiä sisältävien pakettien kysyntä ja myynti kasvaa vuosi vuodelta. Joulutuotteita tarjoaa suurehko joukko njärjestäjiä, sekä suuria että pieniä. Syksyn terrori-iskut häiritsivät joulutuotteiden varauksia hyvin kriittiseen aikaan ja aiheuttivat normaalia enemmän lentojen peruutuksia. Niin ollen kasvu jää joulukuussa 2001 odotettua selvästi pienemmäksi. Toinen kasvusektori on hiihtoloman nimellä tunnetut talvilomat joulumaaliskuussa. Suurin Lappiin brittejä tuova njärjestäjä, Inghams, tuo kaudella 2001/02 aikaisempien kahden viikoittaisen charterlentonsa rinnalle vielä kolmannenkin viikkolennon. Lähtöpaikkoja ovat Lontoo, Manchester ja Birmingham. Talvilomia reittilennoin tarjoaa lisäksi joukko pienempiä njärjestäjiä. Talvituotteiden markkinointiponnistelut on tässä tilanteessa järkevintä tehdä läheisessä yhteistyössä njärjestäjien kanssa. Tavoitteena on myös laajentaa kohdevalikoimaa Lapissa ja mahdollisesti Itä-Suomessa sekä saada lisää njärjestäjiä. Talviaikaan matkustetaan myös lyhyille kaupunkilomille, Suomessa Helsinkiin, vaikka tällaisten matkojen pääsesonki onkin keväästä syksyyn. Matkanjärjestäjiä myös näille tuotteille on huomattavan monta ja markkinointi tapahtuu yhdessä heidän kanssaan, perustana kiinteä yhteistyö Helsingin kaupungin, Finnairin ja MEKin välillä. Ensisijaisena tavoitteena on olemassa olevien tuotteiden myynnin lisääminen, toissijaisena uusien njärjestäjien hankkiminen. Vuonna 2001 aloitettu yhteismarkkinointi on jo tuntuvasti lisännyt city breakille Helsinkiin saapuvien brittien määrää.

8 RUOTSI Talvi ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset HUOM! Ahvenanmaa ei ole tutkimuksessa mukana Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Ruotsissa asuvia ilijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä eli runsaat 20 % enemmän kuin edellisenä talvena ( ). Saapuneista 17 % (52.300) oli Suomen kansalaisia. Saapumisten määrä kasvoi sekä laivalla, maitse että lentäen tulleissa, mutta määrällisesti eniten lisääntyivät laivailijoiden määrä ja suhteellisesti eniten maitse saapuneiden lukumäärä. Talvesta Ruotsista tulleiden määrä on lisääntynyt noin :lla. Vajaa kolmannes (97.600) ruotsalaisista oli talvella työlla. Vapaa-ajan lla oli , joista tuttava- tai sukulaisvierailulla. Talveen verrattuna työlla olleiden määrä kasvoi yli 20 %, mutta tuttava- tai sukulaisvierailulle tulleita oli vajaat 10 % edellistalvea vähemmän. Muilla vapaa-ajan lla olleiden määrä sen sijaan kasvoi 30 %: lla. Saapuneista 14 % (44.400) ilmoitti olleensa pakettilla. Näistä suurin osa (32.600) suuntautui vain Suomeen. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli mk a ja 386 mk päivää kohti. YHTEENSÄ 307,8 Työ 97,6 Kongressit ja seminaarit 10,9 Myyntimessut 1,1 Työhön liittyvät opinnot 4,5 työ 81,1 sukulaisvierailu 47,6 vapaa-ajan 118,0 Terveys 2,5 Ostokset 6,8 Kulttuuritapahtumat 4,3 Urheilutapahtumat 5,0 Ulkoilma-aktiviteetit 2,7 Risteily 32,5 Loma- tai huvi 60,9 Asiointi Suomessa 2,3 Juuret tai asunto/mökki Suomessa 1,0 Huvipuistot yms. 0,0 Monen maan kierto 0,0 26,1 Opiskelu 1,6 Kauttakulku 24,2 syy 0,3 Monta syytä 18,5 Työ + vapaa-aika 0,6 Työ + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 3,5 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 0,0 yhdistelmä 14,4 Lentäen Laivalla Maitse Työ sukulaisvierailu vapaa-ajan Monta syytä Saapuneet (1000) n tarkoituksen mukaan 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 20,0 12,3 26,1 14,2 12,2 18,5 43,9 57,5 47,6 68,8 Saapuneet asuinalueittain (1) Skåne (2) Halland, Västra Götaland (3) Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland Saapuneet (1000) liikennemuodoittain 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 2,0 2,3 4,2 93,9 (4) Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (5) Stockholm (6) Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (7) Västerbotten, Norrbotten 95,5 100,8 3,2 2,9 0,9 12,2 13,8 19,6 16,9 25,6 26,8 29,8 15,9 17,0 15,1 13,7 19,7 152,5 Talvi Talvi Talvi ,8 42,3 43,3 55,1 79,5 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 90,8 100,6 97,6 Talvi Talvi Talvi , 0 120, 0 202,6 118,0 140, 0 Talvi Talvi Talvi ,9 160, 0 180, 0 135,9 165,5

9 RUOTSI / talvi Saapuneet asuinalueittain Eniten Ruotsissa asuvia saapui Suur-Tukholman alueelta ( ). Toiseksi eniten, mutta vain alle kolmanneksen pääkaupunkilaisten määrästä, saapui Tukholmasta länteen ulottuvalta alueelta. Työlla olleiden osuus oli Tukholmasta tulleissa keskimääräistä suurempi ja niinpä 57 % kaikista työlaisista saapui pääkaupungin alueelta. Päivälla olleiden osuus Suur-Tukholman alueelta saapuneista oli hieman yli puolet. Vielä suurempi yöpymättömien osuus (60 %) oli Ruotsin eteläosasta Skånesta tulleiden kohdalla. Sieltä saapuneista huomattava osa ilmoitti nsa syyksi muu eli he olivat Suomessa enimmäkseen läpikulkulla. Lähtöalue Työ Tuttava tai sukulaisvierailu vapaaajan Monta syytä Yhteensä 97,5 47,5 118,0 26,2 18,5 Skåne (1) 4,8 1,4 4,5 7,5 1,4 Halland, Västra Götaland (2) 13,0 3,0 11,3 0,9 1,6 Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (3) 9,5 2,1 4,3 0,5 0,6 Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (4) 10,0 6,9 29,1 4,8 4,3 Stockholm (5) 54,3 30,6 59,7 11,0 9,9 Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (6) 5,3 3,4 9,1 1,3 0,7 Västerbotten, Norrbotten (7) 0,6 0,1 0,0 0,2 0,0 Saapuneet ikäluokan ja sukupuolen mukaan Suomeen tulleiden ruotsalaisten keski-ikä oli 42,5 vuotta. Kahteen edelliseen talveen verrattuna keski-iässä ei ole tapahtunut muutoksia. Saapuneiden määrät ovat edellistalvesta kaikissa ikäluokissa. Määrällisesti eniten saapui vuotiaita. Voimakkaimmin lisääntyivät ikäryhmiin vuotta ja vuotta kuuluneet ilijat. Saapuneista Ruotsissa asuvista 57 % oli miehiä. Miesten ja naisten keski-iässä ei ollut eroja. Myöskään n tarkoituksen mukaan tarkasteltuna keski-ikä ei sanottavasti vaihdellut. Lapsia oli mukana :lla saapuneella. Saapuneet (1000) ikäryhmittäin 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80, Talvi Talvi Talvi Aiemman käyntikerrat Suomessa Ruotsista tulleista 20 % (61.000) oli Suomessa ensimmäistä kertaa. Yli 40 % oli käynyt aiemmin 1-3 kertaa. Keskimäärin Ruotsissa asuvat olivat käyneet Suomessa aiemmin 5,3 kertaa. Kohdealueet Suomessa Ruotsissa asuvista vajaa 60 % ( ) vieraili vain pääkaupunkiseudulla. Seuraavaksi suosituin kohdealue oli Länsi-Suomi + Pohjanmaa (52.000). Kolmanneksi eniten oli niitä, joilla ei ollut Suomessa kohdetta eli olivat kauttakulkulla (24.200). Työajan matkoista kaksi kolmasosaa (65.000) ja vapaa-ajan matkoista (pl. tuttava- tai sukulaisvierailut) jopa 70 % suuntautui vain pääkaupunkiseudulle. Matkustaminen Suomessa Matkakohteet Suomessa työt tuttavat/sukulaiset muu vapaa-aika muu yhteensä Pääkaupunkiseutu 65,0 21,1 82,7 10,3 179,1 Uusimaa + Kymenlaakso 6,0 5,6 1,0 2,2 14,8 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 6,8 10,8 20,8 13,6 52,0 Häme + Keski-Suomi 4,2 3,4 1,5 2,3 11,4 Järvi-Suomi + Kainuu 6,7 2,8 3,8 0,3 13,6 Lappi 1,3 1,4 1,3 0,2 4,2 Monta kohdetta 4,9 2,0 0,9 0,6 8,4 Ei kohdetta 2,6 0,5 6,1 15,0 24,2 YHTEENSÄ 97,5 47,6 118,0 44,6 307,7 Matkustamista Suomessa koskeva kysymys oli tutkimuksessa mukana jälleen vuoden 2001 alusta, joten tulokset koskevat ainoastaan tammihuhtikuuta Tuona aikana Suomeen Ruotsista tulleista joka neljäs % (53.200) matkusti Suomessa yli 100 km:n n. Suurin osa (63 %, ) näistä käytti omaa autoa. Matkustaminen Suomessa (yli 100 km) kulkuneuvoittain (tammi-huhtikuu 2001) Oma auto 33,4 Vuokra-auto 2,3 auto 3,1 Tilausbussi 3,2 Reittibussi 2,2 Juna 2,1 Lentokone 4,1 Polkupyörä 0,0 kulkuneuvo 0,2 Useita kulkuneuvoja, myös juna 1,1 Useita kulkuneuvoja, ei junaa 1,5 YHTEENSÄ 53,2 Ei matkustanut Suomessa 157,9

10 RUOTSI / talvi Yöpyneiden määrä Ruotsissa asuvista vajaa puolet ( ) oli Suomessa vain päivälla. Päiväkävijöitä oli yli 40 % enemmän ( ) kuin edellisenä talvena. Päiväkävijöiden määrän lisääntyminen kattoikin 80 % Ruotsista tulleiden lukumäärän kasvusta. Ruotsalaisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 2,0 yötä. Päiväkävijöiden määrän kasvusta johtuen viipymä on lyhentynyt. Talvella se oli 2,9 yötä ja talvella ,4 yötä. Yöpyneitä eniten (48.000) oli yhden yön viipyneissä. Kaksi yötä (39.000) tai kolme yötä (26.600) viipyneiden määrät lisääntyivät jonkin verran kahdesta edellisestä talvesta. Suomessa yöpyneistä ruotsalaisista yli 55 % (89.300) yöpyi hotellissa tuttavien tai sukulaisten ollessa toiseksi suosituin ( yöpynyttä) yöpymispaikka. Oman asunnon tai mökin käyttäjiä oli Työlla yöpyneistä suurin osa (86 %, ) käytti hotellimajoitusta. Tuttavien tai sukulaisten luo tulleista 87 % (28.800) myös majoittui heidän luonaan. Hotellia muista yöpyneistä vapaa-ajan ilijoista käytti lähes kaksi kolmannesta (27.900). Muilla matkoilla olleet yöpyivät suurimmaksi osaksi tuttavien tai sukulaisten luona. Viipymä Suomessa 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä Talvi yötä Talvi Talvi yötä 7 yötä 8-14 yötä yötä yötä yli 60 yötä työt tuttava- tai sukulaisvierailut muut vapaa-ajan t muut t yhteensä Ei yöpymistä 31,7 14,5 75,2 25,4 146,8 Yhteensä 65,7 33,1 42,9 19,3 161,0 Hotelli, motelli 56,2 1,9 27,9 3,3 89,3 Retkeilymaja 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Leirintäalue 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Maaseutumajoitus 0,1 0,0 0,1 0,6 0,8 Tuttavat, sukulaiset 2,2 28,8 8,1 13,0 52,1 Oma asunto/mökki 3,8 1,8 5,0 1,4 12,0 Työnantajan asunto 0,7 0,0 0,0 0,0 0,7 majoitus 0,9 0,0 0,4 0,6 1,9 Monta majoitusta 1,8 0,6 1,4 0,4 4,2 Yöpymisten määrä Ruotsista tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli talvella , mikä on 3 % (17.000) enemmän kuin edellistalvena. Eniten yöpymisiä ( ) kertyi tuttava- tai sukulaisvierailulla olleille. Työlle tulleet yöpyivät kertaa ja lähes yhtä usein muulla vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailut) olleet ( ). sukulaisvierailijoiden viipymä oli pisin eli 4,4 yötä. t vapaa-ajan ilijat viipyivät keskimäärin vain 1,3 yötä. Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Ruotsissa asuville talvella yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) mikä on yli enemmän kuin edellistalvena. Tämä on 25,5 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. Majoitusmuodoittain tarkasteltuna Tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneiden yöpymisten määrä nousi suurimmaksi ( ). lla tavalla maksuttomasti tapahtuneita yöpymisiä laskettiin Hotelliöiden lukumääräksi saatiin Yöpymiset lisääntyivät edellistalvesta hotellimajoituksessa. Maksuttomien yöpymisten määrä pieneni. kaikissa majoitusmuodoissa. Maksullisen majoituksen osuudeksi kaikista yöpymisistä tulee 31 %. työt tuttava- tai sukulaisvierailut muut vapaaajan t muut t yhteensä Saapumiset 97,4 47,5 118,0 44,7 307,6 Öitä keskimäärin 1,7 4,4 1,3 2,1 2,0 Yöpymisiä yhteensä 161,4 211,4 153,6 92,6 619,0 Yöpymiset n tarkoituksen mukaan 15 % vapaaajan 25 % Työ 26 % sukulaisvier ailu 34 %

11 RUOTSI / talvi Rahan käyttö Matkaa kohti Ruotsista tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 928 mk. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 306 mk. Matkaa kohti työlla olleet käyttivät rahaa eniten (1.374 mk) ja tuttava- tai sukulaisvierailulla olleet toiseksi eniten (955 mk). lla vapaa-ajan lla olleet kuluttivat n lyhyen keston johdosta selvästi tätä vähemmän (638 mk), mutta päivää kohti laskettuna kuitenkin enemmän kuin tuttava- tai sukulaisvierailijat. Työlaiset sen sijaan kuluttivat päivääkin kohti laskettuna kaksi kertaa niin paljon kuin muut ryhmät. Yli puolet Ruotsista tulleiden kulutuksesta saivat majoitus- ja ravitsemisliikkeet. Talveen verrattuna ruotsalaisten rahan käyttö laski sekä a että päivää kohti laskettuna. Ainoastaan työlla olleiden - ja päiväkohtainen kulutus kasvoi. tarkoituksen Matkatyypin / mukaan: Kulutuksen vähenemisestä huolimatta Ruotsissa asuvilta saatu ilutulo pysyi lisääntyneiden ilijamäärien ansiosta suunnilleen ennallaan. Matkailutuloa saatiin yhteensä 284 milj. mk. Matkailutulosta tuli aiempaa suurempi osa työajan lla olleilta (136 milj. mk). Vapaa-ajan ilijoilta tulo tuli entistä vähemmän. Yhteydet MEKin toimistoihin Ruotsista tulleista oli yhteydessä MEKin toimistoon ennen a. Näistä 90 % otti yhteyttä vasta päätöksen jälkeen. Yhteydenotot tapahtuivat pääasiassa puhelimella. Suurin osa ilmoitti saaneensa toimistosta haluamansa tiedot. Matkan varaaminen Hotelli, motelli Tuttavat tai sukulaiset Ruotsista tulleista teki varauksia ennen a. Mukaan on tällöin laskettu ainoastaan varaukset, jotka ovat kohdistuneet Suomen ilupalveluihin. Matkavarauksia Suomeen tai Suomesta ei ole laskettu mukaan. Työlla olleilta asiaa ei kysytty lainkaan. Eniten varauksia ruotsalaiset tekivät kuljetusyhtiöiltä (15.600). Suoraa varaustietä palvelun tarjoajalta ja toimistoa käytti kumpaakin runsaat ruotsalaista. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät maksuton Ruotsalaisista oma kokemus (59.400) sekä ystävien tai sukulaisten suositus (23.700) näyttelivät merkittävintä osaa päätöksen teossa. Mainonnan tai median ilmoitti ruotsalaisista vaikuttaneen heidän päätökseensä saapua Suomeen. Mainosten ja esitteiden merkitys tässä ryhmässä oli suurin, sillä ruotsalaista ilmoitti saaneensa vaikutteensa sitä kautta. Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 22,1 milj. mk. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niiltä, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Yöpymiset majoitusmuodon mukaan maksuton 16 % Tuttavat tai sukulaiset 51 % Monta majoitusta 3 % Hotelli 30 % Matkaa kohti (mk): 928 Päivää kohti (mk): 306 Matkatyypin / tarkoituksen mukaan: päiväkävijät 271 päiväkävijät 271 työ työ 526 sukulaiset, ystävät 955 sukulaiset, ystävät 183 muu vapaa-ajan 638 muu vapaa-ajan 269 muu 640 muu 198 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 5 Esimaksut 2 Majoitus ja ravintolat 503 Majoitus ja ravintolat 166 Ostokset 296 Ostokset 98 kulutus 125 kulutus 41 Työ sukulaisvierailu vapaa-ajan Monta majoitusta Saapumiset 89,3 52,0 14,7.. Öitä keskimäärin 2,1 6,1 6,6.. Yöpymisiä yhteensä 187,7 316,8 96,2 18,3 Luontoaktiviteettien harrastaminen Matkailutulo (milj. mk) n tarkoituksen mukaan Ruotsalaisista 12 % (36.600) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotain ulkoilma-aktiviteettia. Tarjotuista vaihtoehdoista ainoastaan maastohiihto löysi harrastajia (3.000). Muiden, tarkemmin nimeämättömien aktiviteettien osalle tuli harrastajaa Talvi Talvi Talvi Varauksia tehneet yhteensä 39,4 Varaukset toimistosta 11,3 Varaukset kuljetusyhtiöstä 15,6 Varaukset suoraan palvelun tuottajalta 11,8 Internetin kautta tehdyt varaukset 4,3 Ei varauksia 178,0 Ei kysytty 90,3 YHTEENSÄ 36,6 Hiihto 3,0 Laskettelu 0,0 Lumilautailu 0,0 Moottorikelkkailu 0,0 Koiravaljakot 0,0 Poroajelu 0,0 Pilkkikalastus 0,0 t aktiviteetit 12,2

12 RUOTSI / talvi Mielipiteet Suomesta Kysyttäessä Ruotsista tulleiden mielipiteitä Suomesta saivat ihmisten ystävällisyys, matkustajan turvallisuus sekä suomalainen ruoka parhaat pisteet. Myös matkustamisen sujuvuus arvioitiin hyväksi. Huonoimman arvosanan saivat ihmisten kielitaito ja hinta-laatusuhde. Myös palvelutasoomme ruotsalaiset suhtautuivat hieman kriittisemmin kuin ensin mainittuihin parhaat pisteet saaneisiin tekijöihin. Syyt lomailla Suomessa Arjesta irrottautuminen oli Ruotsista Suomeen lomalle tulleilla annetuista vaihtoehdoista merkittävin saapumissyy. Hyvä ruoka ja juoma saivat myös melkoisesti mainintoja huvittelun ja hauskanpidon ollessa kolmannella sijalla. Kauniista luonnosta nauttiminen merkitsi kaikista vaihtoehdoista vähiten. YHTEENVETO Matkustamisen sujuvuus Ympäristön puhtaus Matkustajan turvallisuus Ruoka Suomessa Ihmisten ystävällisyys Palvelu(taso) Hinta-laatusuhde Ihmisten kielitaito Mielipiteet Suomesta (%) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % erittäin hyvä hyvä keskimääräinen huono erittäin huono ei tiedä Kauniista luonnosta nauttiminen Kulttuuriin ja yhteiskuntaan tutustuminen Syyt lomailla Suomessa (%) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Saapuneet ilijat Matkailijamäärissä mitattuna Ruotsi on talviaikaan Venäjän jälkeen toiseksi suurin markkina-alueemme. Tutkimuksesta tosin puuttuvat Ahvenanmaalle saapuneet, mutta myös venäläisten määrä on todellista pienempi pohjoisten maarajojen jäädessä tutkimuksen ulkopuolelle. sukulaisvierailulle tulleita saapui Ruotsista yhtä paljon kuin Venäjältä, mutta muita vapaa-ajan ilijoita sekä työilijoita Venäjältä saapui noin kaksi kertaa enemmän kuin Ruotsista. Vapaa-ajan ilijoissa ruotsalaisten kohdalla risteily (32.500) n syynä luonnollisesti korostuu. Muista maista risteilymatkustajia ei sanottavasti talviaikaan tule. Kauttakulkulla olleiden osuus oli suunnilleen yhtä suuri Ruotsista, Virosta ja Venäjältä tulleiden kohdalla. Yöpyminen Ruotsista tulleet viipyivät Suomessa keskimäärin 2,0 yötä. Verrattuna muihin maihin viipymä oli Venäjää lukuun ottamatta lyhin. Itäisestä naapurimaasta tulleet viipyivät keskimäärin vain 1,8 yötä. Vapaaajan lla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailut) olleet viipyivät yhdessä venäläisten kanssa kaikista vertailumaista lyhimmän ajan eli 1,3 yötä. Yöpymismäärissä Ruotsista tulleet jäivät alle venäläisten kokonaisyöpymismäärän, mutta olivat kuitenkin noin kolminkertaiset muihin vertailumaihin Viroon, Iso-Britanniaan ja Saksaan verrattuna. Majoitustilaston mukaan Ruotsissa asuvien yöpymismäärä rekisteröidyssä majoituksessa oli talvikaudella runsaat , mikä on yli enemmän kuin edellisenä talvena. Maksullisten yöpymisten osuus Ruotsista tulleiden kohdalla oli 31 % eli selvästi suurempi kuin virolaisten kohdalla, mutta alhaisempi kuin muista vertailumaista tulleilla. Huvittelu ja hauskanpito Halu nähdä ja kokea uutta Mahdollisuus olla perheen kanssa Arjesta irrottautuminen Hyvästä ruuasta ja juomasta nauttiminen Käyntikohteet Suomessa Ruotsista tulleiden kohteet painottuivat muita maita enemmän pääkaupunkiseudulle. Tosin venäläisiä pääkaupunkiseudulla vieraili määrällisesti vielä enemmän. Länsi-Suomi ja Pohjanmaa ovat toinen Ruotsista tulleiden suosikkialue. Siellä ruotsalaiset olivat myös matkustajamäärissä mitattuna ylivoimainen ykkönen. Lappi sen sijaan kiinnostaa Ruotsista tulleita vähemmän kuin muista vertailumaista saapuneita. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Ruotsista ensi kertaa Suomeen tulleiden osuus kaikista saapuneista oli suurempi kuin kahdesta muusta naapurimaasta, Venäjältä tai Virosta saapuneiden kohdalla. Myös keskimääräinen aikaisempien käyntien määrä oli selvästi alhaisempi kuin näistä kahdesta viimeksi mainitusta maasta tulleilla. Ikä ja seura Ruotsista tulleiden keski-ikä (42,5 vuotta) oli korkeampi kuin muista vertailumaista tulleilla. Erityisesti vuotiaiden suhteellinen osuus kaikista saapuneista oli ruotsalaisten kohdalla oleellisesti korkeampi kuin muista maista saapuneilla. Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä Rahan käyttö Matkailutuloa (284 milj. mk) Ruotsissa asuvat jättivät jonkin verran enemmän kuin Saksasta tai Iso-Britanniasta tulleet, mutta vain vajaan kolmanneksen venäläisten jättämästä ilutulosta. Tuttavien tai sukulaisten luona vierailleista Ruotsista tulleet jättivät eniten rahaa. Kulutuskohteista majoitus- ja ravitsemisliikkeet saivat Ruotsista saapuneilta rahaa melkein yhtä paljon kuin venäläisiltä. Sen sijaan ostoksiin ruotsalaiset kuluttivat vain kuudesosan siitä, mitä venäläiset. Pakettit Ruotsalaiset tekivät Suomeen vertailumaista venäläisten ohella määrällisesti eniten pakettimatkoja. Vain Suomeen kohdistuneissa pakettimatkojen määrässä ruotsalaiset olivat kärjessä ennen venäläisiä. Ruotsista tulleiden pakettit ovat lähinnä risteilymatkoja, kun taas venäläiset eivät nähtävästi ole laskeneet kaikkia usein muitakin palveluja sisältäviä bussimatkoja paketeiksi. Matkan varaaminen Ruotsista tulleet tekivät varauksensa suhteellisesti selvästi harvemmin toimistosta kuin muista vertailumaista tulleet. Ruotsalaisille sen sijaan tyypillisiä

13 RUOTSI / talvi olivat varaukset kuljetusyhtiöltä, joita muista maista tulleet eivät sanottavasti tee. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Vaikka Ruotsista tulleet eivät ole käyneetkään Suomessa niin usein kuin venäläiset, niin oma aikaisempi kokemus vaikutti heidän päätökseensä kuitenkin ilijamäärissä mitattuna enemmän kuin Venäjältä tulleiden kohdalla. Markkinoinnin ilutulovaikutukseksi laskettiin Ruotsin kohdalla runsaat 22 milj. mk eli yhtä paljon kuin Saksasta tulleiden osalta. Tämä on yli kaksi kertaa enemmän kuin Virosta tulleiden vastaava luku, mutta vain puolet Iso-Britanniasta ja kolmannes Venäjältä tulleiden ilutulovaikutuksesta. Mielipiteet Suomesta Ruotsalaiset suhtautuivat suomalaisten kielitaitoon vertailumaista kaikkien kriittisimmin. Toisaalta suomalainen ruoka sai Ruotsista tulleilta verrattaessa muihin maihin keskimääräistä paremmat arvosanat. Luontoaktiviteettien harrastaminen Ruotsista tulleista vain 1 % ilmoitti harrastaneensa Suomessa maastohiihtoa. Muita harrastusaktiviteetteja ei listattu lainkaan. Kaikkiin muihin maihin verrattuna luontoaktiviteettien harrastaminen oli näin ruotsalaisten kohdalla erittäin vähäistä. MEK / Tukholma: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia ATT RESA MED BARN Eureka Marknadsfakta AB on kesän ja syksyn 2001 aikana tehnyt MEK Tukholman toimeksiannosta laajan kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen Ruotsin markkinoiden pääkohderyhmästä lapsiperheistä. Tutkimus on selvittänyt ruotsalaisten lapsiperheiden matkustustottumuksia yleensä sekä heidän asenteitaan, mielipiteitään, kokemuksiaan Suomesta lapsiperhekohteena. Keskeinen asia matkustettaessa lasten kanssa on yhdessäolo, olla hyvä aikuinen, antaa laatuaikaa lapsilleen. Myönteinen yhdessäolo mukavassa ja turvallisessa ympäristössä on tärkeämpää kuin huomiota herättävät tekemiset ja huvipuistot. Luoda tulevaisuutta varten yhteisiä muistoja, tutustua muihin kulttuureihin. Päätöksen tekoon vaikuttavat selvästi taloudelliset näkökannat. Lapsiperheiden rajoitetut rahalliset resurssit halutaan saada riittämään mahdollisimman paljoon. Tärkeitä vaikuttimia ovat myös turvallisuus ja lapsiystävällisyys sekä helposti saatavilla oleva asiallinen tieto kohteista. Syyskuun 11. päivänä maailma muuttui ja on selvää että matkustustottumukset tulevat muuttumaan. Lapsiperheiden turvallisuushakuisuus painottuu entisestään. Lähikohteet houkuttelevat enemmän. Tärkeitä tekijöitä kohteen valinnassa ovat: turvallisuus, lapsiystävällisyys, hinta, lapsille soveltuva asuminen ja tekemiset. Kohteen maine ja status ovat myös listan yläpäässä. Kesäloman suunnittelu aloitetaan aikaisin, jo marras-helmikuussa. Nainen perheessä tekee aloitteen ja tiedonkeruun lomakohteista. Vanhemmat päättävät yhdessä perheen ostokyvyn huomioonottaen. Lyhytlomat suunnitellaan lyhyellä aikavälillä, jopa vain muutamaa päivää ennen lähtöä. Niiden päätöksentekoon vaikuttavat myös aikuisten tarpeet. Tiedonhaussa Internet on ohittanut perinteelliset iluesitteet huomioonottaen että kohde on entisestään hakijan tietoisuudessa. Huolimatta Ruotsin ja Suomen välisistä vahvoista historiallisista siteistä on Suomen tunnettuus lapsiperhekohteena Ruotsissa alhainen. Suomi samaistetaan ensisijaisesti aikuiskohteeksi. Toisaalta ne jotka ovat käyneet Suomessa lapsineen ovat erittäin positiivisia. Tiedon ja myönteisten kokemuksien levittäminen lapsiperheiden parissa on tärkein työntövoima saada Suomelle vahva asema houkuttelevana ja menestyksellisenä lapsiperhekohteena. Siihen on hyvät mahdollisuudet koska suurin osa Suomessa käynneistä palaa mielellään maahamme uudelleen ja suosittelee Suomea ystäville ja tuttaville. Ruotsalaisten perheiden toivelistalta löytyy seuraavaa: pakettimatkoja, joustavuutta asumisessa suurperheillekin, erilaisia matkustuskokonaisuuksia bussi Tukholmaan - laiva auto perillä lento takaisin, ruotsinkielistä henkilökuntaa, retkiä aikuisille ja lapsille, Bamseklubbar, paketoituja luontoelämyksiä, teemapaketteja kalastus golf ratsastus, saatavilla olevia paketteja, edullisia lyhytlomia jne. Tutkimuksen mukaan Suomella on hyvät mahdollisuudet edetä hyväksi lapsiperhekohteeksi huomioonottaen muutamat esteet. Eureka Marknadsfakta: Att resa med barn: Det största och viktigaste hindret för Finland är bristen på kunskap om Finland bland svenska barnfamiljer. Det ger en grogrund för myter och fördomar. Dessa fördomar baseras oftast snarare på finländarna, ofta invandrade till Sverige, än på landet Finland. Finns kunnande och erfarenheter om Finland som resedestination är det oftast kopplat till Finlandsbåtarna som i sin tur associeras till fest och fylla. Med andra ord inget för barn. Finlandsbåtar är också kvälls- och nattbåtar. Båtarna uppfattas till och med som ett hinder för barnfamiljer. Kunskapen om Finland som turistdestination för barnfamiljer är i stort sett obefintligt med undantag för Mumintrollet och Mumindalen. Möjligheterna för Finland är närheten och tillgängligheten. Det finns en grundföreställning om att Finland är äkta och lite annorlunda och ett outforskat område för svenska barnfamiljer. Dessutom finns vissa viktiga grundförutförsättningar i form av vacker natur, vatten ( de tusen sjöarnas land ) och att det är tryggt barnvänligt, rent och välordnat. Man kan lita på Finland! MEK Ruotsin 2002 pääkampanja tulee kohdistumaan ruotsalaisiin lapsiperheisiin. Eurekan tekemään tutkimukseen kuuluu myös kohderyhmän segmentointi ja potentiaalisten asiakkaiden tunnistaminen alueittain.

14 SAKSA Talvi ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Saksassa asuvia ilijoita saapui Manner- Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä eli lähes 40 % enemmän kuin edellisenä talvena (70.000). Saapuneista 17 % (16.600) oli Suomen kansalaisia. Lisäys kohdistui lentäen saapuneisiin, joita tuli yli 40 % enemmän kuin talvella Meritse ja maitse saapuneiden määrät pysyivät ennallaan. Talvesta Saksasta tulleiden määrä on lähes kaksinkertaistunut. Vajaa puolet (43 %, ) saksalaisista oli talvella työlla. Vapaa-ajan lla oli , joista tuttava- tai sukulaisvierailulla. Talveen verrattuna työt ja tuttava- tai sukulaisvierailun lisääntyivät jonkin verran muiden vapaa-ajan matkojen vastaavasti lisääntyessä erittäin voimakkaasti. Näiden määrä oli talvella lähes 3,5-kertainen talveen verrattuna. Saapuneista 20 % (19.600) ilmoitti olleensa pakettilla. Näistä suurin osa (16.300) suuntautui vain Suomeen. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli mk a ja 538 mk päivää kohti. Lentäen Laivalla Maitse 2,2 0,6 1,7 1,9 6,0 2,8 Saapuneet (1000) liikennemuodoittain 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 Työ sukulaisvierailu 49,7 65,5 Talvi Talvi Talvi Saapuneet (1000) n tarkoituksen mukaan 6,8 7,6 10,9 34,9 36,3 93,7 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 42,0 YHTEENSÄ 97,7 Työ 42,0 Kongressit ja seminaarit 9,0 Myyntimessut 0,1 Työhön liittyvät opinnot 1,2 työ 31,7 sukulaisvierailu 10,9 vapaa-ajan 30,3 Terveys 0,0 Ostokset 0,1 Kulttuuritapahtumat 0,8 Urheilutapahtumat 1,1 Ulkoilma-aktiviteetit 0,0 Risteily 0,0 Loma- tai huvi 27,9 Asiointi Suomessa 0,4 Juuret tai asunto/mökki Suomessa 0,0 Huvipuistot yms. 0,0 Monen maan kierto 0,0 3,3 Opiskelu 0,7 Kauttakulku 2,4 syy 0,2 Monta syytä 11,2 Työ + vapaa-aika 0,4 Työ + sukulaiset tai tuttavat 0,1 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 0,9 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 0,0 yhdistelmä 9,8 vapaa-ajan Monta syytä 2,6 3,8 3,3 3,2 Schleswig-Holstein (1) Hamburg (2) Bremen (3) Niedersachsen (4) Mecklenburg-Vorpommern (5) Berlin (6) Brandenburg (7) Sachsen-Anhalt (8) Sachsen (9) Thüringen (10) 6,6 8,8 11,2 15,7 Saapuneet asuinalueittain 30,3 Talvi Talvi Talvi ,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Talvi Talvi Talvi Hessen (11) Nordrhein-Westfalen (12) Rheinland-Pfalz (13) Saarland (14) Baden-Württemberg (15) Bayern (16)

15 SAKSA / talvi Saapuneet asuinalueittain Eniten saksalaisia saapui Nordrhein- Westfalenista (20.000). Baden-Württembergistä oli lähtöisin , Baijerista ja Hessenistä Kaksi kolmasosaa Saksasta tulleista tuli näiltä alueilta. Talveen verrattuna määrällisesti eniten lisääntyivät juuri näistä osavaltioista saapuneiden määrät. Myös esimerkiksi Berliinistä tulleiden määrät kasvoivat edelleen. Työlla tai tuttava- tai sukulaisvierailulla olleista joka toinen saapui Nordrhein-Westfalenista tai Baijerista. Vapaaajan lla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailut) tuli eniten Baden-Württembergistä ja toiseksi eniten Hessenistä. Berliinistä näitä saapui yhtä paljon kuin väestöltään suurimmasta Nordrhein-Westfalenista. vapaa-ajan Lähtöalue Työ Monta syytä Yhteensä 42,0 10,8 30,4 3,4 11,1 Schleswig-Holstein 1,9 0,0 1,7 0,0 0,3 Hamburg 1,3 1,1 0,5 0,2 0,3 Bremen 1,5 0,3 0,3 0,0 0,0 Niedersachsen 3,0 1,0 1,1 0,3 0,2 Mecklenburg-Vorpommern 0,4 0,0 0,3 0,0 0,2 Berlin 1,7 0,5 4,5 0,0 0,5 Brandenburg 1,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Sachsen-Anhalt 1,5 0,0 0,7 0,1 0,0 Sachsen 0,4 0,0 1,3 0,0 0,3 Thüringen 0,4 0,2 0,1 0,2 0,0 Hessen 2,4 0,5 6,2 0,4 1,2 Nordrhein-Westfalen 10,2 3,1 4,5 0,3 1,9 Rheinland-Pfalz 2,3 0,5 0,0 0,1 0,8 Saarland 0,5 0,0 0,0 0,0 0,0 Baden-Württemberg 3,8 2,1 7,0 0,4 4,2 Bayern 9,6 1,5 2,2 1,4 1,2 Saapuneet ikäluokan ja sukupuolen mukaan Suomeen tulleiden saksalaisten keski-ikä oli 38,8 vuotta eli hieman alhaisempi kuin edellisenä talvena (40,5 vuotta). Määrällisesti suurin ja samalla myös voimakkaimmin kasvanut ikäryhmä oli vuotiaat (34.300). Toiseksi suurimmaksi ryhmäksi nousivat vuotiaat määrällisen kasvun ollessa edellistalvesta lähes saapunutta. Myös nuorimpiin ikäluokkiin kuuluvien määrät lisääntyivät jonkin verran. Kaikista ikäryhmistä ainoastaan vuotiaiden määrä pieneni verrattaessa talveen Saapuneista lähes 70 % (67.900) oli miehiä. Miesten keski-ikä (40,2 vuotta) oli selvästi naisten keski-ikää (35,8 vuotta) korkeampi. Vain 4.200:lla saapuneista oli mukanaan lapsia. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Saksasta tulleista 45 % (44.200) oli Suomessa ensimmäistä kertaa. Yksi tai kaksi kertaa käyneitä oli 28 % (27.300). Keskimäärin saksalaiset olivat käyneet Suomessa aiemmin 3,6 kertaa. Kohdealueet Suomessa Saksalaisista vajaa kolmannes (30.900) vieraili vain pääkaupunkiseudulla ja runsas kolmannes (34.500) Lapissa. Seuraavaksi suosituin kohdealue oli Länsi-Suomi + Pohjanmaa (8.000). Työajan matkoista 40 % (17.100) suuntautui pääkaupunkiseudulle, mutta paljon (10.700) niitä tehtiin myös Lappiin. Vapaa-ajan matkoista (pl. tuttava- tai sukulaisvierailut) yli 60 % suuntautui Lappiin. Matkustaminen Suomessa 0,4 1,2 2,0 0,0 0,2 0,2 Matkustamista Suomessa koskeva kysymys oli tutkimuksessa mukana jälleen vuoden 2001 alusta, joten tulokset koskevat ainoastaan tammi-huhtikuuta Tuona aikana Suomeen Saksasta tulleista 56 % (40.400) matkusti Suomessa yli 100 km:n n. Lähes puolet näistä käytti lentokonetta sukulaisvierailu 75-1,9 3,4 3,4 2,9 3,9 6,5 6,8 8,4 Saapuneet (1000) ikäryhmittäin 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 10,9 13,7 15,1 13,1 15,0 17,5 18,7 20,5 24,3 Talvi Talvi Talvi Matkakohteet Suomessa työt tuttavat/sukulaiset muu vapaa-aika muu yhteensä Pääkaupunkiseutu 17,1 4,8 4,2 4,8 30,9 Uusimaa + Kymenlaakso 1,8 0,7 0,5 0,7 3,7 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 5,1 1,0 1,0 0,9 8,0 Häme + Keski-Suomi 2,2 1,2 1,9 0,4 5,7 Järvi-Suomi + Kainuu 0,8 1,5 2,3 0,5 5,1 Lappi 10,7 0,7 18,6 4,5 34,5 Monta kohdetta 2,5 0,4 1,6 0,3 4,8 Ei kohdetta 1,9 0,6 0,1 2,3 4,9 YHTEENSÄ 42,1 10,9 30,3 14,5 97,8 34,3 Matkustaminen Suomessa (yli 100 km) kulkuneuvoittain (tammi-huhtikuu 2001) Oma auto 3,2 Vuokra-auto 1,5 auto 3,9 Tilausbussi 2,7 Reittibussi 2,1 Juna 3,9 Lentokone 19,7 Polkupyörä 0 kulkuneuvo 0,3 Useita kulkuneuvoja, myös juna 1,7 Useita kulkuneuvoja, ei junaa 1,4 YHTEENSÄ 40,4 Ei matkustanut Suomessa 32,0