Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Transkriptio

1 Ulkomaiset ilijat Suomessa www. mek.fi Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:

2 Kansikuva: MEK Imagebank Painettu: Dark Oy, Vantaa 2006 ISBN X (nid) ISBN (PDF) ISSN

3 Ulkomaiset ilijat Suomessa Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:

4 SISÄLLYSLUETTTELO - LUKIJALLE / kesä SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 2 Ranska 56 Yleistä 3 Alankomaat 61 Yhteenveto 4 Sveitsi 66 Ruotsi 8 Italia 71 Venäjä 16 Espanja 76 Saksa 20 Itävalta 81 Norja 26 Belgia 85 Viro 32 Latvia 89 Iso-Britannia 37 Kiina 93 USA 43 Puola 97 Japani 48 Australia 101 Tanska 52 Liitetaulukot 105 Lukijalle, Tämä julkaisu perustuu Tilastokeskuksen MEKin toimeksiannosta tekemään rajahaastattelututkimukseen, jota on joulukuusta 1997 alkaen tehty tavoitteena ilun seurannan, suunnittelun ja tulosten mittaamisen parantaminen. Julkaisun tuottamisesta on vastannut Art-Travel Oy MEKin toimeksiannosta. Julkaisussa analysoidaan Suomeen suuntautuvaa ilua tärkeimmiltä markkina-alueilta kesäkauden (kesä-syyskuu) 2005 osalta. Mukana on 20 maata. Näistä on ensi kertaa mukana Australia. Julkaisussa käsitellään ko. maiden asukkaiden Suomeen suuntautuvan ilun volyymiä, n tarkoitusta, käytettyjä liikennemuotoja, kohdealueita Suomessa, ilijoiden ikää ja sukupuolta, viipymää, yöpymiskertymää, rahan käyttöä,, päätökseen vaikuttaneita tekijöitä sekä osallistumista luontoaktiviteetteihin sekä käyntejä kulttuurikohteissa. Näiden pohjalta analysoidaan tuloksia ilun markkinoinnin ja kehittämisen kannalta. Kukin maaraportin loppuun on liitetty MEKin toimiston johtopäätös- ja kommenttiosa. Maakohtaiset vertailut on koottu tutkimuksen alkuun sen yleisosaan. Selvityksen pyrkimyksenä on konkretisoida rajahaastattelututkimuksen hyvin laajasta tietomäärästä saatavia tuloksia ilun markkinoinnin ja kehittämisen tarpeisiin niille kaikille, jotka markkinoivat Suomea ilukohteena ulkomaille. Selvitys kertoo ja analysoi Suomeen suuntautuvan ilun nykytilaa kaikilla tärkeimmillä markkinaalueilla. Menestyksellinen ilun markkinointi ja kehittäminen ei voi kuitenkaan nojata pelkästään tietoon siitä, miksi asiakas tulee Suomeen ja mitä hän täällä tekee. On myös tiedettävä, miltä itse markkinat ulkomailla näyttävät. Tätä tietoa on löydettävissä MEKin verkkosivuilta ( Markkinointipalvelut-sivustoilta. Lisäksi MEKin verkkosivuilta on saatavissa paljon erilaista markkina- ja tilastotietoa. Kun nyt julkaistava selvitys rajahaastattelututkimuksesta on niin ikään näkyvissä edellä mainituilla sivuilla, saadaan kokonaisuus, joka antaa tietoa sekä maakohtaisista tiedoista Suomen tämänhetkisistä ulkomaisista ilijoista että potentiaalisista markkinoista. Matkailun edistämiskeskus toivoo, että nyt julkaistava raportti osoittautuu hyödylliseksi perusselvitykseksi kaikille niille, jotka myyvät ja markkinoivat suomalaisia ilupalveluja ulkomailla. Lukuohje: Raportin ilija- ja yöpymismääriä kuvaavissa taulukoissa luvut on yleensä ilmoitettu tuhansissa (esim. 93,1 = ). Pyöristyksistä johtuen luvuissa saattaa olla pieniä taulukkokohtaisia eroja. Pieniin lukuihin (0,0-0,5) on suhtauduttava tutkimuksen virhemarginaalista johtuen varauksin.

5 YLEISTÄ / kesä Yleistä Rajahaastattelututkimuksen tiedot kerätään rajanylityspaikoilla suoritettavilla ilijahaastatteluilla. Tiedonkeruupaikkoja satamat, lentoasemat, junat Suomen ja Venäjän välillä sekä maarajojen rajanylityspaikat. Matkustajan asuinmaan mukaan tarkasteltuna olivat tutkimushavaintojen (haastattelujen) määrät kesällä 2005 seuraavat: Alankomaat 475 Australia 108 Belgia 164 Espanja 252 Iso-Britannia 568 Italia 378 Itävalta 145 Japani 162 Kiina 121 Latvia 110 Norja 823 Puola 119 Ranska 286 Ruotsi Saksa Sveitsi 333 Tanska 322 Venäjä Viro USA 623 Tämän tutkimusraportin sivuilla 4-7 on käsitelty kaikkien tarkasteltavien 20 maan tuloksia rinnakkain. Graafisten kuvaajien avulla on helppo verrata maiden tuloksia keskenään. Raportin lopussa oleviin yhteenvetotaulukoihin keskeiset maakohtaiset tulokset on koottu vielä kertaalleen vierekkäin. Raportin sivuilla esitetään maakohtaiset tulokset. Vertailuja on tehty kolmeen edelliseen kesään eli 2002, 2003 ja 2004 niiltä osin kuin samoja seikkoja on myös aikaisempina kesinä selvitetty tai ko. maata koskevia tuloksia on ollut käytettävissä. Ahvenanmaalle tehdyt t eivät ole tutkimuksessa mukana. Tuloksia tulkittaessa on muistettava, että havaintojen määrä on melko pieni seuraavien maiden kohdalla: Australia, Itävalta, Kiina, Latvia ja Puola. Näin näitä maita koskevien tulosten virhemarginaalit ovat suurempia kuin muiden maiden kohdalla. Tutkimusaineisto kerättiin kesällä 2005 seuraavissa kohteissa tehdyillä haastatteluilla: Itäraja: Vaalimaan, Nuijamaan ja Niiralan rajaasemilla Turku: Turun lentokenttä ja satama Hanko: satama Helsinki: Helsinki-Vantaan lentokenttä, Helsingin satamat (Länsiterminaali, Eteläsatama, Katajanokan terminaali, Kanavaterminaali, Makasiinilaituri, Sompasaari, Olympiaterminaali sekä kansainväliset risteilymatkustajat, junat Venäjälle.

6 YHTEENVETO / kesä Saapuneiden määrä Kesällä 2005 saapui ilijoita Suomeen ylivoimaisesti eniten Venäjältä ( ). Toiseksi eniten ( ) tuli Ruotsista ja kolmanneksi eniten Saksasta ( ). Seuraavilla sijoilla olivat Viro ( ) ja Norja ( ). Saapuneet tulivat maahamme useimmin lentäen. Maitse tulleiden osuus oli suurin Venäjältä, Norjasta ja Saksasta tulleiden kohdalla laivan ollessa Ruotsista ja Virosta saapuneiden suosituin liikennemuoto. Suomen kansalaisten suhteellinen osuus oli suurin Belgiasta (25 %), Espanjasta (20 %), Ruotsista (19 %), Iso-Britanniasta (12 %) ja Yhdysvalloista (12 %) tulleiden kohdalla. Määrällisesti ylivoimaisesti eniten Suomen kansalaisia oli Ruotsista (64.400) tulleiden joukossa. Matkan tarkoitus lla olleiden osuus oli suurin (35 %) Virosta ja toiseksi suurin (34 %) Tanskasta tulleissa. Yli 30 % oli työlla olleiden osuus myös Kiinasta, Puolasta ja Ranskasta saapuneissa. Määrällisesti eniten ( ) työn tarkoituksekseen ilmoittaneita tuli Venäjältä. lla olleiden suhteellinen osuus oli suurin Ruotsista (25 %) ja Virosta (18 %) tulleissa. lla vapaa-ajan lla olleiden osuus oli suurin (66 %) Sveitsistä tulleiden kohdalla. Espanjasta tulleista 60 % oli muulla vapaaajan lla. Myös Italiasta, Yhdysvalloista, Japanista, Ruotsista ja Saksasta tulleista yli puolet oli lomailijoita. Määrissä mitattuna näitä tuli eniten ( ) Venäjältä. Jos ostosilijat jätetään luvusta pois, niin Ruotsista tuli eniten ( ) muulla vapaaajan lla olleita. Kauttakulkulla olleiden osuus oli suurin (35 %) Norjasta saapuneissa. Yli 20 %:n osuuteen kaikista saapuneista pääsivät myös Kiinasta, Latviasta ja Saksasta tulleet. Määrällisesti eniten kauttakulkuilijoita tuli kuitenkin Venäjältä (73.600). Yli puolet Japanista ja Kiinasta tulleista oli pakettilla. Määrällisesti eniten heitä tuli Saksasta (53.600). Vain Suomeen suuntautuvia pakettimatkoja tehtiin eniten Ruotsista (33.600). saapuneet (1000) 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 600,0 550,0 500,0 450,0 400,0 350,0 300,0 250,0 200,0 150,0 100,0 50, % 80 % 60 % 40 % 20 % 0,0 Saapuneiden määrä (1000) ja Suomen kansalaisten osuus (%) saapuneista Maitse Laivalla Lentäen Suomen kansalaisten osuus Ruotsi Venäjä Saksa Norja Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Latvia Kiina Puola Australia Saapuneet (1000) asuinmaittain ja m atkan tarkoituksen m ukaan M uu vapaa-ajan M uu M onta syytä Ruotsi Venäjä Saksa Norja Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Pakettilla olleiden osuudet asuinm aittain Alankomaat Sveitsi Italia Paketti moneen maahan Paketti vain Suomeen kuin paketti Espanja Belgia Itävalta Latvia Kiina 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Puola Australia Suomen kansalaisten osuus (%) 0 % Ruotsi Venäjä Saksa Norja Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Latvia Kiina Puola Australia

7 YHTEENVETO / kesä Saapuneiden ikä ja sukupuoli Yhdysvalloista tulleiden keski-ikä oli vertailumaista korkein (51,7 vuotta) ja Puolasta (34,4 vuotta) sekä Baltian maista (Latvia 35,3 vuotta ja Viro 34,8 vuotta) saapuneiden alhaisin. 100 % 80 % Saapuneiden ikäjakauma ja keski-ikä asuinm aittain 55,0 50,0 keski-ikä Miesten osuus oli suurin Norjasta ja (70 %) ja Puolasta (69 %) tulleiden kohdalla. Iso-Britanniasta, Hollannista ja Italiasta tulleista noin kaksi kolmesta oli miehiä. Naiset olivat enemmistönä Espanjasta ja Yhdysvalloista tulleissa. Saapuneiden seura Perheen tai sukulaisten kanssa matkustettiin Suomeen suhteellisesti useimmin Norjasta (65 %), Australiasta (64 %) ja Ruotsista (63 %). Yksin tultiin yleisimmin Virosta. Lasten kanssa matkustaneiden osuus oli suurin Ruotsista (29 %) ja Latviasta (22 %) tulleiden kohdalla. Määrällisesti ylivoimaisesti eniten lasten kanssa saavuttiin Venäjältä. Yksin matkustaneiden osuus oli suurin (32 %) Iso-Britanniasta tulleissa. Matkakohteet Suomessa 60 % 40 % 20 % 0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 100 % 80 % Ruotsi Venäjä Ruotsi Venäjä Saksa Saksa Norja Norja Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Latvia Kiina Puola Australia Matkaseura asuinmaittain Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Latvia Kiina Puola Australia Saapuneiden kohteet asuinmaittain 45,0 40,0 35,0 30,0 Lähes kaksi kolmesta (64 %) Kiinasta ja Australiasta tulleista ilmoitti ainoastaan Helsingin kohteekseen. Suhteellisesti vähiten (18 %) Helsinkiin suuntasivat Venäjältä ja Norjasta tulleet. Määrällisesti Helsinkiin matkustettiin kuitenkin eniten Venäjältä ( ) ja Ruotsista (98.900). Järvi-Suomi oli suosituin venäläisten keskuudessa (29 % matkoista, a). Lappi oli suhteellisesti suosituin italialaisten ja sveitsiläisten keskuudessa. Eniten kohdematkoja Lappiin tehtiin kuitenkin Ruotsista. Kiertolla (monta kohdetta) olleiden osuus oli suurin Hollannista (19 %) tulleiden kohdalla. Kauttakulkuilijoita oli sekä määrällisesti (48.800) että suhteellisesti (37 %) eniten Norjasta keski-ikä Useita edellisestä seura Perhe, sukulaiset Yksin 60 % 40 % 20 % 0 % Ruotsi Venäjä Saksa Norja Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Alankomaat Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi Kaksi kohdetta M onta kohdetta Ei kohdetta Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Latvia Kiina Puola Australia

8 YHTEENVETO / kesä Yöpymisten määrä ja viipymä Yöpymisten määrissä mitattuna Ruotsista tulleet (2,111 milj. yöpymistä) olivat selvästi ykkösinä ennen Saksasta (1,544 milj.) ja Venäjältä saapuneita (1,396 milj.). Päiväkävijöitä tuli ylivoimaisesti eniten Venäjältä ( ). Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työyöpymisiä kirjattiin ylivoimaisesti eniten Venäjältä ( ). sukulaisvierailijoidenyöpymismäärä oli suurin ( ) Ruotsista tulleiden kohdalla ennen Venäjää ( ). Myös muiden vapaa-ajan ilijoiden yöpymisissä Ruotsista tulleet olivat ykkösenä ( ). Toisena olivat saksalaiset ( yöpymistä). Majoitusmuodon mukaan tarkasteltuna kertyi hotelliyöpymisiä ja muita maksullisia yöpymisiä eniten Saksasta tulleille. Tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneissa yöpymisissä Ruotsista saapuneet olivat ylivoimaisesti kärjessä. Myös muulla tavalla maksuttomasti yöpyneissä Ruotsista matkustaneet olivat ykkösinä. Belgiasta ja Puolasta tulleet viipyivät Suomessa pisimpään eli lähes 11 yötä. Espanjasta Tulleiden viipymä oli lähes 10 yötä ja Ranskasta sekä Sveitsistä tulleiden yli 8 yötä. Lyhin viipymä eli noin kaksi yötä oli Latviasta ja Venäjältä tulleilla. Japanista, Kiinasta ja Tanskasta saapuneet viipyivät keskimäärin alle kolme yötä. Rahan käyttö ja ilutulo Sveitsistä tulleet käyttivät Suomessa a kohti selvästi eniten rahaa. Myös Ranskasta, Belgiasta ja Espanjasta tulleiden kulutus oli keskimääräistä suurempaa. Päivää kohti laskettu kulutus oli korkein Japanista tulleilla ja toiseksi suurin paljon ostoksia tehneillä venäläisillä. Matkailutuloa maahan jäi eniten (136,2 milj. ) Venäjältä tulleilta. Seuraavilla sijoilla olivat Ruotsista (66,2 milj. ), Saksasta (60,8 milj. ), Virosta (31,9 milj. ) ja Norjasta (29,3 milj. ) tulleet. Luontoaktiviteettien harrastus viipymä (vrk) a kohti (EUR) 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 700,00 600,00 500,00 400,00 300,00 200, % 100,00 80 % 60 % Ruotsi Venäjä Saksa 0,00 Viipym ä (vrk) ja yöpymiset (1000) asuinmaittain Viipymä Yöpymiset Viipymä (pl. Suomen kansalaiset) Norja Viro Iso-Britannia Rahan käyttö (EUR) m atkaa ja päivää kohti asuinmaittain Matkaa kohti Päivää kohti USA Japani Tanska Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Luotoaktiviteettien harrastus Itävalta Latvia Kiina Puola Australia Ruotsi Venäjä Saksa Norja Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Latvia Kiina Puola Australia 2 500, ,0 1500,0 1000,0 500,0 0,0 90,00 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 päivää kohti (EUR) yöpymiset (1000) Luontoaktiviteeteista urheilukalastus oli suhteellisesti suosituinta Venäjältä, Latviasta ja Puolasta tulleiden keskuudessa. Japanilaiset olivat innokkaimpia vaeltajia. Saksalaiset ja itävaltaiset harrastivat suhteellisesti eniten veneilyä tai melontaa, kun taas uinnin harrastajia oli eniten venäläisten keskuudessa. Tanskasta tulleet olivat suhteellisesti innokkaimpia kävelijöitä. 40 % 20 % 0 % Ruotsi Venäjä Saksa Norja Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Urheilukalastus Veneily, melonta, koskenlasku, vesihiihto Uinti M Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Latvia Kiina Puola Australia Vaellus (yli 3 tuntia) Pyöräily Kävely, sauvakävely, ulkoilu, lenkkeily

9 YHTEENVETO / kesä Käynnit kulttuurikohteissa 100 % Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät asuinm aittain Suhteellisesti innokkaimpia kirkkoihin ja linnoihin tutustujia olivat kiinalaiset ja australialaiset. Myös Puolasta ja Espanjasta tulleet kävivät keskimääräistä enemmän kirkoissa ja linnoissa. Puolalaiset olivat innokkaimpia museoissa tai taidenäyttelyissä kävijöitä. Myös musiikkitapahtumissa Puolasta tulleet ilmoittivat osallistuneensa muita aktiivisemmin. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Mainonnan ja median vaikutus päätöksen teossa oli suhteellisesti suurin Latviasta, Japanista, Kiinasta ja Itävallasta tulleiden kohdalla. 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Ystävien tai sukulaisten suositus Aikaisemmat kokemukset Suomesta M atkamessut tai muu tapahtuma Suomea koskevat mainokset tai esitteet Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radiotai TV-ohjelmat Matkatoimistojen suositus päätöksen teossa merkitsi suhteellisesti eniten Kiinasta ja Itävallasta tulleiden kohdalla. Suomea koskevien artikkelien, kirjojen sekä radio- tai TV-ohjelmien suhteellinen merkitys oli suurin Japanissa ja Itävallassa. Internetin merkitys oli vastaavasti oleellisin Puolasta ja Kiinasta tulleilla. Suomea koskevat mainokset ja esitteet näyttelivät suhteellisesti tärkeintä osaa Latviassa, Hollannissa ja Saksassa messujen ja muiden tapahtumien ollessa suhteellisesti tärkeimpiä Venäjällä ja Saksassa. 0 % Ruotsi Venäjä Saksa Norja Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Latvia Kiina Puola Australia Ystävien tai tuttavien suositus näytteli päätöksen teossa suhteellisesti suurinta osaa Venäjällä, Saksassa ja Sveitsissä. Oma aikaisempi kokemus oli vastaavasti yksi tärkeimmistä syistä tulla Suomeen erityisesti ruotsalaisten, norjalaisten, venäläisten ja tanskalaisten kohdalla.

10 RUOTSI ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset HUOM! Ahvenanmaa ei ole tutkimuksessa mukana Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Ruotsissa asuvia saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) kesällä 2005 kaikkiaan eli hieman vähemmän kuin edelliskesänä ( ). Näistä 19 % (64.400) oli Suomen kansalaisia. Laivalla saapuneita oli valtaosa ( ) määrän pienentyessä aavistuksen verran edelliskesästä. Lentäen saapuneiden määrä (72.600) sen sijaan kasvoi vajaalla 5.000:lla maitse tulleiden luvun (35.100) pienentyessä suunnilleen saman verran. Rajaliikenne ei ole luvuissa mukana. Yli puolet ( ) Ruotsista tulleista oli vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai t). lle tuli , joista suurin osa kävi sukuloimassa. lla oli Muista matkoista kauttakulku ( ) oli pääasiallisin syy. Edelliskesään verrattuna vapaa-ajan ilijoiden määrät olivat nousussa työlle tulleiden luvun pienentyessä melko selvästi. Ruotsista tulleista runsaat 10 % (37.300) oli pakettilla. Näistä matkoista lähes kaikki (33.600) suuntautuivat pelkästään Suomeen. Pakettimatkojen määrä nousi hieman edelliskesästä pelkästään Suomeen suuntautuvien matkojen luvun kuitenkin pienentyessä. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 286 ja päivää kohti 80. Hinnat olivat jonkin verran korkeampia kuin kesällä YHTEENSÄ 338,7 42,2 Kongressi, seminaari 5,4 Työhön liittyvä opiskelu 2,5 Insentiivi 0,4 Messut ja myyntinäyttelyt 0,6 työ 33,3 85,1 Tuttavavierailu 6,8 Sukulaisvierailu 78,3 vapaa-ajan 170,4 Ostokset 3,6 Ulkoilma-aktiviteetit 2,7 vapaa-ajan 156,2 Risteily 7,0 Monen maan kierto 0,9 19,2 Opiskelu 0,6 Kauttakulku 18,5 syy 0,1 Monta syytä 21,8 + vapaa-aika 2,9 + sukulaiset tai tuttavat 0,5 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 11,9 Monta työsyytä 0,5 Monta vapaa-ajan syytä 1,4 yhdistelmä 4,6 Saapuneet sukupuolen mukaan Lentäen Laivalla Maitse Ruotsista tulleista runsaat 55 % ( ) oli miehiä. lla olleista lähes kaksi kolmesta oli miehiä, mutta myös muissa ryhmissä (pl. monta syytä lleen ilmoittaneet) miehet olivat enemmistönä. Kesään 2004 verrattuna naisten osuus saapuneista nousi hieman. Saapumiset (1000) liikennem uodoittain 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 Saapumiset (1000) n tarkoituksen m ukaan M uu vapaa-ajan M onta syytä 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 Pakettim atkojen (1000) määrä 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan miehiä naisia 27,6 14,6 43,8 41,4 vapaa-ajan 93,4 77,0 12,7 6,5 Monta syytä 10,3 11,4 Yhteensä 187,8 150,9

11 RUOTSI / kesä Saapuneet asuinalueittain Ruotsista Manner-Suomeen saapuneista lähes 44 % ( ) oli tukholmalaisia. Toiseksi eniten tulijoita (68.700) oli Tukholman ympäristön maakunnista ja Värmlandista ja kolmanneksi eniten Göteborgin vaikutusalueelta (40.900). Suur- Tukholmasta tulleiden määrä pieneni muilta em. alueilta tulleiden luvun kasvaessa. Kaikkiaan muutokset saapuneiden asuinalueissa olivat edelliskesään verrattaessa melko pieniä. Vajaa puolet lentäen (35.200) ja laivalla ( ) Ruotsista saapuneista tuli Suur- Tukholman alueelta osuuksien ja määrien pienentyessä hieman edelliskesästä. lla olleista puolet (21.800) saapui Tukholmasta. Toiseksi eniten (5.600) työlaisia tuli Ruotsin keskiosista (alue 6). Tuttavien ja sukulaisten luo tulleissa sekä muissa vapaa-ajan ilijoissa tukholmalaisten osuus oli pienempi (42-43 %). Seuraavana olivat Tukholman ympäristömaakunnat ( tuttava- tai sukulaisvierailijaa ja muilla vapaa-ajan matkoilla ollutta). Lähtöalue Laivalla Lentäen Maitse Yhteensä 231,0 72,5 35,2 Skåne (1) 6,7 3,9 1,7 Halland, Västra Götaland (2) 22,7 13,0 5,2 Blekinge, Kronoborg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (3) 19,9 2,5 2,3 Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (4) 54,3 9,5 5,0 Stockholm (5) 108,6 35,2 3,4 Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (6) 15,1 7,6 4,9 Västerbotten, Norrbotten (7) 3,7 0,8 12,7 Saapuneet asuinalueittain (1) Skåne (2) Halland, Västra Götaland (3) Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (4) Värmland, Örebro, Södermanland, Väst manland, Uppsala (5) Stockholm (6) Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Väst ernorrland (7) Väst erbott en, Norrbot ten 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 Saapuneet ikäryhmittäin Ruotsista saapuneiden keski-ikä (46,4 vuotta) oli puoli vuotta alhaisempi kuin kesällä Määrällisesti suurin ikäryhmä oli vuotta (72.800) määrän kasvaessa lähes :lla edelliskesästä. Myös alle 25-vuotiaiden määrät olivat kasvussa. Suurin pudotus koettiin vuotiaiden lukumäärässä (39.100). Vuotta aiemmin tähän ryhmään kuuluneita oli vielä yli Miesten keski-ikä (47,4 vuotta) oli lähes 2,5 vuotta naisten keski-ikää (45,0 vuotta) korkeampi. Miehet olivat enemmistönä kaikissa muissa paitsi alle 15- vuotiaissa sekä vuotiaissa. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työlla olleet olivat jonkin verran keskimääräistä nuorempia erojen ollessa kuitenkin melko pieniä. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Noin 35 % ( ) Ruotsista tulleista oli ensi kertaa Suomessa. Yhdestä kolmeen kertaan aiemmin käyneitä oli runsaat 43 % saapuneista. Keskimäärin Ruotsista tulleet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin 3,6 kertaa. Lähtöalue Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 42,3 85,2 170,4 19,2 21,8 Skåne (1) 2,9 3,5 4,4 1,1 0,5 Halland, Västra Götaland (2) 4,4 10,9 19,3 3,2 3,2 Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (3) 3,3 5,9 13,6 0,8 1,1 Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (4) 3,5 20,5 36,9 2,9 4,8 Stockholm (5) 21,8 37,1 72,4 6,0 10,0 Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (6) 5,6 6,0 11,5 3,0 1,7 Västerbotten, Norrbotten (7) 0,8 1,3 12,3 2,2 0,5 Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Tuttava tai vapaaajan Yhteensä 338,8 187,8 151,0 42,3 85,2 170,5 40, ,8 16,9 18,9 0,1 13,0 20,5 2, ,8 15,4 11,4 1,1 7,6 17,1 1, ,1 19,8 19,3 8,6 7,4 16,6 6, ,2 37,8 25,4 10,6 12,0 29,3 11, ,8 40,7 32,1 11,5 20,0 34,6 6, ,0 38,9 26,1 8,8 14,5 32,6 9, ,8 15,2 15,6 1,6 8,1 17,3 3,7 75-5,3 3,1 2,2 0,0 2,6 2,5 0,2 keski-ikä 46,4 47,4 45,0 45,8 46,0 46,5 47, Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0

12 RUOTSI / kesä Saapuneiden seura Ruotsista tulleista runsas 60 % ( ) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa. Määrä oli sama kuin edelliskesänä. Lapsia oli mukana vuoden takaista useammalla (97.900). Yksin saapuneiden (53.100) sekä muussa seurassa tulleiden määrät (55.300) sen sijaan pienenivät. Kesällä 2002 ystävien tai työtovereiden kanssa saapuneet olivat omina ryhminään. Nyt ne kuuluvat muuhun seuraan. Matkakohteet Suomessa Ruotsista tulleiden pääkohdealueet Manner-Suomessa olivat kesällä 2005 perinteisesti pääkaupunkiseutu (98.900) sekä Länsi-Suomi ja Pohjanmaa (88.500). Pääkaupunkiseudun suosio kuitenkin laski edelleen maan länsiosiin suuntautuneiden matkojen määrän pysyessä ennallaan. Työajan matkoista runsas Lappi 0,3 4,1 10,7 0,3 15,5 puolet (21.700) suuntautui Kaksi kohdetta 4,3 9,7 14,3 4,5 32,9 pääkaupunkiseudulle. Tuttava- Monta kohdetta 0,6 2,3 7,2 1,7 11,8 tai sukulaismatkoissa Länsi- Ei kohdetta 0,0 0,2 4,4 18,7 23,3 Suomi + Pohjanmaa sen sijaan YHTEENSÄ 42,3 85,1 170,4 40,9 338,7 oli ylivoimaisesti tärkein (28.700) kohdealue. Myös muilla Matkakohteet Suomessa vapaa-ajanmatkoilla suunta oli sama pääkaupunkiseudun ollessa 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 kuitenkin suosituin (58.200) Länsi- Suomen + Pohjanmaan päästessä Pääkaupunkiseutu / Helsinki :een ilijaan. Uusimaa + Kymenlaakso Yöpyneiden määrä Ruotsista tulleista yli kolme neljästä ( ) yöpyi Suomessa. Määrä kasvoi kesään 2004 verrattuna päiväkävijöiden määrän (80.600) määrän vähentyessä noin :lla. Päiväkävijät olivat pääasiassa ruotsalaisia, sillä Ruotsin suomalaisista vain runsaat 5 % ei yöpynyt Suomessa. Ruotsista tulleiden viipymä (6,2 yötä) oli täsmälleen sama kuin edelliskesänä. Ruotsista tulleiden Suomen kansalaisten viipymä oli huomattavasti pidempi eli 10,2 yötä. Jos Ruotsin suomalaiset jätetään luvuista pois, tulee ruotsalaisten keskiviipymäksi Suomessa 5,2 yötä, mikä on runsaan puoli vuorokautta edelliskesää pidempi. Yöpyneistä 41 % ( ) viipyi vain 1-3 yötä. Vain yhden yön oleskelleiden määrä kasvoi 2-3 yötä viipyneiden luvun pienentyessä. Myös 5-7 yötä oleskelleiden luku oli selvähkössä kasvussa. Yli viikon viipyneistä merkittävä osa oli Suomen kansalaisia, sillä näistä 43 % jäi entiseen kotimaahansa vähintään 8 yöksi. Yksin Perhe, ei lapsia Perhe, lapsia Ystävät Työtoverit M uu seura Useita edellisestä Saapuneiden (1000) m atkaseura 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 Matkakohteet Suomessa Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Pääkaupunkiseutu 21,7 14,4 58,2 4,7 98,9 Uusimaa + Kymenlaakso 4,2 9,9 6,5 2,6 23,3 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 8,0 28,7 46,8 5,1 88,5 Häme + Keski-Suomi 2,2 9,3 12,6 2,4 26,4 Järvi-Suomi + Kainuu 1,0 6,5 9,8 1,0 18,2 Länsi-Suomi + Pohjanmaa Ei yöpymistä Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yötä Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Viipymä Suomessa 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0

13 RUOTSI / kesä Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyminen oli Ruotsista tulleilla suosituin majoitusmuoto. Sitä käytti 47 % ( ) yöpyneistä. Runsas neljännes (67.300) majoittui hotelleihin. Oma asunto tai mökki oli käytettävissä vajaalla :lla, joista ilmeisesti huomattava osa oli Suomen kansalaisia. Muiden majoitusmuotojen käyttö jäi selvästi vähäisemmäksi. Sukulaisten tai tuttavien luona yöpyneiden määrä nousi edelliskesästä melko selvästi hotellia käyttäneiden luvun pienentyessä. Maksullista majoitusta käytti yöpyneistä lähes 41 % ( ), mikä on vuoden takaista vähemmän. lla yöpyneistä 80 % (23.900) käytti hotellimajoitusta. Tuttavien tai sukulaisten takia tulleet myöskin majoittuivat enimmäkseen näiden luona (79 %, ). Muilla vapaa-ajan matkoilla yöpyneistä runsas kolmannes (42.200) yöpyi tuttavien tai sukulaisten luona ja runsaat 28 % hotellissa. Yöpymisten määrä Ruotsista tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli kesällä 2005 Manner- Suomessa eli lähes sama kuin kesällä 2004 ( ). Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Ruotsissa asuville kesällä 2005 Manner-Suomessa (pl. Ahvenanmaa) yöpymistä eli noin vähemmän kuin kesällä lla olleet viipyivät Suomessa keskimäärin lyhimpään (2,4 yötä) ja tuttava- tai lla (7,3 yötä) sekä muilla vapaa-ajan matkoilla (7,2 yötä) olleiden oleskellessa pisimpään. Yöpymisiä kertyi eniten ( ) muilla vapaa-ajan matkoilla ja tuttava- tai lla olleille ( ). lla ( ) ja muilla matkoilla ( ) olleiden yöpymismäärä oli matkojen lyhyemmän keston johdosta selvästi pienempi. Ruotsin suomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli 32 % ( ), mikä on vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ruotsalaisten osuudeksi yöpymisistä vastaavasti kasvoi lähes samana verran ja oli Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneita yöpymisiä kertyi selvästi eniten ( ). Toisena oli muu maksuton majoitus eli mm. oma asunto tai mökki, joissa kirjattiin yöpymistä. Hotelliyöpymisiä kertyi tutkimuksen mukaan Hotellimajoitusta käyttäneiden viipymä oli selvästi lyhin (2,1 yötä) samalla kun muussa maksuttomassa majoituksessa eli mm. omalla mökillä viivyttiin keskimäärin lähes kaksi viikkoa. Lähtöalue Yöpyneet Päiväkävijät Päiväkävijöiden osuus Yhteensä 258,2 80,6 23,8 % Skåne (1) 9,7 2,6 21,1 % Halland, Västra Götaland (2) 34,1 6,8 16,6 % Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (3) 17,7 7,0 28,3 % Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (4) 54,6 14,1 20,5 % Stockholm (5) 109,3 38,0 25,8 % Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (6) 20,3 7,4 26,7 % Västerbotten, Norrbotten (7) 12,5 4,7 27,3 % vapaa-ajan Yhteensä Ei yöpymistä 12,6 3,8 47,4 16,8 80,6 Yhteensä 29,6 81,3 123,0 24,2 258,1 Hotelli, motelli 23,9 4,4 35,0 4,0 67,3 Retkeilymaja 0,0 0,2 0,6 0,1 0,9 Leirintäalue 0,2 1,0 6,4 0,8 8,4 Maaseutumajoitus 0,0 0,5 1,0 0,0 1,5 Tuttavat, sukulaiset 1,0 64,0 42,2 13,2 120,4 Oma asunto/mökki 1,3 4,9 20,8 2,4 29,4 Työnantajan asunto 2,6 0,0 0,0 0,0 2,6 majoitus 0,4 0,1 2,8 1,0 4,3 Monta majoitusta 0,2 6,2 14,2 2,7 23,3 vapaaajan Yhteensä Saapumiset 42,3 85,1 170,4 41,0 338,8 Öitä keskimäärin 2,4 7,3 7,2 3,8 6,2 Yöpymisiä yhteensä 101,6 618,6 1235,4 155,2 2110,8 Hotelli, motelli maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton Monta majoitusta Saapumiset 67,2 11,0 120,6 36,3 23,3 Öitä keskimäärin 2,1 5,4 9,2 13,3 13,5 Yöpymisiä yhteensä 144,0 58,9 1111,1 483,1 313,7 M uu vapaa-ajan Hotelli M uu maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton M onta majoitusta Yöpym iset (1000) n tarkoituksen mukaan 0,0 200,0 400,0 600,0 800,0 1000,0 1200,0 1400,0 Yöpymiset (1000) majoitusmuodon mukaan 0,0 200,0 400,0 600,0 800,0 1000,0 1200,0

14 RUOTSI / kesä Rahan käyttö Matkaa kohti Ruotsista tulleet käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 195 eli enemmän kuin kesällä 2004 (178 ). Päiväkohtainen kulutus (27,10 ) sen sijaan pieneni parilla eurolla (29,20 kesällä 2004). Matkaa kohti työlla olleet käyttivät eniten rahaa (279 ) vapaa-ajan ilijoiden (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) kulutuksen ollessa 200. Päivää kohti laskettuna työlla olleet käyttivät rahaa yli kaksi kertaa muita enemmän. Päiväkävijöiden rahan käyttö oli yöpyneiden kulutusta suurempaa (43,00 ). Eniten Ruotsista tulleet käyttivät rahaa ostoksiin (77 / ). Ravintoloihin (52 / ) kului selvästi enemmän kuin majoitukseen (19 / ). Jopa bensiiniin käytettiin rajaa majoitusmenoja enemmän (24 / ). Ruotsista tulleilta saatu ilutulo kesällä 2005 ilman Ahvenanmaata ja laivoilla tapahtunutta kulutusta oli yhteensä 66,2 milj. eli runsaat 5 miljoonaa enemmän kuin edelliskesänä. Vapaa-ajan ilijoiden sekä muulla lla olleiden jättämä ilutulo kasvoi työlla olleilta saadun tulon edelleen pienentyessä. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Ruotsista tulleista ilmoitti Suomea koskevien mainosten tai esitteiden vaikuttaneen päätökseen tulla Suomeen. Artikkelit, kirjat, radio- tai TV-ohjelmat sekä toisaalta internetistä saatu Suomi-tietous vaikutti kumpikin 7.200:n päätökseen. Oma aiempi kokemus (64.500) sekä ystävien ja sukulaisten suositus (22.800) merkitsivät päätöksen teossa kuitenkin kaikkein eniten. Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 4,8 miljoonaa. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille, vähintään viisi kertaa Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana käynneille eikä yöpymättömille kauttakulkuilijoille. Käynnit kulttuurikohteissa ja huvipuistoissa Ruotsissa asuvista 24 % (81.300) ilmoitti käyneensä nsa aikana kirkoissa tai linnoissa. Museoissa tai taidenäyttelyissä kävi puolta vähemmän (40.600) Ruotsissa asuvista. Luontoaktiviteettien harrastaminen Ruotsissa asuvista 31 % ( ) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotakin ulkoilma-aktiviteettia. Eniten harrastettiin uintia (33.900) ja kävelyä, sauvakävelyä tai ulkoilua (16.900) sekä urheilukalastusta (16.900). Pyöräreiteillä pyöräilijöitä sekä venelijöitä oli kumpiakin Muiden aktiviteettien harrastus jäi selvästi vähäisemmäksi. Käynnit kulttuurikohteissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 24 % 81,3 Museoissa tai taidenäyttelyissä 12 % 40,6 Klassisessa konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 4 % 13,5 ssa konsertissa tai festivaaleilla 10 % 33,9 M uu vapaa-ajan Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Matkaa kohti (EUR): 195,00 Päivää kohti (EUR): 27,10 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 43,00 Päiväkävijät 43,00 279,00 82,00 166,00 20,00 vapaa-ajan 200,00 vapaa-ajan 24,00 154,00 32,00 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 5,00 Esimaksut 0,70 Majoitus 19,00 Majoitus 2,60 Ravintolat 52,00 Ravintolat 7,20 Bensiini 24,00 Bensiini 3,30 Ostokset 77,00 Ostokset 10,60 Taksi 9,00 Taksi 1,20 kulutus 10,00 kulutus 1,40 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 278,00 Hotelli, motelli 88,50 maksullinen 213,00 maksullinen 33,20 majoitus 232,00 majoitus 20,10 Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TVohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä Luontoaktiviteetit 31 % 105,5 Urheilukalastus 5 % 16,9 Vaellus (yli 3 tuntia) 1 % 3,4 Kanoottiretkeily, koskenlasku 1 % 3,4 Golf, minigolf 1 % 3,4 Pyöräilyä pyöräreiteillä 3 % 10,2 Järjestyt pyöräretket 0 % 0,0 Ratsastus 0 % 0,0 Uinti 10 % 33,9 Kävely, sauvakävely, ulkoilu 5 % 16,9 Juoksu, hölkkä, lenkkeily 1 % 3,4 Soutu, melonta 0 % 0,0 Veneily, purjehdus, vesihiihto 3 % 10,2

15 RUOTSI / kesä MEK / Tukholma: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia SUOMI RUOTSALAISTEN SUOSITUIN MATKAKOHDE JO KOLMATTA VUOTTA Rese&TuristDataBasen ( TDB ) julkaiseman tutkimuksen Fakta om svensk turism mukaan Suomi on jo kolmatta vuotta markkinajohtaja vähintään yhden yöpymisen sisältävissä vapaa-ajan matkoissa ulkomaille. Ruotsalaisten ulkomaat vähenivät 9,8 % vuonna Tämän huomioon ottaen Suomi on menestynyt suhteellisen hyvin kovassa kilpailussa. Kesän 2005 rajahaastattelun mukaan ruotsalaisten ilijoiden lukumäärä väheni Suomeen ainoastaan 0,9 %. MATKUSTUSTAVAT Ylivoimaisesti suosituin tapaa matkustaa Suomeen on laiva. Matkat korkeatasoisilla matkustaja-aluksilla läpi maailman kauneimman saariston ovat jo sinänsä elämys. Erittäin edulliset risteilyhinnat mahdollistavat lyhytloman toteutumisen useasti vuodessa. Lentomatkustus on myös hienossa nousussa. Maittemme välille avatut, useimpien kukkarolle sopivat Blue1- ja FlyMeyhtiöiden lentohinnat ovat mahdollistaneet nopean siirtymisen Ruotsista Suomeen. KILPAILU KOVENEE Valuuttojen arvojen muutokset vaikuttavat ruotsalaisten kohteiden valintoihin. Heikko kruunu ohjaa matkustusvirtoja Itä-Euroopan maihin kuten Turkkiin, Bulgariaan, Romaniaan ja Kroatiaan joissa rahalle saa enemmän vastinetta kuin perinteisissä kohteissa Kreikassa, Portugalissa ja Espanjassa. Kilpailu Itämerellä on myös kiristynyt entisestään. Viimeiset kymmenen vuotta Silja Line ja Viking Line ovat hallinneet markkinajohtajina Itämeren liikennettä. Viking Linella on vuosittain 5,2 milj. ja Silja Linella 4,9 milj. matkustajaa. Tallink on kasvanut myös melko suureksi, yli 3 miljoonaa matkustajaa vuonna Varustamot painiskelevat kannattavuusongelmien parissa, sillä kova kilpailu, korkeat polttoainehinnat ja veroympäristön muutokset ovat pienentäneet tuloja. Tallink on poikkeus alhaisempien käyttökulujensa ansiosta. MATKUSTUSPOTENTIAALI JA KULUTUS Tukholman ja Mälardalenin alueella lasketaan olevan 4,5 miljoonaa asukasta, joista vasta noin 30% on Viking Linen tekemän tutkimuksen mukaan ollut Suomi-risteilyllä. Potentiaalia on siis jäljellä. Ruotsalaiset tekivät vuonna 2005 yhteensä 12,5 miljoonaa vähintään yhden yöpymisen sisältävää a ulkomaille (vuonna ,9 miljoonaa). Näistä matkoista 14,2 % suuntautui Suomeen (ml. Ahvenanmaa). Suomi oli suosituin kohde ennen Tanskaa. Espanja, Norja, Saksa ja Iso- Britannia olivat seuraavilla sijoilla. Ruotsalaisten vapaa-ajan matkustajien yhteenlaskettu kulutus nousi vuonna 2004 edellisestä vuodesta 0,1 % 48,5 miljardiin kruunuun. Liikematkustajien kulutus oli 40 miljardia kruunua, jossa oli lisäystä 5 %. Kokousilun kasvu oli 3,5 %. MATKUSTUSMOTIIVIT Kesä kotimaan että Suomeen suuntautuneiden vapaa-ajan matkojen tärkein syy on tuttava- tai. Muita syitä ulkomaille matkustamiseen ovat rauhoittuminen ja rentoutuminen, huvittelu, auringossa löhöily ja uiminen, ympäristön vaihto, hyvästä ruuasta ja juomista nauttiminen, ostokset, nähtävyydet, suurkaupunkeihin tutustuminen ja luonnosta nauttiminen. Lähde Turistdelegationen. RUOTSALAISTEN MEDIATOTTUMUKSET Ruotsalainen käyttää päivittäin keskimäärin 5h 41min joukkotiedotusvälineiden seuraamiseen. Uusien medioiden suosio on kasvussa ja nyt Ruotsissa internet on ohittanut suosiossa päivälehdet. Kolmella neljästä on tänään internetin käyttömahdollisuus ja 42 % käyttää nettiä päivittäin keskimäärin 1h 15min ajan. Televisio on kuitenkin edelleen tärkein massamediaväline. Lähde Mediebarometern Nordicom MATKAILUUN VAIKUTTAVIA TRENDEJÄ: sää ennen juhannusta ohjaa kohteen valintoja huonon sään lisäessä ilua etelään sinkkutaloudet (osuus 50 %) lisääntyvät nuorten sinkkujen (18-34 vuotta) matkustaessa yhä enemmän lyhytlomille hauskaa pitämään ja vuotiaiden lähtiessä pakoon stressiä tai shoppailemaan suurin kasvu halpa-matkoissa ja luksusmatkoissa museoihin Ruotsissa ilmainen sisäänpääsy 6 miljoonaa bussia Ruotsissa, joista miljoona on teatterimatkoja lyhytlomat kasvussa etenkin nuorten parissa miehisten aktiviteetteihin kasvava suosio: vuoristokiipeily, nyrkkeily, pokeri nautintoelämykset suosiossa: suklaa-, whisky-, viini- ja sikarimaistiaiset, elämysostokset lemmikkieläimet lisääntyvät säännökset maittemme välillä haittana senioreilla säästöjä yhä enemmän luomuilu nouseva trendi laivailu lisääntyy loma-asuntojen vuokraus lisääntyy KESÄKAMPANJA 2006 Vuoden 2006 pääkampanja on MEKin yhdessä iluelinkeinon kanssa suunnittelema Vi ses i SommarFinlandkampanja, joka toteutetaan toukokesäkuussa. Kohderyhmänä ovat lapsiperheet pääasiassa Suur-Tukholman alueella sekä Pohjois-Ruotsissa. Kampanjan nettopeitto on Tukholman alueella 93 %. Kampanjan päätoimenpiteet ovat: imagollinen mainonta sanomalehdissä tuotemainonta sanomalehdissä digitaalinen mainonta eri internetportaaleissa, imago- ja tuotemainontaa kampanjasivut: kuluttajakilpailu - ilusivuilla

16 VENÄJÄ ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Venäjällä asuvia saapui Suomeen (pl. Ahvenanmaa) kesällä 2005 kaikkiaan eli enemmän kuin edelliskesänä ( ). Entistä useampi (87 %, ) saapui maarajan kautta laivalla tulleiden (59.300) määrän hieman pienentyessä ja lentäen saapuneiden luvun (20.800) kasvaessa kesään 2004 mennessä. Puolet ( ) venäläisistä oli vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai t) ja näistä edelleen runsas puolet ( ) ostoslla sekä 45 % ( ) loma- tai huvilla. lla oli ja työlla venäläistä. Muista matkoista (75.200) kauttakulku (73.300) oli syynä lähes kaikilla. Edelliskesään verrattuna muutokset olivat melko vähäisiä. Kauttakulkuilijoiden määrä kuitenkin pieneni melko selvästi. Saapuneista venäläisistä oli pakettilla. Näistä matkoista enemmistö (14.700) suuntautui useampaan maahan. Pakettimatkojen kokonaismäärä nousi vuoden takaisesta, mutta pelkästään Suomeen tehtyjen matkojen määrä laski. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 304 ja päivää kohti 56. Hinnat laskivat edelliskesästä päiväkohtaisen hinnan puoliintuessa. YHTEENSÄ 606,5 119,8 Kongressi, seminaari 1,8 Työhön liittyvä opiskelu 1,9 Insentiivi 0,0 Messut ja myyntinäyttelyt 0,3 työ 115,8 44,4 Tuttavavierailu 22,7 Sukulaisvierailu 21,7 vapaa-ajan 302,7 Ostokset 158,8 Ulkoilma-aktiviteetit 0,7 vapaa-ajan 137,0 Risteily 0,7 Monen maan kierto 5,5 75,2 Opiskelu 1,8 Kauttakulku 73,3 syy 0,1 Monta syytä 64,4 + vapaa-aika 7,2 + sukulaiset tai tuttavat 1,3 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 8,6 Monta työsyytä 0,3 Monta vapaa-ajan syytä 23,9 yhdistelmä 23,1 Lentäen Laivalla Maitse Saapumiset (1000) liikennem uodoittain 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 Saapumiset (1000) n tarkoituksen m ukaan M uu vapaa-ajan M onta syytä 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 Pakettimatkojen m äärä (1000) 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan Saapuneet sukupuolen mukaan Venäjältä tulleissa miehet olivat enemmistönä (53,6 % ( ). Edelliskesänä naisia oli saapuneissa miehiä enemmän. lla olleista lähes 70 % oli miehiä, kun taas tuttava- tai sukulaisvierailijoissa ja muissa vapaa-ajan ilijoissa naiset muodostivat enemmistön. Myös kauttakulkuilijoissa naisia oli miehiä enemmän. miehiä naisia 83,3 36,5 20,0 24,5 vapaa-ajan 148,9 153,8 31,0 44,3 Monta syytä 42,0 22,4 Yhteensä 325,2 281,5

17 VENÄJÄ / kesä Saapuneet asuinalueittain Lentäen saapuneista suurin osa tuli Moskovan alueelta. Laivalla saapuneista eli lähinnä kauttakulkuilijoista yli puolet (31.100) oli Pietarin alueelta. Maitse tulleista yli 70 % ( ) oli Pietarin alueelta. Määrä kasvoi jonkin verran, kun sen sijaan Euro- Venäjältä (sis. mm. Karjalan) saapuneiden määrä pieneni kesästä lla olleista lähes 80 % tuli Pietarin alueelta (94.300) luvun kasvaessa selvästi edelliskesästä. Tuttavien tai sukulaisten luokse saapuneita tuli eniten Euro-Venäjältä (20.400), mutta lähes yhtä paljon Pietarista (19.100). Muilla vapaa-ajanmatkoilla Pietarin osuus oli 73 % ( ) määrän lisääntyessä hieman kesästä Kauttakulkuilijat jakaantuivat asuinalueittain tasaisemmin Pietarin osuuden ollessa kuitenkin vajaa puolet saapuneista. Saapuneet ikäryhmittäin Venäjältä saapuneiden keski-ikä (39,2 vuotta) oli vuoden korkeampi kuin edelliskesänä. Määrällisesti suurin ikäryhmä oli vuotta ( ), johon kuuluvien määrä oli lähes sama kuin vuotta aiemmin. Toiseksi suurin ikäryhmä oli vuotiaat ( ) määrän kasvaessa edelleen melko selvästi edelliskesistä. Myös vuotiaissa ( ) kirjattiin pientä kasvua. Selvimmin väheni vuotiaiden määrä. Saapuneista miehet (39,4 vuotta) olivat hivenen naisia (38,8 vuotta) vanhempia. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna tuttava- tai lla olleet olivat jonkin verran keskimääräistä vanhempia (keski-ikä 41,4 vuotta) ja muulla vapaa-ajan lla ja muulla lla olleiden ollessa nuorimpia. Lähtöalue Lentäen Laivalla Maitse Yhteensä 20,8 59,2 526,6 Pietari 13,6 31,1 371,7 Moskova 6,5 12,2 39,8 Euro-Venäjä 0,0 9,0 104,9 Aasian Venäjä 0,7 6,9 10,2 Lähtöalue Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 119,8 44,5 302,8 75,3 64,4 Pietari 94,3 19,1 220,1 35,6 47,3 Moskova 10,7 3,7 21,6 15,7 6,8 Euro-Venäjä 13,7 20,4 53,8 16,8 9,3 Aasian Venäjä 1,1 1,3 7,3 7,2 1,0 Pietari Moskova Euro-Venäjä Aasian Venäjä Saapuneet asuinalueittain 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 400,0 450,0 Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Tuttava tai vapaa-ajan Yhteensä 606,7 325,2 281,5 119,7 44,4 302,8 139, ,1 14,8 13,3 2,1 2,6 17,9 5, ,6 31,5 27,1 10,2 5,3 29,7 13, ,3 74,1 61,2 27,7 8,3 63,1 36, ,4 99,5 73,9 32,3 9,5 94,9 36, ,4 75,7 71,7 37,7 11,1 66,3 32, ,9 24,2 24,7 8,2 5,0 23,7 12, ,7 5,3 9,4 1,4 2,4 7,2 3,7 75-0,3 0,1 0,2 0,1 0,2 0,0 0,0 Keski-ikä 39,2 39,4 38,8 40,1 41,4 38,7 38,5 Aiemmat käyntikerrat Suomessa Venäläisistä joka viides ( ) oli ensi kertaa Suomessa. Yksi tai kaksi kertaa käyneitä oli , mutta enemmistö venäläisistä oli kuitenkin käynyt Suomessa aiemmin jo useita kertoja. Yli puolet saapuneista oli aikaisemmin ollut Suomessa vähintään kuusi kertaa ja yli 50 kertaa käyneitäkin oli Keskimäärin Venäjältä tulleet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin peräti 25,1 kertaa Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 180,0 200,0 75-

18 VENÄJÄ / kesä Saapuneiden seura Venäläisistä 40 % ( ) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa määrän kuitenkin pienentyessä yli :lla edelliskesästä. Näistä suurin osa tuli ilman lapsia. Lapsia oli mukana joka viidennellä ( ) saapuneella määrän noustessa jonkin verran vuoden takaisesta. Yksin saapuneita ( ) oli hieman kolmea edelliskesää vähemmän. Kesällä 2002 kysyttiin erikseen ystävien tai työtovereiden kanssa saapuneita, jonka jälkeen ne kuuluvat ryhmään muu seura. Kohdealueet Suomessa Venäläisten suosituin kohdealue kesällä 2005 oli edelleen Järvi-Suomi + Kainuu, jossa venäläisistä vieraili lähes 30 % ( ), mikä on määrällisesti samaa suuruusluokkaa kuin aiempina kesinä. Toisena oli selvästi suosiotaan kasvattanut Uusimaa+Kymenlaakso ( ). Helsinki oli :n venäläisen kohteena. Määrä pieneni edelleen. Tosin kesällä käsitteenä oli pääkaupunkiseutu. Muiden alueiden osuus jäi vähäiseksi. lla olleiden suosituimmat kohteet olivat Etelä-Suomessa (Uusimaa, Kymenlaakso, Helsinki). lla olleista vajaa puolet matkusti Järvi-Suomeen tai Kainuuseen, mitkä olivat myös muiden vapaa-ajan ilijoiden suosituimmat kohteet. Yksin Perhe, ei lapsia Perhe, lapsia Ystävät Työtoverit M uu seura Useita edellisestä Pääkaupunkiseutu / Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Saapuneiden (1000) m atkaseura 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Matkakohteet Suomessa 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 180,0 200,0 Yöpyneiden määrä Venäläisistä 34 % ( ) yöpyi Suomessa. Määrä nousi edelliskesästä :lla. Päiväkävijöiden määrä ( ) vastaavasti pieneni vajaalla :lla. Ainoastaan Moskovan alueelta tuli enemmän yöpyneitä kuin päiväkävijöitä. Venäläisten viipymä Suomessa oli kesällä ,3 yötä eli lähes sama kuin edelliskesänä. Venäjältä saapuneiden Suomen kansalaisten viipymä oli selvästi pidempi eli 6,0 yötä, mutta määrä oli niin pieni, että se ei vaikuttanut venäläisten viipymään eli sekin oli 2,3 yötä. Yöpyneistä joka kolmas (68.300) viipyi Suomessa vain yhden yön. Määrällisesti seuraavaksi eniten oli kaksi (27.700) ja kolme yötä viettäneitä (27.800). Näistä yhden yön tai kolme yötä viipyneiden määrä nousi melko selvästi edelliskesästä. Muilta osin muutokset olivat melko pieniä. Tuttava tai vapaa-ajan Matkakohteet Suomessa Yhteensä Helsinki 31,3 9,7 54,2 13,9 109,2 Uusimaa + Kymenlaakso 36,3 7,0 49,7 21,3 114,4 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 3,2 2,8 18,6 1,1 25,8 Häme + Keski-Suomi 7,5 3,0 10,0 2,3 22,8 Järvi-Suomi + Kainuu 28,5 20,4 109,3 15,1 173,3 Lappi 0,3 0,2 1,7 0,0 2,2 Kaksi kohdetta 9,8 1,3 38,4 7,7 57,2 Monta kohdetta 1,9 0,0 5,8 1,7 9,4 Ei kohdetta 1,1 0,0 15,0 76,5 92,6 YHTEENSÄ 119,8 44,5 302,8 139,7 606,7 Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yö tä Viipymä Suomessa 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 400,0 450,0

19 VENÄJÄ / kesä Venäläisten suosituimmat yöpymismuodot Suomessa olivat tuttavat tai sukulaiset ( yöpyjää) sekä hotellimajoitus (69.900). Erityisesti tuttavien tai sukulaisten luona yöpyi aiempia kesiä useampi Venäjältä tullut ilija. Maaseutumajoitusta käytti venäläistä ja työnantajan asunnossa majoittui itänaapurista tullutta. Muiden majoitusmuotojen käyttö jäi selvästi vähäisemmäksi. Maksullista majoitusta käytti yöpyneistä runsas puolet. lla olleiden suosituin majoitusmuoto oli hotelli ( yöpynyttä). Monet työlaiset majoittuivat myös tuttavien tai sukulaisten luo (12.400) työnantajan asuntoa käyttäneiden määrän ollessa Tuttavien tai sukulaisten takia tulleet myös majoittuivat lähes aina näiden luona ( yöpynyttä). Muilla vapaa-ajan matkoilla olleet käyttivät eniten hotellia (40.500). Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyi venäläistä vapaa-ajan ilijaa. lla lla olleet yöpyivät joko tuttavien tai sukulaisten luona (12.500) tai hotellissa (10.000). Yöpymisten määrä Venäläisten kokonaisyöpymismäärä oli kesällä 2005 Suomessa eli korkeampi kuin kesällä 2004 ( ). Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Venäjällä asuville kesällä 2005 yhteensä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) eli noin enemmän kuin edellisenä kesänä. Tässä tutkimuksessa saatiin venäläisten hotelliyöpymisten määräksi , mikä on yöpymistä enemmän kuin edelliskesänä. lla olleiden yöpymismäärä putosi edelliskesän epätavallisen korkealta tasolta suunnilleen kesien tasolle. Se johtui ennen muuta viipymän oleellisesta lyhentymisestä (5,1 yötä > 2,8 yötä). Vapaa-ajan lla olleiden yöpymismäärät vastaavasti kasvoivat selvästi. lla olleiden viipymä oli muita ryhmiä pidempi eli 6,3 yötä yöpymismäärän ollessa t vapaa-ajan ilijat viipyivät Suomessa keskimäärin vain 1,7 yötä, mutta suuren määrän johdosta yöpymismäärä oli kuitenkin aiempia kesiä suurempi eli Hotellia majoitusmuotonaan käyttäneiden viipymä oli kaikista majoitusmuodoista lyhin eli keskimäärin 2,5 yötä, mikä on hieman edelliskesää lyhyempi. Maksuttomasti omassa tai työnantajan asunnossa yöpyneet viipyivät pisimpään eli keskimäärin 18,8 yötä. Tuttavien tai sukulaisten luona oleskeltiin vajaa viikko. Venäjän suomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli vain runsas prosentti (15.100). Lähtöalue Yöpyneet Päiväkävijät Päiväkävijöiden osuus Yhteensä 207,2 399,4 65,8 % Pietari 122,2 294,2 70,7 % Moskova 30,3 28,1 48,1 % Euro-Venäjä 47,9 66,1 58,0 % Aasian Venäjä 6,8 11,0 61,8 % vapaa-ajan Yhteensä Ei yöpymistä 70,5 11,2 206,9 111,0 399,6 Yhteensä 49,4 33,4 96,0 28,6 207,4 Hotelli, motelli 17,8 0,7 40,5 10,0 69,0 Retkeilymaja 1,1 0,0 1,0 0,3 2,4 Leirintäalue 0,5 0,0 4,6 1,1 6,2 Maaseutumajoitus 1,1 0,0 15,3 1,4 17,8 Tuttavat, sukulaiset 12,4 31,7 26,1 12,5 82,7 Oma asunto/mökki 1,3 0,4 1,6 0,3 3,6 Työnantajan asunto 11,5 0,0 0,3 0,4 12,2 majoitus 3,4 0,1 2,7 2,0 8,2 Monta majoitusta 0,3 0,5 3,9 0,6 5,3 vapaaajan Yhteensä Saapumiset 119,9 44,6 302,8 139,7 607,0 Öitä keskimäärin 2,8 6,3 1,7 1,9 2,3 Yöpymisiä yhteensä 330,5 280,5 513,4 271,2 1395,6 Hotelli, motelli maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton Monta majoitusta Saapumiset 69,0 26,4 82,6 24,1 5,4 Öitä keskimäärin 2,5 6,4 6,3 18,8 15,0 Yöpymisiä yhteensä 172,6 170,1 523,5 450,2 79,3 M uu vapaa-ajan Hotelli M uu maksullinen Tuttavat tai sukulaiset M uu maksuton M onta majoitusta Yöpymiset (1000) n tarkoituksen m ukaan 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 700,0 Yöpym iset (1000) majoitusmuodon m ukaan 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0

20 VENÄJÄ / kesä Rahan käyttö Matkaa kohti venäläiset käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 224 eli oleellisesti enemmän kuin kesällä 2004 (155 ). Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 68,40 (55,60 kesällä 2004). lla olleet käyttivät rahaa a kohti eniten (307 ), mutta päivää kohti (83 ) laskettu kulutus oli muilla vapaa-ajan ilijoilla hieman korkeampi (87 ). Päiväkävijöiden rahan käyttö oli päivää kohti laskettuna selvästi suurempaa (147 ) kuin muiden ja nousi merkittävästi edelliskesän tasosta (102 ). Ylivoimaisesti eniten Venäjältä tulleet käyttivät rahaa ostoksiin (154 / ja 47 / päivä). Ravintoloihin rahaa meni 25 ja majoitukseen vain 15 a kohti. Venäläisiltä saatu ilutulo oli rajatutkimuksen mukaan 136,2 milj. eli huomattavasti suurempi kuin kesällä 2004 (92,5 milj. ). Merkittävä osa tästä (58,7 milj. ) tuli päiväkävijöiltä. lla olleilta saatu ilutulo (36,8 milj. ) nousi kesän 2002 tasolle. Yli puolet koko ilutulosta tuli kuitenkin vapaa-ajan ilijoilta. Summa (77,5 milj. ) oli aikaisempia kesiä suurempi. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Venäläisistä ilmoitti internetistä saadulla Suomi-tietoudella olleen vaikutusta päätökseen lomailla Suomessa. Suomea koskevien mainosten ja esitteiden vaikutus ( saapunutta) oli lähes yhtä suuri. Matkatoimistojen suosituksen (32.600), messujen ja muiden tapahtumien (29.700) sekä Suomea koskevien artikkelien, kirjojen sekä radio- ja TV-ohjelmien (29.200) merkitys jäi jonkin verran pienemmäksi. Oma kokemus oli kuitenkin oleellisin ( ) ja ystävien tai sukulaisten suositus lähes yhtä merkittävä ( ) päätökseen vaikuttanut tekijä. Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 8,9 milj.. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan M uu vapaa-ajan 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 Matkaa kohti (EUR): 224,00 Päivää kohti (EUR): 68,40 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 147,00 Päiväkävijät 147,00 307,00 83,00 140,00 19,00 vapaa-ajan 234,00 vapaa-ajan 87,00 159,00 54,00 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 10,00 Esimaksut 3,00 Majoitus 15,00 Majoitus 4,60 Ravintolat 25,00 Ravintolat 7,80 Bensiini 7,00 Bensiini 2,00 Ostokset 154,00 Ostokset 47,00 Taksi 2,00 Taksi 0,50 kulutus 12,00 kulutus 3,50 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 457,00 Hotelli, motelli 132,00 maksullinen 411,00 maksullinen 55,20 majoitus 315,00 majoitus 30,70 Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TVohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Käynnit kulttuurikohteissa Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä Venäläisistä 13 % (78.900) ilmoitti käyneensä nsa aikana kirkoissa tai linnoissa. Myös museoissa tai taidenäyttelyissä kävi lähes yhtä moni (66.700) venäläinen. Sama määrä vieraili muissa kuin klassisen musiikin konserteissa tai festivaaleilla. Käynnit kulttuurikohteissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 13 % 78,9 Museoissa tai taidenäyttelyissä 11 % 66,7 Klassisessa konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 2 % 12,1 ssa konsertissa tai festivaaleilla 11 % 66,7

21 VENÄJÄ / kesä Luontoaktiviteettien harrastaminen Venäjällä asuvista 13 % (78.900) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotakin ulkoilma-aktiviteettia. Eniten harrastettiin uintia (42.500). Myös kalastaminen ( harrastajaa) sekä pyöräily pyöräreiteillä (12.100) oli suosittua. Vaeltamassa kävi joka sadas (6.100) saapuneista muiden aktiviteettien jäädessä ilman mainintoja. Luontoaktiviteetit 13 % 78,9 Urheilukalastus 5 % 30,3 Vaellus (yli 3 tuntia) 1 % 6,1 Kanoottiretkeily, koskenlasku 0 % 0,0 Golf, minigolf 0 % 0,0 Pyöräilyä pyöräreiteillä 2 % 12,1 Järjestyt pyöräretket 0 % 0,0 Ratsastus 0 % 0,0 Uinti 7 % 42,5 Kävely, sauvakävely, ulkoilu 0 % 0,0 Juoksu, hölkkä, lenkkeily 0 % 0,0 Soutu, melonta 0 % 0,0 Veneily, purjehdus, vesihiihto 0 % 0,0 MEK / Moskova: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Venäläisten kesäilu Suomeen jatkoi kasvuaan vuonna Vaikka etelä ja rantakohteet ovatkin selkeästi suosituin vaihtoehto venäläisten kesäilussa, näyttää myös pohjoisen pirteyden lähde, kuten kesäsloganimme Venäjällä kuuluu, saavuttavan yhä enemmän suosiota. Vuoden 2006 ensimmäisten kuukausien kasvu Venäjältä näyttääkin ennustavan hyvää myös kesälle 2006, jonka myyntiä pyrittiin tehostamaan MEKin varsin voimakkaalla kesäprojektilla, joka toista ja tässä mittakaavassa viimeistä vuotta jatkui Venäjällä. Venäläisten kohdealueet Suomessa kertovat paljonkin vapaaajanilijoiden kiinnostuksen kohteista. Itärajan välittömässä läheisyydessä olevat Järvi-Suomi sekä Uusimaa ja Kymenlaakso houkuttelevat luonnollisesti niitä, jotka saapuvat esim. yhden päivän ostosmatkoille. Helmikuussa 2006 voimaan tulleet Venäjän uudet tullisäännökset eivät ainakaan vielä ole merkittävästi vähentäneet venäläisten ostosilijoiden volyymia, joskin verovapaiden ostosten laatu onkin muuttunut. Kun verottomien ostosten enimmäispainomäärä nyt on 35 kg / rajanylittäjä, on itärajan kaupunkien rauta- ja rakennustarvikeliikkeet sekä autojen varaosien ja renkaiden myyjät joutuneet havaitsemaan venäläisostosten vähentymisen. Sen sijaan esim. vaatekauppa on jatkanut kasvuaan. Jatkossa onkin mielenkiintoista seurata, mikä vaikutus tällä ostosten laadun muutoksella on esim. venäläisten jättämän rahamäärän kehitykseen Suomessa. Selvää kuitenkin on, että Venäjällä yritetään pitkällä aikavälillä päästä eroon näistä sukkulailijoista, jotka tullitta tuovat tavaraa ulkomailta myyntiin Venäjän torikauppaan. Nyt tehtyihin tullisäännöksiin ollaan jo suunnittelemassa uusia kiristyksiä. Venäläisten suosituin kohde Järvi-Suomi houkuttelee vapaa-ajan ajia myös puhtaasti turismimielessä. Täältähän kaikkien lähimpää löytyy juuri se pirteyden lähde, jota mainoskampanjassammekin tuomme esille. Jo vuosien ajan mökkilomailu on kasvattanut suosiotaan venäläisten keskuudessa. Korkeatasoisten mökkien suosio venäläisten keskuudessa kesällä on erittäin suuri ja tämän ovat huomanneet myös muutamat venäläiset sijoittajat, joiden varoilla maahamme on noussut laadukkaita lomamökkejä venäläiseen makuun. Koska oikeastaan kukaan pahimmista kilpailijamaistamme ei pysty tarjoamaan vastaavaa mökkituotetta ja ns. relaksaatiolomaelementtiä, on Suomella tässä segmentissä ainakin toistaiseksi varsin hyvä etulyöntiasema. Mökkeilyn lomaan venäläiset kuitenkin mielellään mahduttaisivat esim. helposti ostettavissa olevia kalastus- tai muita aktiviteettipaketteja. Lisäksi he kaipaavat informaatiota siitä, mitä kaikkea muuta mökkeilyn lisäksi lähiympäristössä on mahdollisuutta nähdä, kokea ja harrastaa. Varsin usein informaatio ei ole saavuttanut tai sitä ei ole edes tarjottu mökkien jälleenmyyjälle Venäjällä, eikä sitä myötä myöskään loppukuluttajalle. Lisäksi kesän tarjontaa ja venäläisten ilijoiden tyytyväisyyttä voitaisiin varsin vähillä investoinneilla parantaa esim. kävelyreittejä kehittämällä tai paremmalla informaatiolla marjastus ja sienestysmahdollisuuksista. Kiertoilun osalta monipuoliset kaupunkikohteet, joihin sisällytetään sekä nähtävyyksiä, ostoksia että esim. perhekohteita, ovat suosituimpia. Skandinavian kierroksien osalta Suomi on kuitenkin valitettavan nopeasti ohitettu kohde, sillä varsin moni bussi tehdään niin, että maassamme ei vietetä yhtään yötä. Venäläisten houkuttelemiseksi jäämään pidempään esim. pääkaupunkiseudulle kaivattaisiin uutuuselementtejä. Helsingin viriävä yhteistyö lähialueiden kanssa voi olla yksi hyvä piristysruiske. Myös tuleva Viron Schengen jäsenyys voi hyvinkin merkitä pääkaupunkiseudun venäläisilulle vahvistusta. Silloinhan venäläiset voivat helposti rengaslla yhdellä viisumilla matkustaa kahteen toisistaan poikkeavaan, mutta lähellä olevaan pääkaupunkiin, ja saada samalla lla monipuolisia elämyksiä paitsi maissa, myös laivan aikana. Venäjän talouden hyvät kasvuluvut eivät vielä kovinkaan selkeästi ole heijastuneet siihen, että yleinen hyvinvointi maassa olisi merkittävästi noussut. Edelleenkin suurimmalle osaa väestöstä ulkomaanilu pysyy kaukaisena haaveena. Ne, jotka matkoille lähtevät, ovat vaativat, mutta myös avokätisiä ilijoita. Heidän suosiosta taistelee vuodesta toiseen yhä useampi maa. Jotta saisimme jatkossakin lukea myös Rajahaastattelututkimuksessa venäläisilun kasvusta, on meidän jaksettava pitää laatumme korkealla ja tuotteen hinnan oikeana. Hinnoittelun ylilyönteihin ei kesäilussa, eikä varsinkaan uuden vuoden ilussa ole varaa. Tämäkään Rajahaastattelututkimus ei tee poikkeusta edellisiin esitellessään tärkeimmät päätökseen vaikuttaneet tekijät. Aikaisemmat kokemukset sekä ystävien ja sukulaisten suositukset ovat yhä tärkeimmät päätökseen vaikuttavat tekijät. Internetin merkitys kasvaa myös tämän tutkimuksen mukaan ja sen suhteen on vielä paljon tekemistä. Venäjänkielisiä internet-sivuja löytyy maastamme vielä harmittavan vähän.

22 SAKSA ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Saksassa asuvia saapui Suomeen kesällä eli yli vähemmän kuin edelliskesänä ( ). Näistä 6 % (12.100) oli Suomen kansalaisia. Saapuneiden vähennys johtui erityisesti maitse tulleiden määrän oleellisesta pienenemisestä edelliskesään verrattuna. Lentäen (70.100) tuli hieman vuoden takaista enemmän ja laivalla (68.100) jonkin verran vähemmän ilijoita kuin kesällä Saksasta tulleista puolet ( ) oli vapaaajan lla (pl. tuttava- tai t). Määrä oli lähes sama kuin edelliskesänä. Myös työlla ja tuttava- tai lla oli suunnilleen yhtä moni kuin vuotta aiemmin. Vähennys kohdistui pääosin kauttakulkulla olleisiin (40.600), joiden luku oli pienempi kuin kesällä Myös monta syytä lleen ilmoittaneita oli jonkin verran aiempaa vähemmän. Runsas neljännes (53.600) saksalaisista oli pakettilla. Näistä matkoista vajaa puolet (27.300) suuntautui pelkästään Suomeen. Niiden määrä pysyi ennallaan moneen maahan suuntautuneiden matkojen määrän kasvaessa jonkin verran edelliskesästä. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 649 ja päivää kohti hintaa lle tuli 73. Kesään 2004 verrattuna hinnat laskivat melko selvästi sekä a että päivää kohti laskettuna. YHTEENSÄ 201,6 30,4 Kongressi, seminaari 4,4 Työhön liittyvä opiskelu 1,1 Insentiivi 0,1 Messut ja myyntinäyttelyt 0,1 työ 24,7 14,1 Tuttavavierailu 6,9 Sukulaisvierailu 7,2 vapaa-ajan 101,5 Ostokset 0,1 Ulkoilma-aktiviteetit 0,6 vapaa-ajan 82,0 Risteily 0,6 Monen maan kierto 18,2 41,8 Opiskelu 1,2 Kauttakulku 40,6 syy 0,0 Monta syytä 13,8 + vapaa-aika 0,5 + sukulaiset tai tuttavat 0,3 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 4,7 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 5,3 yhdistelmä 3,0 Lentäen Laivalla Maitse Saapumiset (1000) liikennemuodoittain 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 Saapumiset (1000) n tarkoituksen mukaan M uu vapaa-ajan M uu M o nta syytä 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 180,0 Pakettimatkojen määrä (1000) 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan Saapuneet sukupuolen mukaan Saksasta tulleista 58 % ( ) oli miehiä. lla olleista runsas kaksi kolmesta oli miehiä, mutta myös vapaa-ajan lla olleissa miehet olivat lievänä enemmistönä. Kesään 2004 verrattuna miesten osuus saapuneista nousi jonkin verran. miehiä naisia 20,5 9,8 7,2 6,9 vapaa-ajan 54,6 46,9 26,7 15,0 Monta syytä 8,5 5,3 Yhteensä 117,5 83,9

23 SAKSA / kesä Saapuneet asuinalueittain Selvästi eniten Suomeen saapui saksalaisia Nordrhein-Westfalenista (43.300) ja toiseksi eniten Baijerista (26.300). Määrät kuitenkin pienenivät melko selvästi edelliskesästä. Kasvua tuli lähinnä Pohjois-Saksasta. Saksan itäosista saapui sen sijaan keskimäärin edelliskesää vähemmän ilijoita. Nordrhein-Westfalenista tulleet olivat selvällä ykkössijalla sekä lentäen, laivalla että maitse tulleiden keskuudessa. Maitse tulleita oli suhteellisen paljon Thüringenin ja Sachsenin osavaltioista määrien kuitenkin pudotessa selvästi kesän 2004 epätavallisen korkealta tasolta. lla olleita saapui suunnilleen yhtä paljon Nordrhein-Westfalenista ja Baijerista. Vapaa-ajan ilijoista kolmannes tuli em. osavaltiosta Nordrhein-Westfalenin ollessa kärjessä. Saapuneet ikäryhmittäin Saksasta saapuneiden keski-ikä (47,1 vuotta) nousi runsaat 1,5 vuotta edellisen kesän tasosta. Määrällisesti eniten saapui vuotiaita (46.300), vaikka määrä pienenikin hieman edelliskesästä. Vielä selvemmin vähenivät (40.900) ja vuotiaiden (34.200) määrät. Ikäryhmittäin tarkasteltuna ainoastaan kaikkein nuorimpien (0-14 vuotta) ja vanhimpien (75- vuotta) määrät kasvoivat edelliskesästä. Saapuneiden miesten (47,5 vuotta) keskiikä oli vuoden verran naisten keski-ikää korkeampi. sukulaisvierailijat (40,8 vuotta) sekä työlla olleet (41,0 vuotta) sekä olivat selvästi keskimääräistä nuorempia muiden vapaaajan ilijoiden (48,3 vuotta) sekä muulla lla (kauttakulku) olleiden ollessa keskimääräistä vanhempia. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Saksalaisista oli Suomessa ensi kertaa. Kerran aiemmin käyneitä oli ja kaksi kertaa käyneitä Keskimäärin Saksasta tulleet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin yhden kerran. Lähtöalue Lentäen Laivalla Maitse Yhteensä 70,1 68,1 63,4 (1) Schleswig-Holstein 2,8 3,3 1,6 (2) Hamburg 5,8 4,5 1,9 (3) Bremen 1,2 1,9 2,3 (4) Niedersachsen 5,1 8,2 5,4 (5) Mecklenburg-Vorpommern 0,7 1,7 1,2 (6) Berlin 6,9 6,0 1,5 (7) Brandenburg 1,5 2,1 1,5 (8) Sachsen-Anhalt 0,8 1,7 0,8 (9) Sachsen 0,4 3,0 7,2 (10) Thüringen 0,0 3,6 9,0 (11) Hessen 6,3 6,3 2,0 (12) Nordrhein-Westfalen 18,3 13,2 11,9 (13) Rheinland-Pfalz 0,7 1,2 2,3 (14) Saarland 0,0 0,3 0,4 (15) Baden-Württemberg 8,6 4,1 6,1 (16) Bayern 11,0 7,0 8,3 (1) Schleswig-Holstein (2) Hamburg (3) Bremen (4) Niedersachsen (5) M ecklenburg-vorpommern (6) Berlin (7) Brandenburg (8) Sachsen-Anhalt (9) Sachsen (10) Thüringen (11) Hessen (12) Nordrhein-Westfalen (13) Rheinland-Pfalz (14) Saarland (15) Baden-Württemberg (16) Bayern Saapuneet asuinalueittain 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 Lähtöalue Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 30,3 14,1 101,3 41,7 13,9 (1) Schleswig-Holstein 0,7 1,5 3,4 1,7 0,3 (2) Hamburg 1,5 0,9 6,6 2,6 0,5 (3) Bremen 0,9 0,3 1,9 2,2 0,0 (4) Niedersachsen 1,7 1,9 8,8 4,8 1,4 (5) Mecklenburg-Vorpommern 0,6 0,2 2,3 0,5 0,1 (6) Berlin 4,2 0,4 8,6 0,2 0,9 (7) Brandenburg 0,0 0,1 4,3 0,8 0,1 (8) Sachsen-Anhalt 0,4 1,0 1,6 0,2 0,2 (9) Sachsen 0,0 0,2 3,4 6,6 0,4 (10) Thüringen 0,0 0,2 6,6 5,8 0,0 (11) Hessen 2,4 1,1 7,7 2,8 0,6 (12) Nordrhein-Westfalen 6,7 3,9 18,5 8,0 6,2 (13) Rheinland-Pfalz 0,9 0,1 2,7 0,1 0,4 (14) Saarland 0,2 0,0 0,2 0,3 0,0 (15) Baden-Württemberg 3,6 0,4 9,7 3,8 1,3 (16) Bayern 6,5 1,9 15,0 1,3 1,5 Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Tuttava tai vapaaajan Yhteensä 201,6 117,6 84,0 30,4 14,0 101,5 55, ,8 4,5 5,3 0,3 1,5 5,6 2, ,8 6,8 5,0 0,7 2,8 6,5 1, ,6 12,1 14,5 7,6 3,9 11,1 4, ,2 22,6 11,6 13,2 2,2 12,7 6, ,9 23,8 17,1 6,4 1,1 23,0 10, ,3 28,4 17,9 1,7 1,4 27,9 15, ,2 17,8 11,4 0,5 0,6 13,6 14,5 75-2,8 1,6 1,2 0,0 0,5 1,1 1,2 keski-ikä 47,1 47,5 46,4 41,0 40,8 48,3 48,6

24 SAKSA / kesä Saapuneiden seura Saksasta tulleista lähes puolet (95.000) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa määrän noustessa yli :lla edelliskesästä. Myös lapsia oli mukana vuoden takaista useammalla (28.600) määrän jäädessä kuitenkin edelleen hieman kesien tason alapuolelle. Myös yksin matkustaneita oli edelliskesiä vähemmän (29.900). Samoin muussa seurassa tulleiden määrä (43.100) putosi vuoden takaisesta epätavallisen korkeasta luvusta normaalitasolle. Kesällä 2002 ystävien tai työtovereiden kanssa saapuneet olivat omina ryhminään. Nyt ne kuuluvat muuhun seuraan. Matkakohteet Suomessa Saksalaisista lähes joka neljäs (49.300) ilmoitti, että heillä ei ollut Suomessa kohdetta eli he olivat kauttakulkulla. Kiertolla oli , jos tähän ryhmään lasketaan ne, jotka ilmoittivat kohteekseen Suomessa monta kohdetta. Määrä väheni selvästi edelliskesästä. Matkakohteista Suomessa olivat suosituimpia Helsinki (45.100), Järvi-Suomi + Kainuu (18.100) ja Lappi (13.200). Järvi-Suomen suosio nousi hieman Lapin laskiessa. Työajan matkoista noin 45 % (13.700) suuntautui Helsinkiin ja myös lomalla olleiden (muut vapaa-ajan t) keskuudessa se oli suosituin (24.700) kohde ennen Järvi-Suomea + Kainuuta (12.700). Yöpyneiden määrä Saksalaisista 88 % ( ) yöpyi Suomessa suhteellisen osuuden kasvaessa, mutta määrän pienentyessä edellisvuodesta. Päiväkävijöiden määrä (24.500) laski selvästi edelliskesästä (42.000). Saksalaisten viipymä (7,7 yötä) oli runsaan vuorokauden pidempi kuin vuotta aiemmin (6,4 yötä). Saksasta saapuneiden Suomen kansalaisten viipymä oli huomattavasti pidempi eli 16,4 yötä. Jos Saksan suomalaiset jätetään luvuista pois, tulee saksalaisten keskiviipymäksi Suomessa 7,1 yötä (kesällä ,6 yötä). Yöpyneistä noin 46 % (81.300) viipyi Suomessa vain yhdestä kolmeen yöhön. Paljon ja selvästi aiempia kesiä enemmän oli myös 1-2 viikkoa Suomessa oleskelleita (32.800). Vähintään viikon viipyneitä oli runsas kolmannes kaikista yöpyneistä. Edelliseen kesään verrattuna yhden yön viipyneiden määrä pieneni kaikkein selvimmin Saapuneet (1000) ikäryhmittäin 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 Yksin Perhe, ei lapsia Perhe, lapsia Ystävät Työtoverit M uu seura Useita edellisestä Saapuneiden (1000) seura 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 Matkakohteet Suomessa Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Helsinki 13,7 2,4 24,7 4,2 45,1 Uusimaa + Kymenlaakso 3,4 3,1 4,3 0,8 11,5 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 4,0 1,3 6,2 1,3 12,7 Häme + Keski-Suomi 1,8 1,6 7,3 0,6 11,2 Järvi-Suomi + Kainuu 1,5 3,0 12,7 0,9 18,1 Lappi 0,5 0,5 9,2 3,0 13,2 Kaksi kohdetta 2,7 1,4 8,0 1,2 13,3 Monta kohdetta 2,2 0,9 21,7 2,3 27,1 Ei kohdetta 0,7 0,0 7,4 41,3 49,3 YHTEENSÄ 30,4 14,1 101,4 55,6 201,5 Pääkaupunkiseutu / Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Matkakohteet Suomessa 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0

25 SAKSA / kesä Hotellimajoitus oli saksalaisten selvästi suosituin ( yöpynyttä) majoitusmuoto Suomessa. Tuttavien tai sukulaisten luona majoittui ja leirintäalueilla Saksasta tullutta. Maaseutumajoitusta (sis. lomamökit) käytti tutkimuksen mukaan saksalaista. Hotellissa yöpyneiden määrä pieneni edelliskesästä tuttavien tai sukulaisten luona yöpyneiden sekä maaseutumajoitusta käyttäneiden määrän noustessa. Maksullista majoitusta käytti yöpyneistä 78 % ( ). lla olleista lähes kaikki (23.700) käyttivät hotellimajoitusta. Tuttavien tai sukulaisten takia tulleet myös majoittuivat enimmäkseen näiden luona ( yöpynyttä). Muilla vapaa-ajan matkoilla olleista vajaa kolmannes (30.600) yöpyi hotellissa. Tuttavat tai sukulaiset oli vapaaajan ilijoiden toiseksi suosituin yöpymispaikka (15.300), mutta myös monet (14.600) ilmoittivat käyttäneensä montaa majoitusmuotoa. Yöpymisten määrä Saksasta tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli kesällä eli runsaat vähemmän kuin kesällä Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Saksassa asuville kesällä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) eli noin vähemmän kuin edelliskesänä Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työlla (5,4 yötä) ja muulla lla (5,1 yötä) olleiden viipymä oli lyhin tuttava- tai lla olleiden oleskellessa Suomessa keskimäärin kauimmin (12,8 yötä). lla olleiden yöpymismäärä oli eli selvästi suurempi kuin kesällä Tuttavien tai sukulaisten takia tulleille yöpymisiä kertyi sen sijaan aiempaa vähemmän ( ). Kaikista yöpymisistä 62 % ( ) kirjaantui kuitenkin muilla vapaa-ajan matkoilla olleiden tiliin yöpymismäärän noustessa jonkin verran edellisvuodesta. Myös muilla matkoilla olleille yöpymisiä tuli melko paljon ( ) eli suunnilleen saman verran kuin edelliskesänä. Hotelleissa majoittuneet viipyivät Suomessa lyhimpään eli keskimäärin 3,2 yötä. Eniten yöpymisiä kirjattiin tuttavien tai sukulaisten luona ( ) määrän kasvaessa selvästi aiemmista kesistä ja viipymän ollessa lähes kaksi viikkoa. Myös muulla tavalla maksuttomasti kertyi paljon yöpymisiä ( ) näin majoittuneiden viipyessä Suomessa keskimäärin yli kolme viikkoa. Loput yöpymiset jakautuivat melko tasaisesti hotellimajoituksen, muun majoituksen ja monen majoituksen kesken. Saksan suomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli runsaat 13 % ( ) eli muiden Saksasta tulleiden osuudeksi yöpymisistä jäi Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yötä Viipym ä Suom essa 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 vapaa-ajan Yhteensä Ei yöpymistä 2,0 0,0 7,8 14,7 24,5 Yhteensä 28,4 14,1 93,6 40,9 177,0 Hotelli, motelli 23,7 1,5 30,6 26,8 82,6 Retkeilymaja 0,4 0,0 1,7 0,0 2,1 Leirintäalue 0,1 0,0 10,8 3,9 14,8 Maaseutumajoitus 0,0 0,5 11,6 0,3 12,4 Tuttavat, sukulaiset 1,4 10,2 15,3 4,5 31,4 Oma asunto/mökki 0,4 0,3 5,4 0,4 6,5 Työnantajan asunto 1,4 0,0 0,0 0,0 1,4 majoitus 0,5 0,4 3,6 1,6 6,1 Monta majoitusta 0,5 1,2 14,6 3,4 19,7 vapaaajan Yhteensä Saapumiset 30,6 14,1 101,4 55,6 201,7 Öitä keskimäärin 5,4 10,6 9,4 5,1 7,7 Yöpymisiä yhteensä 163,6 149,0 950,1 281,3 1544,0 Hotelli, motelli maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton Monta majoitusta Saapumiset 82,6 29,4 31,5 14,0 19,6 Öitä keskimäärin 3,2 9,3 12,8 23,1 14,5 Yöpymisiä yhteensä 262,3 271,8 401,5 324,1 284,3 M uu vapaa-ajan Hotelli M uu maksullinen Tuttavat tai sukulaiset M uu maksuton M onta majoitusta Yöpym iset (1000) n tarkoituksen mukaan 0,0 200,0 400,0 600,0 800,0 1000,0 1200,0 Yöpymiset (1000) majoitusmuodon mukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 400,0 450,0 500,0

26 SAKSA / kesä Rahan käyttö Matkaa kohti saksalaiset käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 302 eli jonkin verran enemmän kuin kesällä 2004 (280 ). Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 34,90, mikä oli päinvastoin vähemmän kuin vuotta aikaisemmin (37,60 ). lla olleet käyttivät rahaa selvästi eniten (550 / ja 86 / päivä). Vapaa-ajan ilijat kuluttivat noin 300 a kohti, mutta päivää kohti vain kolmanneksen työlaisten rahan käytöstä. Eniten Saksasta tulleet käyttivät rahaa ostoksiin (90 / ) ja majoitukseen (78 / ). Saksalaisilta saatu ilutulo oli yhteensä 60,8 milj. eli noin viisi miljoonaa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Eniten ilutuloa saatiin vapaa-ajan lla olleilta (34,8 milj. ), josta tuttava- tai sukulaisvierailijoilta 4,1 milj.. Määrät kuitenkin pienenivät melko selvästi edelliskesästä. Sen sijaan työlla olleilta jäänyt ilutulo (16,7 milj. ) kasvoi jonkin verran. M uu vapaa-ajan Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Saksalaisista ilmoitti Suomea koskevien artikkelien, kirjojen sekä radio- tai TV-ohjelmien vaikuttaneen päätökseen lomailla Suomessa. Mainosten ja esitteiden merkitys oli melkein yhtä suuri ( saapunutta). Aikaisempi oma kokemus ja toisaalta ystävien tai sukulaisten suositukset merkitsivät kuitenkin kaikkein eniten. Kumpikin näistä toi Suomeen saksalaista. Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 11,9 milj.. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille, päiväkävijöille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Luontoaktiviteettien harrastaminen Saksassa asuvista 30 % (60.500) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotakin ulkoilmaaktiviteettia. Eniten harrastettiin vaeltamista (16.100), uintia (14.100) sekä kalastusta (12.100). Kanoottiretkeily / koskenlasku olivat suosikkilistalla seuraavalla sijalla ( harrastajaa). Matkaa kohti (EUR): 302,00 Päivää kohti (EUR): 34,90 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 18,00 Päiväkävijät 18,00 550,00 86,00 290,00 25,00 vapaa-ajan 303,00 vapaa-ajan 29,00 168,00 28,00 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 8,00 Esimaksut 0,90 Majoitus 78,00 Majoitus 9,00 Ravintolat 70,00 Ravintolat 8,10 Bensiini 30,00 Bensiini 3,40 Ostokset 90,00 Ostokset 10,40 Taksi 7,00 Taksi 0,90 kulutus 20,00 kulutus 2,30 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 307,00 Hotelli, motelli 73,40 maksullinen 297,00 maksullinen 28,90 majoitus 405,00 majoitus 24,60 Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TV-ohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Luontoaktiviteetit 30 % 60,5 Urheilukalastus 6 % 12,1 Vaellus (yli 3 tuntia) 8 % 16,1 Kanoottiretkeily, koskenlasku 5 % 10,1 Golf, minigolf 1 % 2,0 Pyöräilyä pyöräreiteillä 4 % 8,1 Järjestyt pyöräretket 0 % 0,0 Ratsastus 0 % 0,0 Uinti 7 % 14,1 Kävely, sauvakävely, ulkoilu 3 % 6,0 Juoksu, hölkkä, lenkkeily 1 % 2,0 Soutu, melonta 1 % 2,0 Veneily, purjehdus, vesihiihto 4 % 8,1 Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä Käynnit kulttuurikohteissa Saksassa asuvista 52 % ( ) ilmoitti käyneensä nsa aikana kirkoissa tai linnoissa. Museoissa tai taidenäyttelyissäkin saksalaiset kävivät paljon (72.600). Musiikkitapahtumien ja festivaalien suosio jäi selvästi näitä pienemmäksi. Käynnit kulttuurikohteissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 52 % 104,8 Museoissa tai taidenäyttelyissä 36 % 72,6 Klassisessa konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 7 % 14,1 ssa konsertissa tai festivaaleilla 16 % 32,3

27 SAKSA / kesä MEK / Frankfurt: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Yleistä Vuonna 2004 aloitettua Sommer in Finnland kampanjaa jatkettiin vuonna 2005 Saksassa. Useampivuotisella kampanjoinnilla pyritään Suomen tunnettuutta nostamaan pitkällä aikavälillä. Samalla pyritään vahvistamaan Suomen ilullisia vahvuuksia ja heikentämään negatiivisia mielikuvia. Yöpymismäärissä ja saapumisissa mitattuna saksalaismatkustajien määrän kasvattamisessa ei vielä kesällä 2005 onnistuttu. Koska tv-kampanja viesti on ollut imagollinen, ei mainonnan täyttä vaikutusta voida odottaa vain lyhyellä tähtäyksellä. Myös muut tekijät, etenkin talouden ja hintojen kehitys ja kohteen saavutettavuus, vaikuttavat markkinoinnin ohella merkittävästi ilijavirtoihin. Kesällä 2005 G/S Finnjet ei enää liikennöinyt Suomeen vaan Tallinnan kautta Pietariin. Matkustus omalla autolla Ruotsin kautta ajaen oli huomattavasti aiempaa kalliimpi vaihtoehto polttoaineiden rajun hinnannousun takia. Autoilijoiden määrän nykyisellään pitäminen tai sen kasvattaminen edellyttävät riittävää ja hinnoiltaan kilpailukykyistä laivakapasiteettia Suomen ja Saksan välillä. Jotta laivakapasiteettia voitaisiin saada lisää, pitäisi kokovuotisen ilukysynnän nykyisestään huomattavasti kasvaa. Matkailuelinkeinon yhteiset toimenpiteet ovat toivottavia, jotta kehitystä voitaisiin siihen suuntaan ohjata. Lentokapasiteetin lisääntyminen Saksan ja Suomen välisessä liikenteessä on tullut osittain korvaamaan puuttuvaa laivakapasiteettia. Kesällä 2005 kaksi halpalentoyhtiötä (Ryanair ja Germanwings) liikennöivät Saksasta Suomeen. Vuonna 2006 Air Berlin on aloittanut lennot kahdella reitillä Helsinkiin. Etabloituneet lentoyhtiöt (Finnair, Lufthansa, SAS ja Blue1) vastaavat kuitenkin halpalentoyhtiöiden tarjouksiin erikoishinnoillaan. Halpalentoyhtiöt tuovat kohteelle usein aivan uutta asiakaskuntaa. Henkilöt, jotka eivät ehkä koskaan olleet ajatelleet lähteä lomalle Suomeen kiinnostuvatkin pistäytymään maassamme. Halpalentoyhtiöiden hinnoittelu tekee lyhyenkin n mahdolliseksi. Spontaanisti an lähteviä pitää impulssein (tapahtumat, tarjoukset, ostosmahdollisuudet jne.) jatkuvasti houkutella lähtemään an. Spontaanisti an lähteville pitää tarjota varausmahdollisuudet internetin välityksellä. Tuotetarjoukset pitäisi linkittää lentoyhtiöiden varaussivuille. Ajantasainen tarjonta- ja tapahtumatieto internetissä on erittäin tärkeää. Tältä osin Suomen ilutuotteiden saavutettavuus on edelleenkin erittäin heikko. Kiertot Bussipakettien kehittämiseksi ja niiden myynnin lisäämiseksi MEKin Frankfurtin toimisto on tuottanut myyntikäsikirjan bussinjärjestäjien käyttöön, jota on täydennetty joidenkin alueiden omin tuotesivuin. Näin tuotetut reittiehdotukset on helposti muokattavissa myytäviksi paketeiksi. Suomea vähän tunteva njärjestäjä saa kirjasta niin perustiedot maasta kuin myöskin liikennöimisestä siellä. MEK Frankfurt käyttää bussikäsikirjaa hyväksi aktiivisessa myyntityössä ryhmä- ja bussimatkojen myyjiin päin. Toivomme, että myös iluelinkeinon markkinoilla liikkuvat edustajat ottaisivat kirjan myyntityönsä tueksi. Omalla autolla liikkuvat kiertoilijat muodostavat edelleenkin tärkeän osan kesämatkustuksesta. Koska suurin osa liikkuu omatoimisesti, on markkinoinnissa heitä lähestyttävä suoraan eikä niinkään njärjestäjien kautta. Tämä ryhmä käyttää aktiivisesti Internetissä olevia palveluita n suunnittelussa hyväkseen. Markkinoinnillisesti pääpaino on herätteen antamisessa. Samanaikaisesti on kehitettävä käyttäjäystävällisiä reittisuunnittelun apuvälineitä niin internetiin kuin myös paperille painettavaksi. Kiertomatkoja pitäisi edelleenkin kehittää teemoittain ja alueiden rajat ylittäen. Mökkiloma Mökkilomailijat on kolmas kesäajan tärkeä ilijaryhmä. Lisääntyvässä määrin saksalaiset ilijat varaavat tasokkaita mökkejä, joita ei tällä hetkellä ole tarjolla njärjestäjien kysyntää vastaavasti. Hyvätasoisia mökkejä toivotaan löytyvän myös lomakeskusten ulkopuolelta ja meren rannalta. Suuret vapaa-ajan asuntojen vuokraukseen keskittyneet njärjestäjät ovat nyt myös löytämässä Suomen. Heidän kauttaan mökkituotteemme tulee aikaisempaa huomattavasti paremmin näkyviin Saksassa. Se myös parantanee mökkituotteemme laatumielikuvaa markkinoilla. Mökkilomailijat ovat valmiit harrastamaan ja osallistumaan paikallisiin tapahtumiin. Mökkeilevien asiakkaiden maahamme jättämää ilutuloa voidaan lisätä markkinoimalla aktiivisesti oheispalveluita, joita lomalaiset voivat paikan päällä vaivattomasti ostaa. Saksalaiset mökkilomailijat odottavat yhä edelleen internet-varauspalveluiden ohella saavansa myös painettua materiaalia mökkitarjonnasta.

28 NORJA ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Norjassa asuvia saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) kesällä 2005 kaikkiaan eli jonkin verran enemmän kuin edelliskesänä ( ). Heistä 5 % (6.600) oli Suomen kansalaisia. Maitse saapuneita oli eniten (69.700) määrän pysyessä lähes vuoden takaisella tasolla. Lentäen saapui aiempia kesiä enemmän (45.300) norjalaisia ja myös laivalla tulleiden lukumäärä (18.000) kasvoi hieman. Norjasta tulleista 43 % (56.900) oli vapaaajan lla (pl. tuttava- tai t). Määrä pieneni selvästi edelliskesästä. lla olleiden määrä (11.400) pysyi ennallaan työlla olleiden luvun (14.300) noustessa hieman. Voimakkaimmin nousi kauttakulkuilijoiden määrä (47.600). Norjalaisista 7 % (9.600) oli pakettilla. Näistä matkoista lähes kaikki (9.300) suuntautuivat pelkästään Suomeen. Pakettimatkojen määrä laski selvästi edelliskesistä. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 503 ja päivää kohti hintaa lle tuli 103. Ne olivat selvästi korkeammat kuin kesällä YHTEENSÄ 132,9 14,3 Kongressi, seminaari 4,7 Työhön liittyvä opiskelu 0,5 Insentiivi 0,2 Messut ja myyntinäyttelyt 0,0 työ 8,9 11,4 Tuttavavierailu 5,9 Sukulaisvierailu 5,5 vapaa-ajan 56,9 Ostokset 4,1 Ulkoilma-aktiviteetit 1,3 vapaa-ajan 51,2 Risteily 0,0 Monen maan kierto 0,3 47,6 Opiskelu 0,0 Kauttakulku 47,6 syy 0,0 Monta syytä 2,7 + vapaa-aika 0,0 + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 0,7 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 1,1 yhdistelmä 0,9 Saapuneet sukupuolen mukaan Lentäen Laivalla Maitse Norjasta tulleista runsaat 70 % (93.500) oli miehiä. lla olleista yli 80 % oli miehiä ja myös kaikissa muissa ilijaryhmissä monta syytä lleen ilmoittaneita lukuun ottamatta miehet olivat enemmistönä. Kesään 2004 verrattuna naisten osuus saapuneista kasvoi hieman. Saapumiset (1000) liikennem uodoittain 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 Saapumiset (1000) n tarkoituksen m ukaan M uu vapaa-ajan M onta syytä 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 Pakettimatkojen m äärä (1000) 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 Paketti vain Suomeen Paketti moneen h miehiä naisia 11,6 2,6 6,4 5,1 vapaa-ajan 38,5 18,4 36,0 11,6 Monta syytä 1,0 1,6 Yhteensä 93,5 39,3

29 NORJA / kesä Saapuneet asuinalueittain Eniten Suomeen saapui norjalaisia Pohjois-Norjasta (55.700) määrän noustessa hieman edelliskesästä. Toiseksi eniten, mutta selvästi vuoden takaista vähemmän, saapui Suur-Oslon alueelta (33.900). Myös Norjan eteläosasta (11.500) tultiin aiempaa vähemmän Suomeen, kun taas maan länsirannikolta (17.000) ja Keski-Norjasta (12.600) ilu maahamme lisääntyi. Lentäen ja meritse saapuneista lähes puolet oli Suur-Oslon alueelta. Sen sijaan maitse tulleista 80 % tuli luonnollisesti Pohjois-Norjasta (55.700). Myös Keski- Norjasta tulleista suurin osa saapui maitse. Länsirannikolta tulleet saapuivat sen sijaan suurimmaksi osaksi lentäen. Suur-Oslo Norjan eteläosa Länsirannikko Lähtöalue Yhteensä Lentäen Laivalla Maitse Yhteensä 133,1 45,2 17,9 69,8 Suur-Oslo (1) 33,9 21,4 8,8 3,7 Norjan eteläosa (2) 11,5 6,0 3,3 2,2 Länsirannikko (3) 17,0 13,0 2,4 1,6 Keski-Norja (4) 12,6 3,8 2,1 6,6 Pohjois-Norja (5) 58,1 1,0 1,3 55,7 Saapuneet asuinalueittain 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 Keski-Norja lla olleita tuli eniten Länsirannikolta. Aiemmin Suur-Oslo oli työlaisten selvästi tärkein lähtöalue. Tuttavatai sukulaisvierailijoista yli puolet tulikin Pohjois-Norja Oslosta. Muille vapaa-ajanmatkoille tultiin sen sijaan yleisimmin (24.500) Pohjois-Norjasta. Tuttava tai vapaaajan Myös kauttakulkuilijat Lähtöalue Monta syytä tulivat enimmäkseen Yhteensä 14,2 11,5 56,9 47,6 2,8 Pohjois-Norjasta. Suur-Oslo (1) 3,4 6,7 16,0 6,8 1,1 Norjan eteläosa (2) 1,3 0,8 7,0 2,2 0,2 Länsirannikko (3) 5,9 0,3 6,6 3,5 0,5 Saapuneet Keski-Norja (4) 3,1 0,2 2,8 6,2 0,3 ikäryhmittäin Pohjois-Norja (5) 0,5 3,5 24,5 28,9 0,7 Norjasta saapuneiden ajan Tuttava tai vapaa- keski-ikä (40,9 vuotta) oli Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen hieman edelliskesän tasoa (40,1 vuotta) korkeampi. Määrällisesti suurin ikäryhmä oli Yhteensä ,8 8,0 13,2 25,5 93,5 4,2 10,6 19,9 39,3 3,8 2,6 5,6 14,1 0,0 2,7 2,1 11,5 0,2 0,5 4,7 56,8 5,6 3,4 10,1 50,2 2,2 6,5 8,6 vuotiaiden joukko ,2 22,3 11,9 3,0 1,0 17,8 12,4 (34.200) määrän edelleen ,0 20,9 8,1 2,4 3,5 9,7 13,3 noustessa jonkin verran ,8 12,0 5,8 3,9 1,3 8,0 4,7 aiemmista kesistä. Myös ,0 3,0 1,0 0,0 0,2 1,3 2,4 ikäryhmiin vuotta ja 75-1,1 0,6 0,5 0,0 0,1 0,9 0, vuotta kuuluneiden keski-ikä 40,9 42,5 38,0 41,6 42,2 38,9 43,5 määrät lisääntyivät edelliskesästä. Sen sijaan vanhimpiin ikäryhmiin (55- vuotta) kuuluneiden määrät Saapuneet (1000) ikäryhmittäin laskivat ja lasten (alle 15 vuotta) lukumäärän pysyessä ennallaan. 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Miesten keski-ikä (42,5 vuotta) oli selvästi 0-14 korkeampi kuin naisten (38,0 vuotta). Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna kauttakulkulla (43,5 vuotta) ja tuttava- tai lla olleilla (42,2 vuotta) keski-ikä oli korkein ja muulla vapaa-ajan lla olleilla alhaisin (38,9 vuotta) Aiemmat käyntikerrat Suomessa Norjasta tulleista oli ensi kertaa Suomessa. Kerran aiemmin käyneitä oli ja kaksi tai kolme kertaa käyneitä Keskimäärin Norjasta saapuneet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin 2,3 kertaa

30 NORJA / kesä Saapuneiden seura Lähes kolme neljästä Norjasta tulleesta (86.600) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa. Näistä :lla oli myös lapsia mukana. Määrät nousivat selvästi edelliskesästä. Sen sijaan yksin saapuneita tuli vuoden takaista vähemmän eli Kesällä 2002 ystävien tai työtovereiden kanssa saapuneet olivat omina ryhminään. Sen jälkeen ne kuuluvat muuhun seuraan. Matkakohteet Suomessa Norjalaisten suosituin kohde Suomessa oli Länsi-Suomi + Pohjanmaa (26.600), vaikka määrät vähenivätkin selvästi edelliskesästä. Helsinkiin kohdistui a eli jonkin verran vuoden takaista vähemmän (kesällä käsitteenä oli pääkaupunkiseutu ). Lappi oli kolmanneksi suosituin kohde (7.800). Läpikulkulla (ei kohdetta) oli norjalaista. Työajan matkoista yli puolet Monta kohdetta 0,0 0,1 1,2 0,6 1,9 (7.900) suuntautui Helsinkiin ja Ei kohdetta 0,2 0,0 0,9 47,7 48,8 pääkaupunki oli myös tuttava- YHTEENSÄ 14,2 11,5 56,9 50,3 132,9 tai sukulaisvierailijoiden suosituin kohde. vapaa-ajan t tehtiin Matkakohteet Suomessa useimmin Länsi-Suomeen + Pohjanmaalle (26.600). 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 Pääkaupunkiseutu / Yöpyneiden määrä Helsinki Norjalaisista runsaat 70 % (94.600) yöpyi Suomessa. Määrä pieneni edelliskesästä runsaalla 7.000:lla. Päiväkävijöitä oli eli kesää 2004 enemmän. Päiväkävijöiden osuus oli suurin Keski-Norjasta tulleiden kohdalla (66 %), mutta määrällisesti päiväkävijöitä tuli eniten Pohjois-Norjasta (17.000). Norjalaisten viipymä (3,2 yötä) oli edelliskesää (4,5 yötä) lyhyempi. Norjasta saapuneiden Suomen kansalaisten viipymä oli huomattavasti pidempi eli keskimäärin 11,0 yötä. Jos Norjan suomalaiset jätetään luvuista pois, tulee norjalaisten keskiviipymäksi Suomessa 2,7 yötä. Yöpyneistä yli kolmannes (29.400) viipyi Suomessa vain yhden yön. Määrä kuten myös 2-4 yötä viipyneiden luku kasvoi edelliskesästä. Merkittävimmin vähenivät 5-7 yötä viipyneiden määrät. Myös 2-3 viikkoa oleskelleita oli aiempaa vähäisempi määrä. Lähtöalue Yöpyneet Päiväkävijät Päiväkävijöiden osuus Yhteensä 94,6 38,5 28,9 % Suur-Oslo (1) 25,5 8,4 24,8 % Norjan eteläosa (2) 8,5 3,0 26,1 % Länsirannikko (3) 15,2 1,8 10,6 % Keski-Norja (4) 4,3 8,3 65,9 % Pohjois-Norja (5) 41,1 17,0 29,3 % Yksin Perhe, ei lapsia Perhe, lapsia Ystävät Työtoverit seura Useita edellisestä Saapuneiden (1000) seura 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 Matkakohteet Suomessa Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Helsinki 7,9 5,1 11,1 0,2 24,3 Uusimaa + Kymenlaakso 1,1 1,0 3,6 0,6 6,3 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 0,5 1,9 23,8 0,4 26,6 Häme + Keski-Suomi 1,0 0,1 2,5 0,0 3,7 Järvi-Suomi + Kainuu 0,0 0,5 2,9 0,4 3,8 Lappi 0,2 1,1 6,2 0,3 7,8 Kaksi kohdetta 3,3 1,5 4,7 0,2 9,7 Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yötä Viipym ä Suomessa 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0

31 NORJA / kesä Hotellimajoitus oli norjalaisten suosituin ( yöpynyttä) majoitusmuoto Suomessa. Leirintäaluetta käytettiin myös paljon ( yöpynyttä), vaikka yöpymismäärä pienenikin lähes :lla edelliskesästä. Pohjanmaan rannikon muutamien suurten leirintäalueiden norjalaisyöpymisten määrä väheni myös majoitustilastoissa. Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyi norjalaista. lla olleet käyttivät majoitusmuotonaan lähes yksinomaan hotellia, mutta myös vapaa-ajan ilijat käyttivät nyt hotellia enemmän kuin leirintäaluetta. Tuttava- tai lla olleista vajaa puolet myös yöpyi näiden luona. Maksullista majoitusta käytti yöpyneistä runsaat 85 % (80.900). Yöpymisten määrä Norjalaisten kokonaisyöpymismäärä oli kesällä 2005 Manner-Suomessa eli yli yöpymistä vähemmän kuin kesällä Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Norjassa asuville kesällä 2005 kaikkiaan yöpymistä (pl. Ahvenanmaa), joka on runsaat vähemmän kuin edelliskesänä. Vapaa-ajan ilijat viipyivät Suomessa pisimpään eli viisi yötä. laisten viipymä oli selvästi lyhyempi eli keskimäärin 2,3 yötä ja kaikkein lyhimpään Suomessa viipyivät muilla matkoilla olleet eli kauttakulkuilijat viipymän ollessa vain 0.9 yötä useimpien ollessa ainoastaan päiväkävijöitä. lla olleiden yöpymismäärä oli eli lähes sama kuin edelliskesänä. lla olleiden yöpymismäärä (55.700) pieneni selvästi eli lähes :lla. Kaikkein suurin vähennys kohdistui kuitenkin muiden vapaa-ajan ilijoiden yöpymisiin ( ) määrän pudotessa runsaalla :lla vuoden takaisesta, jolloin se tosin oli muita vertailukesiä suurempi. Muilla matkoilla olleiden yöpymismäärä (44.100) pieneni myös jonkin verran. Norjan suomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli 17 % (71.700) eli norjalaisten osuudeksi yöpymisistä jäi Sekin on yli vähemmän kuin kesällä Majoitusmuodoittain tarkasteltuna norjalaisille kertyi eniten yöpymisiä ( ) hotelleissa muun maksullisen majoituksen eli lähinnä leirintäalueiden saadessa yöpymistä. Hotelliyöpymisten määrä kasvoi muun maksullisen majoituksen pienentyessä merkittävästi. Tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneita yöpymisiä kertyi , missä on vähennystä edelliskesästä vapaa-ajan Yhteensä Ei yöpymistä 3,0 0,5 5,6 29,4 38,5 Yhteensä 11,3 11,0 51,3 20,8 94,4 Hotelli, motelli 10,8 4,0 22,7 6,3 43,8 Retkeilymaja 0,0 0,0 1,6 0,4 2,0 Leirintäalue 0,0 0,0 13,3 7,4 20,7 Maaseutumajoitus 0,0 0,1 0,2 0,0 0,3 Tuttavat, sukulaiset 0,1 5,0 5,6 1,3 12,0 Oma asunto/mökki 0,1 0,0 1,3 0,1 1,5 Työnantajan asunto 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 majoitus 0,3 0,1 0,9 4,0 5,3 Monta majoitusta 0,0 1,8 5,7 1,3 8,8 vapaaajan Yhteensä Saapumiset 14,3 11,5 56,9 50,3 133,0 Öitä keskimäärin 2,3 4,9 5,0 0,9 3,2 Yöpymisiä yhteensä 32,6 55,7 287,1 44,1 419,5 Hotelli, motelli maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton Monta majoitusta Saapumiset 43,8 23,2 12,1 6,9 8,8 Öitä keskimäärin 2,8 4,8 6,8 4,0 8,6 Yöpymisiä yhteensä 123,2 110,9 82,2 27,3 75,8 M uu vapaa-ajan Hotelli M uu maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton M onta majoitusta Yöpymiset (1000) n tarkoituksen mukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 400,0 450,0 Yöpym iset (1000) m ajoitusmuodon mukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0

32 NORJA / kesä Rahan käyttö Matkaa kohti norjalaiset käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 220 eli vähemmän kuin kesällä 2004 (264 ). Päivää kohti laskettu kulutus (53 ) kuitenkin nousi melko selvästi (40,70 kesällä 2004). lla olleet kuluttivat a kohti (417 ) yli sata euroa vapaa-ajan ilijoita enemmän. Päiväkohtainen kulutus oli työlaisilla (127 ) yli kaksinkertainen vapaa-ajan ilijoihin verrattuna. Eniten Norjasta tulleet käyttivät rahaa ostoksiin (66 / ). Lähes yhtä paljon meni majoituksen (61 ) ja ravintoloihin (54 ). Norjalaisilta saatu ilutulo oli yhteensä 29,3 milj. eli neljä miljoonaa euroa vähemmän kuin edelliskesänä (33,3 milj. ). Eniten tästä tuli vapaa-ajan ilijoilta (17,0 milj. ) tulon kuitenkin jäädessä runsaat kolme miljoonaa vuoden takaista pienemmäksi. Myös työlla olleilta saatu tulo (5,9 milj. ) pieneni tuttava- tai sukulaisvierailijoiden jättäessä saman verran (3,5 milj. ) kuin edelliskesänä. M uu vapaa-ajan Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Norjasta tulleista ilmoitti Suomea koskevien mainosten ja esitteiden vaikuttaneen päätökseen tulla Suomeen. Internetistä saatu Suomi-tietous vaikutti myös merkittävästi ( ilijaa). Suomea koskevien artikkelien, kirjojen, radio- tai TV-ohjelmien merkitys päätöksessä jäi selvästi pienemmäksi (7.300 saapunutta). Oma aiempi kokemus (46.300) ja toisaalta ystävien tai sukulaisten suositus ( matkustajaa) merkitsivät päätöksessä kuitenkin mediaa ja markkinointia enemmän. Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 8,2 miljoonaa. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty päiväkävijöille, työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Matkaa kohti (EUR): 220,00 Päivää kohti (EUR): 53,00 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 27,00 Päiväkävijät 27,00 417,00 127,00 309,00 53,00 vapaa-ajan 299,00 vapaa-ajan 50,00 55,00 29,00 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 4,00 Esimaksut 0,90 Majoitus 61,00 Majoitus 14,60 Ravintolat 54,00 Ravintolat 12,90 Bensiini 20,00 Bensiini 4,90 Ostokset 66,00 Ostokset 15,90 Taksi 5,00 Taksi 1,30 kulutus 11,00 kulutus 2,60 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 364,00 Hotelli, motelli 95,20 maksullinen 208,00 maksullinen 35,80 majoitus 272,00 majoitus 35,40 Matkatoimiston suositukset Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Luontoaktiviteettien harrastaminen Norjassa asuvista 19 % (25.300) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotakin ulkoilmaaktiviteettia. Eniten harrastettiin uintia ja pyöräreiteillä pyöräilyä (8.000 harrastajaa kummallakin). Juoksua, hölkkää tai lenkkeilyä ilmoitti harrastaneensa Norjasta tullutta. Muiden aktiviteettien harrastus jäi vielä vähäisemmäksi. Luontoaktiviteetit 19 % 25,3 Urheilukalastus 2 % 2,7 Vaellus (yli 3 tuntia) 0 % 0,0 Kanoottiretkeily, koskenlasku 0 % 0,0 Golf, minigolf 2 % 2,7 Pyöräilyä pyöräreiteillä 6 % 8,0 Järjestyt pyöräretket 0 % 0,0 Ratsastus 0 % 0,0 Uinti 6 % 8,0 Kävely, sauvakävely, ulkoilu 0 % 0,0 Juoksu, hölkkä, lenkkeily 3 % 4,0 Soutu, melonta 0 % 0,0 Veneily, purjehdus, vesihiihto 1 % 1,3 Käynnit kulttuurikohteissa Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TV-ohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä Käynnit kulttuurikohteissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 15 % 19,9 Museoissa tai taidenäyttelyissä 10 % 13,3 Klassisessa konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 5 % 6,6 ssa konsertissa tai festivaaleilla 16 % 21,3 Norjassa asuvista 16 % (21.300) ilmoitti käyneensä muissa kuin klassisen musiikin konserteissa tai festivaaleilla. Kirkoissa tai linnoissa käyneitä oli lähes yhtä paljon (19.900). Museoissa tai taidenäyttelyissä kävi joka kymmenes eli

33 NORJA / kesä MEK / Oslo: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Norjalaiset perheet vaihtoivat kesän 2005 autokierton lentoksi lähinnä Etelä-Eurooppaan. Norjassa perhekohteiksi profiloituneet FinWestin alue (Pohjois-Norja) ja Varsinais-Suomi kärsivät pahasti lentoliikenteen vallankumouksesta Norjassa. Näillä alueilla norjalaisten majoitusvuorokaudet ovat vähentyneet noin viidenneksellä. Norjan lentoliikenteen vapauduttua SASin hegemonia murtui ja markkinat avautuivat uusille kilpailijoille ja ns. halpalentoyhtiöille. Erittäin halvat kotimaanlennot ja mittava suorien ulkomaanlentojen tarjonta uusiin kaupunkikohteisiin lisäsi norjalaisten lentointoa. Avinorin (Norjan ilmailulaitos) kesän tilastot vahvistavat tämän, sillä ulkomaanliikenne esim. Bodøn ja Tromsön lentokentiltä kasvoi 50-90% edelliseen kesään verrattuna. Norjassa omatoimit lisääntyvät. Matkat räätälöidään itse, kaikki palvelut varataan suoraan tuottajilta internetin kautta saatavan tiedon perusteella. Online-varausten merkitys korostuu näin entisestään. Suomalaisten yritysten on panostettava erityisesti kotisivujen toimivuuteen ja kieliversioihin sekä kehitettävä online-varausmahdollisuutta. Norjalaiset toimistot ja njärjestäjät eivät juurikaan välitä tai paketoi matkoja Suomeen.

34 VIRO ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Virossa asuvia saapui Suomeen (pl. Ahvenanmaa) kesällä 2005 kaikkiaan eli runsaat enemmän kuin edelliskesänä ( ). Saapuneista 2 % (4.000) oli Suomen kansalaisia. Lähes kaikki ( ) saapuivat laivalla määrän noustessa edelliskesästä lähes :lla. Myös lentäen (17.600) ja maitse (6.700) tulleita oli aiempaa enemmän. Saapuneiden lisäys painottui vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) ja työlaisiin, joita oli nyt jo Vapaa-ajan ilijoiden luku oli lähes yhtä suuri (68.700). lle tuli eli jonkin verran aiempaa enemmän. Sen sijaan muulla lla olleiden (pääasiassa kauttakulkuilijoita) lukumäärä jatkoi laskuaan. Myös monta syytä lleen ilmoittaneita tuli vuoden takaista vähemmän. Virolaisista oli pakettilla luvun yli kolminkertaistuessa edelliskesästä. Käytännössä kaikki t suuntautuivat ainoastaan Suomeen. Matkojen keskihinta lähes kaksinkertaistui edelliskesästä ja oli 267 EUR ja päivää kohti laskettuna 46 EUR. YHTEENSÄ 197,9 69,4 Kongressi, seminaari 2,0 Työhön liittyvä opiskelu 2,1 Insentiivi 0,0 Messut ja myyntinäyttelyt 1,4 työ 63,9 34,7 Tuttavavierailu 25,2 Sukulaisvierailu 9,5 vapaa-ajan 68,7 Ostokset 3,5 Ulkoilma-aktiviteetit 0,9 vapaa-ajan 64,3 Risteily 0,0 Monen maan kierto 0,0 17,2 Opiskelu 0,7 Kauttakulku 16,4 syy 0,1 Monta syytä 7,9 + vapaa-aika 1,5 + sukulaiset tai tuttavat 0,1 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 4,1 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 1,8 yhdistelmä 0,4 Lentäen Laivalla Maitse Saapum iset (1000) liikennem uodoittain 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 Saapumiset (1000) n tarkoituksen mukaan M uu vapaa-ajan M onta syytä 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 Pakettimatkojen määrä (1000) 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan Saapuneet sukupuolen mukaan Virosta tulleista 63,5 % ( ) oli miehiä. lla olleista 82 % oli miehiä ja myös vapaa-ajan ilijoissa miehet olivat enemmistönä. Ainoastaan kauttakulkulla olleissa kirjattiin niukka naisenemmistö. Kesään 2004 verrattuna miesten osuus saapuneista nousi. miehiä naisia 56,7 12,7 19,3 15,4 vapaa-ajan 36,0 32,7 8,4 8,8 Monta syytä 5,2 2,7 Yhteensä 125,6 72,3

35 VIRO / kesä Saapuneet ikäryhmittäin Virosta saapuneiden keski-ikä (34,8 vuotta) oli lähes kaksi vuotta edelliskesää ,4 33,1 64,0 53,7 7,5 21,1 42,3 31,7 8,9 12,0 21,7 22,0 0,0 7,7 26,1 22,8 4,5 5,6 12,6 5,1 8,7 17,5 18,4 17,4 3,3 2,3 7,0 8,4 (36,5 vuotta) alhaisempi. Määrällisesti ,2 5,5 1,7 2,9 0,6 2,3 1, ,4 14,3 5,1 9,6 2,8 4,3 2,7 suurin ikäryhmä oli ,1 3,2 0,9 0,3 3,6 0,2 0, vuotta (64.000) 75-0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 määrän kasvaessa Keski-ikä 34,8 35,5 33,0 36,0 34,2 32,6 35,9 voimakkaasti vuoden takaisesta. Myös vuotiaita tuli selvästi aiempaa enemmän (53.700). Saapuneet (1000) ikäryhmittäin Samoin lisääntyi lasten (0-14 vuotta) määrä (16.400). Muissa ikäryhmissä 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 muutokset olivat selvästi pienempiä Miesten keski-ikä (35,5 vuotta) oli 2,5 vuotta naisten keski-ikää (33,0 vuotta) korkeampi. lla olleet olivat hieman keskimääräistä vanhempia (36,0 vuotta) muiden vapaa-ajan ilijoiden ollessa nuorimpia (32,6 vuot- ta) Aiemmat käyntikerrat Suomessa Virolaisista oli ensi kertaa Suomessa. Yhden tai kaksi kertaa oli käynyt Suomessa virolaista. Keskimäärin Virosta saapuneet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin 11,6 kertaa. Saapuneiden seura Virosta tulleista runsas neljännes (51.600) saapui Suomeen yksin. Määrä pieneni lähes :lla edelliskesästä. Perheen kanssa saapuneiden määrä (67.600) nousi selvästi ja lapsia oli mukana entistä useammalla (55.400). Kesällä 2002 ystävien tai työtovereiden kanssa saapuneet olivat omina ryhminään. Sen jälkeen ne kuuluvat muuhun seuraan. Tähän ryhmään kuuluvien määrä kasvoikin selvästi ja työlla olleiden määrän kasvun perusteella kyse lienee yleensä työtovereista. vapaaajan Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Yhteensä 197,9 125,6 72,3 69,4 34,8 68,8 25, Yksin Perhe, ei lapsia Perhe, lapsia Ystävät Työtoverit Saapuneiden (1000) m atkaseura 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 Matkakohteet Suomessa Virolaisten ylivoimaisesti suosituin kohde Suomessa kesällä 2005 oli Helsinki ( kävijää) määrän kasvaessa hieman edelliskesän tasosta. Toiseksi suosituimmaksi kohdealueeksi nousi Häme + Keski-Suomi sinne kohdistuneiden matkojen (31.500) määrän yli kaksinkertaistuessa vuoden takaisesta. Lähes yhtä usein matkojen kohteena oli Uusimaa + Kymenlaakso (31.100) ja myös siellä kirjattiin kasvua. Järvi-Suomi + Kainuu sekä Lappi olivat suosiossa vähäisempiä, mutta myös siellä oli kasvua. Työajan matkoja kohdistui eniten (14.600) Helsinkiin, mutta paljon myös muualle maan etelä- ja länsiosiin. Tuttava- tai jen kohteet olivat yleensä Etelä-Suomessa muiden vapaa-ajan matkojen kohdistuessa useimmin joko Helsinkiin tai Hämeeseen + Keski-Suomeen. M uu seura Useita edellisestä Pääkaupunkiseutu / Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Matkakohteet Suomessa 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0

36 VIRO / kesä Matkakohteet Suomessa Tuttava tai vapaa-ajan Yhteensä Helsinki 25,7 12,3 20,6 4,8 63,4 Uusimaa + Kymenlaakso 14,6 8,0 7,4 1,0 31,1 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 10,2 3,1 7,5 1,2 21,9 Häme + Keski-Suomi 8,2 2,7 20,0 0,6 31,5 Järvi-Suomi + Kainuu 2,9 1,1 3,6 0,4 8,0 Lappi 2,3 0,0 1,7 0,0 4,1 Kaksi kohdetta 3,9 7,3 4,5 0,2 15,9 Monta kohdetta 1,3 0,2 1,9 0,2 3,6 Ei kohdetta 0,2 0,0 1,6 16,6 18,4 YHTEENSÄ 69,4 34,7 68,7 25,1 198,0 Yöpyneiden määrä Viipym ä Suom essa Virolaisista lähes 80 % ( ) yöpyi Suomessa. Määrä nousi edelliskesästä lähes :lla. Päiväkävijöiden määrä (42.500) sen sijaan pieneni noin 5.000:lla. Ei yöpymistä 1 yö Virolaisten viipymä (5,8 yötä) nousi hieman edelliskesästä (5,5 yötä). Virosta saapuneiden Suomen kansalaisten viipymä oli suunnilleen yhtä pitkä, joten suomalaisten poistaminen ei vaikuttanut viipymään. Yöpyneistä yli puolet (86.500) viipyi Suomessa yhdestä neljään yöhön. Määrät olivat kasvussa. Toisaalta 1-2 viikkoa yöpyneiden määrä kasvoi voimakkaasti entisestään ja näitä oli nyt jo Virolaiset yöpyivät eniten (65.200) tuttavien tai sukulaisten luona määrän kasvaessa :lla. Työnantajan asunto (30.400) nousi hotellin (15.800) ohi toiseksi suosituimmaksi majoitusmuodoksi. Leirintäalueilla yöpyi virolaista. Yöpyneistä virolaisista runsaat 30 % käytti maksullista majoitusta. Lähes puolet työlla olleista yöpyi työnantajan tarjoamassa asunnossa ( yöpynyttä) määrän yli kaksinkertaistuessa edelliskesästä. Tuttavien tai sukulaisten takia tulleet myös majoittuivat lähes aina näiden luona ( yöpynyttä). Muidenkin vapaa-ajan ilijoiden suosiossa olivat tuttavat tai sukulaiset ( yöpyjää). Yöpymisten määrä Virolaisten kokonaisyöpymismäärä oli kesällä eli lähes suurempi kuin edelliskesänä ( ). Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Virossa asuville kesällä 2005 yhteensä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa), joka oli noin enemmän kuin edelliskesänä. lla olleet viipyivät Suomessa kauimmin eli 8,9 yötä. lla olleiden viipymä oli aiempaa lyhyempi eli 5,3 yötä ja muiden vapaa-ajan ilijoiden vielä sitäkin lyhyempi eli 4,6 yötä. Eniten yöpymisiä kirjattiin työlla olleille ( ) ja toiseksi eniten muulla vapaa-ajan lla olleille ( ). Määrät lisääntyivät selvästi edelliskesästä. Sen sijaan tuttava- tai lla olleiden yöpymismäärä ( ) pieneni. 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yötä 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 vapaa-ajan Yhteensä Ei yöpymistä 9,9 2,1 14,0 16,4 42,4 Yhteensä 59,6 32,5 54,6 8,8 155,5 Hotelli, motelli 8,7 0,2 5,3 1,6 15,8 Retkeilymaja 1,6 0,0 2,5 0,1 4,2 Leirintäalue 0,8 0,0 9,6 0,8 11,2 Maaseutumajoitus 0,6 0,0 2,5 0,0 3,1 Tuttavat, sukulaiset 8,8 30,4 21,7 4,3 65,2 Oma asunto/mökki 6,9 1,1 3,3 1,1 12,4 Työnantajan asunto 28,9 0,5 0,8 0,2 30,4 majoitus 2,9 0,0 7,8 0,5 11,2 Monta majoitusta 0,4 0,3 1,1 0,2 2,0 vapaaajan Yhteensä Saapumiset 69,3 34,6 68,8 25,1 197,8 Öitä keskimäärin 8,9 5,3 4,6 1,3 5,8 Yöpymisiä yhteensä 621,2 184,1 313,4 33,6 1152,3 Hotelli, motelli maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton Saapumiset 15,9 18,5 65,2 54,0 Öitä keskimäärin 3,6 6,0 5,8 11,0 Yöpymisiä yhteensä 56,4 109,9 376,7 590,9 M uu vapaa-ajan Yöpymiset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 700,0

37 VIRO / kesä Viron suomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli 2,1 % (23.900) eli virolaisten osuudeksi yöpymisistä jäi Majoitusmuodoittain tarkasteltuna yli puolet yöpymisistä ( ) kirjattiin muussa maksuttomassa majoituksessa (esim. työnantajan asunto) luvun kasvaessa voimakkaasti aiemmista kesistä. Tuttavien tai sukulaisten luona ( ) yöpymisiä kirjattiin sama määrä kuin vuotta aikaisemmin. Hotelliyöpymisten määrä (56.400) pieneni muun maksullisen majoituksen käytön ( yöpymistä) kasvaessa. Rahan käyttö Matkaa kohti virolaiset käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 161 eli vähemmän kuin kesällä 2004 (195 ). Päivää kohti laskettu kulutus (23,80 ) sen sijaan nousi (19.80 kesällä 2004). lla olleet käyttivät rahaa a kohti (201 ) jonkin verran enemmän kuin vapaa-ajan ilijat, mutta alle puolet edelliskesän kulutuksesta. Päivää kohti lyhyemmän ajan Suomessa viipyneet vapaa-ajan ilijat (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) käyttivät rahaa (33 ) selvästi työlaisia enemmän. Päiväkävijöiden rahan käyttö oli tosin vielä suurempaa eli 44. Ylivoimaisesti eniten Virosta tulleet käyttivät rahaa ostoksiin (70 / ). Ravintoloihin kului 30 ja majoitukseen ainoastaan 17 a kohti Virolaisilta kesällä 2005 saatu ilutulo oli yhteensä 31,9 milj. eli suunnilleen sama kuin vuotta aiemmin. laisten jättämä ilutulo oli 13,9 milj. eli oleellisesti edelliskesää pienempi vapaaajan ilijoiden (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) saadun ilutulon (12,5 milj. ) noustessa oleellisesti aiempien kesien tasosta. Myös tuttava- tai sukulaisvierailijoilta jäi hieman aiempaa enemmän rahaa maahamme. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Virolaisista ilmoitti internetistä saadun Suomi-tietouden vaikuttaneen päätökseen. Matkamessujen ja muiden tapahtumien kertoi virolaista vaikuttaneen päätökseen lomailla Suomessa. Omat aikaisemmat kokemukset (40.600) sekä ystävien tai sukulaisten suositukset (30.600) olivat kuitenkin selvästi markkinointitoimia ja mediaa merkittävämmät vaikuttimet. Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 1,7 milj.. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty päiväkävijöille, työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Hotelli M uu maksullinen Tuttavat tai sukulaiset M uu maksuton M onta majoitusta Yöpym iset (1000) m ajoitusm uodon mukaan 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 700,0 Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan M uu vapaa-ajan 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Matkaa kohti (EUR): 161,00 Päivää kohti (EUR): 23,80 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 44,00 Päiväkävijät 44,00 201,00 20,00 112,00 18,00 vapaa-ajan 182,00 vapaa-ajan 33,00 60,00 26,00 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 5,00 Esimaksut 0,80 Majoitus 17,00 Majoitus 2,60 Ravintolat 30,00 Ravintolat 4,40 Bensiini 17,00 Bensiini 2,60 Ostokset 70,00 Ostokset 10,30 Taksi 2,00 Taksi 0,40 kulutus 19,00 kulutus 2,90 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 0,00 Hotelli, motelli 0,00 maksullinen 166,00 maksullinen 25,40 majoitus 172,00 majoitus 18,80 Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TVohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ystävien tai sukulaisten suositus Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä

38 VIRO / kesä Käynnit kulttuurikohteissa Virossa asuvista 21 % (41.600) ilmoitti käyneensä nsa aikana kirkoissa tai linnoissa museoiden tai taidenäyttelyiden suosion ollessa hieman pienemmän (17 %, ). Klassisen musiikin tapahtumat kiinnostivat melko vähän (9.900) mutta muissa konserteissa ja festivaaleilla ilmoitti käyneensä peräti virolaista. Luontoaktiviteettien harrastaminen Virossa asuvista 19 % (37.600) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotakin ulkoilma-aktiviteettia. Eniten harrastettiin pyöräilyä pyöräreiteillä (9.900). Urheilukalastus (7.900) ja vaeltaminen (7.900) olivat seuraavaksi suosituimpia harrastuksia. Käynnit kulttuurikohteissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 21 % 41,6 Museoissa tai taidenäyttelyissä 17 % 33,6 Klassisessa konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 5 % 9,9 ssa konsertissa tai festivaaleilla 18 % 35,6 Luontoaktiviteetit 19 % 37,6 Urheilukalastus 4 % 7,9 Vaellus (yli 3 tuntia) 4 % 7,9 Kanoottiretkeily, koskenlasku 1 % 2,0 Golf, minigolf 1 % 2,0 Pyöräilyä pyöräreiteillä 5 % 9,9 Järjestyt pyöräretket 0 % 0,0 Ratsastus 0 % 0,0 Uinti 2 % 4,0 Kävely, sauvakävely, ulkoilu 0 % 0,0 Juoksu, hölkkä, lenkkeily 3 % 5,9 Soutu, melonta 0 % 0,0 Veneily, purjehdus, vesihiihto 1 % 2,0 MEK / Tallinna: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Viron liittyminen Euroopan Unioniin on piristänyt virolaisten ulkomaan ilua, sekä työ- että vapaaajan matkustusta. Trendi jatkui myös kesällä Pakettimatkojen kokonaismäärä Suomeen jopa kolminkertaistui ja matkojen keskihinta lähes kaksinkertaistui. Huomattavassa kasvussa ovat sekä matkustajamäärät, kokonaisyöpymiset että rekisteröidyt majoitusvuorokaudet. KESÄTUOTTEET JA MARKKINOINTI Kiertoilu lähimaissa ja koko Euroopassa omalla tai vuokra-autolla on Virossa yksi tärkeimmistä ilutrendeistä. Kiertot ovat omatoimimatkoja, jotka suunnitellaan internetin tai esitemateriaalin avulla. Virolaiset ovat Euroopan mittakaavassa erittäin ahkeria netin käyttäjiä. Suomalainen järvi- ja saaristoluonto kiinnostavat virolaisia aina. Virossa ei ole vieläkään merkittäviä perheiluun sopivia kohteita ja oikeilla toimenpiteillä on ollut mahdollista houkutella virolaisperheitä matkustamaan todelliselle perhelomalle kesäiseen Suomeen. Perhelomakin on usein kierto, jonka aikana vieraillaan muutamassa perhekohteessa, nautitaan suomalaisista järvimaisemista ja kaupunkien kesätunnelmista. Virolaisten suosimat kylpylälomat sen sijan pidetään nyt kotimaassa, koska Viroon on valmistunut uusia, trendikkäitä ja hinnaltaan Suomea edullisempia kylpylöitä. Virolaiset ovat myös aktiivisia ulkoiluilmaharrastusten käyttäjiä. Pyöräily, vaellus ja kalastus ovat harrastuksista suosituimpia. MEK Tallinnan perinteistä pyöräilytapahtumaa Mitä kuuluu, Suomi? on ainakin parina seuraavana kesänä tarkoitus jatkaa kohdealueina Tampere ja Levi. Helsingin ja Tallinnan maantieteellinen läheisyys ja erittäin hyvät laivayhteydet ovat olleet edellytyksinä sille, että vuoden 2005 kesästä tuli ennätyksellinen myös virolaisten Helsinki - matkustuksessa. Laivayhtiöiden hotellipakettien laaja tarjonta on nostanut Helsingissä merkittävästi myös virolaisten rekisteröityjä yöpymisiä. Ryhmämatkoja tehdään Suomeen harvemmin, mutta monilla toimistoilla on koko Suomen kattavia bussiohjelmia suosituimpien ollessa Ahvenanmaan t ja Lapin ruskat. Ohjelmoituja bussiryhmämatkoja tilaavat koulut, yritykset, ammattiliitot ym. Perinteisillä pakettimatkoilla käydään Espanjassa, Turkissa, Kreikassa, Italiassa ja Kroatiassa. Matkat ovat enimmäkseen lentomatkoja. Kesäilun edistämistä varten tarvitsemme jatkuvasti kiertoiluesitteitä hyvine karttoineen, jossa hotellimajoituksen rinnalla tarjotaan myös muita majoitusvaihtoehtoja. Erittäin tärkeitä ovat myös vaellus- ja pyöräilykartat, joissa sekä reitit, nähtävyydet että majoitus- ja harrastusmahdollisuudet ovat hyvin esillä. Perheiden tarpeiden huomaaminen ja perheiluun sopivien tuotteiden kehittäminen yhteistyössä perhekohteiden kanssa on edelleen prioritteettimme. Uutiskirjeillä lähestymme mediaa ja ilualan ammattilaisia. Ne julkaistaan myös MEKin vironkielisillä kotisivuilla. Suomen infoiltojen tarkoitus on antaa toimistojen virkailijoille perusteellinen Suomen kesäilun infopaketti. Infopäivät järjestämme aina toukokuussa. Kuluttajamarkkinointi painottuu suoraan mediaan (printtimainonta, radio, internet)..

39 ISO-BRITANNIA ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Iso-Britanniassa asuvia saapui Suomeen kesällä eli vähemmän kuin edelliskesänä (70.200). Näistä 12 % (8.000) oli Suomen kansalaisia. Suurin osa (48.100) saapui lentäen. Laivalla tuli Lentäen saapuneiden määrä laski edelleen laivalla tulleiden määrän noustessa jonkin verran edelliskesästä. Iso-Britanniasta tulleista oli työlla eli vähemmän kuin vuotta aiemmin. Myös vapaa-ajan (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) lla olleita tuli hieman aiempaa vähemmän (24.300). Tuttava- tai lle saapuneissa (9.600) kirjattiin kuitenkin lievää nousua. Myös kauttakulkuilijoiden määrä (6.300) kääntyi nousuun. Briteistä 27 % (18.100) oli pakettilla. Määrä on suurempi kuin aiempina kesinä. Se kuitenkin johtui useaan maahan suuntautuneiden matkojen voimakkaasta kasvusta pelkästään Suomeen (11.700) suuntautuvien matkojen vähentyessä. Matkojen hinta oli 911 / ja 163 / päivä eli korkeampi kuin edelliskesänä. YHTEENSÄ 66,5 20,6 Kongressi, seminaari 1,8 Työhön liittyvä opiskelu 0,8 Insentiivi 0,0 Messut ja myyntinäyttelyt 0,1 työ 17,9 9,6 Tuttavavierailu 4,1 Sukulaisvierailu 5,5 vapaa-ajan 24,3 Ostokset 0,0 Ulkoilma-aktiviteetit 0,0 vapaa-ajan 23,7 Risteily 0,4 Monen maan kierto 0,2 6,4 Opiskelu 0,1 Kauttakulku 6,3 syy 0,0 Monta syytä 5,6 + vapaa-aika 0,1 + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 3,4 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 1,6 yhdistelmä 0,5 Lentäen Laivalla Maitse Saapumiset (1000) liikennem uodoittain 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 Saapumiset (1000) m atkan tarkoituksen mukaan M uu vapaa-ajan M o nta syytä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Pakettim atkojen määrä (1000) 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan Saapuneet sukupuolen mukaan Iso-Britanniasta tulleista 67 % (44.500) oli miehiä. Miehet olivat enemmistönä riippumatta n tarkoituksesta ja keskimääräistä enemmän heitä oli kauttakulkuilijoissa (92 %) ja työlla olleissa (71 %). sukulaisvierailijoissa miehiä oli keskimääräistä vähemmän eli 59 %. Kesään 2004 verrattuna miesten osuus kaikista saapuneista nousi jonkin verran. miehiä naisia 14,7 5,8 5,7 3,9 vapaa-ajan 15,4 8,9 5,9 0,8 Monta syytä 2,8 2,7 Yhteensä 44,5 22,1

40 ISO-BRITANNIA / kesä Saapuneet asuinalueittain Saapuneista edelliskesää useampi eli 43 % (28.800) tuli Suur-Lontoon alueelta. Toiseksi eniten ilijoita saapui Lontoosta länteen olevilta alueilta (alue 5 / ja alue 3 / 4.100). Myös alueelta 9 (Liverpool / Manchester) tuli melko paljon (4.000) matkustajia. Näitä kahdesta viime mainitusta tulleiden määrä kuitenkin pieneni. Lentäen saapuneissa Suur- Lontoosta lähteneiden osuus oli 48 % kaikista lentomatkustajista. Laivalla tulleissa Suur-Lontoossa asuvien osuus oli selvästi pienempi eli 31 %. lla olleista 41 % (8.500) tuli Suur-Lontoosta eli vähemmän kuin aikaisemmin. Paljon työlaisia tuli myös alueelta 5 (4.600). Saapuneet vapaa-ajan ilijat jakautuivat keskimääräistä tasaisemmin maan eri osiin, sillä tässä ryhmässä vain joka kolmas tuli Suur-Lontoosta. Saapuneet ikäryhmittäin Iso-Britanniasta saapuneiden keski-ikä (45,4 vuotta) oli yli neljä vuotta korkeampi kuin edelliskesänä (41,2 vuotta). Määrällisesti suurimmat ikäryhmät olivat vuotiaat (16.100) ja vuotiaat (14.400). Määrät tosin pienenivät selvästi edelliskesästä. Kasvussa olivat kaikkein nuorimpien (alle 25 vuotta) lukumäärä sekä erityisen selvästi vuotiaiden luku. Saapuneiden naisten keski-ikä oli 1,5 vuotta miesten keski-ikää korkeampi. lla olleet olivat keskimäärin nuorimpia (37,3 vuotta) ja myös työlla olleiden keski-ikä (42,0 vuotta) jäi merkittävästi alle keskiarvon. Selvästi vanhimpia olivat muulla vapaa-ajan lla olleet (48,7 vuotta). Lähtöalue Suur-Lontoo Alue 2 Alue 3 Alue 4 Alue 5 Alue 6 Alue 7 Alue 8 Alue 9 Alue 10 Alue 11 Wales Skotlanti Pohjois-Irlanti Saapuneet asuinalueittain 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 20,6 9,6 24,4 6,3 5,5 Suur-Lontoo 8,5 5,7 7,9 3,9 2,7 Alue 2 0,3 0,4 2,3 0,0 0,5 Alue 3 1,7 0,4 1,3 0,3 0,5 Alue 4 0,1 1,1 1,6 0,0 0,1 Alue 5 4,6 0,1 1,6 0,2 0,0 Alue 6 0,7 0,3 0,9 0,0 0,0 Alue 7 1,1 0,3 0,1 1,0 0,0 Alue 8 0,7 0,0 0,7 0,9 0,4 Alue 9 2,0 0,4 1,2 0,0 0,3 Alue 10 0,0 0,0 0,3 0,0 0,0 Alue 11 0,0 0,0 1,3 0,0 0,5 Wales 0,3 0,3 1,2 0,0 0,0 Skotlanti 0,6 0,6 3,5 0,0 0,5 Pohjois-Irlanti 0,0 0,0 0,5 0,0 0, Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin Yhteensä 66,4 28,8 3,4 4,1 2,8 6,5 1,9 2,5 2,8 4,0 0,3 1,8 1,8 5,2 0,5 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Aiemmat käyntikerrat Suomessa Briteistä oli Suomessa ensi kertaa. Yhdestä kolmeen kertaan aiemmin käyneitä oli yhteensä Keskimäärin Iso-Britanniasta tulleet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin 2,4 kertaa Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Tuttava tai vapaa-ajan Yhteensä 66,6 44,5 22,1 20,6 9,6 24,2 11, ,7 2,2 1,5 0,5 0,6 1,9 0, ,0 4,3 4,7 1,2 3,0 3,7 1, ,1 9,0 7,1 4,3 2,1 6,8 2, ,4 10,5 3,9 7,7 1,7 3,9 1, ,6 8,0 2,6 4,0 2,1 1,1 3, ,7 6,4 1,3 1,4 0,1 4,6 1, ,4 3,5 0,9 1,0 0,0 2,1 1,3 75-0,7 0,6 0,1 0,5 0,0 0,1 0,0 keski-ikä 45,4 44,8 46,3 42,0 37,3 48,7 46,5

41 ISO-BRITANNIA / kesä Saapuneiden seura Matkaseuran mukaan tarkasteltuna Iso- Britanniasta saapuneissa oli perheen kanssa matkustaneita Näistä 6.700:lla oli mukana myös lapsia. Määrät kuitenkin pienenivät hieman edelliskesästä. Myös yksin matkustaneita oli jonkin verran aiempaa vähemmän (21.400) ja samoin muussa seurassa tulleita oli vuoden takaista pienempi määrä (17.500). Kesällä 2002 ystävien tai työtovereiden kanssa saapuneet olivat omina ryhminään. Sen jälkeen ne kuuluvat muuhun seuraan. Matkakohteet Suomessa Yksin Perhe, ei lapsia Perhe, lapsia Ystävät Työtoverit M uu seura Saapuneiden (1000) m atkaseura 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 Briteistä vajaa puolet (31.100) kävi Suomen llaan vain Helsingissä. Määrä oli edelliskesiä (kesällä pääkaupunkiseutu) pienempi. Muista kohdealueista Häme + Keski-Suomi oli seuraavaksi suosituin kohdealue (7.300). Kiertoilijoita (vähintään kaksi kohdetta) oli myös melko paljon (8.000), mutta selvästi vähemmän kuin vuotta aiemmin. Yöpyneiden määrä Briteistä lähes 90 % (56.600) yöpyi Suomessa. Määrä kuitenkin pieneni lähes :lla edelliskesästä. Päiväkävijöiden määrä sen sijaan nousi yli 2.000:lla ja oli nyt Iso-Britanniasta tulleiden viipymä (5,0 yötä) oli hieman lyhyempi kuin edelliskesänä, jolloin se oli 5,4 yötä. Britanniasta saapuneiden Suomen kansalaisten viipymä oli oleellisesti pidempi eli keskimäärin 13,3 yötä. Jos Iso-Britannian suomalaiset jätetään luvuista pois, tulee brittien keskiviipymäksi Suomessa 3,8 yötä, mikä on sekin hivenen lyhyempi kuin edelliskesänä. Yöpyneistä 57 % (32.400) viipyi Suomessa vain yhdestä kolmeen yöhön. Vain yhden yön viipyneiden määrä pieneni, mutta kaksi yötä oleskelleiden luku kasvoi voimakkaasti. Selvässä laskussa olivat 1-2 viikkoa Suomessa oleskelleiden määrät. Hotellimajoitus oli brittien ylivoimaisesti suosituin ( yöpynyttä) majoitusmuoto Suomessa. Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyi yli 30 % (17.400) kaikista yöpyneistä. Hotellia käyttäneiden määrä pieneni, kun taas tuttavien tai sukulaisten luona yöpyi aiempaa useampi. Muiden majoitusmuotojen käyttö oli melko vähäistä. Maksullista majoitusta käytti yöpyneistä kaksi kolmesta (37.900). lla olleet käyttivät lähes yksinomaan hotellia majoittuessaan Suomessa. lla olleet yöpyivät myös useimmin näiden luona. Muista vapaa-ajan ilijoista lähes puolet (10.400) yöpyi hotellissa ja runsas neljännes tuttavien tai sukulaisten luona (5.900) Useita edellisestä Pääkaupunkiseutu / Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Matkakohteet Suomessa 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 Matkakohteet Suomessa Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Helsinki 9,2 3,8 14,9 3,2 31,1 Uusimaa + Kymenlaakso 1,4 0,9 0,8 0,0 3,1 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 3,4 0,2 2,0 0,5 6,1 Häme + Keski-Suomi 2,3 2,3 1,7 0,9 7,3 Järvi-Suomi + Kainuu 0,3 0,8 0,5 0,9 2,5 Lappi 0,6 0,0 1,1 0,0 1,7 Kaksi kohdetta 2,7 1,2 1,9 0,0 5,8 Monta kohdetta 0,6 0,4 1,1 0,1 2,2 Ei kohdetta 0,0 0,0 0,3 6,4 6,7 YHTEENSÄ 20,6 9,6 24,3 12,0 66,5 Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yötä Viipymä Suomessa 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0

42 ISO-BRITANNIA / kesä Yöpymisten määrä Iso-Britanniasta tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli kesällä eli noin pienempi kuin kesällä 2004 ( ). Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Iso- Britanniassa asuville kesällä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) eli runsaat edelliskesää vähemmän. Vapaa-ajan ilijat viipyivät Suomessa kauimmin eli keskimäärin 6,0 yötä. Viipymä oli sama tuttava- tai sukulaisvierailijoilla sekä muilla vapaa-ajan ilijoilla. laisten viipymä oli keskimäärin vain 3,3 yötä. Yöpymisistä 44 % ( ) kirjattiin muulla vapaa-ajan lla olleiden tiliin määrän kuitenkin edelleen vähentyessä. lla olleet yöpyivät kertaa ja työlla olleet kertaa. Iso-Britannian suomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli kolmannes ( ) eli brittien osuudeksi yöpymisistä jäi Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneita yöpymisiä kertyi eniten ( ) viipymän ollessa keskimäärin 7,4 yötä. Hotelliyöpymisten määräksi laskettiin ja muun maksullisen Hotellivieraat viipyivät maassa keskimäärin vain 2,9 yötä, kun taas muuta maksullista majoitusta (esim. maatilamajoitus) käyttäneet oleskelivat Suomessa keskimäärin neljä yötä. vapaa-ajan Yhteensä Ei yöpymistä 1,6 0,0 2,4 5,8 9,8 Yhteensä 18,9 9,7 21,9 6,2 56,7 Hotelli, motelli 18,0 0,8 10,4 1,7 30,9 Retkeilymaja 0,0 0,4 1,6 0,0 2,0 Leirintäalue 0,0 0,0 0,8 0,3 1,1 Maaseutumajoitus 0,0 0,0 0,7 0,0 0,7 Tuttavat, sukulaiset 0,5 7,2 5,9 4,0 17,6 Oma asunto/mökki 0,0 0,4 0,5 0,1 1,0 Työnantajan asunto 0,4 0,0 0,0 0,0 0,4 majoitus 0,0 0,0 0,2 0,1 0,3 Monta majoitusta 0,0 0,9 1,8 0,0 2,7 vapaaajan Yhteensä Saapumiset 20,6 9,6 24,3 12,0 66,5 Öitä keskimäärin 3,3 6,0 6,0 4,9 5,0 Yöpymisiä yhteensä 68,7 58,2 145,4 58,4 330,7 Hotelli, motelli maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton Monta majoitusta Saapumiset 30,9 3,9 17,4 1,6 2,9 Öitä keskimäärin 2,9 4,0 7,4 28,5 17,7 Yöpymisiä yhteensä 88,5 15,6 128,4 46,9 51,4 Yöpym iset (1000) n tarkoituksen m ukaan 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 Luontoaktiviteettien harrastaminen Iso-Britanniassa asuvista joka neljäs (16.600) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotakin ulkoilma-aktiviteettia. Eniten harrastettiin uintia (5.300). Myös urheilukalastus (4.700 harrastajaa) sekä pyöräily pyöräreiteillä (2.700 harrastajaa) olivat melko suosittuja harrastusmuotoja. Luontoaktiviteetit 25 % 16,6 Urheilukalastus 7 % 4,7 Vaellus (yli 3 tuntia) 3 % 2,0 Kanoottiretkeily, koskenlasku 1 % 0,7 Golf, minigolf 2 % 1,3 Pyöräilyä pyöräreiteillä 5 % 3,3 Järjestyt pyöräretket 0 % 0,0 Ratsastus 0 % 0,0 Uinti 8 % 5,3 Kävely, sauvakävely, ulkoilu 2 % 1,3 Juoksu, hölkkä, lenkkeily 2 % 1,3 Soutu, melonta 1 % 0,7 Veneily, purjehdus, vesihiihto 4 % 2,7 Käynnit kulttuurikohteissa Iso-Britanniassa asuvista 36 % (23.900) ilmoitti käyneensä nsa aikana kirkoissa tai linnoissa. Museoissa tai taidenäyttelyissä kävi selvästi vähemmän (14.000) brittejä. Klassisen musiikin tapahtumien (5.300) sekä muiden konserttien ja festivaalien (7.300) suosio jäi pienemmäksi. M uu vapaa-ajan M uu Yöpym iset (1000) m ajoitusm uodon mukaan Hotelli M uu maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton M onta majoitusta 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0

43 ISO-BRITANNIA / kesä Rahan käyttö Matkaa kohti britit käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 313 eli jonkin verran vähemmän kuin kesällä 2004 (329 ). Päivää kohti laskettu kulutus (52,40 ) pysyi lähes ennallaan (53,60 kesällä 2004). lla olleet kuluttivat rahaa sekä a kohti (388 ) että päivää kohti (89 ) eniten. Myös pidemmän ajan maassa oleskelleet vapaaajan ilijat kuluttivat melko paljon. Päiväkohtainen kulutus jäi kuitenkin selvästi työlla olleiden kulutuksesta. Eniten Iso-Britanniasta tulleet käyttivät rahaa majoitukseen (100 / ) ja ravintoloihin (96 / ). Iso-Britanniasta saapuneilta saatu ilutulo oli yhteensä 20,8 milj. eli vähemmän kuin edelliskesänä (23,1 milj. ). sukulaisvierailijoilta ilutuloa jäi vuoden takaista vähemmän (2,6 milj. ), mutta muiden vapaa-ajan ilijoiden jättämä rahamäärä (8,6 milj. ) lisääntyi edelliskesästä selvästi. Voimakkaimmin putosi työlla olleilta saatu ilutulo (8,0 milj. ) sen ollessa vuotta aiemmin 11,1 milj.. Käynnit kulttuurikohteissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 36 % 23,9 Museoissa tai taidenäyttelyissä 21 % 14,0 Klassisessa konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 8 % 5,3 ssa konsertissa tai festivaaleilla 11 % 7,3 vapaa-ajan Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Briteistä ilmoitti Suomea koskevien artikkelien, kirjojen tai radio- tai TV-ohjelmien vaikuttaneen päätökseen lomailla Suomessa. Internetistä saatu Suomi-tietous vaikutti 4.100:n päätökseen. Muiden markkinointikanavien ja median vaikutus jäi tätäkin pienemmäksi. Ystävien tai sukulaisten suositukset (7.000) vaikuttivat päätökseen kuitenkin kaikkein eniten. Matkaa kohti (EUR): 313,00 Päivää kohti (EUR): 52,40 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 0,00 Päiväkävijät 0,00 388,00 89,00 269,00 38,00 vapaa-ajan 352,00 vapaa-ajan 50,00 140,00 24,00 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 8,00 Esimaksut 1,30 Majoitus 100,00 Majoitus 16,70 Ravintolat 96,00 Ravintolat 16,00 Bensiini 9,00 Bensiini 1,60 Ostokset 61,00 Ostokset 10,20 Taksi 20,00 Taksi 3,40 kulutus 19,00 kulutus 3,20 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 387,00 Hotelli, motelli 100,30 maksullinen 0,00 maksullinen 0,00 majoitus 352,00 majoitus 31,00 Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TV-ohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä

44 ISO-BRITANNIA / kesä MEK / Lontoo: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Kesäajan matkustus Iso-Britanniasta Suomeen on ollut vaikeuksissa ja laskussa jo toista vuotta. Vapaa-ajanlaisten saapumiset tosin vähenivät vain hivenen edelliseen vuoteen verrattuna. laisten määrä väheni noin 5000:lla. Pakettilla olleiden määrä kasvoi edelliseen kesään verrattuna, mutta se ei riittänyt paikkaamaan koko kesän ilijamäärien ja yöpymisten pudotusta. Päiväkävijöiden määrä lisääntyi yli 2000:lla ja viittaa risteilymatkustajien kasvavaan joukkoon, josta myös Suomi saa osansa muiden pohjoismaiden ja Baltian alueen ohella. Risteilymatkustus Iso-Britanniasta näille alueille kasvoi vuonna %. Suurimmaksi osaksi syynä huonoon kesän kehitykseen on ollut lentohintojen kilpailukyvyttömyys, joka on vaikuttanut lähinnnä city break matkojen myyntiin. Suurimmat menetykset yöpymismäärissä ovat kohdistuneet pääkaupunkiseutuun. Myös city break pakettien markkinointiponnistelut olivat vaatimattomia etenkin loppukesästä. Suurin osa Suomeen suuntautuvasta kesäilusta tehdään lentäen. Pakettilla olijoita oli 27 %, joten kesällä njärjestäjillä ei ole samanlaisia volyymejä Suomeen kuin talvella. Kesällä pakettit ovat useimmiten johonkin teemaan liittyviä special interest-matkoja pienryhmille. tama njärjestäjä toteuttaa lento & bussikertomatkoja. Lentojen osalta tilanne muuttui kuitenkin merkittävästä keväällä 2006, jolloin kaksi uutta lentoyhtiötä aloitti lennot Suomeen ja vanhat yhtiöt lisäsivät tarjontaa. Tämän johdosta tulemme edelleenkin panostamaan kesän markkinointitoimenpiteitä city break tuoteryhmään lisäämällä kuluttajamainontaa ja medianäkyvyyttä tavoitteena saada aikaiseksi välitöntä myyntiä. Uudet lennot mahdollistavat myös uusien kohdealueiden ottamisen mukaan short breaks tuotetarjontaan sekä kohderyhmien laajentamisen. City Break t myydään useimmin internetin kautta ja ovat lähes kaikkien brittein saavutettavissa edullisen hintatasonsa johdosta. Suomen kilpailukyky kuitenkin heikkenee mitä edullisemmin muihin kohteisiin matkoja on tarjolla. Suomen tulee löytää omat, muusta markkinoilla olevasta tarjonnasta selkeästi eroavat elementit ja houkutella niiden avulla kuluttajia suuntaamaan lyhytlomansa Suomeen. Omien internetsivujensa sisältöön on sekä MEKin että suomalaisten tuottajien panostettava entistä enemmän ja huolehdittava siitä, että ajankohtainen informaatio on nopeasti ja helposti löydettävissä. Olemme ottaneet tavoitteeksemme löytää uusia jakelukanavia special interest-, summer activitie- ja niiden yhteyteen liittyviin luxury- ja wellbeing tuoteryhmille. Keinoina ovat tuotekehitys- ja myyntitilaisuudet Suomessa sekä markkinointitoimenpiteet suoraan kohderyhmille yhdessä njärjestäjien ja muiden tuotteiden paketoijien ja myyjien kanssa. Suosituimpia sporting breaks teemoja ovat golf, vesiurheilu, purjehdus, kulttuurin puolella musiikki, ortodoksisuus, ruoka, wellbeing ml. suomalainen sauna sekä kesän aktiviteeteissa kalastus, retkeily, pyöräily ja wildlife watching. Special interest ja short breaks - tuotteiden esiintuominen internetissä perinteisten njärjestäjien, internetoperaattoreiden sekä erilaisten muiden ilutoimijoiden sivustoilla kuuluu MEKin Lontoon toimiston ensisijaisimpiin tehtäviin.

45 USA ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Yhdysvalloissa asuvia saapui Suomeen kesällä eli oleellisesti enemmän kuin edelliskesänä (68.500). Saapuneista 12 % (9.100) oli Suomen kansalaisia. Lentäen tulleita oli eniten (46.700) eli yhtä paljon kuin vuotta aiemmin. Laivalla saapuneiden määrä (21.300) nousi selvästi ja myös maitse tulleita (7.900) oli hieman aikaisempaa enemmän. Saapuneista yli puolet (39.800) oli Suomessa vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai t) määrän noustessa voimakkaasti eli lähes :lla edelliskesästä. lla (13.200) ja tuttava- tai lla (7.700) olleiden määrät sen sijaan pienenivät edelliskesän luvuista. Myös muulla lla olleiden määrä jatkoi laskuaan. Monta syytä lleen ilmoittaneita oli sitä vastoin hieman aiempia kesiä enemmän. Yhdysvalloista tulleista 28 % (21.500) oli Suomessa pakettilla. Suurin osa (14.000) näistä matkoista suuntautui moneen maahan. Pakettimatkojen määrä nousi edelliskesästä, mutta vain Suomeen suuntautuneiden matkojen luku laski. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli ja päivää kohti hintaa lle tuli 142. YHTEENSÄ 76,0 13,2 Kongressi, seminaari 1,0 Työhön liittyvä opiskelu 0,0 Insentiivi 0,3 Messut ja myyntinäyttelyt 0,0 työ 11,9 7,7 Tuttavavierailu 2,7 Sukulaisvierailu 5,0 vapaa-ajan 39,8 Ostokset 0,3 Ulkoilma-aktiviteetit 0,0 vapaa-ajan 37,8 Risteily 1,2 Monen maan kierto 0,5 4,5 Opiskelu 2,1 Kauttakulku 2,4 syy 0,0 Monta syytä 10,8 + vapaa-aika 1,1 + sukulaiset tai tuttavat 0,6 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 4,1 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 2,2 yhdistelmä 2,8 Lentäen Laivalla Maitse Saapumiset (1000) liikennem uodoittain 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 Saapum iset (1000) n tarkoituksen m ukaan M uu vapaa-ajan M onta syytä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 Pakettimatkojen määrä (1000) 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan Saapuneet sukupuolen mukaan Yhdysvalloista tulleista niukka enemmistö (39.100) oli naisia. Edellisenä kesänä suurin osa saapuneista oli miehiä. lla olleista 84 % (11.100) oli nytkin miehiä, mutta kaikissa muissa ryhmissä n tarkoituksen mukaan tarkasteltuna naiset olivat enemmistönä. Esimerkiksi vapaa-ajan ilijoista (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) lähes 60 % oli naisia. miehiä naisia 11,1 2,1 3,7 4,0 vapaa-ajan 16,1 23,6 1,0 3,6 Monta syytä 5,0 5,8 Yhteensä 36,9 39,1

46 USA / kesä Saapuneet asuinalueittain Suomeen saapuneista amerikkalaisista 43 % (32.300) tuli Itärannikolta. Määrä laski jonkin verran edellisen kesän tasosta. Länsirannikolta saapuneita oli selvästi vuoden takaista enemmän (19.900) ja myös Keskilännestä saapuneiden määrä (14.200) nousi kahden edellisen kesän tasosta. Itärannikko Keskilänsi Aurinkovyöhyke Saapuneet asuinalueittain 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Länsi Länsirannikko Alaska + Havaiji lla olleista yli 70 % tuli joko Itärannikolta tai Keskilännestä. sukulaisvierailijoista näiden lähtöalueiden osuus oli lähes 80 %. Sen sijaan muiden vapaa-ajan ilijoiden lähtöalueet painottuivat Itä- ja toisaalta Länsirannikolle, sillä lähes kolme neljästä saapui näiltä alueilta. Saapuneet ikäryhmittäin Aiemmat käyntikerrat Suomessa Yhdysvalloista tulleista suurin osa eli oli ensi kertaa Suomessa. Kerran aiemmin käyneitä oli ja kaksi tai kolme kertaa käyneistä Keskimäärin USA:sta saapuneet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin 0,5 kertaa. Lähtöalue Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 13,2 7,7 39,7 4,4 10,8 Itärannikko (1) 4,8 3,2 15,8 2,5 6,1 Keskilänsi (2) 4,8 2,8 5,2 1,2 0,1 Aurinkovyöhyke (3) 1,0 0,3 3,3 0,0 0,4 Länsi (4) 1,3 0,0 1,8 0,3 0,5 Länsirannikko (5) 1,3 1,4 13,5 0,4 3,4 Alaska + Havaiji (6) 0,0 0,0 0,1 0,0 0,3 Yhteensä 75,8 32,3 14,2 5,1 3,9 19,9 0,4 Yhdysvalloista saapuneiden keski-ikä, 51,7 vuotta, oli täsmälleen sama kuin kesällä Määrällisesti eniten eli saapui vuotiaita. Yhtä paljon eli oli sekä vuotiaita että vuotiaita. Lähes yhtä suuri (11.500) oli vuotiaiden ikäryhmä. Nuorimpiin ikäryhmiin (alle 35 vuotta) kuuluvien määrät kasvoivat selvästi ja myös vuotiaita sekä kaikkein iäkkäimpiä eli 75- vuotiaita ja sitä vanhempia oli selvästi aiempaa enemmän. Muiden ikäryhmien koot pienenivät. Yhdysvalloista saapuneet miehet (keski-ikä 50,0 vuotta) olivat lähes 3,5 vuotta naisia (53,4 vuotta) nuorempia. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna keski-ikä oli korkein tuttava- tai sukulaisvierailijoilla (57,4 vuotta) ja muilla vapaa-ajan ilijoilla (55,2 vuotta). Ylivoimaisesti nuorimpia olivat työlla olleet (41,4 vuotta). Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Tuttava tai vapaaajan Yhteensä 76,0 36,9 39,1 13,1 7,9 39,7 15, ,7 2,4 1,3 0,0 0,4 2,6 0, ,1 3,8 3,3 0,3 0,0 2,7 4, ,9 7,6 4,3 2,4 2,0 4,7 2, ,9 5,5 6,4 4,5 0,8 4,9 1, ,5 7,9 6,6 3,2 2,1 7,2 2, ,5 4,3 7,2 1,6 0,8 7,4 1, ,1 4,0 6,1 1,1 1,3 6,4 1,3 75-5,3 1,4 3,9 0,0 0,6 3,8 0,9 keski-ikä 51,7 50,0 53,4 41,4 57,4 55,2 48, Saapuneet (1000) ikäryhmittäin 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0

47 USA / kesä Saapuneiden seura Yhdysvalloista tulleista 45 % (34.400) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa. Näistä lapsia oli mukana :lla. Lasten kanssa matkustaneita oli edelliskesää enemmän, mutta kaikkiaan perheen tai sukulaisten kanssa tulleiden luku pieneni. Yksin saapuneita (17.700) oli lähes edelliskesän verran. Selvintä kasvua kirjattiin muussa seurassa (sis. ystävät ja työtoverit kesästä 2003 alkaen) kanssa saapuneissa (18.800). Matkakohteet Suomessa Yksin Perhe, ei lapsia Perhe, lapsia Ystävät Työtoverit M uu seura Saapuneiden (1000) seura 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 Amerikkalaisista lähemmäs 60 % (44.500) vieraili Suomessa ainoastaan Helsingissä. Määrä kasvoi selvästi edelliskesistä. Länsi-Suomi + Pohjanmaa oli toiseksi suosituin kohde (5.900) sinne suuntautuneiden matkojen määrän pysyessä ennallaan. Kiertolla (kaksi tai monta kohdetta) oli entistä useampi (13.200) Yhdysvalloista tullut. lla olleistakin 60 % Monta kohdetta 0,0 0,9 1,7 0,9 3,4 suuntasi nsa Helsinkiin. Ei kohdetta 0,0 0,0 0,8 2,4 3,2 Vapaa-ajan matkoista vielä suurempi osa eli kaksi kolmesta teh- YHTEENSÄ 13,2 7,7 39,7 15,3 75,9 tiin Helsinkiin. Siellä oli myös tuttava- Matkakohteet Suomessa tai jen pääpaino. 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 50,0 Yöpyneiden määrä Amerikkalaisista lähes 90 % (64.900) yöpyi Suomessa. Määrä kasvoi edellisestä kesästä 9000:lla. Toisaalta myös päiväkävijöiden määrä (10.900) nousi runsaalla 2.000:lla. Yhdysvalloista tulleiden viipymä (7,3 yötä) piteni yli vuorokaudella edelliskesästä (6,2 yötä). USA:sta saapuneiden Suomen kansalaisten viipymä oli huomattavasti pidempi eli 20,5 yötä. Jos amerikansuomalaiset jätetään luvuista pois, tulee amerikkalaisten keskiviipymäksi Suomessa 5,6 yötä, mikä on vajaa vuorokausi pidempi kuin vuotta aiemmin (4,7 yötä). Yhdysvalloista tulleista vain yhden yön viipyneiden määrä (8.600) pieneni selvästi aiemmista kesistä. Samalla 2-4 yötä viipyneiden luku (27.200) nousi merkittävästi. Myös todella pitkään eli yli kolme viikkoa viipyneitä oli selvästi aikaisempaa enemmän (8.000). Yöpyneistä amerikkalaisista 55 % (35.600) käytti hotellia majoitusmuotonaan määrän noustessa 5.000:lla edellisvuodesta. Myös tuttavien tai sukulaisten luona majoittuneita ( yöpynyttä) oli edelliskesää enemmän. Muiden majoitusmuotojen käyttö jäi oleellisesti vähäisemmäksi. (kts. seuraavan sivun taulukko). Useita edellisestä Matkakohteet Suomessa Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Helsinki 7,8 4,4 26,4 5,8 44,5 Uusimaa + Kymenlaakso 0,2 0,1 0,5 1,1 1,8 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 2,9 0,7 1,9 0,4 5,9 Häme + Keski-Suomi 0,0 1,0 1,6 1,3 3,9 Järvi-Suomi + Kainuu 0,0 0,0 2,1 0,7 2,9 Lappi 0,0 0,0 0,3 0,0 0,4 Kaksi kohdetta 2,3 0,7 4,3 2,7 10,0 Pääkaupunkiseutu / Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Ei yöpymistä Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yötä Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Viipymä Suomessa 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 20,0

48 USA / kesä Yöpymisten määrä Työ- vapaaajan Yhteensä Saapumiset 13,0 7,8 39,7 15,2 75,7 Öitä keskimäärin 4,2 11,4 6,9 9,1 7,3 Yöpymisiä yhteensä 56,0 88,3 272,1 139,3 555,7 USA:sta tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli kesällä eli selvästi suurempi kuin kesällä 2004 ( ). Amerikansuomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli kolmannes ( ) eli amerikkalaisten osuudeksi yöpymisistä jäi Sekin on enemmän kuin edelliskesänä. Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Yhdysvalloissa asuville kesällä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa). Se on vähemmän kuin kesällä lla olleet viipyivät Suomessa kauimmin eli keskimäärin 11,4 yötä. t vapaa-ajan ilijat viipyivät keskimäärin viikon. lla olleiden oleskeluaika Suomessa oli näitä lyhyempi eli keskimäärin 4,2 yötä. Vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai t) olleiden kokonaisyöpymismäärä oli eli selvästi kesää 2004 enemmän. sukulaisvierailijoiden yöpymismääräkin (88.300) nousi jonkin verran työlla olleiden yöpymisten (56.000) pysyessä ennallaan. Majoitusmuodoittain yöpymisiä kertyi tuttavien tai sukulaisten luona lähes yhtä paljon kuin vuotta aikaisemmin ( ) Hotelliyöpymisten määrä ( ) vastaa suunnilleen Tilastokeskuksen lukuja. Muilta osin yöpymisten määrää majoitusmuodoittain ei tutkimuksessa voitu erotella. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Amerikkalaisista ilmoitti internetistä saadun Suomi-tietouden vaikuttaneen päätökseen lomailla Suomessa. Matkatoimiston suositus näytteli päätöksessä jonkin verran pienempää roolia (5.100). Ystävien tai sukulaisten suositukset vaikuttivat päätökseen jonkin verran mediaa ja markkinointia enemmän (8.500 saapunutta). Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 3,8 milj.. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty päiväkävijöille, työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Käynnit kulttuurikohteissa Yhdysvalloissa asuvista 56 % (42.600) ilmoitti käyneensä nsa aikana kirkoissa tai linnoissa. Museoissa tai taidenäyttelyissäkin amerikkalaiset kävivät paljon (28.100). Musiikkitapahtumien ja festivaalien suosio jäi näitä pienemmäksi, mutta ei lainkaan vähäiseksi (10.600). lla yöpyneet käyttivät lähes aina hotellia majoitusmuotonaan (11.900). lla olleet myös yöpyivät enimmäkseen (6.000) näiden luona. Muista vapaa-ajan ilijoista 60 % (19.500) yöpyi hotellissa tuttavien tai sukulaisten ollessa toiseksi suosituin (8.400 yöpyjää) majoituspaikka. Viime mainitut luvut kasvoivat selvästi edelliskesästä. vapaa-ajan Yhteensä Ei yöpymistä 0,1 0,0 7,7 3,2 11,0 Yhteensä 13,1 7,8 32,1 12,0 65,0 Hotelli, motelli 11,9 0,1 19,5 4,1 35,6 Retkeilymaja 0,8 0,0 0,2 1,7 2,7 Leirintäalue 0,0 0,0 0,1 0,0 0,1 Maaseutumajoitus 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tuttavat, sukulaiset 0,1 6,0 8,4 4,5 19,0 Oma asunto/mökki 0,0 0,3 1,1 0,7 2,1 Työnantajan asunto 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 majoitus 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Monta majoitusta 0,3 1,4 2,8 1,0 5,5 M uu vapaa-ajan Hotelli, motelli Tuttavat tai sukulaiset majoitus Saapumiset 35,5 21,3 75,8 Öitä keskimäärin 3,4 7,0 7,3 Yöpymisiä yhteensä 121,2 149,4 555,7 Yöpym iset (1000) m atkan tarkoituksen mukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radiotai TV-ohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä Käynnit kulttuurikohteissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 56 % 42,6 Museoissa tai taidenäyttelyissä 37 % 28,1 Klassisessa konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 14 % 10,6 ssa konsertissa tai festivaaleilla 14 % 10,6

49 USA / kesä Rahan käyttö Matkaa kohti amerikkalaiset käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 405 eli hieman enemmän kuin kesällä 2004 (398 ). Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 48,70 eli vuoden takaista pienempi (56,30 ). lla olleet käyttivät rahaa sekä a (802 ) että etenkin päivää (153 ) kohti oleellisesti muita enemmän. sukulaisvierailijoiden kulutus oli matkojen pitkän keston johdosta a kohti korkea (436 ), mutta päivää kohti vain runsas viidesosa työlla olleiden kulutuksesta. t vapaa-ajan ilijat kuluttivat päivää kohti yhtä paljon, mutta a kohti tuttava- tai sukulaisvierailijoita vähemmän. Eniten Yhdysvalloista tulleet käyttivät rahaa ravintoloihin (109 ), ostoksiin (104 ) ja majoitukseen (102 ). USA:sta tulleilta saatu ilutulo oli yhteensä 30,8 milj. eli hieman suurempi kuin kesällä 2004 (29,3 milj. ). Eniten (11,2 milj. ) ilutuloa jäi vapaa-ajan ilijoilta (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) määrän kasvaessa selvästi edelliskesästä. Myös työlla (10,6 milj. ) ja muulla lla olleilta jäänyt rahamäärä (5,6 milj. ) kasvoi. Luontoaktiviteettien harrastaminen Yhdysvalloissa asuvista 30 % (22.800) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotakin ulkoilmaaktiviteettia. Eniten harrastettiin urheilukalastusta ja uintia (5.300 harrastajaa kummallakin). Monet (4.600) harrastivat myös vaeltamista ja pyöräilyä pyöräreiteillä. Luontoaktiviteetit 30 % 22,8 Urheilukalastus 7 % 5,3 Vaellus (yli 3 tuntia) 6 % 4,6 Kanoottiretkeily, koskenlasku 1 % 0,8 Golf, minigolf 4 % 3,0 Pyöräilyä pyöräreiteillä 6 % 4,6 Järjestyt pyöräretket 0 % 0,0 Ratsastus 0 % 0,0 Uinti 7 % 5,3 Kävely, sauvakävely, ulkoilu 4 % 3,0 Juoksu, hölkkä, lenkkeily 3 % 2,3 Soutu, melonta 0 % 0,0 Veneily, purjehdus, vesihiihto 4 % 3,0 MEK / New York: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Yhdysvaltain markkinoilla päätavoitteena on loppukäyttäjän eli kuluttajan tavoittaminen. Tähän voidaan päästä tehokkaiden PRaktiviteettien (kuluttajille ja ilualan medialle suunnattu kpl:n tiedote) sekä tukemalla njärjestäjien Suomituotantoa. Tällä hetkellä noin 140 njärjestäjällä on Suomi ohjelmassaan. Niiden esite- ja nettimainonta tavoittaa noin 10 miljoonaa kuluttajaa. Tähän lukuun eivät sisälly lukuisat yksittäiset räätälöidyt ryhmätuotteet. Suomi-kävijöiden ikäprofiili on nuorentunut (the Baby Boomers) 45-vuotiaiden ja sitä vanhempien korkean koulutuksen saaneiden Matkaa kohti (EUR): 405,00 Päivää kohti (EUR): 48,70 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 31,00 Päiväkävijät 31,00 802,00 153,00 436,00 35,00 vapaa-ajan 283,00 vapaa-ajan 36,00 365,00 36,00 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 23,00 Esimaksut 2,80 Majoitus 102,00 Majoitus 12,20 Ravintolat 109,00 Ravintolat 13,10 Bensiini 11,00 Bensiini 1,40 Ostokset 104,00 Ostokset 12,50 Taksi 20,00 Taksi 2,40 kulutus 36,00 kulutus 4,40 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 427,00 Hotelli, motelli 96,80 maksullinen 0,00 maksullinen 0,00 majoitus 551,00 majoitus 32,60 Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan Tut tava- t ai M uu vapaa-ajan M uu mat ka 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 ja hyvätuloisten ollessa keskeisin kohderyhmämme. Suurena potentiaalisena kohderyhmänä ovat ne 10 miljoonaa miljonääriä, jotka etsivät uusia ennen käymättömiä kohteita kuten Suomi. Heitä kiinnostaa maassamme edelleen vanha historia ja kulttuuri. Helsinki on pääkohde ja Yhdysvalloista tulleet ovatkin pääkaupunkimme yöpymistilastoissa ulkomaalaisista kolmannella sijalla. King s Road (Kuninkaantie) on Suomen ilun merkittävin tuotemerkki Yhdysvalloissa. Sen avulla voidaan kiinnostusta Suomen matkoihin edelleen kasvattaa.

50 JAPANI ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Japanissa asuvia saapui Suomeen (pl. Ahvenanmaa) kesällä eli runsaat vähemmän kuin edelliskesänä (55.700). Näistä 1 % (500) oli Suomen kansalaisia. Lentäen tulleita oli eniten (41.900) määrän pienentyessä hieman vuoden takaisesta. Myös laivalla (9.300) ja maitse tulleiden (300) luvut pienenivät. Saapuneista japanilaisista yli puolet (26.600) oli vapaa-ajan lla. lla oli japanilaista. lla lla (pääasiassa kauttakulkuilijoita) olleiden määräksi kirjattiin Näistä työlla olleiden luku nousi, kun taas muiden määrät olivat laskussa. Japanilaisista 55 % (28.000) oli Suomessa pakettilla. Näistä matkoista suurin osa (22.400) suuntautui moneen maahan määrän kasvaessa selvästi edelliskesästä. Ainoastaan Suomeen suuntautuneiden matkojen määrä kuitenkin pieneni. Lentäen Laivalla Maitse Saapum iset (1000) liikennem uodoittain 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 Saapumiset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 YHTEENSÄ 51,3 8,8 Kongressi, seminaari 2,2 Työhön liittyvä opiskelu 0,8 Insentiivi 0,0 Messut ja myyntinäyttelyt 0,0 työ 5,8 0,0 Tuttavavierailu 0,0 Sukulaisvierailu 0,0 vapaa-ajan 26,6 Ostokset 0,0 Ulkoilma-aktiviteetit 0,0 vapaa-ajan 26,0 Risteily 0,0 Monen maan kierto 0,6 9,8 Opiskelu 0,4 Kauttakulku 9,4 syy 0,0 Monta syytä 6,1 + vapaa-aika 2,5 + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 2,0 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 1,0 yhdistelmä 0,6 Saapuneet sukupuolen mukaan Saapuneissa japanilaisissa oli miehiä ja naisia yhtä paljon. Vuotta aiemmin naiset olivat enemmistönä. lla olleista yli 70 % oli miehiä. Myös vapaa-ajan ilijoissa oli miehiä enemmän kuin naisia. Sen sijaan muulla lla (pääasiassa kauttakulkuilijoita) naisia oli peräti lähes 90 %. miehiä naisia 6,4 2,4 vapaa-ajan 14,4 12,4 1,0 8,8 Monta syytä 4,0 2,0 Yhteensä 25,8 25,6 M uu vapaa-ajan M onta syytä Aiemmat käyntikerrat Suomessa Pakettimatkojen m äärä (1000) 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan Japanilaisista 70 % (36.100) oli Suomessa ensimmäistä kertaa. Kerran aiemmin oli maassamme käynyt 4.900, kaksi kertaa ja kolme kertaa japanilaista. Keskimäärin Japanista saapuneet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin 0,7 kertaa.

51 JAPANI / kesä Saapuneet ikäryhmittäin Japanista saapuneiden keski-ikä (45,0 vuotta) oli hieman korkeampi kuin kesällä 2004 (44,4 vuotta). Määrällisesti ylivoimaisesti eniten (17.400) saapui vuotiaita luvun kuitenkin jonkin verran pienentyessä edelliskesän huippumääristä. Toiseksi suurin ikäryhmä oli vuotiaat (9.300), vaikka siihenkin kuuluvien määrä pieneni. Kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi nousivat nyt vuotiaat, joita tuli aiempaa enemmän (8.400). Miesten keski-ikä oli vajaat kolme vuotta naisten keski-ikää korkeampi. Matkan tarkoituksen mukaan keski-ikä voitiin tutkimusaineistosta laskea ainoastaan vapaa-ajan matkoista ja muista matkoista. Vapaa-ajan lla olleet olivat keskimääräistä nuorempia. Saapuneiden seura Japanista tulleista 28 % (14.200) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa. Määrä oli hieman edelliskesää pienempi. Lapsia näistä oli mukana vain harvalla. Yksin matkustaneita oli huomattavasti aiempia kesiä enemmän eli Kesällä 2002 ystävien tai työtovereiden kanssa saapuneet olivat omina ryhminään. Sen jälkeen ne kuuluvat muuhun seuraan, jonka koko olikin suuri eli Se on vähän enemmän kuinka kahtena aikaisempana kesänä. Matkakohteet Suomessa Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Vapaa-ajan Yhteensä 51,4 25,8 25,6 26,7 24, ,0 0,0 0,0 0,0 0, ,6 0,4 2,2 1,1 1, ,0 3,4 4,6 5,9 2, ,4 6,2 2,2 4,0 4, ,4 8,9 8,5 9,7 7, ,3 4,2 5,1 4,9 4, ,1 2,1 3,0 1,0 4,1 75-0,6 0,6 0,0 0,1 0,5 keski-ikä 45,0 46,6 43,4 43,8 46, Matkakohteet Suomessa vapaaajan Yhteensä Helsinki 3,1 14,7 5,9 23,6 Uusimaa + Kymenlaakso 2,0 0,6 0,0 2,5 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 0,3 0,0 0,0 0,3 Häme + Keski-Suomi 0,0 3,2 0,0 3,2 Järvi-Suomi + Kainuu 0,0 0,0 0,0 0,0 Lappi 0,0 0,0 0,0 0,0 Kaksi kohdetta 3,4 3,7 0,0 7,1 Monta kohdetta 0,0 4,6 0,0 4,6 Ei kohdetta 0,0 0,0 10,0 10,0 YHTEENSÄ 8,8 26,7 15,9 51,5 75- Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Yksin Perhe, ei lapsia Saapuneiden (1000) m atkaseura 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Japanilaisista vajaa puolet (23.600) vieraili Suomessa ainoastaan Helsingissä. Määrä oli selvästi edelliskesää pienempi. Häme + Keski-Suomi (3.200) sekä Uusimaa + Kymenlaakso (2.500) olivat seuraavaksi suosituimmat kohteet. Kiertolla (kaksi tai monta kohdetta) oli entistä useampi eli kauttakulkulla (ei kohdetta) olleiden määrän (10.000) pienentyessä. Perhe, lapsia Ystävät Työtoverit M uu seura Useita edellisestä P ääkaupunkiseutu / Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + P ohjanmaa Häme + Keski-Suo mi Järvi-Suo mi + Kainuu Matkakohteet Suomessa Lappi M onta kohdetta 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 Ei kohdetta

52 JAPANI / kesä Yöpyneiden määrä Japanilaisista 72 % (37.000) yöpyi Suomessa. Määrä pieneni lähes 9.000:lla edelliskesästä (46.100) päiväkävijöiden luvun (14.500) vastaavasti kasvaessa noin 5.000:lla. Japanista tulleiden viipymä (2,7 yötä) oli puoli vuorokautta lyhyempi kuin kesällä 2004 (3,2 yötä). Selvästi eniten (14.700) oli edelleen vain yhden yön viipyneitä määrän kuitenkin pienentyessä edelliskesästä. Myös kaksi yötä oleskelleita (6.600) oli vuoden takaista vähemmän, mutta yhtä paljon kuin kahtena sitä edeltävänä kesänä. Selvintä kasvua kirjattiin kolme yötä (5.500) ja viisi yötä (4.700) viipyneiden määrissä. Hotellimajoitus oli japanilaisten pääasiallisin ja ainoa merkittävä majoitusmuoto. Yöpyneistä 94 % (34.800) käytti sitä. Yöpymisten määrä Japanilaisten kokonaisyöpymismäärä oli kesällä eli vähemmän kuin kesällä 2004 ( ). Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Japanissa asuville kesällä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) eli vajaat vuoden takaista vähemmän. Vapaa-ajan lla olleiden viipymä oli 3,0 yötä eli hieman keskiarvoa pidempi. Yöpymisiä näille kertyi eli lähes vähemmän kuin edelliskesänä. lla olleet viipyivät keskimäärin 2,5 yöpymismäärän (21.600) ollessa lähes vuoden takaisen tasolla. lla lla, joista osa oli kauttakulkuilijoita, olleilla viipymä oli kaikkein lyhin eli keskimäärin 2,3 yötä. Rahan käyttö Matkaa kohti japanilaiset käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 278, mikä on selvästi vähemmän kuin edelliskesänä (450 ). Myös päivää kohti kulutus (76,10 ) pieneni edelliskesästä (113,20 ). lla olleet käyttivät rahaa sekä a (421 ) että päivää (76,10 ) kohti eniten rahaa. Vapaaajan ilijoiden kulutus oli jonkin verran pienempi. Eniten Japanista tulleet käyttivät rahaa ostoksiin (82 / ). Ravintoloihin tai majoitukseen kulutettiin kumpaankin 55 /. Japanilaisilta saatu ilutulo oli yhteensä 14,3 milj. eli oleellisesti vähemmän kuin edelliskesänä (25,1 milj.). Vapaa-ajan lla olleilta ilutuloa tuli eniten eli 9,1 milj., vaikka summa pienenikin vuoden takaisesta noin 4 milj.. lla olleilta saatu ilutulo oli 3,7 milj. eli hieman edelliskesää pienempi. vapaa-ajan Yhteensä Ei yöpymistä 1,9 2,9 9,7 14,5 Yhteensä 6,9 23,8 6,3 37,0 Hotelli, motelli 6,1 23,4 5,3 34,8 Retkeilymaja 0,0 0,4 0,0 0,4 Leirintäalue 0,0 0,0 0,0 0,0 Maaseutumajoitus 0,8 0,0 0,0 0,8 Tuttavat, sukulaiset 0,0 0,0 0,6 0,6 Oma asunto/mökki 0,0 0,0 0,0 0,0 Työnantajan asunto 0,0 0,0 0,0 0,0 majoitus 0,0 0,0 0,0 0,0 Monta majoitusta 0,0 0,0 0,4 0,4 Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yötä Viipym ä Suomessa 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 20,0 vapaaajan Yhteensä Saapumiset 8,8 26,7 15,9 51,5 Öitä keskimäärin 2,5 3,0 2,3 2,7 Yöpymisiä yhteensä 21,6 79,2 35,8 136,6 Matkaa kohti (EUR): 278,00 Päivää kohti (EUR): 76,10 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät.. Päiväkävijät.. 421,00 122, vapaa-ajan 342,00 vapaa-ajan 86,00 93,00 29,00 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 15,00 Esimaksut 4,00 Majoitus 55,00 Majoitus 15,00 Ravintolat 55,00 Ravintolat 15,00 Bensiini 3,00 Bensiini 0,70 Ostokset 82,00 Ostokset 22,50 Taksi 23,00 Taksi 6,40 kulutus 45,00 kulutus 12,40 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli.. Hotelli, motelli.. maksullinen.. maksullinen.. majoitus.. majoitus.. Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan vapaa-ajan 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0

53 JAPANI / kesä Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Suomessa lomailleista japanilaisista ilmoitti Suomea koskevilla artikkeleilla, kirjoilla sekä radio- tai TV-ohjelmilla olleen vaikutusta päätökseen lomailla Suomessa. Matkatoimistojen suositusten vaikutus (6.800 saapunutta) oli selvästi pienempi. Internetistä saatu Suomitietous vaikutti myös jossain määrin (4.300 saapunutta). Median ja markkinoinnin ulkopuolta omien aikaisempien Suomi-kokemusten merkitys oli kohtalaisen suuri (7.600). Myös ystävien tai sukulaisten suositus vaikutti kohtalaisen usein (6.800 saapunutta). Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 5,1 milj.. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty päiväkävijöille, työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TV-ohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä Käynnit kulttuurikohteissa Japanissa asuvista 62 % (31.800) ilmoitti käyneensä nsa aikana kirkoissa tai linnoissa. Museoissa tai taidenäyttelyissä kävi puolet vähemmän (14.400). Klassisen musiikin tapahtumien suosio jäi olemattomaksi, mutta muissa konserteissa ja festivaaleilla japanilaiset kävivät jonkin verran (5.600). Luontoaktiviteettien harrastaminen Japanilaiset eivät juurikaan harrastaneet luontoaktiviteetteja Suomessa, sillä yhteensä vain 2 % (1.000) vastasi kysymykseen myöntävästi. Käynnit kulttuurikohteissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 62 % 31,8 Museoissa tai taidenäyttelyissä 28 % 14,4 Klassisessa konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 2 % 1,0 ssa konsertissa tai festivaaleilla 11 % 5,6 Luontoaktiviteetit 2 % 1,0 Urheilukalastus 0 % 0,0 Vaellus (yli 3 tuntia) 1 % 0,5 Kanoottiretkeily, koskenlasku 0 % 0,0 Golf, minigolf 0 % 0,0 Pyöräilyä pyöräreiteillä 1 % 0,5 Järjestyt pyöräretket 0 % 0,0 Ratsastus 0 % 0,0 Uinti 0 % 0,0 Kävely, sauvakävely, ulkoilu 0 % 0,0 Juoksu, hölkkä, lenkkeily 0 % 0,0 Soutu, melonta 0 % 0,0 Veneily, purjehdus, vesihiihto 0 % 0,0 MEK / Tokio: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Japanin talous on nyt hyvässä kunnossa ja vakaa, mutta kesällä 2005 elpyminen oli vasta alkamassa. ilun kasvussa myönteinen kehitys on jo nähtävissä. Vapaa-ajan ilussa Suomeen kesään suuntautuvien pakettimatkojen ja ryhmämatkojen asema on Japanin markkinoilla muuttunut viime vuosien aikana. Aiemmin Suomi-matkojen yhdistäminen muihin Pohjoismaihin oli erityisesti vanhempien japanilaisten suosiossa matkojen kalliimmasta hinnasta huolimatta. Vuoden 2000 jälkeen Pohjoismaat ovat kuitenkin menettäneet markkinaosuuksia muille Euroopan maille. Suurimpana syynä on hinta, jossa emme pysty kunnolla kilpailemaan Keski- ja Etelä-Euroopan kanssa. Syitä tähän ovat esimerkiksi 1) japanilaisten pakettit suuntautuvat neljään Pohjoismaahan, joista erityisesti Norja on kallis, 2) matkojen hintaan sisältyvät yleensä paikallisen japaninkielisen oppaan palvelut, 3) lentohinnat ovat kesällä keskimääräistä korkeampia, 4) useat t sisältävät täysihoidon. Pyrkimyksistämme huolimatta näyttää kestävän kauan ennen kuin tähän tilanteeseen saadaan muutoksia. Toisaalta internetin käytön lisääntyminen varauksissa on vaikuttanut myönteisesti Suomeen suuntautuvaan individuaaliiluun. Tämän ansiosta nuorempien (35-44 vuotta) ilijoiden määrä on kasvanut, 3-5 yötä viipyneiden luku on lisääntynyt ja majoituksessa on vaihtoehtojen määrä noussut. Matkatoimistot ovat siirtämässä myyntiään toimistojen tiskiltä entistä suuremmassa määriin nettiin. Individuaaliilun suosion lisääntyminen on antanut MEKin Tokion toimistolle parempia mahdollisuuksia kuluttajamarkkinointiin, millä voidaan toisaalta vaikuttaa suoraan asiakkaiden motivaatioon ja päätöksen tekoon. Markkinoinnin ja median vaikutuksesta saapuneiden määrä olikin rahassa mitattuna todella suuri eli 5, 1 milj.. Japanilainen Helsingissä filmattu elokuva on lisännyt kiinnostusta Suomeen ja sen vaikutuksesta erityisesti nuorehkojen japanilaisten naisten matkustuksen Suomeen odotetaan nousevan kesällä 2006.

54 TANSKA ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Tanskassa asuvia saapui Suomeen kesällä eli lähes yhtä paljon kuin edelliskesänä (39.000). Saapuneista 7 % (2.700) oli Suomen kansalaisia. Useimmin Tanskasta tultiin Suomeen lentäen (16.600) määrän kuitenkin edelleen pienentyessä edelliskesistä. Laivallakin tuli edelliskesää vähemmän (10.900) tanskalaista. Sen sijaan maitse tulleiden luku (10.800) kasvoi selvästi. Runsas kolmannes (13.000) tanskalaisista oli Suomessa työlla matkojen määrän pienentyessä vain hieman edelliskesästä. sukulaisvierailijoita oli jonkin verran aikaisempia kesiä enemmän (3.200). Sen sijaan muiden vapaa-ajan ilijoiden määrä (11.200) laski selvästi. Kauttakulkulla olleiden tanskalaisten luku jatkoi nousuaan ja oli nyt Tanskasta tulleista 22 % (8.300) oli Suomessa pakettilla. Näistä matkoista suurin osa (4.800) suuntautui moneen maahan. Matkojen määrä kasvoi selvästi kolmesta aiemmasta kesästä, mutta vain Suomeen suuntautuvien matkojen määrä pieneni hieman edelliskesästä. YHTEENSÄ 38,1 13,0 Kongressi, seminaari 1,0 Työhön liittyvä opiskelu 1,0 Insentiivi 0,0 Messut ja myyntinäyttelyt 0,0 työ 11,0 3,2 Tuttavavierailu 1,0 Sukulaisvierailu 2,2 vapaa-ajan 11,2 Ostokset 0,5 Ulkoilma-aktiviteetit 0,1 vapaa-ajan 8,6 Risteily 0,3 Monen maan kierto 1,7 7,1 Opiskelu 0,0 Kauttakulku 7,1 syy 0,0 Monta syytä 3,6 + vapaa-aika 2,4 + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 0,1 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 0,4 yhdistelmä 0,7 Saapuneet sukupuolen mukaan Lentäen Laivalla Maitse Saapum iset (1000) liikennem uodoittain 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Saapumiset (1000) n tarkoituksen mukaan M uu vapaa-ajan M onta syytä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 Pakettimatkojen määrä (1000) 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan Tanskasta tulleista lähes 60 % (22.800) oli miehiä. lla olleista yli 70 % oli miehiä, kun sitä vastoin tuttava- tai sukulaisvierailijoissa sekä muissa vapaaajan ilijoissa naiset olivat (53 % ja 62 %) enemmistönä. Kesään 2004 verrattuna naisten ja miesten osuuksissa ei tapahtunut muutoksia. miehiä naisia 9,4 3,7 1,5 1,7 vapaa-ajan 4,4 6,9 5,3 1,7 Monta syytä 2,2 1,5 Yhteensä 22,8 15,5

55 TANSKA / kesä Tanskalaisista yli 60 % eli oli ensi kertaa Suomessa. Aiemmin 1-3 kertaa oli Suomessa käynyt tanskalaista. Keskimäärin Tanskasta saapuneet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin 3,7 kertaa. vapaaajan Yhteensä 38,3 22,8 15,5 11,4 10, ,5 0,3 0,2 0,2 0, ,1 0,5 0,6 0,2 0, ,3 3,8 2,5 1,6 0, ,8 6,8 3,0 1,7 1, ,7 5,5 2,2 1,8 2, ,9 5,1 5,8 4,6 4, ,6 0,6 1,0 1,1 0,4 75-0,4 0,2 0,2 0,2 0,2 keski-ikä 45,4 45,1 45,7 48,5 48, Saapuneet ikäryhmittäin Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Tanskasta saapuneiden 12,9 3,3 keski-ikä oli 45,4 vuotta eli 0,0 0,3 hieman alempi kuin kesällä 0,0 0, (46,0 vuotta). Eniten 2,7 1,3 (10.900) saapui ,9 0,6 vuotiaita määrän noustessa 2,6 0,5 selvästi edelliskesästä. 1,7 0,3 Myös toiseksi suurimman 0,0 0,1 ikäryhmän, vuotta, 0,0 0,0 koko kasvoi (9.800). Sen 43,0 33,4 sijaan vuotiaita tuli selvästi edelliskesää vähemmän (7.700). Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin Saapuneista naiset olivat keskiiältään (45,7 vuotta) vajaan vuoden miehiä (45,1 vuotta) vanhempia lla ja etenkin tuttava- tai lla olleet olivat keskimääräistä nuorempia Aiemmat käyntikerrat Suomessa ,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Saapuneiden seura Tanskasta tulleista 43 % eli saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa. Määrä pieneni selvästi edelliskesän epätavallisen korkealta tasolta. Myös lasten kanssa matkustaneita oli aiempaa vähemmän (3.800). Yksin saapuneiden määrä (8.900) sen sijaan nousi vuoden takaisesta, vaikka jäikin vielä kesien tason alapuolelle. Kesällä 2002 ystävien tai työtovereiden kanssa saapuneet olivat omina ryhminään. Sen jälkeen ne kuuluvat muuhun seuraan, jonka koko (10.400) kasvoi selvästi edelliskesästä. Matkakohteet Suomessa Tanskalaisista runsas neljännes (10.200) kävi Suomessa vain Helsingissä. Määrä pieneni selvästi edelliskesästä (kesällä kohdemääritelmänä oli pääkaupunkiseutu). Muiden kohteiden suosio jäi selvästi pienemmäksi. Aiempaa enemmän matkoja tehtiin eteläiseen ja läntiseen Suomeen sekä Lappiin. Myös kiertoilijoiden (monta kohdetta) ja kauttakulkuilijoiden (ei kohdetta) määrät nousivat aiemmista kesistä. Työajan matkoista yli puolet (7.300) suuntautui Helsinkiin. Vapaa-ajan t sen sijaan jakautuivat huomattavasti tasaisemmin maan eri osiin Helsingin osuuden kohdealueena ollessa näistä matkoista alle 20 %. Yksin Perhe, ei lapsia Perhe, lapsia Ystävät Työtoverit M uu seura Useita edellisestä Pääkaupunkiseutu / Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Saapuneiden (1000) seura 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Matkakohteet Suomessa 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 20,0

56 TANSKA / kesä Matkakohteet Suomessa Tuttava tai vapaa-ajan Yhteensä Helsinki 7,3 0,2 2,2 0,6 10,2 Uusimaa + Kymenlaakso 1,6 1,4 1,1 0,0 4,2 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 1,7 0,3 1,4 0,0 3,4 Häme + Keski-Suomi 0,4 0,3 0,9 0,0 1,6 Järvi-Suomi + Kainuu 0,4 0,1 0,7 0,0 1,2 Lappi 0,0 0,2 0,8 2,0 3,0 Kaksi kohdetta 0,6 0,1 1,6 0,3 2,6 Monta kohdetta 1,0 0,7 1,8 0,4 4,0 Ei kohdetta 0,0 0,0 0,8 7,2 8,1 YHTEENSÄ 13,0 3,2 11,3 10,7 38,3 Yöpyneiden määrä Tanskalaisista kolme neljästä (28.500) yöpyi Suomessa. Määrä oli sama kuin edelliskesänä päiväkävijöiden määrän samalla pienentyessä runsaalla 1.000:lla. Tanskasta tulleiden viipymä (2,9 yötä) oli hieman lyhyempi kuin kesällä 2004 (3,4 yötä). Tanskasta saapuneiden Suomen kansalaisten viipymä oli huomattavasti pidempi eli 8,4 yötä. Jos Tanskan suomalaiset jätetään luvuista pois, tulee tanskalaisten keskiviipymäksi Suomessa 2,5 yötä, kun se edellisenä kesänä oli 3,2 yötä Eniten Tanskasta tuli Suomeen vain yhden yön viipyneitä (9.800) määrän noustessa selvästi edelliskesästä. Kahdesta kolmeen yöhön viipyneitä oli yhtä paljon kuin vuotta aiemmin (9.200). Sen sijaan pitkään eli yli kaksi viikkoa oleskelleiden lukumäärät laskivat merkittävästi aiemmista kesistä. lla olleet käyttivät lähes aina (10.000) hotellia majoituspaikkanaan. Myös vapaa-ajan ilijoilla hotelli oli suosituin majapaikka (3.300). Jonkin verran nämä yöpyivät myös leirintäalueilla ja tuttavien tai sukulaisten luona. Yöpymisten määrä Tanskalaisten kokonaisyöpymismäärä oli kesällä eli yli pienempi kuin kesällä 2004 ( ). Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Tanskassa asuville kesällä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) eli vajaa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. lla olleet viipyivät pisimpään (6,6 yötä) muiden vapaa-ajan ilijoiden viipymän ollessa 4,7 yötä. Vajaa puolet (53.000) yöpymisistä kirjattiinkin muiden vapaa-ajan ilijoiden nimiin, vaikka määrä laskikin kesästä lla olleiden yöpymismäärä oli lyhyen viipymän (1,8 yötä) johdosta selvästi pienempi eli vain lle tulleiden yöpymismäärä jäi runsaaseen :een. Tanskan suomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli 20 % (22.700) eli tanskalaisten osuudeksi yöpymisistä jäi Se on yli yöpymistä vähemmän kuin kesällä Majoitusmuodoittain tarkasteltuna hotelliyöpymisten (34.800) määrä nousi suurimmaksi, vaikka pienenikin melko selvästi edelliskesästä. Tuttavien tai sukulaistenkin luona yöpymisiä kertyi eli yhtä paljon kuin vuotta aikaisemmin. Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yötä Viipymä Suomessa 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 vapaaajan Yhteensä Ei yöpymistä 2,3 0,0 2,0 5,3 9,6 Yhteensä 10,7 3,2 9,2 5,4 28,5 Hotelli, motelli 10,0 0,0 3,3 1,8 15,1 Retkeilymaja 0,4 0,0 0,1 0,0 0,5 Leirintäalue 0,0 0,1 1,6 3,0 4,7 Maaseutumajoitus 0,0 0,0 0,5 0,0 0,5 Tuttavat, sukulaiset 0,0 2,3 1,9 0,2 4,4 Oma asunto/mökki 0,0 0,1 0,4 0,0 0,5 Työnantajan asunto 0,3 0,0 0,0 0,0 0,3 majoitus 0,0 0,0 0,6 0,3 0,9 Monta majoitusta 0,0 0,7 0,8 0,1 1,6 vapaaajan Yhteensä Saapumiset 13,0 3,3 11,3 10,7 38,3 Öitä keskimäärin 1,8 6,6 4,7 1,4 2,9 Yöpymisiä yhteensä 23,0 21,3 53,0 15,0 112,3 Hotelli, motelli maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton Monta majoitusta Saapumiset 15,1 5,8 4,7 1,8 1,3 Öitä keskimäärin 2,3 3,4 7,0 8,0 9,6 Yöpymisiä yhteensä 34,8 19,7 31,0 14,3 12,5 M uu vapaa-ajan Yöpymiset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0

57 TANSKA / kesä Rahan käyttö Matkaa kohti tanskalaiset käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 226 eli selvästi vähemmän kuin kesällä 2004 (299 ). Myös päiväkohtainen kulutus (57,40 ) laski edelliskesän tasosta (66,30 ). lla olleet käyttivät rahaa sekä a (369 ) että päivää (134 ) kohti eniten. sukulaisvierailijoiden rahan käyttö oli pitkän viipymän johdosta a kohti (209 ) melko korkea, mutta päivää kohti n tarkoituksen mukaan tarkasteltuna alhaisin. Eniten Tanskasta tulleet käyttivät rahaa majoitukseen (69 / ). Ostoksiin ja ravintoloihin kulutettiin jonkin verran vähemmän. Tanskalaisilta saatu ilutulo oli yhteensä 8,6 milj. eli kolme miljoonaa euroa vähemmän kuin kesällä 2004 (11,6 milj. ). Eniten rahaa jättivät työlla olleet (4,8 milj. ) määrän kuitenkin hieman pienentyessä vuoden takaisesta. Tuttava- tai sukulaisvierailijoilta jäi 0,7 milj. ja muilta vapaa-ajan ilijoilta selvästi edelliskesää vähemmän eli 2,1 milj.. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Tanskalaisista ilmoitti internetistä saadun Suomi-tietouden vaikuttaneen päätökseen lomailla Suomessa. Suomea koskevien mainosten tai esitteiden vaikutus (3.600 saapunutta) jäi hieman pienemmäksi. Myös toimistojen suosituksella oli kohtalainen vaikutus (2.600 saapunutta). Kuitenkin aikaisemmat omat kokemukset (8.500 saapunutta) näyttelivät mediaa ja markkinointia selvästi suurempaa osuutta päätöksessä. Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 1,2 milj. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty päiväkävijöille, työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Käynnit kulttuurikohteissa Tanskassa asuvista 36 % (13.700) ilmoitti käyneensä nsa aikana kirkoissa tai linnoissa. Museoissa tai taidenäyttelyissä tanskalaisista kävi 22 % (8.400). Muissa kuin klassisen musiikin konserteissa ja festivaaleilla kävijöitä oli Luontoaktiviteettien harrastaminen Tanskassa asuvista 18 % (6.900) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotakin ulkoilmaaktiviteettia. Eniten harrastettiin uintia (2.300 harrastajaa) ja toiseksi eniten kävelyä, sauvakävelyä tai ulkoilua (1.500 harrastajaa). MEK / Helsinki: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Tanskassa on rakennettu internetiin Suomen matkojen varausmahdollisuus Matkanjärjestäjistä Kuoni ja Nordic Tours tarjoavat Suomen matkoja. Kuoni panostaa Suomeen etenkin suurimpien lehtien lukijamatkoilla. Blue 1:n suorat lentoyhteydet Suomeen ja niihin sopivat Sun Airin liityntälennot Jyllannista ovat parantaneet Suomi-yhteyksiä. Luonnollisesti Finnair ja laivayhtiöt ovat edelleen tärkeitä yhteistyökumppaneita. Kiertot ovat edelleen kesän tärkein vapaa-ajan ilutuote. Talvikausi on myös merkittävä incentive-ilun Suomeen ollessa kasvussa. Matkaa kohti (EUR): 226,00 Päivää kohti (EUR): 57,40 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 32,00 Päiväkävijät 32,00 369,00 134,00 209,00 28,00 vapaa-ajan 186,00 vapaa-ajan 33,00 98,00 41,00 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 3,00 Esimaksut 0,80 Majoitus 69,00 Majoitus 17,50 Ravintolat 56,00 Ravintolat 14,40 Bensiini 13,00 Bensiini 3,20 Ostokset 60,00 Ostokset 15,30 Taksi 18,00 Taksi 4,50 kulutus 7,00 kulutus 1,70 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 343,00 Hotelli, motelli 104,20 maksullinen 207,00 maksullinen 46,70 majoitus 250,00 majoitus 29,80 M uu vapaa-ajan Käynnit kulttuurikohteissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 36 % 13,7 Museoissa tai taidenäyttelyissä 22 % 8,4 Klassisessa konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 5 % 1,9 ssa konsertissa tai festivaaleilla 13 % 5,0 Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TV-ohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä Luontoaktiviteetit 18 % 6,9 Urheilukalastus 2 % 0,8 Vaellus (yli 3 tuntia) 2 % 0,8 Kanoottiretkeily, koskenlasku 0 % 0,0 Golf, minigolf 1 % 0,4 Pyöräilyä pyöräreiteillä 1 % 0,4 Järjestyt pyöräretket 0 % 0,0 Ratsastus 0 % 0,0 Uinti 6 % 2,3 Kävely, sauvakävely, ulkoilu 4 % 1,5 Juoksu, hölkkä, lenkkeily 3 % 1,1 Soutu, melonta 0 % 0,0 Veneily, purjehdus, vesihiihto 1 % 0,4

58 RANSKA ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Ranskassa asuvia saapui Suomeen kesällä eli selvästi enemmän kuin edelliskesänä (43.200). Saapuneista 4 % (2.000) oli Suomen kansalaisia. Lähes 60 % (28.900) saapui Suomeen lentäen määrän kasvaessa selvästi kesästä Laivalla ranskalaisia sen sijaan tuli hieman aiempaa kesää vähemmän (11.700). Maitse tulleiden luku (8.700) pysyi lähes edellisvuoden tasolla. Vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) olleita tuli selvästi eniten (23.100), vaikka määrä hieman pieneni kahdesta edellisestä kesästä. lla olleita tuli oleellisesti vuoden takaista enemmän (14.800), mutta kuitenkin hieman vähemmän kuin kesinä Tuttavatai sukulaisvierailijoiden luku (2.800) kahta aiempaa kesää pienempi. Ranskalaisista vajaa neljännes (11.500) oli pakettilla. Matkojen määrä kasvoi jonkin verran edelliskesästä, mutta jäi hieman kesän 2003 tason alapuolelle. Suurin osa (8.600) matkoista suuntautui vain Suomeen ja nämä t lisääntyivät moneen maahan suuntautuvien määrän pienentyessä. YHTEENSÄ 49,2 14,8 Kongressi, seminaari 3,0 Työhön liittyvä opiskelu 0,0 Insentiivi 0,0 Messut ja myyntinäyttelyt 0,4 työ 11,4 2,8 Tuttavavierailu 0,9 Sukulaisvierailu 1,9 vapaa-ajan 23,1 Ostokset 0,0 Ulkoilma-aktiviteetit 0,4 vapaa-ajan 22,1 Risteily 0,0 Monen maan kierto 0,6 4,4 Opiskelu 2,1 Kauttakulku 2,3 syy 0,0 Monta syytä 4,1 + vapaa-aika 0,8 + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 2,6 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 0,3 yhdistelmä 0,4 Lentäen Laivalla Maitse Saapum iset (1000) liikennem uodoittain 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 Saapum iset (1000) m atkan tarkoituksen mukaan M uu vapaa-ajan M onta syytä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Pakettim atkojen määrä (1000) 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan Saapuneet sukupuolen mukaan Ranskasta tulleista lähes 60 % (29.100) oli miehiä. lla olleista kolme neljästä oli miehiä ja myös vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) olleista 56 % oli miehiä. Sen sijaan muulla lla, johon sisältyvät myös tuttava- tai sukulaisvierailijat olleet, olivat suurimmaksi osaksi naisia. Kesään 2003 verrattuna miesten osuus saapuneista pieneni hieman. miehiä naisia 11,2 3,7 vapaa-ajan 13,0 10,1 4,9 6,7 Yhteensä 29,1 20,5

59 RANSKA / kesä Saapuneet asuinalueittain Saapuneista vajaa puolet (24.200) tuli Pariisin alueelta määrän kasvaessa selvästi edelliskesästä. Luoteis- Ranskasta tulleiden määrä (5.700) määrä vastaavasti pieneni ja myös Koillis-Ranskasta tuli hieman vuoden takaista vähemmän ilijoita. Kaakkois- ja Lounais-Ranska taas kasvattivat hieman osuuttaan saapuneista. lla olleista lähes 80 % (11.100) saapui Pariisin alueelta. Vapaa-ajan Tuttava tai vapaa- Monta matkoissa Pariisin osuus oli Lähtöalue ajan syytä alle puolet, sillä myös Koillis- Yhteensä 14,9 2,7 23,0 4,5 4,1 ja Kaakkois-Ranskasta saapui Pariisin alue (01) 11,1 0,7 10,8 0,6 1,0 melko paljon vapaa-ajan Luoteis-Ranska (02) 1,4 0,9 1,3 1,4 0,6 ilijoita. Koillis-Ranska (03) 1,0 0,0 2,8 0,4 1,4 Kaakkois-Ranska (04) 1,1 0,4 6,1 1,4 0,5 Saapuneet ikäryhmittäin Lounais-Ranska (05) 0,3 0,7 2,0 0,7 0,6 Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen vapaa-ajan Ranskasta saapuneiden Yhteensä 49,6 29,1 20,5 14,9 23,1 11,6 keski-ikä (44,9 vuotta) oli ,5 0,4 0,1 0,0 0,5 0,0 runsaan vuoden korkeampi ,0 4,3 2,7 0,7 3,5 2,8 kuin edellisenä kesänä (43, ,4 6,5 2,9 5,3 2,8 1,3 vuotta). Määrällisesti suurin ,9 3,2 4,7 2,7 4,6 0,6 ikäryhmä oli vuotta ,6 5,1 3,5 3,6 2,5 2,5 (11.200) ryhmän koon kasvaessa merkittävästi kesästä ,2 6,2 5,0 2,6 5,5 3, ,2 1,7 1,5 0,0 2,1 1, Myös näitä iäkkäämpien määrät lisääntyivät sel- 75-1,8 1,7 0,1 0,0 1,6 0,2 keski-ikä 44,9 43,7 46,7 40,7 46,3 47,5 västi. Seuraavaksi eniten tuli vuotiaita (9.400) sekä vuotiaita (8.600). Näistä ensin mainitun Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin ryhmän koko kasvoi ja toisen pieneni. 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 Saapuneiden miesten keski-ikä oli kolme vuotta naisten keski-ikää alempi. Matkan 0-14 tarkoituksen mukaan tarkasteltuna muulla lla (sis. tuttava- tai sukulaisvierailijat) olivat vanhimpia (47,5 vuotta) muiden vapaa-ajan ilijoiden ohella (46, vuotta). lla olleet olivat nuorimpia (40,7 vuotta) Aiemmat käyntikerrat Suomessa Ranskasta tulleista lähes 80 % eli oli ensi kertaa Suomessa. Kerran tai kaksi aiemmin käyneitä oli Keskimäärin Ranskasta saapuneet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin ainoastaan 0,5 kertaa Pariisin alue Luoteis-Ranska Koillis-Ranska Kaakkois-Ranska Lounais-Ranska Saapuneet asuinalueittain 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Yhteensä 49,4 24,2 5,7 5,6 9,6 4,3 Saapuneiden seura Perheen tai sukulaisten kanssa saapuneita tuli Ranskasta eli enemmän kuin kesällä Lasten kanssa tulleiden luku kuitenkin pieneni hieman. Yksin matkustaneiden määrä (12.300) lähes kaksinkertaistui vuoden takaisesta. Kesällä 2002 ystävien tai työtovereiden kanssa saapuneet olivat omina ryhminään. Nyt ne kuuluvat muuhun seuraan. Tähän ryhmään kuuluvia saapui nyt lähes sama määrä (12.400) kuin edelliskesänä. Yksin Perhe, ei lapsia Perhe, lapsia Ystävät Työtoverit M uu seura Saapuneiden (1000) seura 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Useita edellisestä

60 RANSKA / kesä Matkakohteet Suomessa Ranskalaisista runsas 40 % (20.400) kävi Suomessa vain Helsingissä. Osuus kasvoi etenkin, kun kesällä kohdemääritelmänä oli pääkaupunkiseutu. Myös maan etelä- ja länsiosiin sekä Keski-Suomeen suuntautui aiempaa enemmän matkoja. Pohjois-Suomen osuus ranskalaisilijoiden kohteena sen sijaan pieneni. Kiertolla (kaksi tai monta kohdetta) oli edelleen moni (9.500), mutta hieman harvempi kuin edelliskesänä. Työmatkojen pääkohteet olivat Helsinki (3.900) ja Häme + Keski-Suomi (3.600), kun taas vapaa-ajan ilijoista lähes puolet (5.500) oli kiertolla ( kaksi tai monta kohdetta). Yöpyneiden määrä Pääkaupunkiseutu / Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Matkakohteet Suomessa 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Ranskalaisista lähes kaikki (46.100) yöpyivät Suomessa määrän noustessa lähes 4.000:lla edelliskesästä (42.400). Päiväkävijöitä oli eli enemmän kuin vuotta aiemmin. Ranskasta tulleiden viipymä (8,4 yötä) oli huomattavasti pidempi kuin kesällä 2004 (6,0 yötä), mutta lyhyempi kuin kaksi vuotta aiemmin. Ranskasta saapuneiden Suomen kansalaisten viipymä oli merkittävästi pidempi eli keskimäärin 12,3 yötä. Jos Ranskan suomalaiset jätetään luvuista pois, tulee ranskalaisten keskiviipymäksi Suomessa 8,2 yötä. Erityisesti kolme yötä (7.900) Suomessa viipyneiden määrä kasvoi voimakkaasti edelliskesästä. Kaksi yötä oleskelleitakin oli paljon (6.600), mutta kuitenkin vuoden takaista vähemmän. Yhden yön viettäneiden määrä (4.100) putosi selvimmin. Yhdestä kahteen viikkoon oleskelleita oli eli entistä enemmän. Puolet ( yöpynyttä) Ranskasta saapuneista käytti hotellia majoitusmuotonaan. Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyi ja leirintäaluetta käytti ranskalaista. Muiden majoitusmuotojen käyttö oli selvästi vähäisempää. Maksullista majoitusta käytti yöpyneistä 84 %. lla olleista lähes kaikki (12.900) käyttivät hotellimajoitusta. Myös muilla vapaa-ajan matkoilla olleilla hotelli oli yleisin majoitusmuoto (7.800 yöpynyttä). lla olleet yöpyivät luonnollisesti eniten tuttavien tai sukulaisten luona. Matkakohteet Suomessa Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Helsinki 3,9 1,3 11,9 3,3 20,4 Uusimaa + Kymenlaakso 1,8 0,3 0,8 0,2 3,1 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 1,4 0,8 0,2 0,6 3,0 Häme + Keski-Suomi 3,6 0,1 1,3 0,6 5,6 Järvi-Suomi + Kainuu 1,6 0,2 0,1 0,0 1,9 Lappi 0,0 0,1 1,2 0,2 1,5 Kaksi kohdetta 2,0 0,0 0,5 0,8 3,3 Monta kohdetta 0,3 0,3 5,5 0,1 6,2 Ei kohdetta 0,3 0,0 1,4 2,6 4,3 YHTEENSÄ 14,9 2,8 23,1 8,6 49,4 Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yötä Viipymä Suom essa 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 10,0 vapaaajan Yhteensä Ei yöpymistä 0,0 0,0 2,7 0,6 3,3 Yhteensä 14,8 2,9 20,4 8,0 46,1 Hotelli, motelli 12,9 0,1 7,8 2,2 23,0 Retkeilymaja 0,0 0,0 0,8 0,0 0,8 Leirintäalue 0,9 0,0 3,1 0,3 4,3 Maaseutumajoitus 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tuttavat, sukulaiset 0,3 2,7 2,7 1,5 7,2 Oma asunto/mökki 0,0 0,0 0,1 0,0 0,1 Työnantajan asunto 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 majoitus 0,0 0,0 1,5 3,4 4,9 Monta majoitusta 0,7 0,1 4,4 0,6 5,8

61 RANSKA / kesä Yöpymisten määrä Ranskasta tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli kesällä eli merkittävästi suurempi kuin vuotta aiemmin ( ), mutta kuitenkin vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Ranskassa asuville kesällä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) eli hieman vähemmän kuin edelliskesänä. lla lla olleet viipyivät Suomessa erittäin kauan eli keskimäärin 19,5 yötä ja suuri osa yöpymisistä kertyi tälle ryhmälle. Nähtävästi kyseessä ovat opintotarkoituksessa (2.100 saapunutta) Suomessa oleskelleet. lla olleet viipyivät Suomessa myös melko pitkään eli 8,8 yötä, mutta tässä tarkoituksessa saapuneiden vähäinen määrä tuotti vain yöpymistä. tkin vapaa-ajan ilijat oleskelivat maassamme lähes viikon yöpymismäärän ollessa Lyhin viipymä oli työlla olleilla (4,5 yötä), jolloin yöpymisten määräksi tuli Ranskan suomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli runsaat 6 % (25.900) eli ranskalaisten osuudeksi yöpymisistä jäi Majoitusmuodoittain tarkasteltuna muulla tavalla maksuttomasti yöpyneille kertyi suurin ( ) yöpymismäärä. Hotelliyöpymisten määräksi saatiin tutkimuksessa ja tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneiden yöpymisten luvuksi Rahan käyttö Matkaa kohti ranskalaiset käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 451 eli selvästi enemmän kuin kesällä 2004 (310 ). Myös päivää kohti laskettu kulutus nousi määrän ollessa 48,20 (kesällä ,40 ). lla (517 ) ja toisaalta pitkäkestoisilla muilla matkoilla olleet (502 ) kuluttivat a kohti eniten. Päiväkohtainen kulutus oli työlaisilla selvästi korkein (94 ) ja toiseksi korkein muilla vapaa-ajan ilijoilla (53 ). Ylivoimaisesti eniten Ranskasta tulleet käyttivät rahaa majoitukseen (200 / ). Ostoksiin meni 90 ja ravintoloihin 82. Ranskasta tulleilta saatu ilutulo oli yhteensä 22,3 milj. eli selvästi enemmän kuin kesällä 2004 (13,6 milj. ). Eniten (9,4 milj. ) ilutuloa saatiin vapaa-ajan ilijoilta (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) määrän kasvaessa melko selvästi vuoden takaisesta. lla olleiltakin jäi Suomeen rahaa oleellisesti edelliskesää enemmän eli aiempaa vähemmän eli 7,7 milj.. vapaa- ajan Yhteensä Saapumiset 14,8 2,8 23,0 8,7 49,3 Öitä keskimäärin 4,5 8,8 6,7 19,5 8,4 Yöpymisiä yhteensä 67,1 24,5 154,2 167,4 413,2 Hotelli, motelli maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton Monta majoitusta Saapumiset 22,9 5,2 7,1 8,3 5,8 Öitä keskimäärin 3,8 8,2 8,8 18,0 12,2 Yöpymisiä yhteensä 87,0 42,4 63,0 149,8 71,0 M uu vapaa-ajan Yöpym iset (1000) n tarkoituksen mukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 Matkaa kohti (EUR): 451,00 Päivää kohti (EUR): 48,20 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät.. Päiväkävijät.. 517,00 94,00 299,00 30,00 vapaa-ajan 409,00 vapaa-ajan 53,00 502,00 24,00 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 3,00 Esimaksut 0,30 Majoitus 200,00 Majoitus 21,30 Ravintolat 82,00 Ravintolat 8,80 Bensiini 22,00 Bensiini 2,40 Ostokset 90,00 Ostokset 9,60 Taksi 18,00 Taksi 1,90 kulutus 36,00 kulutus 3,80 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 491,00 Hotelli, motelli 102,40 maksullinen.. maksullinen.. majoitus 504,00 majoitus 30,00 Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan M uu vapaa-ajan 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0

62 RANSKA / kesä Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Ranskalaisista ilmoitti Suomea koskevien artikkelien, kirjojen sekä radio- tai TV-ohjelmien vaikuttaneen päätökseen lomailla Suomessa. Internetistä saatu Suomi-tietous näytteli päätöksessä melkein yhtä suurta osaa (4.600 ilijaa). Merkittävintä roolia päätöksen teossa näyttelivät kuitenkin ystävien tai tuttavien suositukset (6.600 saapunutta) oman kokemuksen ollessa melkein yhtä tärkeää (6.300 saapunutta). Käynnit kulttuurikohteissa Ranskassa asuvista lähes puolet (23.600) ilmoitti käyneensä nsa aikana kirkoissa tai linnoissa. Museoissa tai taidenäyttelyissäkin ranskalaiset kävivät melkein yhtä paljon (20.200). Musiikkitapahtumien ja festivaalien suosio jäi selvästi näitä pienemmäksi. Luontoaktiviteettien harrastaminen Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TV-ohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus Ranskassa asuvista 20 % (9.800) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotakin ulkoilmaaktiviteettia. Eniten harrastettiin vaeltamista (3.000). Myös uinti ja pyöräily Käynnit kulttuurikohteissa % abs. pyöräreiteillä (kummallakin Kirkoissa, linnoissa tai harrastajaa) olivat melko suosittuja linnoituksissa 48 % 23,6 harrastusmuotoja. Museoissa tai taidenäyttelyissä 41 % 20,2 Klassisessa konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 9 % 4,4 ssa konsertissa tai festivaaleilla 13 % 6,4 Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä Luontoaktiviteetit 20 % 9,8 Urheilukalastus 1 % 0,5 Vaellus (yli 3 tuntia) 6 % 3,0 Kanoottiretkeily, koskenlasku 2 % 1,0 Golf, minigolf 2 % 1,0 Pyöräilyä pyöräreiteillä 4 % 2,0 Järjestyt pyöräretket 0 % 0,0 Ratsastus 0 % 0,0 Uinti 4 % 2,0 Kävely, sauvakävely, ulkoilu 1 % 0,5 Juoksu, hölkkä, lenkkeily 2 % 1,0 Soutu, melonta 0 % 0,0 Veneily, purjehdus, vesihiihto 2 % 1,0 MEK / Pariisi: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Suomi on muutaman viime vuoden aikana tapahtuneen talviilun voimakkaan kasvun myötä muuttunut Ranskan markkinoilla enemmän talvi- kuin kesäkohteeksi. Tämä näkyy erityisen selvästi Tilastokeskuksen majoitustilastosta, jossa talven rekisteröidyt majoitusvuorokaudet ovat viidessä vuodessa, talvesta talveen , yli kaksinkertaistuneet (+ 120%), kun samaan aikaan kesävuorokaudet ovat vuodesta 2000 vuoteen 2005 nousseet vain 13%. Talven osuus kaikista rekisteröidyistä majoitusvuorokausista vuonna 2005 oli 59 %, kesän 32 % ja välikausien 9 %, kun viisi vuotta aikaisemmin vastaavat luvut olivat talvi 43 %, kesä 46 % ja välikaudet 11 %. Myös Rajahaastattelututkimuksella selvitetty Suomeen saapuneiden Ranskassa asuvien määrä kesäaikaan vahvistaa kesän kasvun vaatimattomuuden. Vapaa-ajan lla (mukaan lukien tuttava- ja t) olleita saapui vuonna henkeä, mikä on 9 % enemmän kuin vuonna Nämä määrät kuitenkin vaihtelevat vuodesta toiseen niin, että vuosina 2003 ja 2004 saapuneiden määrä oli suurempi kuin 2005, vuosina 2001 ja 2002 puolestaan pienempi kuin Ranskan markkinoita vaivaa siis sama pulma kuin joitakin muitakin: Suomen kesästä puuttuu talven eksoottisia aktiviteetteja vastaava vetovoimainen houkutin. Entistä useampi ranskalainen saapuu kesälläkin Suomeen pakettilla, sillä viidessä vuodessa heidän määränsä on yli kaksinkertaistunut. Vuonna 2005 tulijoista neljännes oli pakettilaisia. Lähes kaikkien voitaneen olettaa olleen vapaa-ajan lla, jolloin osuus kaikista vapaa-ajan laisista on peräti 40 %. Kaksi lomakohdetta on ylivoimaisesti kärkitiloilla: Helsinki on suosituin yksittäinen kohde, jossa puolet vapaa-ajan ilijoista vieraili. Kakkosena ovat kiertot, joilla liikkui noin neljännes ranskalaisista. Tämä tulos heijastaa hyvin myös Ranskasta Suomeen kesäksi tarjolla olevaa pakettitarjontaa, jossa juuri kiertot, yleensä vuokratulla autolla, ja lyhytlomat Helsinkiin ovat runsaimmin esillä ja suosituimpia. Internetin merkitys sekä tiedonlähteenä että varauskanavana kasvaa jatkuvasti. Tämän tiedostavat hyvin myös njärjestäjät, jotka tarjoavat tuotteitaan sekä omilla nettisivuillaan että - jossakin määrin - internet-toimistojen, kuten lastminute.comin ja promovacances.comin välityksellä. Ranskalaiset ovat vaativia asiakkaita, jotka haluavat laadukkaita palveluita ja kelpo vastinetta rahalleen. Läheinen yhteistyö ranskalaisten njärjestäjien kanssa on välttämätöntä oikean pakettisisällön luomisessa. MEKin Pariisin toimisto auttaa mielellään kaikkia todellista potentiaalia omaavia palvelujen tuottajia yhteistyökumppanien etsinnässä. Itse nsa suunnittelevien ja suoraan palvelunsa varaavien asiakkaiden määrä kasvaa myös Suomeen, vaikka heikommin tunnettuna kohteena hitaammin kuin esimerkiksi Euroopan kuuluisiin suurkaupunkeihin. Tämän vuoksi on tärkeää huolehtia suomalaisten ilupalvelujen saatavuudesta internetissä suoraan kuluttajille. Nykyranskalainen osaa jo jonkin verran muitakin kieliä, ennen kaikkea englantia, mutta ranskankielinen palvelu on aina oiva myyntivaltti.

63 ALANKOMAAT ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Hollannissa asuvia saapui Suomeen kesällä eli selvästi vähemmän kuin edelliskesänä (49.000). Näistä 6 % (2.500) oli Suomen kansalaisia. Lentäen hollantilaisia tuli eniten (19.000) vaikkakin hieman vähemmän kuin aiempina kesinä. Laivalla saapuneiden määrä (13.600) sen sijaan kasvoi hieman vuoden takaisesta. Selvin vähennys kirjattiin maitse tulleiden määrässä, joka oli nyt Hollantilaisista 43 % (18.200) oli vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai t), mikä on vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. lla olleiden määrä (5.300) pysyi ennallaan. lla olleiden luku (10.200) kasvoi hieman. Selvin väheneminen tapahtui kauttakulkulla olleiden kohdalla määrän (4.000) lähes puoliintuessa edelliskesästä. Hollantilaisista joka viides (8.700) oli pakettilla. Näistä matkoista suurin osa (5.900) suuntautui pelkästään Suomeen. Pakettimatkojen määrä pieneni rajusti aiemmista kesistä. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 859 ja päivää kohti hintaa lle tuli 82 eli selvästi vähemmän kuin kesällä YHTEENSÄ 42,3 10,6 Kongressi, seminaari 0,5 Työhön liittyvä opiskelu 0,3 Insentiivi 0,3 Messut ja myyntinäyttelyt 0,0 työ 9,5 5,3 Tuttavavierailu 2,3 Sukulaisvierailu 3,0 vapaa-ajan 18,2 Ostokset 0,0 Ulkoilma-aktiviteetit 0,4 vapaa-ajan 16,7 Risteily 0,0 Monen maan kierto 1,1 4,0 Opiskelu 0,0 Kauttakulku 4,0 syy 0,0 Monta syytä 4,2 + vapaa-aika 0,0 + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 1,8 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 1,6 yhdistelmä 0,8 Saapuneet sukupuolen mukaan Lentäen Laivalla Maitse Hollannista tulleista kaksi kolmesta (28.000) oli miehiä. lla ja kauttakulkulla (muu ) olleet olivat 90-prosenttisesti miehiä. Naiset olivat lievänä enemmistönä ainoastaan tuttava- tai illa. Muista vapaa-ajan ilijoista 55 % oli miehiä. Kesään 2004 verrattuna miesten osuus saapuneista kasvoi hieman. Saapum iset (1000) liikennem uodoittain 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Saapumiset (1000) n tarkoituksen mukaan M uu vapaa-ajan M onta syytä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Pakettimatkojen määrä (1000) 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan miehiä naisia 9,7 1,0 2,4 2,9 vapaa-ajan 9,9 8,3 3,6 0,4 Monta syytä 2,4 1,8 Yhteensä 28,0 14,4

64 ALANKOMAAT / kesä Saapuneet ikäryhmittäin Alankomaista saapuneiden keski-ikä (45,4 vuotta) oli vuoden edelliskesää (44,4 vuotta) korkeampi. Eniten (9.900) saapui vuotiaita näiden määrän kuitenkin pienentyessä selvästi kesään 2004 verrattuna. Toiseksi suurimpaan ikäryhmään, vuotiaat, kuuluvien määrä (9.500) pieneni vain hieman. Kasvussa olivat vuotiaiden (9.300) ja yli 64- vuotiaiden määrät. Saapuneet miehet ja naiset olivat täsmälleen saman ikäisiä. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työlla olleet olivat nuorimpia (41,6 vuotta) ja tuttava- tai lla olleet vanhimpia (49,0 vuotta). Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen vapaaajan Yhteensä 42,4 27,9 14,5 10,9 5,0 18,3 8, ,2 0,8 0,4 0,0 0,1 0,5 0, ,9 1,8 0,1 0,1 0,1 1,6 0, ,5 5,2 4,3 3,6 1,9 2,2 1, ,3 5,7 3,6 3,4 0,9 4,1 0, ,6 4,8 2,8 2,2 0,8 3,6 1, ,9 7,6 2,3 1,0 0,9 4,6 3, ,6 1,8 0,8 0,6 0,2 1,4 0,4 75-0,4 0,2 0,2 0,0 0,1 0,3 0,0 keski-ikä 45,4 45,4 45,4 41,6 49,0 46,4 46, Saapuneet (1000) ikäryhmittäin 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 Aiemmat käyntikerrat Suomessa Hollannista tulleista 60 % (25.300) oli ensi kertaa Suomessa. Yhdestä kolmeen kertaan oli aikaisemmin käynyt hollantilaista. Keskimäärin Hollannista saapuneet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin 2,8 kertaa. Saapuneiden seura Matkakohteet Suomessa Helsinki oli hollantilaisten suosituin (11.200) kohde saapuneiden määrän kuitenkin pienentyessä edelliskesästä. Uusimaa + Kymenlaakso oli kohteena 5.700:lla Lapin ollessa kolmanneksi suosituimman kohteen (2.600 matkustajaa). Nämä määrät olivat kasvussa edelliskesästä. Kiertolaisten (10.700) ja kauttakulkuilijoiden (5.700) määrät pienenivät selvästi vuoden takaisista luvuista (kts. seuraavan sivun taulukko). lla olleista puolet suuntasi nsa Helsinkiin, kun taas lomalla olleiden t (muut vapaa-ajan t) olivat yleisimmin kiertomatkoja (7.300) Alankomaista tulleista puolet (21.800) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa. Lapsia heistä oli mukana 6.000:lla. Perheen kanssa saapuneiden määrä pieneni, mutta lasten kanssa matkustaneiden luku nousi hieman. Yksin saapuneita (5.900) tuli sen sijaan vain puolet edelliskesän määrästä. Kesällä 2002 ystävien tai työtovereiden kanssa saapuneet olivat omina ryhminään. Sen jälkeen ne kuuluvat muuhun seuraan. Tähän ryhmään kuuluneiden määrä (10.400) pieneni jonkin verran kesällä 2005 edelliskesään verrattuna. 75- Yksin Perhe, ei lapsia Perhe, lapsia Ystävät Työtoverit M uu seura Useita edellisestä Pääkaupunkiseutu / Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Saapuneiden (1000) seura 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Lappi M onta kohdetta Matkakohteet Suomessa 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Ei kohdetta

65 ALANKOMAAT / kesä Matkakohteet Suomessa Tuttava tai vapaa-ajan Yhteensä Helsinki 5,4 0,8 4,3 0,6 11,2 Uusimaa + Kymenlaakso 3,3 1,3 0,3 0,8 5,7 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 0,2 1,1 0,9 0,6 2,7 Häme + Keski-Suomi 0,0 1,2 0,2 0,5 1,9 Järvi-Suomi + Kainuu 0,3 0,5 1,0 0,1 1,9 Lappi 0,0 0,2 1,8 0,6 2,6 Kaksi kohdetta 1,4 0,2 0,8 0,1 2,5 Monta kohdetta 0,1 0,1 7,3 0,8 8,2 Ei kohdetta 0,0 0,0 1,6 4,1 5,7 YHTEENSÄ 10,7 5,3 18,2 8,2 42,4 Yöpyneiden määrä Hollantilaisista 95 % (39.900) yöpyi Suomessa. Osuus oli sama kuin edelliskesänä. Hollannista tulleiden viipymä (6,4 yötä) oli lähes sama (6,6 yötä) kuin edelliskesänä. Hollannista saapuneiden Suomen kansalaisten viipymä oli pidempi eli 10,6 yötä. Jos Hollannin suomalaiset jätetään luvuista pois, tulee hollantilaisten keskiviipymäksi Suomessa 6,2 yötä eli täsmälleen sama kuin vuotta aikaisemmin. Saapuneista viipyi Suomessa vain yhden yön. Määrä pieneni selvästi edelliskesästä. Kaksi (6.800) tai kolme yötä (5.800) oleskelleiden määrät sitä vastoin kasvoivat voimakkaasti. Samalla viikon tai sitä kauemmin viipyneiden määrät pienenivät. Hotellimajoitusta käytti puolet (19.800) yöpyneistä hollantilaisista. Tuttavien tai sukulaisten luona (6.300 yöpynyttä) majoituttiin myös usein ja leirintäalueet olivat niinikään kohtalaisen suosittuja (4.900 yöpynyttä). Maksullista majoitusta käytti yöpyneistä 83 % (33.500). lla olleista käytännössä kaikki (10.200) käyttivät hotellimajoitusta. Muilla vapaa-ajan matkoilla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) olleillakin hotelli oli suosituin (6.100) ennen leirintäaluetta (3.300 yöpynyttä). Yöpymisten määrä Vapaa-ajan ilijat (8,8 yötä) ja tuttavatai lla olleet viipyivät Suomessa pisimpään (8,2 yötä). lla olleiden viipymä oli lyhin eli 2,8 yötä. Vapaa-ajan lla olleiden yöpymismäärä (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) oli lähes 60 % ( ) kokonaisyöpymisistä. sukulaisvierailijoiden yöpymismäärä jäi huomattavasti pienemmäksi (43.700). laisten yöpymismäärä oli vielä pienempi eli Hollannin suomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli vajaat 10 % (26.400) eli hollantilaisten osuudeksi yöpymisistä jäi Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yötä Viipymä Suomessa 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 vapaa-ajan Yhteensä Ei yöpymistä 0,0 0,0 1,6 0,7 2,3 Yhteensä 10,6 5,3 16,4 7,6 39,9 Hotelli, motelli 10,2 1,1 6,1 2,4 19,8 Retkeilymaja 0,0 0,0 0,2 0,0 0,2 Leirintäalue 0,1 0,1 3,3 1,4 4,9 Maaseutumajoitus 0,0 0,0 0,4 0,5 0,9 Tuttavat, sukulaiset 0,3 3,5 1,7 0,8 6,3 Oma asunto/mökki 0,0 0,0 0,3 0,0 0,3 Työnantajan asunto 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 majoitus 0,0 0,0 1,5 1,0 2,5 Monta majoitusta 0,0 0,6 2,9 1,5 5,0 vapaaajan Yhteensä Saapumiset 10,6 5,3 18,1 8,3 42,3 Öitä keskimäärin 2,8 8,2 8,8 4,7 6,4 Yöpymisiä yhteensä 30,2 43,7 161,0 38,3 273,2 Hotelli, Tuttavat tai Hollantilaisten kokonaisyöpymismäärä oli kesällä eli run- motelli maksullinen sukulaiset maksuton Saapumiset 19,7 6,0 6,3 5,6 saat pienempi kuin kesällä Öitä keskimäärin 4,2 7,5 9,2 4, ( ). Tilastokeskuksen Yöpymisiä yhteensä 82,5 45,9 58,7 26,4 majoitustilastoissa kirjattiin Hollannissa asuville kesällä yöpymistä Yöpym iset (1000) m atkan tarkoituksen mukaan (pl. Ahvenanmaa) eli runsaat vähemmän kuin edelliskesänä. M uu vapaa-ajan Monta majoitusta 5,0 11,8 59,6 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0

66 ALANKOMAAT / kesä Majoitusmuodoittain tarkasteltuna hotellimajoitus nousi yöpymisissä ykköseksi (82.500), vaikka määrä pienenikin edelliskesästä. n maksullisen majoituksen (sis. mm. leirintäalueet) yöpymismääräksi saatiin , mikä on oleellisesti aiempia kesiä vähemmän. Tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneiden yöpymisten määräksi laskettiin ja myös siinä oli lievää laskua edellisestä kesästä. Hotellimajoitusta käyttäneet viipyivät keskimäärin lyhimmän ajan (4,2 yötä). n maksullisen majoituksen käyttäjät viipyivät runsaan viikon ja tuttavien tai sukulaisten luona yöpyneet runsaat yhdeksän yötä. Hotelli M uu maksullinen Tuttavat tai sukulaiset M uu maksuton Yöpym iset (1000) m ajoitusm uodon mukaan 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 Rahan käyttö Matkaa kohti hollantilaiset käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 400 eli jonkin verran enemmän kuin kesällä 2004 (365 ) ja täsmälleen yhtä paljon kuin kaksi vuotta aiemmin. Päivää kohti kulutus (53,90 ) sen sijaan nousi yli kahdella eurolla. lla olleiden kulutus oli suurin sekä a (502 ) että päivää (131 ) kohti. Vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) olleet käyttivät a kohti 472 ja tuttava- tai lla olleet 276. Eniten Alankomaista tulleet käyttivät rahaa ravintoloihin (117 / ). Majoitukseen kului 95 ja ostoksiin 84. Hollantilaisilta saatu ilutulo oli yhteensä 17,0 milj. eli lähes yhtä paljon kuin kesällä 2004 (17,9 milj. ). Vapaaajan lla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) olleilta ilutuloa tuli eniten (8,6 milj. ) eli sama määrä kuin vuotta aiemmin. Myös työlla olleilta saatu tulo (5,4 milj. ) pysyi ennallaan, kun sen sijaan tuttava- tai lla olleilta saatu ilutulo (1,5 milj. ) pieneni edelliskesästä. Käynnit kulttuurikohteissa Hollannissa asuvista 44 % (18.600) ilmoitti käyneensä nsa aikana kirkoissa tai linnoissa. Museoissa tai taidenäyttelyissäkin hollantilaiset kävivät paljon (14.000). Musiikkitapahtumien ja festivaalien suosio jäi jonkin verran näitä pienemmäksi. M onta majoitusta Matkaa kohti (EUR): 400,00 Päivää kohti (EUR): 53,90 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 43,00 Päiväkävijät 43,00 502,00 131,00 276,00 30,00 vapaa-ajan 472,00 vapaa-ajan 48,00 191,00 34,00 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 16,00 Esimaksut 2,10 Majoitus 95,00 Majoitus 12,80 Ravintolat 117,00 Ravintolat 15,80 Bensiini 39,00 Bensiini 5,30 Ostokset 84,00 Ostokset 11,40 Taksi 31,00 Taksi 4,10 kulutus 18,00 kulutus 2,40 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 453,00 Hotelli, motelli 87,70 maksullinen 280,00 maksullinen 32,90 majoitus 435,00 majoitus 39,10 Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan M uu vapaa-ajan 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 Luontoaktiviteettien harrastaminen Alankomaista tulleista 32 % (13.500) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotakin ulkoilma-aktiviteettia. Uinti oli suosituinta (3.800 harrastajaa) ja vaeltamista harrasti Myös melonta ja kävely olivat melko suosittuja (2.500) aktiviteetteja. Käynnit kulttuurikohteissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 44 % 18,6 Museoissa tai taidenäyttelyissä 33 % 14,0 Klassisessa konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 10 % 4,2 ssa konsertissa tai festivaaleilla 21 % 8,9 Luontoaktiviteetit 32 % 13,5 Urheilukalastus 2 % 0,8 Vaellus (yli 3 tuntia) 7 % 3,0 Kanoottiretkeily, koskenlasku 6 % 2,5 Golf, minigolf 1 % 0,4 Pyöräilyä pyöräreiteillä 2 % 0,8 Järjestyt pyöräretket 0 % 0,0 Ratsastus 3 % 1,3 Uinti 9 % 3,8 Kävely, sauvakävely, ulkoilu 6 % 2,5 Juoksu, hölkkä, lenkkeily 3 % 1,3 Soutu, melonta 4 % 1,7 Veneily, purjehdus, vesihiihto 3 % 1,3

67 ALANKOMAAT / kesä Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Hollantilaisista runsaat ilmoitti Suomea koskevien mainosten ja esitteiden vaikuttaneen päätökseen lomailla Suomessa. Suomea koskevien artikkelien, kirjojen, radio- tai TV-ohjelmien (6.600 saapujaa) merkitys päätökseen oli myös melko suuri. Internetistä saadun Suomi-tietouden vaikutus oli jonkin verran pienempi (5.700). Oma aikaisempi kokemus (6.000) ja ystävien tai tuttavien suositus (2.700) näyttelivät päätöksen synnyssä markkinointia ja mediaa pienempää osaa. Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 4,2 milj.. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty päiväkävijöille, työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niiltä, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio - tai TVohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä MEK / Benelux: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Hollannin ilumarkkinat ovat Suomen kesän osalla merkittävässä muutoksessa. Perinteinen omalla autolla tapahtuva kiertoilu on siirtymässä lentoihin perustuviin yksilöllisiin pakettimatkoihin. Kallistunut polttonesteen hinta ja suhteellisen kalliit laivayhteydet verrattuna huomattavasti halventuneisiin lentohintoihin Amsterdamin ja Helsingin välillä vaikuttavat lentoilun merkittävään kehittymiseen. Finnair Amsterdamin Suomen myyntiluvuissa olikin yli kolmanneksen kasvu kesällä Lenton lyhyys, alle kaksi tuntia, verrattuna omalla autolla tapahtuvaan Suomi-lomailuun on erityisesti nykyiset polttoainekustannukset huomioon ottaen tehnyt lentomatkustuksesta houkutteleva vaihtoehdon. Kesällä 2006 tilanne on vielä kärjistyneempi ja osa asiakkaista on polttoaineen hintaan vedoten jopa perunut kiertonsa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että hollantilaisilla lomalaisilla on kiertoilun vähentyessä entistä enemmän aikaa käytettävänään yöpymispaikoissa sekä niiden ympäristössä. Persoonallisten ja yksilöllisten majoituspalveluiden kysyntä on selvässä nousussa. Asiakkaat kiertävät esimerkiksi jonkin ennalta valitun reitin kartanohotelleissa ja yöpyvät kolmesta yöstä viikkoon lomakeskusten mökeissä. Edellä kuvattu toiminee esimerkkinä siitä, miten hollantilaiset njärjestäjät pyrkivät laajentamaan tuotantoaan kilpailijoista poikkeavilla tuotteilla. Tuotekehityksen osalta voisi ottaa myös mallia Ruotsin majavasafareista, jossa pienin investoinnein on pysytty kehittämään yksilöllinen safarituote houkuttelemaan kesäilijoita lähinnä talvikeskuksiin. Matkailualan tekninen kehitys on nopeaa. Monet isot perinteiset njärjestäjät ja toimistot toteavat pakettimatkojen osuuden kasvavan samalla kun he itse menettävät markkinaosuuksiaan. Varsinkin erikoistuneilla njärjestäjillä nettikauppa saattaa Suomenkin osalta ylittää jo 90 % kokonaismyynnistä. Periaatteessa tuotteen pitäisi olla esillä omissa sekä sopimusvälittäjien varausjärjestelmissä ja aina varattavissa. ten kauppa saattaa mennä varausmahdollisuuden tarjoavalle kilpailijalle koti- tai ulkomailla. Euron ja laajan nettilevinneisyyden myötä ilutuotteen hinnoittelusta on tullut varsin läpinäkyvää ja kuluttajat tarkistavat kohteen hinnat nettisivuilta googlaamalla hotellin tai muun palvelun kotisivut hakukoneesta. Tämä tarkoittaa sitä, että tuotteen tarjoaminen halvempaan hintaan kotimarkkinoilla johtaa aiempaa useammin konflikteihin jälleenmyyjien kanssa. Pakon edessä jopa suomen kieli sujuu hollantilaisilta, jos kyseessä on hinta. Rajahaastattelututkimuksen mukaan ilutulot säilyivät vapaa-ajan ilijoiden osalta kesän 2004 tasolla. Leirintäilun miinus näkyy myös rekisteröidyissä majoitusvuorokausissa.

68 SVEITSI ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Sveitsissä asuvia saapui Suomeen kesällä eli lähes enemmän kuin edelliskesänä (39.800). Saapuneista 9 % (4.400) oli Suomen kansalaisia. Suurin osa (28.800) saapui lentäen määrän kasvaessa selvästi edelliskesistä. Laivalla saapuneitakin oli jonkin verran aiempaa enemmän eli maitse tulleiden luvun (6.700) pysyessä ennallaan. Vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) oli kaksi kolmesta (31.900) saapuneesta määrän noustessa 9.000:lla edelliskesästä. lla olleiden määrä (4.400) pieneni hieman. Voimakkain vähennys kirjattiin kuitenkin työlaisten määrissä, joita nyt oli vain puolet (2.800) aikaisempien kesien luvuista. Sveitsiläisistä 23 % (11.200) oli pakettilla. Näistä matkoista suurin osa (7.900) suuntautui moneen maahan. Pakettimatkojen kokonaismäärä kasvoi, mutta vain Suomeen tehtyjen matkojen määrä väheni edelliskesään verrattuna. Matkojen hinta oli keskimäärin 818 a ja 63 päivää kohti. YHTEENSÄ 48,4 2,8 Kongressi, seminaari 0,9 Työhön liittyvä opiskelu 0,7 Insentiivi 0,0 Messut ja myyntinäyttelyt 0,0 työ 1,2 4,4 Tuttavavierailu 3,0 Sukulaisvierailu 1,4 vapaa-ajan 31,9 Ostokset 0,0 Ulkoilma-aktiviteetit 0,0 vapaa-ajan 29,3 Risteily 0,0 Monen maan kierto 2,6 1,9 Opiskelu 0,3 Kauttakulku 1,6 syy 0,0 Monta syytä 7,4 + vapaa-aika 0,3 + sukulaiset tai tuttavat 1,1 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 1,4 Monta työsyytä 0,3 Monta vapaa-ajan syytä 3,4 yhdistelmä 0,9 Saapuneet sukupuolen mukaan Lentäen Laivalla Maitse Sveitsistä tulleista 56 % (26.900) oli miehiä. sukulaisvierailijoissa oli miehiä ja naisia suunnilleen yhtä paljon. lla vapaa-ajan lla olleissa miehiä (18.700) oli 59 %. Ainoastaan monta syytä lleen ilmoittaneissa naiset olivat enemmistönä. Kesään 2004 verrattuna miesten osuus saapuneista kasvoi jonkin verran. Saapumiset (1000) liikennem uodoittain 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 Saapumiset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan M uu vapaa-ajan M onta syytä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 Pakettim atkojen m äärä (1000) 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan miehiä naisia 2,3 2,1 vapaa-ajan 18,7 13,3 2,7 2,2 Monta syytä 3,2 4,3 Yhteensä 26,9 21,9

69 SVEITSI / kesä Saapuneet asuinalueittain Suomeen matkustaneet sveitsiläiset olivat pääasiassa lähtöisin Sveitsin saksankieliseltä alueelta. Kesällä % (33.800) saapuneista tuli tältä alueelta. Määrä kasvoi selvästi aiemmista kesistä. Ranskankieliseltä (4.700) alueelta tuli aiempaa vähemmän ja italiankieliseltä (2.300) kahta edelliskesää enemmän ilijoita. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna ilijoiden lähtöalueissa ei ollut sanottavaa vaihtelua. Suurin osa tuli saksankieliseltä alueelta tarkoituksesta riippumatta. Saapuneet ikäryhmittäin Sveitsistä saapuneiden keski-ikä (41,9 vuotta) oli hieman alempi kuin kesällä 2004 (42,2 vuotta). Määrällisesti suurin ikäryhmä olivat vuotiaat (12.200) ryhmän Lähtöalue koon kasvaessa selvästi edelliskesästä. Toiseksi suurin ikäryhmä oli vuotta (8.400) eli yhtä paljon kuin vuotta aikaisemmin. Lähes yhtä paljon tuli vuotiaita (8.200) määrän kuitenkin pienentyessä selvästi. Tätä vanhempien määrät sitä vastoin olivat voimakkaassa kasvussa. Saapuneiden miesten keski-ikä (42,2 vuotta) oli runsaat puoli vuotta naisten keski-ikää (41,6 vuotta) korkeampi. Matkan tarkoituksen mukaan ikäjakauma pystyttiin laskemaan ainoastaan muulla vapaa-ajan lla olleista, jotka olivat hieman keskimääräistä nuorempia. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Sveitsistä tulleista runsaat 70 % (34.800) oli ensi kertaa Suomessa. Yhdestä kolmeen kertaan käyneitä oli Keskimäärin Sveitsistä saapuneet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin 0,6 kertaa. Saapuneiden seura Sveitsistä tulleista 54 % (26.300) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa. Määrä kasvoi selvästi edelliskesästä. Myös lasten kanssa saapuneiden määrä (8.400) nousi lähes kesien tasolle. Yksin matkustaviakin tuli hieman aiempaa enemmän (7.200). Kesällä 2002 ystävien tai työtovereiden kanssa saapuneet olivat omina ryhminään. Sen jälkeen ne kuuluvat muuhun seuraan. Tähän ryhmään kuuluvien määrä (11.100) pieneni hieman kesään 2004 verrattuna. Matkakohteet Suomessa Sveitsistä tulleiden suosituin kohdealue Suomessa oli Helsinki (15.700), jonne entistä useampi suuntautui. Muita suosittuja ja määriään kasvattaneita kohteita olivat Häme + Keski-Suomi (6.000), Järvi-Suomi + Kainuu (4.200) sekä Lappi (4.100). Kiertolla (kaksi tai monta kohdetta) olleita (10.900) oli aiempaa vähemmän kauttakulkuilijoiden (ei kohdetta) luvun (4.200) ollessa kasvussa. (1) Saksankielinen alue (2) Ranskankielinen alue (3) Italiankielinen alue Saapuneet asuinalueittain 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 2,8 4,5 32,0 1,9 7,6 (1) Saksankielinen alue 2,8 2,3 28,2 1,9 6,6 (2) Ranskankielinen alue 0,0 0,8 3,5 0,0 0,4 (3) Italiankielinen alue 0,0 1,4 0,3 0,0 0,6 Yhteensä 48,8 41,8 4,7 2,3 Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen vapaa-ajan Yhteensä 48,8 26,9 21,9 31,9 16, ,0 2,1 0,9 2,4 0, ,5 3,0 1,5 3,1 1, ,4 5,2 3,2 5,9 2, ,2 4,8 7,4 7,8 4, ,5 3,7 3,8 5,6 1, ,2 5,2 3,0 5,2 3, ,6 1,9 1,7 1,4 2,2 75-1,4 1,0 0,4 0,5 0,9 keski-ikä 41,9 42,2 41,6 41,1 43, Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 Yksin Perhe, ei lapsia Perhe, lapsia Ystävät Työtoverit M uu seura Useita edellisestä Saapuneiden (1000) m atkaseura 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0

70 SVEITSI / kesä Matkakohteet Suomessa Tuttava tai vapaa-ajan Yhteensä Helsinki 2,1 2,4 9,4 1,8 15,7 Uusimaa + Kymenlaakso 0,0 0,0 1,2 0,3 1,5 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 0,0 0,8 1,3 0,1 2,2 Häme + Keski-Suomi 0,3 0,7 4,8 0,2 6,0 Järvi-Suomi + Kainuu 0,4 0,0 3,7 0,1 4,2 Lappi 0,0 0,0 1,7 2,4 4,1 Kaksi kohdetta 0,0 0,2 2,2 1,8 4,2 Monta kohdetta 0,0 0,3 5,3 1,1 6,7 Ei kohdetta 0,1 0,0 2,4 1,7 4,2 YHTEENSÄ 2,8 4,5 32,0 9,4 48,7 Yöpyneiden määrä Sveitsiläisistä 96 % (46.900) yöpyi Suomessa. Päiväkävijöiden määrä (1.900) pieneni hieman edelliskesästä. Sveitsistä tulleiden viipymä (8,7 yötä) lyheni jonkin verran edelliskesän (9,3 yötä) tasosta. Sveitsistä saapuneiden Suomen kansalaisten viipymä oli erittäin pitkä eli 25,8 yötä. Jos Sveitsin suomalaiset jätetään luvuista pois, tulee sveitsiläisten keskiviipymäksi Suomessa 7,0 yötä, mikä on 1,5 vuorokautta vähemmän kuin edelliskesän vastaava luku (8,5 yötä). Kaikista yöpyneistä 44 % (20.400) viipyi Suomessa vähintään viikon. Määrä kasvoi edelleen edelliskesästä, vaikka näin kauan viipyneiden suhteellinen osuus yöpyneistä pienenikin jonkin verran. Myös lyhyen ajan eli 1-3 yötä Suomessa oleskelleita oli määrän kasvaessa voimakkaasti aiempien kesien tasosta. Hotellimajoitus oli sveitsiläisten selvästi suosituin majoitusmuoto Suomessa lähes 40 %:n osuudella ( yöpynyttä). Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyi myös moni (12.800) määrän lisääntyessä selvästi vuoden takaisesta. Leirintäalueilla yöpyneitä oli ja oman asunnon tai mökin käyttäjiä Maksullista majoitusta käytti yöpyneistä lähes kaksi kolmesta Sveitsistä saapuneesta (30.800). lla olleet yöpyivät yksinomaan hotellissa. Vapaa-ajan ilijoista kolmannes (10.600) yöpyi hotellissa ja moni (6.100) myös tuttavien tai sukulaisten luona. Tuttava- tai sukulaisvierailijat myös yöpyivät useimmin (3.800 yöpyjää) näiden luona. Yöpymisten määrä Sveitsistä tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli kesällä eli lähemmäs enemmän kuin vuotta aiemmin ( ). Suomen kansalaisten osuus yöpymisistä oli 26 % ( ), joten muiden Sveitsistä tulleiden osuudeksi jäi Kesällä 2004 vastaava yöpymismäärä oli Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Sveitsissä asuville kesällä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) eli vähemmän kuin edelliskesänä. Pääkaupunkiseutu / Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä 15-21yötä yötä yli 60 yötä Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Matkakohteet Suomessa 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 Viipymä Suomessa 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 vapaaajan Yhteensä Ei yöpymistä 0,0 0,0 1,5 0,4 1,9 Yhteensä 2,7 4,5 30,6 9,1 46,9 Hotelli, motelli 2,8 0,4 10,6 4,4 18,2 Retkeilymaja 0,0 0,0 0,8 0,0 0,8 Leirintäalue 0,0 0,0 3,1 1,1 4,2 Maaseutumajoitus 0,0 0,0 1,9 0,0 1,9 Tuttavat, sukulaiset 0,0 3,8 6,1 2,9 12,8 Oma asunto/mökki 0,0 0,1 3,0 0,2 3,3 Työnantajan asunto 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 majoitus 0,0 0,0 0,9 0,2 1,1 Monta majoitusta 0,0 0,2 4,2 0,3 4,7 vapaaajan Yhteensä Saapumiset 2,8 4,4 31,9 9,2 48,8 Öitä keskimäärin 4,6 6,1 9,8 7,1 8,7 Yöpymisiä yhteensä 15,1 27,1 313,8 66,6 422,6 Hotelli, motelli maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton Monta majoitusta Saapumiset 18,0 6,9 12,7 4,3 4,5 Öitä keskimäärin 4,3 6,5 12,6 11,9 18,9 Yöpymisiä yhteensä 77,5 44,8 160,1 51,8 88,4

71 SVEITSI / kesä Lähes kolme neljästä ( ) yöpymisestä kirjattiin vapaa-ajan ilijoille (pl. tuttavatai sukulaisvierailijat) määrän kasvaessa selvästi ja keskiviipymän ollessa 9,8 yötä. sukulaisvierailijat viipyivät Suomessa keskimäärin 6,1 yötä yöpymismäärän ollessa vain lla olleet viipyivät lyhimmän ajan eli keskimäärin 4,6 yötä, jolloin yöpymisiä kertyi Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai sukulaisten luona yövyttiin eniten eli kertaa. Hotelliyöpymisten määräksi saatiin Hotelleissa yövyttiin lyhimpään eli keskimäärin 4,3 yötä. Montaa majoitusta käyttäneiden viipymä oli pisin eli 18,9 yötä. Myös tuttavien tai sukulaisten luona yöpyneet oleskelivat maassa melko kauan eli keskimäärin 12,6 yötä. Yöpymiset (1000) m atkan tarkoituksen mukaan M uu vapaa-ajan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 Rahan käyttö Matkaa kohti sveitsiläiset käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 613 eli selvästi enemmän kuin kesällä 2004 (464 ). Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 63,40, mikä sekin nousi merkittävästi edelliskesästä (46,80 ). lla olleiden rahan käyttöä ei voitu aineistosta laskea, jolloin muilla vapaa-ajan matkoilla olleille tuli suurin rahan käyttö sekä a (677 ) että päivää kohti (63 ). Eniten Sveitsistä tulleet käyttivät rahaa ostoksiin (282 / ). Puolta vähemmän meni ravintoloihin (134 / ) ja jonkin verran tätä vähemmän majoitukseen (110 / ). Sveitsistä tulleilta saatu ilutulo oli yhteensä 29,9 milj. eli huomattavasti enemmän kuin kesällä 2004 (18,6 milj. ). Matkailutuloa tuli eniten muulla vapaa-ajan lla olleilta (21,6 milj. ) määrän yli kaksinkertaistuessa edelliskesästä. lla olleet jättivät rahaa melko vähän eli 1,3 milj.. lla olleiden jättämää rahamäärää ei aineistosta voitu laskea. Käynnit kulttuurikohteissa Sveitsissä asuvista 59 % (28.600) ilmoitti käyneensä nsa aikana kirkoissa tai linnoissa. Museoissa tai taidenäyttelyissäkin sveitsiläiset kävivät ahkerasti (19.800). Musiikkitapahtumien ja festivaalien suosio jäi melko paljon näitä pienemmäksi. Käynnit kulttuurikohteissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 59 % 28,6 Museoissa tai taidenäyttelyissä 41 % 19,8 Klassisessa konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 7 % 3,4 ssa konsertissa tai festivaaleilla 19 % 9,2 Luontoaktiviteettien harrastaminen Sveitsissä asuvista 37 % (17.900) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotakin ulkoilma-aktiviteettia. Eniten harrastettiin kalastusta ja pyöräilyä pyöräreiteillä (4.400 harrastajaa kummallakin). Vaeltamassa ilmoitti käyneensä Sveitsistä saapunutta uinnin harrastajien määrän ollessa Matkaa kohti (EUR): 613,00 Päivää kohti (EUR): 63,40 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät.. Päiväkävijät ,00 42,00 vapaa-ajan 677,00 vapaa-ajan 63,00 488,00 61,00 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 18,00 Esimaksut 1,80 Majoitus 110,00 Majoitus 11,40 Ravintolat 134,00 Ravintolat 13,80 Bensiini 30,00 Bensiini 3,10 Ostokset 282,00 Ostokset 29,20 Taksi 12,00 Taksi 1,30 kulutus 26,00 kulutus 2,70 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 457,00 Hotelli, motelli 86,90 maksullinen.. maksullinen.. majoitus.. majoitus.. Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan M uu vapaa-ajan 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Luontoaktiviteetit 37 % 17,9 Urheilukalastus 9 % 4,4 Vaellus (yli 3 tuntia) 8 % 3,9 Kanoottiretkeily, koskenlasku 3 % 1,5 Golf, minigolf 1 % 0,5 Pyöräilyä pyöräreiteillä 9 % 4,4 Järjestyt pyöräretket 0 % 0,0 Ratsastus 1 % 0,5 Uinti 5 % 2,4 Kävely, sauvakävely, ulkoilu 3 % 1,5 Juoksu, hölkkä, lenkkeily 3 % 1,5 Soutu, melonta 1 % 0,5 Veneily, purjehdus, vesihiihto 3 % 1,5

72 SVEITSI / kesä Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Sveitsiläisistä ilmoitti Suomea koskevien artikkelien, kirjojen, radio- tai TV-ohjelmien vaikuttaneen päätökseen lomailla Suomessa. Matkatoimistojen suositus vaikutti 5.700:n päätökseen Suomen koskevien mainosten tai esitteiden vaikutuksen ollessa jonkin verran vähäisemmän (5.200 saapunutta). Ystävien tai tuttavien suositukset vaikuttivat kuitenkin markkinointia ja mediaa enemmän ( saapunutta). Myös aikaisemmilla kokemuksilla oli paljon merkitystä (9.700 saapunutta). Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 4,2 milj.. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty päiväkävijöille, työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TV-ohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä MEK / Frankfurt: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Mökkilomailulle on kysyntää Sveitsissä. Sveitsiläiset ovat aktiivisia harrastajia ja erityisesti pyöräilevät ja kalastavat mielellään. Näitä aktiviteettipalveluja kuin myös muita oheispalveluja tulisi tarjota antamaan mökkilomalle lisäarvoa sekä lisäämään ilijoiden paikkakunnalle jättämää rahamäärää. Kalastuspaketteja voidaan yhteistyössä njärjestäjien ja suomalaisten palvelun tuottajien kanssa aktiivisesti markkinoida. Korkeatasoisia mökkejä tarvittaisiin välitykseen nykyistä huomattavasti enemmän. Kesäprojektin, Sommer in Finnland, toimenpiteitä käytettiin hyväksi myös Sveitsissä. TV-mainonta toteutettiin yhdessä Kontiki-Sagan kanssa vuosina 2004 ja Saksan kampanjamainonta näkyi myös Sveitsissä satelliittikanavien kautta. Vastaisuudessakin markkinoille sopivat lisätoimenpiteet suunnitellaan Saksan kampanjasta saatavat synergiahyödyt silmällä pitäen. Markkinoinnissa tiivis yhteistyö njärjestäjien kanssa jatkuu ja yhteistyön piiriin pyritään saamaan entistä useampia Suomi-njärjestäjiä. Kiinnostus Suomea ja Pohjoismaita kohtaan on lisääntynyt, sillä parikin suurta järjestäjää on tuottamassa Suomiohjelmaa vuodeksi MEKin Finnland Akademie toimistokoulutuksessa on mukana useampi sata sveitsiläistä toimistovirkailijaa. Lentoyhteydet Suomen ja Sveitsin välillä lisääntyvät ilahduttavasti vuonna 2006, kun Finnair avaa lentoyhteyden Geneven ja Helsingin välillä sekä Blue 1 Zürichin ja Helsingin välillä. Air Berlin markkinoi myös ainoana halpalentoyhtiönä yhteyttää Zürichistä Düsseldorfin kautta Helsinkiin. Finnairin suorat lennot keskikesällä Zürichistä Kuopioon ja Rovaniemelle jatkuvat myös kesällä Kilpailutilanne Sveitsin markkinoilla on kiristymässä, sillä pitkän hiljaiselon jälkeen myös muut Pohjoismaat ovat aktivoitumassa markkinoinnissaan. Erityisesti kovin kilpailijamme Ruotsi tarjoaa samankaltaisia ja -vertaisia, mutta hinnaltaan edullisempia ilutuotteita kuin Suomi. Suomen on pystyttävä tarjoamaan asiakkaiden tarpeista lähteviä ja hinnoiltaan kilpailukykyisiä tuotteita, jotta säilytämme tai jopa kasvatamme etuamme muihin pohjoismaisiin kilpailijoihimme nähden.

73 ITALIA ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Italiassa asuvia saapui Suomeen kesällä eli jonkin verran enemmän kuin edelliskesänä (47.700). Näistä 6 % (3.000) oli Suomen kansalaisia. Eniten Italiasta tultiin Suomeen lentäen ( ) määrän noustessa hieman edelliskesästä. Myös laivalla saapuneiden määrä (19,200) kasvoi aiemmista kesistä. Toisaalta maitse tulleiden määrän (7.700) väheneminen jatkui. Vapaa-ajan lla olleita oli 55 % (27.500) saapuneista. Määrä kuitenkin pieneni edelliskesästä. lla olleita oli eli aikaisempia kesiä enemmän. Tuttava- tai sukulaisvierailijoiden määrä (2.400) kasvoi kauttakulkuilijoiden luvun (3.400) ollessa lievässä nousussa. Lähes joka kolmas (16.300) italialainen oli Suomessa pakettilla. Matkoista suurin osa (9.400) suuntautui moneen maahan. Pakettimatkojen kokonaismäärä kasvoi selvästi, mutta ainoastaan Suomeen suuntautuvien pakettimatkojen määrä (6.900) pieneni. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 779 ja päivää kohti hintaa lle tuli 80. YHTEENSÄ 49,6 11,4 Kongressi, seminaari 1,7 Työhön liittyvä opiskelu 0,3 Insentiivi 0,0 Messut ja myyntinäyttelyt 0,6 työ 8,8 2,4 Tuttavavierailu 0,8 Sukulaisvierailu 1,6 vapaa-ajan 27,5 Ostokset 0,0 Ulkoilma-aktiviteetit 0,2 vapaa-ajan 21,5 Risteily 0,0 Monen maan kierto 5,8 3,8 Opiskelu 0,4 Kauttakulku 3,4 syy 0,0 Monta syytä 4,5 + vapaa-aika 0,7 + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 1,2 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 2,3 yhdistelmä 0,3 Lentäen Laivalla Maitse Saapum iset (1000) liikennem uodoittain 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Saapum iset (1000) m atkan tarkoituksen mukaan M uu vapaa-ajan M onta syytä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 Pakettim atkojen määrä (1000) 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan Saapuneet sukupuolen mukaan Italiasta tulleista lähes kaksi kolmesta (32.600) oli miehiä. lla olleista yli 80 % oli miehiä ja myös vapaa-ajan lla olleista selvä enemmistö oli miehiä. Ainoastaan muulla lla eli pääasiassa kauttakulkulla olleissa naisia oli miehiä enemmän. Kesään 2004 verrattuna miesten osuus saapuneista kasvoi. miehiä naisia 9,2 2,3 1,2 1,0 vapaa-ajan 18,0 9,5 1,3 2,5 Monta syytä 2,9 1,7 Yhteensä 32,6 17,0

74 ITALIA / kesä Saapuneet asuinalueittain Italiasta tulleista 70 % (35.000) oli lähtöisin Pohjois-Italiasta määrän kasvaessa edelliskesästä lähes 5.000:lla. Keski- (7.100) ja Etelä- Italiasta (7.700) tuli kesää 2004 vähemmän ilijoita. Lähes kaikki työlla olleet tulivat Pohjois-Italiasta. Vapaa-ajan ilijoiden kohdalla Pohjois-Italian osuus oli pienempi (60 %) ja Keski- ja Etelä-Italiastakin tuli vapaa-ajan ilijaa. Saapuneet ikäryhmittäin Italiasta saapuneiden keski-ikä (40,2 vuotta) oli hieman korkeampi kuin kesällä 2004 (39,4 vuotta). Määrällisesti suurin ikäryhmä oli vuotiaat (14.300) määrän yli kaksinkertaistuessa edelliskesästä. Toiseksi eniten tuli vuotiaita (10.600) eli hieman vuoden takaista enemmän. Saapuneista miesten keski-ikä (41,2 vuotta) oli yli 1,5 vuotta naisten keski-ikää (38,6 vuotta) korkeampi. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna vapaa-ajan ilijat näyttävät olleen nuorimpia (39,3 vuotta). lla olevien keski-ikää ei voitu aineistosta laskea ja ne on yhdistetty tuttava- tai lla olleisiin, jotka yhdessä olivat hieman keskimääräistä vanhempia. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Kolme neljästä (37.700) Italiasta tulleesta oli ensi kertaa Suomessa. Kerran aikaisemmin käyneitä oli Keskimäärin Italiasta saapuneet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin 0,6 kertaa. Saapuneiden seura Italiasta tulleista 46 % (22.900) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa. Määrä pieneni hieman vuoden takaisesta, mutta lasten kanssa matkustaneita oli edelliskesää enemmän eli Yksin matkustaneiden määrä kasvoi jonkin verran ja oli nyt Kesällä 2002 ystävien tai työtovereiden kanssa saapuneet olivat omina ryhminään. Sen jälkeen ne kuuluvat muuhun seuraan. Tähän ryhmään ilmoittikin nyt kuuluvansa Italiasta saapunutta eli hieman vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pohjois-Italia Keski-Italia Etelä-Italia, saaret Saapuneet asuinalueittain 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Lähtöalue Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 11,3 2,4 27,5 3,8 4,5 Pohjois-Italia 10,3 1,6 16,5 2,1 4,4 Keski-Italia 0,0 0,0 5,9 1,0 0,1 Etelä-Italia, saaret 1,0 0,8 5,1 0,7 0,0 Yhteensä 49,8 35,0 7,1 7,7 Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen + Tuttava tai vapaaajan Yhteensä 49,6 32,6 17,0 13,8 27,5 8, ,2 1,5 1,7 0,6 2,5 0, ,2 1,0 1,2 0,6 1,1 0, ,3 6,1 2,2 1,7 4,1 2, ,6 8,7 1,9 2,5 6,9 1, ,3 10,4 3,9 7,0 5,9 1, ,3 3,2 6,1 1,1 5,9 2, ,7 1,7 0,0 0,3 1,1 0,3 75-0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 keski-ikä 40,2 41,2 38,6 41,4 39,3 41, Saapuneet (1000) ikäryhmittäin 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 Yksin Perhe, ei lapsia Perhe, lapsia Ystävät Työtoverit seura Useita edellisestä Saapuneiden (1000) m atkaseura 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0

75 ITALIA / kesä Matkakohteet Suomessa Italialaisista 44 % (21.700) kävi Suomessa ainoastaan Helsingissä. Lappi oli toiseksi suosituin (4.800) kohde. Helsingin suosio kasvoi hieman, mutta Lappiin kohdistuneiden matkojen määrä pieneni. Kiertolla (kaksi tai monta kohdetta) oli edelliskesää useampi eli Kauttakulkulla (ei kohdetta) oli Italiasta tullutta eli suunnilleen vuoden takainen määrä. Työmatkoista vajaa puolet (5.100) suuntautui Helsinkiin. Myös lomamatkoista joka toinen tehtiin Helsinkiin. Lappiin tehdyistä matkoista käytännössä kaikki olivat vapaaajan matkoja. Yöpyneiden määrä Italialaisista yli 90 % (45.500) yöpyi Suomessa. Päiväkävijöiden määrä (4.200) pysyi suunnilleen edelliskesän tasolla. Italiasta tulleiden viipymä (5,0 yötä) lyheni oleellisesti edelliskesästä (8,9 yötä). Italiasta saapuneiden Suomen kansalaisten viipymä oli merkittävästi pidempi eli 12,4 yötä. Jos Italian suomalaiset jätetään luvuista pois, tulee italialaisten keskiviipymäksi Suomessa 4,0, mikä on puolta lyhyempi kuin vuotta aikaisemmin. Eniten Italiasta tuli vain yhden yön viipyneitä (13.900) määrän kasvaessa selvästi edellisestä kesästä. Myös kaksi yötä oleskelleita oli melko paljon (7.200), mutta kuitenkin vuoden takaista vähemmän. Suhteellisen moni eli viipyi 1-2 viikkoa määrän hieman pienentyessä vuoden takaisesta. Hotellimajoitusta käytti 60 % (27.400) yöpyneistä italialaisesta. Tuttavat tai sukulaiset olivat toiseksi suosituin majapaikka (7.100 yöpynyttä). Maksullista majoitusta käytti yöpyneistä 83 % (37.600). lla olleista lähes kaikki (10.200) käyttivät hotellimajoitusta. Myös muilla vapaa-ajan matkoilla olleista 60 % (14.700) käytti hotellia. Leirintäalueille majoittui lomalaisista. Pääkaupunkiseutu / Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Matkakohteet Suomessa 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Matkakohteet Suomessa Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Helsinki 5,1 0,4 13,7 2,5 21,7 Uusimaa + Kymenlaakso 0,0 0,4 0,1 0,2 0,7 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 1,2 0,0 0,4 0,4 2,0 Häme + Keski-Suomi 2,1 0,1 0,6 0,0 2,8 Järvi-Suomi + Kainuu 0,0 0,4 1,2 0,0 1,6 Lappi 0,0 0,0 4,7 0,1 4,8 Kaksi kohdetta 3,0 0,9 2,5 1,3 7,7 Monta kohdetta 0,0 0,3 2,7 0,4 3,4 Ei kohdetta 0,1 0,0 1,7 3,4 5,1 YHTEENSÄ 11,4 2,5 27,5 8,3 49,7 Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yötä vapaa-ajan Yhteensä Ei yöpymistä 0,0 0,0 2,5 1,7 4,2 Yhteensä 11,4 2,5 24,9 6,7 45,5 Hotelli, motelli 10,2 0,0 14,7 2,5 27,4 Retkeilymaja 0,0 0,0 0,7 0,4 1,1 Leirintäalue 0,0 0,0 2,9 1,1 4,0 Maaseutumajoitus 0,0 0,0 0,9 0,0 0,9 Tuttavat, sukulaiset 1,1 2,4 2,0 1,6 7,1 Oma asunto/mökki 0,0 0,0 0,7 0,0 0,7 Työnantajan asunto 0,1 0,0 0,0 0,0 0,1 majoitus 0,0 0,0 0,9 0,6 1,4 Monta majoitusta 0,0 0,1 2,1 0,5 2,7 Lappi Monta kohdetta Ei kohdetta Viipymä Suomessa 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0

76 ITALIA / kesä Yöpymisten määrä Italiasta tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli kesällä eli huomattavasti pienempi kuin kesällä 2004 ( ). Tuolloin luku oli tosin epätavallisen suuri muulla lla olleiden todella pitkän viipymän johdosta. Kesällä 2003 yöpymismäärä oli samaa suuruusluokka kuin kesällä Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Italiassa asuville kesällä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) eli noin vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vapaa-ajan lla olleet (pl. tuttava- tai t) viipyivät Suomessa keskimäärin 4,5 yötä yöpymismäärän ollessa laisten viipymä oli pidempi (5,4 yötä), mutta yöpymismäärä (62.200) vain puolet vapaa-ajan lla olleiden luvusta. Tuttavatai lla olleet oleskelivat maassamme keskimäärin kaksi viikkoa, mutta vähäisen määrän johdosta yöpymisiä kertyi vain Italian suomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli 14 % (34.800) eli italialaisten osuudeksi yöpymisistä jäi Majoitusmuodoittain tarkasteltuna hotelliyöpymisten määräksi saatiin viipymän ollessa 3,3 yötä. ssa maksullisessa majoituksessa tapahtuneiden yöpymisten määrä oli Tuttavien tai sukulaisten luona viivyttiin kauimmin eli keskimäärin 12,2 yötä ja myös yöpymisiä kertyi eniten eli Rahan käyttö Matkaa kohti italialaiset käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 338 eli hieman vähemmän kuin kesällä 2004 (353 ). Päivää kohti laskettu kulutus (56,90 ) kuitenkin nousi matkojen lyhyemmän keston johdosta selvästi eli yli 23 eurolla edelliskesän tasosta. lla olleet kuluttivat rahaa ylivoimaisesti eniten sekä a (659 ) että päivää (102 ) kohti. Muiden vapaa-ajan ilijoiden kulutus jäi sekä a että päivää kohti alle puoleen työlla olleiden kulutuksesta. Rahasta eniten meni majoitukseen (112 / ) mutta melko paljon myös ravintoloihin (90 / ) ja ostoksiin (86 / ). Italiasta tulleilta saatu ilutulo oli yhteensä 16,8 milj. eli käytännössä sama kuin edelliskesänä. Matkailutuloa tuli eniten ja oleellisesti vuoden takaista runsaammin työlla olleilta (7,5 milj. ). Samalla vapaa-ajan ilijoiden jättämä tulo (6,6 milj. ) pieneni selvästi. vapaaajan Yhteensä Saapumiset 11,5 2,4 27,5 8,3 49,7 Öitä keskimäärin 5,4 13,9 4,5 3,6 5,0 Yöpymisiä yhteensä 62,2 33,3 122,6 29,7 247,8 Hotelli, motelli maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton Monta majoitusta Saapumiset 27,2 6,1 7,2 2,3 6,9 Öitä keskimäärin 3,3 4,9 12,2 8,5 3,0 Yöpymisiä yhteensä 91,1 29,5 86,9 19,5 20,8 M uu vapaa-ajan Yöpym iset (1000) m atkan tarkoituksen mukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 Matkaa kohti (EUR): 338,00 Päivää kohti (EUR): 56,90 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 0,00 Päiväkävijät 0,00 659,00 102,00 0,00 0,00 vapaa-ajan 241,00 vapaa-ajan 45,00 249,00 55,00 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 1,00 Esimaksut 0,10 Majoitus 112,00 Majoitus 18,90 Ravintolat 90,00 Ravintolat 15,20 Bensiini 12,00 Bensiini 2,10 Ostokset 86,00 Ostokset 14,50 Taksi 18,00 Taksi 3,00 kulutus 18,00 kulutus 3,00 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 407,00 Hotelli, motelli 95,10 maksullinen 211,00 maksullinen 35,90 majoitus 351,00 majoitus 30,40 M uu vapaa-ajan Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 10,0

77 ITALIA / kesä Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Italialaisista ilmoitti Suomea koskevien artikkelien, kirjojen, radio- tai TV-ohjelmien vaikuttaneen päätökseen lomailla Suomessa. Mainosten ja esitteiden vaikutus jäi hieman pienemmäksi (6.200 saapunutta) ja internetistä saadulla Suomi-tietoudella ilmoitti saapunutta olleen vaikutusta tulla Suomeen. Oma aiempi kokemus (6.600 saapunutta) sekä ystävien tai sukulaisten suositukset (6.400 saapunutta) merkitsivät myös melko paljon. Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 4,2 milj.. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty päiväkävijöille, työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TV-ohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet Matkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Käynnit kulttuurikohteissa Italiassa asuvista 54 % (26.800) ilmoitti käyneensä nsa aikana kirkoissa tai linnoissa. Museoissa tai taidenäyttelyissäkin italialaiset kävivät yleisesti (19.300). Musiikkitapahtumien ja festivaalien suosio jäi selvästi näitä pienemmäksi. Luontoaktiviteettien harrastaminen Italiassa asuvista 18 % (8.900) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotakin ulkoilma-aktiviteettia. Eniten italialaiset kävivät vaeltamassa (3.500 harrastajaa). Muista suosittuja lajeja olivat uinti ja kalastus (2.000 harrastajaa kummallakin). MEK / Milano: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Kesän 2005 italialaisten rekisteröidyt yöpymiset vähenivät tärkeimpien kuukausien (heinä- ja elokuu) osalta kaikissa Pohjoismaissa verrattuna edelliseen kesään. Oletettavasti tärkein syy siihen on Italiassa vallinnut lama. Pohjoismaat koetaan kalliiksi kohteiksi. Italialaiset eivät kuitenkaan vähentäneet kaikkea iluaan, vaan hyvin kalliit t ja kaukot jopa lisääntyivät. Tässä näkyy Italian jakautuminen kahtia. Suomeen ja Pohjoismaihin matkustavat kuuluvat ylempään keskiluokkaan, jonka taloudelliset resurssit ovat vähentyneet laman aikana. Sen sijaan rajahaastattelututkimuksen mukaan italialaisia saapui Suomeen kesällä enemmän kuin edellisenä vuonna. Selitys voitaneen löytää osittain työmatkoista sekä tuttava- ja ista, mutta ennen kaikkea asuntoautolla matkustavista. He eivät normaalisti rekisteröidy yöpyessään. Laivalla saapuneiden määrä kasvoikin edelliskesästä. MEKin Call Centerin mukaan vuoden 2005 heinäkuussa 90 % kyselijöistä aikoi matkustaa Suomeen iluautolla. lla olevat nostavat keski-ikää ja miesten osuutta ilijoista sekä lyhentävät viipymää. Matkakohteet Suomessa vahvistavat edelleen sitä kuvaa, että ensin tullaan Helsinkiin, jossa viivytään jonkin aikaa ja sitten lähdetään kiireellä kohti Nordkappia. Helsinki pitää pintansa italialaisten kohteena, sillä suurin osa heistä haluaa nähdä ympärillään ihmisiä. Vain yhden yön viipyneiden määrän huomattava kasvu vahvistaa käsitystä siitä, että Suomi on ollut kauttakulkukohteena Pietariin ja Baltian maihin. Italialaiset käyvät mielellään kulttuurikohteissa, mutta eivät ole kovin kiinnostuneita festivaaleista. Tutkimus vahvistaa tätä näkemystä. Luontoaktiviteetteja harrastaa vajaa viidennes. Vaikka Italian hallitus vaihtui toukokuussa 2006 ja orastavaa toiveikkuutta talouden parantumisesta onkin havaittavissa, on kesään 2006 suhtauduttava varovaisin odotuksin. Jalkapalloilun MM-kisat Saksassa vetävät puoleensa "jalkapallohullua" kansaa (lähinnä miehiä) ja saattavat vaikuttaa siihen, että moni perhe ei lähdekään kesälomalle ulkomaille. Toisaalta ilusta on tullut italialaisille "välttämättömyys" ja lomalle mennään myös muotien mukaan. Muodit vaikuttavat kohteiden valinnassa, mutta siihen vaikuttavat myös saavutettavuus ja n halpuus. Suomen vahvuudet italialaisten kesäilussa löytynevät turvallisuudesta, puhtaasta luonnosta, kiinnostavista kiertoreiteistä ja hyvästä infra- Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä Käynnit kulttuurikohteissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 54 % 26,8 Museoissa tai taidenäyttelyissä 39 % 19,3 Klassisessa konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 10 % 5,0 ssa konsertissa tai festivaaleilla 21 % 10,4 Luontoaktiviteetit 18 % 8,9 Urheilukalastus 4 % 2,0 Vaellus (yli 3 tuntia) 7 % 3,5 Kanoottiretkeily, koskenlasku 1 % 0,5 Golf, minigolf 0 % 0,0 Pyöräilyä pyöräreiteillä 3 % 1,5 Järjestyt pyöräretket 0 % 0,0 Ratsastus 0 % 0,0 Uinti 4 % 2,0 Kävely, sauvakävely, ulkoilu 0 % 0,0 Juoksu, hölkkä, lenkkeily 1 % 0,5 Soutu, melonta 0 % 0,0 Veneily, purjehdus, vesihiihto 1 % 0,5 struktuurista. On vielä tehtävä paljon työtä, jotta "monta kohdetta" ilmoittavien määrä kasvaisi. Suomen tarjontaa ei edelleenkään tunneta tarpeeksi. Lentohinnat ja - paikkojen huono saatavuus saattavat muodostua esteeksi. Vaikka Suomi on EU-maa, on se monille italialaisille vielä melko tuntematon. Lehtiartikkelit, opaskirjat, radio- ja TVohjelmat, mainonta eri medioissa ovat tärkeitä tiedon välittäjiä, joihin kannattaa panostaa.

78 ESPANJA ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Espanjassa asuvia saapui Suomeen kesällä eli yhtä paljon kuin edelliskesänä. Saapuneista 20 % (9.400) oli Suomen kansalaisia. Eniten oli lentäen saapuneita (25.000) määrän kasvaessa edelliskesästä. Laivalla tuli Espanjassa asuvaa eli merkittävästi vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Maitse saapuneiden määrä (4.300) kasvoi ja oli yhtä suuri kuin kesällä Espanjasta tulleista 60 % (28.300) oli vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat). Määrä kuitenkin pieneni edelliskesästä yli 7.000:lla. sukulaisvierailijoita oli aiempaa enemmän eli Myös työlla olleiden luku (4.800) kääntyi jälleen nousuun. Yli 40 % Espanjasta saapuneista (19.500) oli Suomessa pakettilla. Näistä matkoista suurin osa (13.800) suuntautui useaan maahan. Pakettimatkojen kokonaismäärä nousi selvästi, mutta vain Suomeen suuntautuvien matkojen määrä (5.700) jäi kahden edelliskesän tasosta. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 769 ja päivää kohti hintaa lle tuli 110. YHTEENSÄ 47,1 4,8 Kongressi, seminaari 1,2 Työhön liittyvä opiskelu 0,0 Insentiivi 0,0 Messut ja myyntinäyttelyt 0,0 työ 3,6 5,2 Tuttavavierailu 2,0 Sukulaisvierailu 3,2 vapaa-ajan 28,3 Ostokset 0,0 Ulkoilma-aktiviteetit 0,1 vapaa-ajan 28,0 Risteily 0,0 Monen maan kierto 0,2 3,3 Opiskelu 1,2 Kauttakulku 1,8 syy 0,3 Monta syytä 5,5 + vapaa-aika 1,1 + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 1,9 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 2,1 yhdistelmä 0,4 Lentäen Laivalla Maitse Saapum iset (1000) liikennem uodoittain 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Saapumiset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan M uu vapaa-ajan M onta syytä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 Pakettimatkojen m äärä (1000) 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan Saapuneet sukupuolen mukaan Espanjasta tulleista 52 % (24.700) oli naisia Edellisenä vuonna miehet olivat vielä melko selvänä enemmistönä. Matkan tarkoituksen mukaan sukupuolijakauma voitiin tutkimusaineistosta laskea ainoastaan muista vapaa-ajan matkoista, joilla olleista runsaat 60 % oli naisia. Muilla matkoilla oli miehiä naisia enemmän. miehiä naisia vapaa-ajan 11,1 17,3 11,1 7,4 Yhteensä 22,2 24,7

79 ESPANJA / kesä Saapuneet asuinalueittain Espanjalaisia saapui eniten (11.000) Madridista. Seuraavilla sijoilla olivat Kataloniasta (9.500) ja Andalusiasta (5.500) tulleet. Madridista tulleiden määrä kasvoi selvästi ja pieneni Andalusiasta. Myös Kataloniasta saapuneiden luku pieneni hieman. Kanarian saarilta (Espanjan suomalaiset) saapuneiden määrä (5.100) jatkoi kasvuaan. sukulaisvierailijoita tuli eniten Madridin alueelta. Myös muiden vapaa-ajan ilijoiden tärkein lähtöalue oli Madrid (8.700) ennen Kataloniaa (5.600). Saapuneet ikäryhmittäin Espanjasta saapuneiden keski-ikä (40,4 vuotta) oli 1,5 vuotta alempi kuin edelliskesänä (41,9 vuotta). Määrällisesti suurin ikäryhmä oli vuotiaat (12.200) ryhmään kuuluvien määrän kuitenkin pienentyessä. Lähes yhtä paljon saapuikin nyt vuotiaita (12.000) eli täsmälleen sama määrä kuin vuotta aikaisemmin. Selvässä kasvussa olivat myös vuotiaiden määrät. Saapuneista naiset olivat keskimäärin runsaan vuoden miehiä vanhempia. Lähtöalue Yhteensä Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 43,9 4,8 5,1 28,4 3,1 5,4 Galicia (1) 0,3 0,3 0,0 0,0 0,0 0,0 Asturias (2) 1,5 1,5 0,0 0,0 0,0 0,0 Cantabria (3) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Pais Vasco (4) 0,4 0,1 0,0 0,8 0,3 0,0 Navarra (5) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 La Rioja (6) 0,8 0,0 0,0 0,0 0,9 0,0 Castilla y Leon (7) 1,5 0,0 0,0 1,5 0,0 0,0 Madrid (8) 11,0 1,0 2,1 8,7 0,4 0,0 Extremadura (9) 2,2 0,0 0,0 2,2 0,0 0,0 Castilla-la Mancha (10) 0,9 0,0 0,0 0,9 0,0 0,0 Andalucia (11) 5,5 0,4 0,8 3,3 0,0 1,1 Murcia (12) 2,0 0,0 0,0 1,1 0,3 0,5 Comunidad Valenciana (13) 1,8 1,2 0,0 0,6 0,0 0,0 Aragon (14) 0,1 0,0 0,0 0,0 0,1 0,8 Cataluna (15) 9,5 0,3 1,0 5,6 1,1 1,5 Islas Baleares (16) 1,3 0,0 0,3 1,0 0,0 0,0 Islas Canarias (17) 5,1 0,0 0,9 2,7 0,0 1,5 Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 Saapuneet asuinalueittain 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14, Galicia (1) Asturias (2) Cantabria (3) Pais Vasco (4) Navarra (5) La Rioja (6) Castilla y Leon (7) Madrid (8) Extremadura (9) Castilla-la M ancha (10) Andalucia (11) Murcia (12) Comunidad Valenciana (13) Aragon (14) Cataluna (15) Islas Baleares (16) Islas Canarias (17) Matkan tarkoitusta pystyttiin tutkimusaineistosta tarkastelemaan ikäluokittain vain erikseen muista vapaa-ajan matkoista. Näiden keski-ikä ei poikennut keskiarvosta. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Runsaat 60 % (29.500) Espanjasta tulleista oli Suomessa ensi kertaa. Yhden kerran oli aikaisemmin käynyt ja kaksi kertaa saapunutta. Keskimäärin Espanjasta tulleet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin 0,7 kertaa. Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen vapaaajan Yhteensä 46,9 22,2 24,7 28,2 18, ,9 0,5 0,4 0,3 0, ,3 1,8 0,5 0,5 1, ,2 6,6 5,6 7,8 4, ,0 5,7 6,3 10,0 2, ,0 2,6 7,4 5,1 4, ,8 4,7 4,1 3,9 4, ,7 0,3 0,4 0,6 0,1 75-0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 keski-ikä 40,4 39,9 41,1 40,3 40,6

80 ESPANJA / kesä Saapuneiden seura Espanjasta tulleista lähes puolet (22.700) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa määrän kasvaessa selvästi edellisestä kesästä. Lasten kanssa tulleiden määrä (2.700) pysyi suunnilleen ennallaan. Yksin saapuneiden määrä (7.300) pieneni kahden edellisen kesän tasosta. Kesällä 2002 ystävien tai työtovereiden kanssa saapuneet olivat omina ryhminään. Sen jälkeen ne kuuluvat muuhun seuraan. Tähän ryhmään kuuluneita saapui edelliskesää vähemmän (14.000). Matkakohteet Suomessa Espanjasta tulleista 42 % (20.000) kävi Suomessa ainoastaan Helsingissä. Määrä kuitenkin pieneni selvästi edelliskesästä. Muiden kohteiden kävijämäärät jäivät tosin edelleen melko pieniksi. Kasvussa olivat lähinnä Etelä-Suomen ja Järvi- Suomen kohteet. Eniten lisääntyivät kuitenkin kiertolla (kaksi tai monta kohdetta) olleiden määrät (12.700). Luku oli yli kaksinkertainen edelliskesään verrattuna. Kauttakulkulla (ei kohdetta) olleiden luku (2.200) sen sijaan pieneni. Matkan tarkoituksen mukaan aineistosta pystyttiin erottamaan ainoastaan muut vapaa-ajan t, joiden kohteet eivät merkittävästi eronneet koko aineistosta. Yöpyneiden määrä Espanjasta tulleista 93 % (44.000) yöpyi Suomessa. Yöpyneiden määrä kasvoi edelliskesästä päiväkävijöiden määrän pienentyessä selvästi. Espanjasta tulleiden viipymä (9,9 yötä) piteni yli kahdella vuorokaudella edellisen kesän tasosta (7,7 yötä). Espanjasta saapuneiden Suomen kansalaisten viipymä oli toisaalta aivan eri luokkaa eli keskimäärin selvästi yli kolme viikkoa (23,8 yötä). Jos Espanjan suomalaiset jätetään luvuista pois, tulee espanjalaisten keskiviipymäksi Suomessa 6,3 yötä, mikä on kaksi vuorokautta pidempi kuin vuotta aiemmin (4,3 yötä). Eniten (8.700) Espanjasta saapuneissa oli Suomessa kaksi yötä viipyneitä määrän pienentyessä hieman edelliskesästä. Myös ainoastaan yhden yön oleskelleita oli aiempaa vähemmän (6.400). Vähintään kahdeksan yötä Suomessa viettäneitä oli paljon (15.600) eli yli enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Heistä lähes puolet oli Suomen kansalaisia. Melkein puolet (20.900) Suomessa yöpyneistä käytti hotellimajoitusta. Tuttavien tai sukulaisten luona oleskelleita oli myös paljon eli Omassa asunnossa tai mökissä majoittuneita eli lähinnä Espanjan suomalaisia oli Moni (4.500) ilmoitti käyttäneensä montaa eri majoitusmuotoa. Maksullista majoitusta käytti yöpyneistä lähes 70 % (30.500). Matkan tarkoituksen mukaan eri majoitusmuotojen käyttöä voitiin tarkastella ainoastaan muiden vapaa-ajan ilijoiden osalta. Näidenkin pääasiallinen majoitusmuoto oli hotelli (15.400). Yksin Perhe, ei lapsia Perhe, lapsia Ystävät Työtoverit M uu seura Useita edellisestä Pääkaupunkiseutu / Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Saapuneiden (1000) seura 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Matkakohteet Suomessa 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Matkakohteet Suomessa vapaa-ajan Yhteensä Helsinki 11,7 8,3 20,0 Uusimaa + Kymenlaakso 2,5 0,3 2,8 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 1,4 1,4 2,8 Häme + Keski-Suomi 2,4 1,1 3,5 Järvi-Suomi + Kainuu 1,8 0,4 2,2 Lappi 0,8 0,0 0,8 Kaksi kohdetta 1,4 4,8 6,2 Monta kohdetta 5,8 0,7 6,5 Ei kohdetta 0,4 1,8 2,2 YHTEENSÄ 28,3 18,8 47,1 Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yötä Viipymä Suom essa 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0

81 ESPANJA / kesä Yöpymisten määrä Espanjasta tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli kesällä eli runsaat enemmän kuin edelliskesänä ( ), mutta kuitenkin vähemmän kun kesällä Espanjan suomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli puolet ( ) eli espanjalaisten osuudeksi yöpymisistä jäi , mikä on enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Espanjassa asuville kesällä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) eli vajaat vähemmän kuin edelliskesänä. Vapaa-ajan lla olleet (pl. tuttava- tai t) viipyivät Suomessa keskimäärin 9,1 yötä yöpymismäärän ollessa Se on enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Paljon yöpymisiä kertyi myös 14,9 yön keskimääräisen + viipymän johdosta muulla lla olleille ( ). Hotellissa majoittuneet viipyivät lyhimpään (4,3 yötä). Tuttavien tai sukulaisten luona majoittuneet oleskelivat sen sijaan Suomessa keskimäärin lähes kaksi viikkoa yöpymismäärän ollessa Vielä kauemmin (17,6 yötä) viipyivät muulla tavalla maksuttomasti (esim. oma asunnossa tai mökissä) majoittuneet pääasiassa Espanjan suomalaiset. Yöpymisiä kertyi Rahan käyttö Matkaa kohti espanjalaiset käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 444 eli jonkin verran enemmän kuin kesällä 2004 (402 ). Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 41,10, mikä oli matkojen pidemmän keston johdosta jonkin vähemmän kuin vuotta aiemmin (47,20 ). Matkan tarkoituksen mukaan työlla olleet kuluttivat selvästi eniten sekä a (913 ) että päivää (119 ) kohti laskettuna. Muiden vapaa-ajan ilijoiden vastaavat kulutusluvut olivat 405 ja 41. Eniten rahaa Espanjasta tulleet kuluttivat ravintoloihin (132 / ). Ostoksiin meni hieman vähemmän eli 124 a kohti. Espanjasta tulleilta saatu ilutulo oli yhteensä 20,9 milj., mikä on kaksi miljoonaa euroa enemmän kuin kesällä 2004 (18,9 milj. ). Matkailutulosta runsas puolet (11,5 milj. ) tuli muulla vapaa-ajan lla olleilta. lla olleilta rahaa jäi 4,4 milj. ja tuttava- tai sukulaisvierailijoilta 1,7 milj.. Käynnit kulttuurikohteissa Espanjassa asuvista 66 % (31.100) ilmoitti käyneensä nsa aikana kirkoissa tai linnoissa. Museoissa tai taidenäyttelyissäkin espanjalaiset kävivät melko paljon (20.700). Musiikkitapahtumien ja festivaalien suosio jäi selvästi näitä pienemmäksi. vapaaajan Yhteensä Ei yöpymistä 1,3 1,8 3,1 Yhteensä 27,1 16,9 44,0 Hotelli, motelli 15,4 5,5 20,9 Retkeilymaja 0,9 0,5 1,4 Leirintäalue 1,0 0,2 1,2 Maaseutumajoitus 0,6 0,0 0,6 Tuttavat, sukulaiset 4,5 6,4 10,9 Oma asunto/mökki 1,9 0,7 2,6 Työnantajan asunto 0,0 0,0 0,0 majoitus 0,3 1,6 1,9 Monta majoitusta 2,5 2,0 4,5 vapaaajan Yhteensä Saapumiset 10,3 28,4 8,5 47,2 Öitä keskimäärin 7,5 9,1 14,9 9,9 Yöpymisiä yhteensä 76,9 258,8 130,2 465,9 Hotelli, motelli maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton Monta majoitusta Saapumiset 20,9 2,9 11,1 7,8 4,5 Öitä keskimäärin 4,3 4,5 13,2 17,6 17,6 Yöpymisiä yhteensä 90,7 13,9 144,9 136,9 79,5 M uu vapaa-ajan Yöpymiset (1000) n tarkoituksen m ukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 Matkaa kohti (EUR): 444,00 Päivää kohti (EUR): 41,10 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät.. Päiväkävijät.. 913,00 119,00 329,00 34,00 vapaa-ajan 405,00 vapaa-ajan 41,00 381,00 24,00 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 9,00 Esimaksut 0,80 Majoitus 54,00 Majoitus 4,90 Ravintolat 132,00 Ravintolat 12,10 Bensiini 31,00 Bensiini 3,00 Ostokset 124,00 Ostokset 11,50 Taksi 24,00 Taksi 2,20 kulutus 71,00 kulutus 6,70 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 400,00 Hotelli, motelli 74,90 maksullinen.. maksullinen.. majoitus 569,00 majoitus 29,90 Käynnit kulttuurikohteissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 66 % 31,1 Museoissa tai taidenäyttelyissä 44 % 20,7 Klassisessa konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 9 % 4,2 ssa konsertissa tai festivaaleilla 19 % 8,9

82 ESPANJA / kesä Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TV-ohjelmat vaikuttivat 8.000:n espanjalaisen päätökseen matkustaa Suomeen. Internetistä saadulla Suomi-tietoudella (6.500 ilijaa) oli myös melko suuri vaikutus. Mainonnan ja median ulkopuolelta ystävien tai sukulaisten suositukset merkitsivät päätöksen teossa niinikään suhteellisen paljon ( ilijaa). Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 4,5 milj.. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty päiväkävijöille, työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio - tai TVohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Luontoaktiviteettien harrastaminen Espanjassa asuvista 37 % (17.400) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotakin ulkoilma-aktiviteettia. Eniten harrastettiin vaeltamista (8.000 harrastajaa), pyöräilyä pyöräreiteillä (3.800 harrastajaa) sekä uintia (3.300 harrastajaa). Muiden aktiviteettien harrastus jäi selvästi näitä vähäisemmäksi. MEK / Madrid: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Rajahaastattelun tuloksista on havaittavissa Espanjasta saapuvan ilijan myönteisimmät puolet eli volyymin määrään verrattuna melko korkeat ilutulot sekä suhteellisen pitkä viipymä Suomessa. Rajahaastattelututkimuksen tulokset mukailevat hyvin tyypillisen espanjalaisen ulkomaanmatkustajan perusprofiilia ja vahvistavat käsitystämme, että lomailu on espanjalaisten ehdottomasti tärkein matkustusmuoto Suomeen. Myös kohderyhmän ikä vastaa kaikkien aikaisempien tutkimuksiemme tuloksia. Ainoa tärkeä sektori, joka ei tule tämän rajahaastattelun tuloksista ilmi, ovat risteilyt ja niiden tuomien päiväkävijöiden merkitys, jonka uskomme vuosittain kasvavan espanjalaisten kohdalla myös Suomeen. oli hieman epätavallinen ilukesä. Yleisurheilun MM-kisat eivät tuoneet kisakatsojia Espanjasta Suomeen kovin paljon. Arviomme mukaan espanjalaisten ilu maahamme kasvoi hieman kesän alkukuukausina sekä erityisesti syyskuussa, mutta ilun tärkeimpänä kuukautena eli elokuussa matkustuspäätökset siirtyivät osittain MM-kisojen aikaisten korkeiden majoitushintojen ja saavutettavuuden takia muualle. Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä Luontoaktiviteetit 37 % 17,4 Urheilukalastus 3 % 1,4 Vaellus (yli 3 tuntia) 17 % 8,0 Kanoottiretkeily, koskenlasku 2 % 0,9 Golf, minigolf 1 % 0,5 Pyöräilyä pyöräreiteillä 8 % 3,8 Järjestyt pyöräretket 2 % 0,9 Ratsastus 0 % 0,0 Uinti 7 % 3,3 Kävely, sauvakävely, ulkoilu 1 % 0,5 Juoksu, hölkkä, lenkkeily 2 % 0,9 Soutu, melonta 2 % 0,9 Veneily, purjehdus, vesihiihto 2 % 0,9 Tendenssit: Espanjassa tehtyjen tutkimusten ja tilastojen mukaan (ks. MEK Madrid markkinointisuunnitelma) espanjalaisten ulkomaanilu yleisesti kasvaa kotimaan ilua huomattavasti nopeammin, joskin luvut ovat vielä suhteellisen pieniä ja ulkomaanilun osuus on vain vajaa 10 % kaikista matkoista. Halpalentoyhtiöiden, suoravarausjärjestelmien ja kiristyvän kilpailun myötä joitakin njärjestäjiä ja erityisesti toimistoja tulee poistumaan markkinoilta. Suoramarkkinoinnin ja internetmainonnan merkitys kasvaa nopeasti ja kohteen imagolla on entistä merkittävämpi asema päätöksiä tehtäessä. Puhdas ilma ja vesi ovat Suomen kohdalla merkittäviä tekijöitä (vrt. etelän kuivuus ja veden säännöstelyt), joskin imagoon on liitettävä myös jotakin muuta omaperäistä (mökki- ja saunakulttuurimme, innovatiivisuus jne.). Markkinoilla tarjolla olevien tuotteiden tulee puhutella entistä tehokkaammin suoraan oikeita kohderyhmiä ja pelkkä hyvä hinta/laatu-suhde ei riitä. Suomi-ohjelmistoa kannattaa kehittää yhä enemmän moduulituotteiksi, joista on helppo koota kokonaisuuksia vastaamaan kuluttajan toiveita. Voimavarat tulisi keskittää tuotekehittelyyn ja erityisesti tehokkaiden jakelukanavien löytämiseen. Kasvun kannalta on espanjalaisten kohdalla erittäin tärkeää, että ilija palaa tyytyväisenä ltaan ja että häntä muistetaan vielä n jälkeenkin (jos mahdollista), sillä kokemuksista miltei poikkeuksista kerrotaan hyvin herkästi ja yksityiskohtaisesti tuttaville, ystäväpiirille ja kaikille sukulaisille.

83 ITÄVALTA ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Itävallassa asuvia saapui Suomeen kesällä eli hieman vähemmän kuin edelliskesänä (29.400). Saapuneista 1 % (300) oli Suomen kansalaisia. Eniten Itävallasta tultiin lentäen (13.300) saapuneiden määrän pienentyessä hivenen edelliskesästä. Myös laivalla tulijoita oli aavistuksen vuoden takaista vähemmän eli Sama trendi oli maitse tulleissa, joita oli nyt eli jonkin verran edellistä kesää vähemmän. Saapuneista lähes puolet (13.600) oli vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat). Määrä oli selvässä nousussa aikaisemmista kesistä. sukulaisvierailijoiden määrä (1.100) sen sijaan putosi merkittävästi. Myös työlla (4.500) ja muulla lla (5.400) eli suurimmaksi osaksi kauttakulkulla olleiden luvut pienenivät. Itävaltalaisista runsas 40 % (11.400) oli Suomessa pakettilla. Määrä kasvoi edelliskesistä selvästi, mutta se johtui moneen maahan tehtyjen matkojen (7.300) erittäin voimakkaasta lisääntymisestä. Samalla ainoastaan Suomeen tehdyt pakettit (4.100) vähenivät edelliskesästä. YHTEENSÄ 28,0 4,5 Kongressi, seminaari 0,0 Työhön liittyvä opiskelu 0,0 Insentiivi 0,5 Messut ja myyntinäyttelyt 0,0 työ 4,0 1,1 Tuttavavierailu 1,0 Sukulaisvierailu 0,1 vapaa-ajan 13,6 Ostokset 0,0 Ulkoilma-aktiviteetit 0,0 vapaa-ajan 11,0 Risteily 0,0 Monen maan kierto 2,6 5,4 Opiskelu 0,5 Kauttakulku 4,9 syy 0,0 Monta syytä 3,4 + vapaa-aika 0,0 + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 0,6 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 1,9 yhdistelmä 0,9 Lentäen Laivalla Maitse Saapum iset (1000) liikennem uodoittain 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 Saapumiset (1000) n tarkoituksen mukaan M uu vapaa-ajan M onta syytä 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 Pakettimatkojen määrä (1000) 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan Saapuneet sukupuolen mukaan Itävallasta tulleista 62 % (17.300) oli miehiä. Matkan tarkoituksen mukaan sukupuolijakauma voitiin laskea aineistosta ainoastaan muulla vapaa-ajan lla olleista, joista 64 % (8.700) oli miehiä. Kesällä 2004 naiset olivat vielä enemmistönä miehiä naisia vapaa-ajan 8,7 4,8 8,6 5,6 Yhteensä 17,3 10,4

84 ITÄVALTA / kesä Saapuneet ikäryhmittäin Itävallasta saapuneiden keskiikä (44,5 vuotta) oli jonkin verran korkeampi kuin kesällä 2004 (43,8 vuotta). Määrällisesti suurin ikäryhmä oli vuotiaat (7.600) ryhmän koon kuitenkin pienentyessä selvästi vuoden takaisesta. Toiseksi eniten tuli vuotiaita (5.800). Määrä kasvoi ja samoin oli kasvussa vuotiaiden luku. Saapuneista miesten keski-ikä (46,6 vuotta) oli viisi vuotta naisten keski-ikää (41,6 vuotta) korkeampi. Matkan tarkoitusta pystyttiin tutkimusaineistosta tarkastelemaan ikäluokittain vain erikseen muista vapaa-ajan matkoista. Näillä matkoilla olleiden keski-ikä oli pari vuotta keskiarvoa korkeampi. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Itävallasta tulleista yli 80 % (22.700) oli ensi kertaa Suomessa. Yhden kerran aikaisemmin käyneitä oli Keskimäärin sieltä saapuneet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin vain 0,4 kertaa. Saapuneiden seura Itävallasta tulleista 45 % (12.600) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa määrän kasvaessa hieman edelliskesästä. Lasten kanssa matkustaneiden määrä oli 4.300, mikä on aiempia kesiä enemmän. Yksin saapuneiden määrä (1.800) pieneni merkittävästi. Kesällä 2002 ystävien tai työtovereiden kanssa saapuneet olivat omina ryhminään. Sen jälkeen ne kuuluvat muuhun seuraan. Tähän ryhmään kuuluvia tuli eli selvästi edellistä kesää vähemmän. Matkakohteet Suomessa Itävaltalaisista runsas kolmannes eli suuntasi nsa Helsinkiin luvun ollessa lähes sama kuin kesällä Muiden kohteiden kävijämäärät jäivät melko pieniksi. Kauttakulkuilijoiden (ei kohdetta) määrä oli myös suuri (7.600), mutta kuitenkin hieman vuoden takaista pienempi. Kiertoilijoita (kaksi tai monta kohdetta) oli hieman edelliskesää enemmän (3.400). Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen vapaa-ajan Yhteensä 27,7 17,3 10,4 13,6 14, ,4 1,2 0,2 1,3 0, ,5 1,4 1,1 0,7 1, ,4 1,0 1,4 1,3 1, ,5 3,2 1,3 2,5 2, ,6 4,3 3,3 1,9 5, ,8 4,4 1,4 3,1 2, ,5 1,8 1,7 2,8 0,7 75-0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 keski-ikä 44,5 46,6 41,6 46,4 42, Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Yksin Perhe, ei lapsia Perhe, lapsia Ystävät Työtoverit M uu seura Useita edellisestä Pääkaupunkiseutu / Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Saapuneiden (1000) m atkaseura 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Matkakohteet Suomessa 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Matkakohteet Suomessa vapaa-ajan Yhteensä Helsinki 4,8 1,4 10,5 Uusimaa + Kymenlaakso 0,0 0,0 1,8 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 0,0 0,5 1,5 Häme + Keski-Suomi 1,7 0,4 2,2 Järvi-Suomi + Kainuu 0,8 0,4 1,6 Lappi 0,4 0,2 0,6 Kaksi kohdetta 0,6 0,0 0,8 Monta kohdetta 1,8 0,2 2,6 Ei kohdetta 0,0 7,2 7,6 YHTEENSÄ 10,1 10,3 29,4

85 ITÄVALTA / kesä Yöpyneiden määrä Itävallasta tulleista lähes kaikki (24.900) yöpyivät Suomessa. Päiväkävijöitä oli kuitenkin aiempaa enemmän eli Itävallasta saapuneiden viipymä (5,7 yötä) oli puoli vuorokautta pidempi kuin vuotta aikaisemmin. Eniten (6.600) oli vain yhden yön viipyneitä, joiden luku tosin laski selvästi edelliskesästä. Samalla kaksi yötä (4.600) ja kolme yötä (5.000) oleskelleiden määrät kasvoivat. Lähes kolme neljästä (18.300) Itävallasta tulleesta yöpyi hotellissa. Leirintäalueella yöpyjiä oli ja tuttavien tai sukulaisten luona majoittuneita Matkan tarkoituksen mukaan yöpymismuoto voitiin laskea ainoastaan muulla vapaa-ajan lla olleista. Hekin majoittuivat pääasiassa hotellissa. Yöpymisten määrä Itävallasta tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli kesällä eli hivenen suurempi kuin edelliskesänä ( ). Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Itävallassa asuville kesällä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) eli runsaat yöpymistä enemmän kuin edelliskesänä. Vapaa-ajan lla olleet (pl. tuttava- tai t) viipyivät Suomessa keskimääräistä lyhyempään eli 3,0 yötä yöpymismäärän ollessa lla ja tuttava- tai lla olleiden viipymä oli pitkä eli lähes kaksi viikkoa ja yöpymisiäkin näille kirjattiin lähes puolet kaikista eli Rahan käyttö Matkaa kohti itävaltalaiset käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 283 eli hieman enemmän kuin kesällä 2004 (269 ). Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 51,20, kun se edelliskesänä oli 40,20. Matkan tarkoituksen mukaan voitiin rahan käyttöä tarkastella ainoastaan muiden vapaa-ajan ilijoiden ja muulla lla olleiden osalta. Vapaa-ajan ilijat kuluttivat sekä a että päivää kohti hieman keskimääräistä enemmän rahaa. Rahasta eniten meni majoitukseen (113 / ). Ravintoloihin Itävallasta tulleet kuluttivat a kohti 77 ja ostoksiin 37. Itävallasta tulleilta saatu ilutulo oli yhteensä 7,9 milj. eli täsmälleen yhtä paljon kuin kesällä Yli puolet (4,2 milj. ) ilutulosta tuli vapaa-ajan ilijoilta. lla lla (enimmäkseen kauttakulkuilijoita) olleilta jäi 1 milj.. Muilta osin ilutuloa ei pysytty aineistosta laskemaan n tarkoituksen mukaan. vapaa-ajan Yhteensä Ei yöpymistä 2,3 0,7 3,0 Yhteensä 11,2 13,7 24,9 Hotelli, motelli 8,1 10,2 18,3 Retkeilymaja 0,1 0,0 0,1 Leirintäalue 0,8 1,2 2,0 Maaseutumajoitus 0,5 0,0 0,5 Tuttavat, sukulaiset 0,0 1,7 1,7 Oma asunto/mökki 0,2 0,0 0,2 Työnantajan asunto 0,0 0,0 0,0 majoitus 1,0 0,1 1,1 Monta majoitusta 0,5 0,4 0,9 Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yötä Viipymä Suomessa 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 + vapaaajan Yhteensä Saapumiset 5,9 13,5 8,6 28,0 Öitä keskimäärin 13,2 3,0 4,7 5,7 Yöpymisiä yhteensä 77,8 39,9 41,6 159,3 Matkaa kohti (EUR): Matkan tarkoituksen mukaan: 283,00 Päivää Hotelli, kohti (EUR): Matkan motelli tarkoituksen maksullinen mukaan: 51,20 majoitus Päiväkävijät Saapumiset.. Päiväkävijät 18,3 2,5 7,2.. Öitä keskimäärin.. 4,5 3,9 9,2.. Yöpymisiä yhteensä.. Tuttava- 83,0 tai 10,0 66,3.. vapaa-ajan 308,00 vapaa-ajan 78,00 112,00 19,00 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 0,00 Esimaksut 0,10 Majoitus 113,00 Majoitus 25,90 Ravintolat 77,00 Ravintolat 11,50 Bensiini 17,00 Bensiini 2,60 Ostokset 37,00 Ostokset 5,50 Taksi 10,00 Taksi 1,50 kulutus 29,00 kulutus 4,30 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 287,00 Hotelli, motelli 68,80 maksullinen.. maksullinen.. majoitus.. majoitus.. Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 M uu vapaa-ajan

86 ITÄVALTA / kesä Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Itävaltalaisista ilmoitti toimiston suosituksen vaikuttaneen päätökseen lomailla Suomessa. Suomen koskevien artikkelien, kirjojen sekä radio- tai TV-ohjelmien vaikutus oli melkein yhtä suuri (7.000 saapunutta). Aikaisemmat omat kokemukset (5.900) tai ystävien tai sukulaisten suositus (4.000 ilijaa) vaikuttivat Suomi-lomasta päätettäessä vähemmän. Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 1,3 milj.. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty päiväkävijöille, työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niiltä, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Käynnit kulttuurikohteissa Itävallassa asuvista 64 % (17.900) ilmoitti käyneensä nsa aikana kirkoissa tai linnoissa. Museoissa tai taidenäyttelyissä itävaltalaisista kävi joka neljäs (7.300). Musiikkitapahtumien ja festivaalien suosio jäi selvästi näitä pienemmäksi. Luontoaktiviteettien harrastaminen Itävallassa asuvista 16 % (4.500) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotakin ulkoilma-aktiviteettia. Eniten harrastettiin vaeltamista (1.700 harrastajaa) ja melontaa (1.100 harrastajaa). Muiden aktiviteettien harrastus jäi oleellisesti vähäisemmäksi. Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radiotai TV-ohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä Käynnit kulttuurikohteissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 64 % 17,9 Museoissa tai taidenäyttelyissä 26 % 7,3 Klassisessa konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 1 % 0,3 ssa konsertissa tai festivaaleilla 11 % 3,1 Luontoaktiviteetit 16 % 4,5 Urheilukalastus 3 % 0,8 Vaellus (yli 3 tuntia) 6 % 1,7 Kanoottiretkeily, koskenlasku 4 % 1,1 Golf, minigolf 0 % 0,0 Pyöräilyä pyöräreiteillä 0 % 0,0 Järjestyt pyöräretket 0 % 0,0 Ratsastus 0 % 0,0 Uinti 1 % 0,3 Kävely, sauvakävely, ulkoilu 2 % 0,6 Juoksu, hölkkä, lenkkeily 1 % 0,3 Soutu, melonta 0 % 0,0 Veneily, purjehdus, vesihiihto 2 % 0,6

87 BELGIA ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Belgiassa asuvia saapui Suomeen kesällä eli lähes vähemmän kuin edelliskesänä (25.200). Saapuneista joka neljäs (5.100) oli Suomen kansalainen. Useimmat saapuivat Suomeen lentäen (14.000) määrän kuitenkin pienentyessä selvästi vuoden takaisesta. Laivallakin (5.400) tulleiden määrä pieneni ja suhteellisesti selvin pudotus kirjattiin maitse saapuneiden luvussa (1.000). Vapaa-ajan ilijoiden (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) määrä (9.400) pieneni merkittävästi edellisestä kesästä. Tuttavatai sukulaisvierailijoiden (2.800) määrässä sen sijaan kirjattiin nousua. lla (5.100) ja kauttakulkulla (1.200) olleiden määrät pienenivät hieman. Belgiasta tulleista 22 % (4.500) oli Suomessa pakettilla. Näistä matkoista runsas puolet (2.500) eli täsmälleen sama määrä kuin vuotta aiemmin suuntautui pelkästään Suomeen. Pakettimatkojen määrä kasvoi hieman useaan maahan suuntautuvien matkojen määrän kasvun ansiosta. YHTEENSÄ 20,5 5,1 Kongressi, seminaari 0,7 Työhön liittyvä opiskelu 1,5 Insentiivi 0,0 Messut ja myyntinäyttelyt 0,0 työ 2,9 2,8 Tuttavavierailu 0,0 Sukulaisvierailu 2,8 vapaa-ajan 9,4 Ostokset 0,0 Ulkoilma-aktiviteetit 0,7 vapaa-ajan 7,4 Risteily 0,0 Monen maan kierto 1,3 1,3 Opiskelu 0,1 Kauttakulku 1,2 syy 0,0 Monta syytä 1,9 + vapaa-aika 0,0 + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 0,8 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 0,2 yhdistelmä 0,9 Saapuneet sukupuolen mukaan Belgiasta tulleista noin 53 % (10.800) oli miehiä. lla olleista yli 70 % oli miehiä, mutta vapaa-ajan lle tulleissa sekä muissa matkoissa naiset olivat enemmistönä. Kesään 2003 verrattuna naisten osuus saapuneista nousi hieman. Lentäen Laivalla Maitse Saapum iset (1000) liikennem uodoittain 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 Saapumiset (1000) n tarkoituksen mukaan M uu vapaa-ajan M onta syytä miehiä naisia 3,7 1,4 vapaa-ajan 4,3 5,2 2,8 3,1 Yhteensä 10,8 9,7 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 Pakettimatkojen määrä (1000) 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan

88 BELGIA / kesä Saapuneet asuinalueittain Vajaa puolet (9.700) Belgiasta tulleista oli Suur-Brysselin alueelta. Loput olivat pääasiassa flaaminkieliseltä alueelta (9.400), sillä ranskankielisiä tuli ainoastaan Saapuneet ikäryhmittäin Belgiasta saapuneiden keski-ikä (41,4 vuotta) oli pari vuotta korkeampi kuin kesällä 2004 (39,5 vuotta). Määrällisesti eniten saapui vuotiaita (5.800) määrän kuitenkin pienentyessä merkittävästi edelliskesästä. Lähes yhtä paljon saapui vuotiaita (5.500), mikä on vuoden takaista enemmän. Saapuneiden miesten keski-ikä (40,9 vuotta) oli runsaan vuoden naisten keski-ikää (42,1 vuotta) alempi. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna keski-ikä voitiin laskea vain muulla vapaa-ajan lla olleista, jotka olivat jonkin verran keskimääräistä vanhempia. Lähtöalue Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 5,2 2,9 9,5 1,2 1,8 Suur-Bryssel 1,5 2,0 5,1 0,0 1,1 Flaaminkielinen alue 3,2 0,9 3,8 0,9 0,6 Ranskankielinen alue 0,5 0,0 0,6 0,3 0,1 Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen vapaa-ajan Yhteensä 20,5 10,8 9,7 9,5 11, ,5 1,3 0,2 0,8 0, ,5 0,4 0,1 0,5 0, ,8 1,9 1,9 1,4 2, ,8 3,1 2,7 2,9 2, ,5 1,5 4,0 3,1 2, ,6 1,2 0,4 0,3 1, ,8 1,4 0,4 0,5 1,3 75-0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 keski-ikä 41,4 40,9 42,1 42,9 40, Saapuneet (1000) ikäryhmittäin Yhteensä 20,5 9,7 9,4 1,4 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 Aiemmat käyntikerrat Suomessa Belgiasta tulleista runsas puolet eli oli ensi kertaa Suomessa. Kerran oli maassamme aikaisemmin käynyt Belgiasta tullutta. Keskimäärin sieltä saapuneet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin 3,5 kertaa. Saapuneiden seura Belgiasta tulleista 40 % (8.600) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa. Lasten kanssa matkustaneita oli Määrät pienenivät oleellisesti edelliskesästä. Yksin saapuneita oli eli selvästi edelliskesää enemmän. Kesällä 2002 ystävien tai työtovereiden kanssa saapuneet olivat omina ryhminään. Sen jälkeen ne kuuluvat muuhun seuraan. Tähän ryhmään kuuluvien määrä (5.000) kasvoi edelliskesästä. Matkakohteet Suomessa Belgiasta tulleista 28 % (5.800) kävi Suomessa ainoastaan Helsingissä määrän kuitenkin pienentyessä selvästi vuoden takaisesta. Häme + Keski-Suomi oli toiseksi suosituin (2.800) kohde sinne suunnanneiden määrän pysyessä lähes ennallaan. Muiden kohteiden suosio oli selvästi pienempää. Kiertolla (kaksi tai monta kohdetta) olleita oli sen sijaan paljon (7.000) eli aikaisempia kesiä enemmän. Työmatkoista runsas puolet (2.600), mutta vapaa-ajan matkoista vain 15 % (1.400) suuntautui Helsinkiin. Vapaaajan matkoista yli 40 % (4.100) olikin kiertomatkoja (kaksi tai monta kohdetta) Yksin Perhe, ei lapsia Perhe, lapsia Ystävät Työtoverit M uu seura Useita edellisestä Pääkaupunkiseutu / Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Saapuneiden (1000) seura 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Matkakohteet Suomessa 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0

89 BELGIA / kesä Yöpyneiden määrä Belgiasta tulleista lähes kaikki (19.100) yöpyivät Suomessa. Päiväkävijöiden määrä oli eli selvästi vuoden takaista pienempi. Saapuneiden viipymä (10,8 yötä) piteni kolmella vuorokaudella edellisen kesän tasosta (7,8 yötä). Belgiasta saapuneiden Suomen kansalaisten viipymä oli pidempi eli 22,8 yötä. Jos Belgian suomalaiset jätetään luvuista pois, tulee belgialaisten keskiviipymäksi Suomessa 6,9 yötä eli hieman pidempi kuin edelliskesänä (6,2 yötä). Yöpyneistä runsaat lähes 40 % (7.300) käytti majoitusmuotonaan hotellia. Tuttavien tai sukulaisten luokse majoittuminen oli toiseksi suosituinta ( yöpyjää). Omassa asunnossa tai mökissä yöpyneitä oli Vapaa-ajan lla olleilla tuttavat tai sukulaiset olivat suosituin (3.300) majoitusmuoto niukasti ennen hotellia (3.000). lla lla (sis. tuttava- tai sukulaisvierailijat) olleet yöpyivät eniten tuttavien tai sukulaisten luona (2.000). Belgiasta tulleista vajaa puolet (10.300) viipyi Suomessa 1-4 yötä. Lähes yhtä paljon oli pitkään eli vähintään viikon viipyneitä. Yöpymisten määrä Belgiasta tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli kesällä eli suurempi kuin edelliskesänä ( ). Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Belgiassa asuville kesällä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) eli noin vähemmän kuin kesällä Vapaa-ajan lla olleet (pl. tuttavatai t) viipyivät Suomessa keskimäärin 15,5 yötä. Kaksi kolmasosaa ( ) yöpymisistä kirjattiinkin muulla vapaa-ajan lla olleiden nimiin. lla olleet viipyivät Suomessa lyhyemmän ajan eli 3,7 yötä, joten yöpymismääräkin jäi pieneksi (19.100). Belgian suomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli 52 % ( ) eli muiden Belgiasta tulleiden osuudeksi yöpymisistä jäi Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai sukulaisten luona yövyttiin ylivoimaisesti eniten, sillä lähes puolet ( ) kaikista yöpymisistä kirjattiin sinne. Matkakohteet Suomessa vapaaajan Yhteensä Helsinki 2,6 1,4 1,8 5,8 Uusimaa + Kymenlaakso 0,3 0,6 0,0 0,9 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 0,1 0,2 0,2 0,5 Häme + Keski-Suomi 1,3 1,4 0,1 2,8 Järvi-Suomi + Kainuu 0,0 0,8 0,4 1,2 Lappi 0,0 0,8 0,0 0,8 Kaksi kohdetta 0,7 1,9 1,8 4,4 Monta kohdetta 0,0 2,2 0,4 2,6 Ei kohdetta 0,0 0,1 1,3 1,4 YHTEENSÄ 5,1 9,5 5,9 20,5 vapaa-ajan Yhteensä Ei yöpymistä 0,1 0,3 1,0 1,4 Yhteensä 5,0 9,2 4,9 19,1 Hotelli, motelli 3,7 3,0 0,6 7,3 Retkeilymaja 0,0 0,0 0,0 0,0 Leirintäalue 0,0 0,5 0,0 0,5 Maaseutumajoitus 0,0 0,4 0,0 0,4 Tuttavat, sukulaiset 1,0 3,3 2,0 6,3 Oma asunto/mökki 0,3 1,2 1,9 3,4 Työnantajan asunto 0,0 0,0 0,0 0,0 majoitus 0,0 0,2 0,1 0,3 Monta majoitusta 0,0 0,6 0,3 0,9 Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yötä Viipymä Suom essa 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 vapaa-ajan Yhteensä Saapumiset 5,1 9,5 5,8 20,4 Öitä keskimäärin 3,7 15,5 9,7 10,8 Yöpymisiä yhteensä 19,1 146,9 56,2 222,2 Hotelli, motelli Tuttavat tai sukulaiset majoitus Saapumiset 7,5 6,2 6,7 Öitä keskimäärin 3,7 17,2 13,0 Yöpymisiä yhteensä 27,2 107,7 87,3 Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Suomea koskevat mainokset ja esitteet vaikuttivat tuhannen belgialaisen päätökseen lomailla Suomessa. Internetin tai Suomea koskevien artikkelin, kirjojen tai radio- tai TV-ohjelmien vaikutukset jäivät vielä hiukan tätäkin pienemmiksi. Omat aikaisemmat kokemukset merkitsivätkin selvästi markkinointi a ja mediaa enemmän (3.300 saapunutta). Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 0,4 milj.. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty päiväkävijöille, työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niiltä, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. M atkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TVohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu t apaht uma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä

90 BELGIA / kesä Rahan käyttö Matkaa kohti belgialaiset käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 462 eli yli sata euroa enemmän kuin kesällä 2004 (358 ). Päivää kohti laskettu kulutus (39,00 ) sen sijaan laski matkojen pidemmän keston johdosta (41,20 kesällä 2004). Vapaa-ajan lla olleet kuluttivat rahaa eniten a (505 ) kohti, mutta päiväkohtainen kulutus oli selvästi korkein työlla olleilla (107 ). Rahaa Belgiasta tulleet kuluttivat eniten ostoksiin (151 / ). Ravintoloihin (110 ) ja majoitukseen (56 ) meni rahaa selvästi vähemmän. Belgiasta tulleilta saatu ilutulo oli yhteensä 9,5 milj. eli hieman suurempi kuin kesällä 2004 (9,0 milj. ). Matkailutuloa tuli eniten muulla vapaa-ajan lla olleilta (5,3 milj. ) tulon kasvaessa kahdella miljoonalla eurolla selvästi edelliskesästä. lla olleet jättivät rahaa 2,6 milj.. Käynnit kulttuurikohteissa Belgiassa asuvista 44 % (9.000) ilmoitti käyneensä nsa aikana kirkoissa tai linnoissa. Museoissa tai taidenäyttelyissä kävi melkein yhtä moni (8.600). Musiikkitapahtumien ja festivaalien suosio jäi selvästi näitä pienemmäksi. Luontoaktiviteettien harrastaminen Belgiassa asuvista 32 % (6.600) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotakin ulkoilma-aktiviteettia. Eniten harrastettiin kalastusta (2.100 harrastajaa) ja vaeltamista (1.600 harrastajaa). Matkaa kohti (EUR): 462,00 Päivää kohti (EUR): 39,00 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät.. Päiväkävijät.. 505,00 107, vapaa-ajan 563,00 vapaa-ajan 34,00 292,00 46,00 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 15,00 Esimaksut 1,30 Majoitus 56,00 Majoitus 4,70 Ravintolat 110,00 Ravintolat 9,30 Bensiini 38,00 Bensiini 3,20 Ostokset 151,00 Ostokset 12,80 Taksi 17,00 Taksi 1,40 kulutus 74,00 kulutus 6,30 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 404,00 Hotelli, motelli 85,30 maksullinen.. maksullinen.. majoitus.. majoitus.. M uu vapaa-ajan Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 Käynnit kulttuurikohteissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 44 % 9,0 Museoissa tai taidenäyttelyissä 42 % 8,6 Klassisessa konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 3 % 0,6 ssa konsertissa tai festivaaleilla 20 % 4,1 MEK / Benelux: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Verrattaessa Belgiaa esimerkiksi Hollantiin tai Saksaan, niin voidaan todeta, että jakelustruktuurin kehitys ei ole ollut yhtä nopeaa. Perinteinen njärjestäjä-toimisto-kuluttaja on edelleenkin toimivin yhdistelmä etenkin markkinoinnissa. Dynaamiseen paketointiin perustuvia varausjärjestelmiä on tosin jo lanseerattu, mutta läpimurtoa odotellaan mahdollisesti vielä kesään 2006 asti. Suomi-tuote ei ole kesällä merkittävässä asemassa njärjestäjien tuotannossa, mikä tietysti näkyy myös belgialaisten Suomen ilun volyymissä. Tästä huolimatta hyvän njärjestäjän avulla voi Belgiankin markkinoilta päästä varsin hyviin volyymeihin kesäkaudella. Suurimmaksi yksittäiseksi kohderyhmäksi on kasvanut Belgiassa asuva suomalainen siirtokunta, jolla on luonnollinen tarve päästä nauttimaan puhtaasta ja turvallisesta ympäristöstä. Tämä avaa hyvän mahdollisuuden tavoittaa edullisesti suoramyyntikontakteja esimerkiksi Suomi-seuran jäsenlehden välityksellä. Luontoaktiviteetit 32 % 6,6 Urheilukalastus 10 % 2,1 Vaellus (yli 3 tuntia) 8 % 1,6 Kanoottiretkeily, koskenlasku 7 % 1,4 Golf, minigolf 0 % 0,0 Pyöräilyä pyöräreiteillä 5 % 1,0 Järjestyt pyöräretket 3 % 0,6 Ratsastus 0 % 0,0 Uinti 7 % 1,4 Kävely, sauvakävely, ulkoilu 4 % 0,8 Juoksu, hölkkä, lenkkeily 4 % 0,8 Soutu, melonta 1 % 0,2 Veneily, purjehdus, vesihiihto 1 % 0,2

91 LATVIA ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Latviassa asuvia saapui Suomeen kesällä eli yli kaksinkertainen määrä edelliskesään verrattuna (9.500). Saapuneista 1 % (200) oli Suomen kansalaisia. Eniten Latviasta tultiin laivalla (17.700) saapuneiden määrän lisääntyessä yli :lla edelliskesästä. Lentäen tulleita oli eli jonkin verran vuoden takaista enemmän. Maitse tulleita laskettiin tutkimuksessa ainoastaan 800. Saapuneista yli puolet (11.800) oli vapaaajan lla määrän moninkertaistuessa kahdesta edellisestä kesästä. Myös kauttakulkuilijoita oli yli kaksi kertaa niin paljon niin paljon (5.000) kuin vuotta aikaisemmin. lla olleiden määrä (3.000) sitä vastoin pieneni. Pakettilla oli saapuneista eli huomattavasti useampi kuin aiempina kesinä. Kasvussa olivat ennen muuta moneen maahan suuntautuneet t, joita pakettimatkoista oli nyt suurin osa (2.200). YHTEENSÄ 21,6 3,0 Kongressi, seminaari 0,0 Työhön liittyvä opiskelu 0,0 Insentiivi 0,0 Messut ja myyntinäyttelyt 0,0 työ 3,0 1,0 Tuttavavierailu 1,0 Sukulaisvierailu 0,0 vapaa-ajan 11,8 Ostokset 0,0 Ulkoilma-aktiviteetit 0,1 vapaa-ajan 11,7 Risteily 0,0 Monen maan kierto 0,0 5,0 Opiskelu 0,0 Kauttakulku 5,0 syy 0,0 Monta syytä 0,8 + vapaa-aika 0,1 + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 0,3 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 0,3 yhdistelmä 0,1 Lentäen Laivalla Maitse Saapumiset (1000) liikennemuodoittain 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 Saapumiset (1000) n tarkoituksen mukaan M uu vapaa-ajan M onta syytä 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 Pakettimatkojen määrä (1000) 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 Saapuneet sukupuolen mukaan Latviasta tulleista 52 % (11.300) oli miehiä. Matkan tarkoituksen mukaan sukupuolijakauma voitiin laskea aineistosta ainoastaan muulla vapaa-ajan lla olleista, joista 53 % (6.300) oli miehiä. miehiä naisia vapaa-ajan 6,3 5,4 5,0 5,0 Yhteensä 11,3 10,4 Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan

92 LATVIA/ kesä Saapuneet ikäryhmittäin Latviasta saapuneiden keskiikä (35,3 vuotta) oli vajaa kaksi vuotta korkeampi kuin kesällä 2004 (33,5 vuotta). Määrällisesti suurin ikäryhmä oli vuotiaat (6.300) ryhmän koon kasvaessa vuoden takaisesta. Voimakkainta lisäystä kirjattiin kuitenkin vuotiaissa (4.000), vuotiaissa (4.700) ja vuotiaissa (3.700). Saapuneista miesten keski-ikä (34,9 vuotta) oli vajaan vuoden naisten keski-ikää (35,7 vuotta) alhaisempi. Matkan tarkoitusta pystyttiin tutkimusaineistosta tarkastelemaan ikäluokittain vain erikseen muista vapaaajan matkoista. Näillä matkoilla olleet olivat hieman keskiarvoa nuorempia. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Latviasta tulleista vajaa puolet (9.900) oli ensi kertaa Suomessa. Yhden kerran aikaisemmin käyneitä oli Keskimäärin sieltä saapuneet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin 2,1 kertaa. Saapuneiden seura Latviasta tulleista lähes puolet (10.600) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa määrän moninkertaistuessa edelliskesästä. Myös lasten kanssa matkustaneiden määrä (4.800) oli selvästi kahta aiempaa kesää suurempi. Yksin saapuneiden määrä (3.900) kasvoi vain hieman. Kesällä 2002 ystävien tai työtovereiden kanssa saapuneet olivat omina ryhminään. Sen jälkeen ne kuuluvat muuhun seuraan. Tähän ryhmään kuuluvia tuli eli vähän edellistä kesää enemmän. Matkakohteet Suomessa Latvialaisista joka neljäs (5.500) suuntasi nsa Helsinkiin luvun moninkertaistuessa edelliskesästä. Muista kohteista suosiotaan kasvattivat voimakkaasti Länsi-Suomi + Pohjanmaa (2.800) ja Häme + Keski-Suomi (3.800). Kauttakulkuilijoiden (ei kohdetta) määrä oli myös suuri (5.700) ja nousi selvästi kesästä Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen vapaa-ajan Yhteensä 21,7 11,3 10,4 11,6 10, ,9 0,5 0,4 0,0 0, ,7 0,7 3,0 3,2 0, ,3 4,3 2,0 4,2 2, ,7 3,2 1,5 1,4 3, ,0 1,7 2,3 2,6 1, ,6 0,7 0,9 0,0 1, ,4 0,2 0,2 0,2 0,2 75-0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 keski-ikä 35,3 34,9 32,9 34,4 36, Saapuneet (1000) ikäryhmittäin 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Yksin Perhe, ei lapsia Perhe, lapsia Ystävät Työtoverit M uu seura Useita edellisestä Pääkaupunkiseutu Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Saapuneiden (1000) seura 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Matkakohteet Suomessa 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 Matkakohteet Suomessa vapaa-ajan Yhteensä Helsinki 3,8 0,0 5,5 Uusimaa + Kymenlaakso 0,6 0,2 1,0 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 2,7 0,0 2,8 Häme + Keski-Suomi 3,2 0,1 3,8 Järvi-Suomi + Kainuu 0,3 0,0 0,4 Lappi 0,1 0,0 0,1 Kaksi kohdetta 0,5 0,1 1,7 Monta kohdetta 0,1 0,3 0,7 Ei kohdetta 0,5 5,2 5,7 YHTEENSÄ 11,8 5,9 21,7

93 LATVIA/ kesä Yöpyneiden määrä Latviasta tulleista runsas puolet (11.800) yöpyi Suomessa. Päiväkävijöitä oli 9.900, mikä on selvästi kesää 2004 enemmän. Toisaalta myös yöpyneiden määrä kaksinkertaistui. Latviasta saapuneiden viipymä (1,9 yötä) oli vuorokauden lyhyempi kuin vuotta aikaisemmin. Eniten (3.700) oli vain yhden yön viipyneitä, joiden luku moninkertaistui edelliskesästä. Myös yhdestä kolmeen yöhön viipyneiden määrät lisääntyivät, mutta vähemmän. Latviasta tulleet yöpyivät useimmin tuttavien tai sukulaisten luona (3.800). Leirintäalueella yöpyjiä oli ja hotellissa yöpyjiä Matkan tarkoituksen mukaan yöpymismuoto voitiin laskea ainoastaan muulla vapaa-ajan lla olleista. He majoittuivat useimmin leirintäalueella (2.400). Yöpymisten määrä Latviasta tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli kesällä eli huomattavasti suurempi kuin edelliskesänä (27.600). Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Latviassa asuville kesällä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) eli suunnilleen yhtä paljon kuin edelliskesänä. Vapaa-ajan lla olleet (pl. tuttavatai t) viipyivät Suomessa keskimääräistä lyhyempään eli vain 1,6 yötä yöpymismäärän ollessa lla ja tuttava- tai lla olleiden viipymä oli 2,9 yötä ja yöpymismäärä yötä. Rahan käyttö Matkaa kohti latvialaiset käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 134 ja päivää kohti 46,30. Edelliseltä kesältä ei vertailutietoa ole käytettävissä. lla vapaa-ajan lla olleet kuluttivat rahaa hieman keskimääräistä enemmän sekä a että päivää kohti. Rahasta eniten meni ostoksiin (50 / ). Ravintoloihin Latviasta tulleet kuluttivat a kohti 28 ja majoitukseen 26. Latviasta tulleilta saatu ilutulo oli yhteensä 2,9 milj.. Suurin osa (1,6 milj. ) ilutulosta tuli vapaa-ajan ilijoilta. Muilta osin ilutuloa ei pysytty aineistosta laskemaan n tarkoituksen mukaan. Käynnit kulttuurikohteissa vapaa-ajan Yhteensä Ei yöpymistä 4,6 5,3 9,9 Yhteensä 7,1 4,7 11,8 Hotelli, motelli 1,4 1,2 2,6 Retkeilymaja 0,2 0,1 0,3 Leirintäalue 2,4 0,5 2,9 Maaseutumajoitus 0,2 0,0 0,2 Tuttavat, sukulaiset 1,2 2,6 3,8 Oma asunto/mökki 0,0 0,0 0,0 Työnantajan asunto 0,0 0,0 0,0 majoitus 1,6 0,1 1,7 Monta majoitusta 0,1 0,0 0,1 Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yötä Latviassa asuvista 36 % (7.800) ilmoitti käyneensä nsa aikana kirkoissa tai linnoissa. Museoissa tai taidenäyttelyissä kävi lähes yhtä moni (7.100). Myös muiden kuin klassisten konserttien tai festivaalien suosio oli suuri, sillä latvialaista ilmoitti osallistuneensa niihin. Viipymä Suomessa 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 + vapaaajan Yhteensä Saapumiset 3,9 11,8 5,9 21,6 Öitä keskimäärin 2,9 1,6 1,7 1,9 Yöpymisiä yhteensä 11,5 19,3 10,1 40,9 Matkaa kohti (EUR): 134,00 Päivää kohti (EUR): 46,30 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät.. Päiväkävijät vapaa-ajan 139,00 vapaa-ajan 53,00 55,00 20,00 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 0,00 Esimaksut 0,00 Majoitus 26,00 Majoitus 9,00 Ravintolat 28,00 Ravintolat 9,60 Bensiini 18,00 Bensiini 6,30 Ostokset 50,00 Ostokset 17,40 Taksi 3,00 Taksi 0,90 kulutus 9,00 kulutus 3,10 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli.. Hotelli, motelli.. maksullinen.. maksullinen.. majoitus 201,00 majoitus 40,50 Käynnit kulttuurikohteissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 36 % 7,8 Museoissa tai taidenäyttelyissä 33 % 7,1 Klassisessa konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 5 % 1,1 ssa konsertissa tai festivaaleilla 30 % 6,5 Luontoaktiviteettien harrastaminen Latviassa asuvista 15 % (3.200) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotakin ulkoilma-aktiviteettia. Eniten harrastettiin vaeltamista (1.700 harrastajaa) ja kalastusta (1.100 harrastajaa). Muiden aktiviteettien harrastus jäi oleellisesti vähäisemmäksi.

94 LATVIA/ kesä Luontoaktiviteetit 16 % 4,5 Urheilukalastus 3 % 0,8 Vaellus (yli 3 tuntia) 6 % 1,7 Kanoottiretkeily, koskenlasku 4 % 1,1 Golf, minigolf 0 % 0,0 Pyöräilyä pyöräreiteillä 0 % 0,0 Järjestyt pyöräretket 0 % 0,0 Ratsastus 0 % 0,0 Uinti 1 % 0,3 Kävely, sauvakävely, ulkoilu 2 % 0,6 Juoksu, hölkkä, lenkkeily 1 % 0,3 Soutu, melonta 0 % 0,0 Veneily, purjehdus, vesihiihto 2 % 0,6 Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Latvialaisista ilmoitti Suomea koskevien mainosten tai esitteiden vaikuttaneen päätökseen tulla Suomeen. Internetistä saatu Suomi-tietous vaikutti 4.200:n päätökseen ja toimiston suositus 2.700:n päätökseen. Aikaisemmat omat kokemukset (3.200) tai ystävien tai sukulaisten suositus (2.700 ilijaa) eivät näytelleet kovin merkittävää osaa päätöksessä. Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radiotai TV-ohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä MEK / Tallinna: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia MEK Tallinna lanseerasi ensimmäisen laajan kesäkampanjan Latviassa vuonna Kampanjaa jatkettiin kesällä 2005 ja se jatkuu myös vuonna Rajahaastattelututkimuksen perusteella voidaan todeta, että kampanja alkaa tuottaa tuloksia. Latviasta saapui kesällä 2005 yli kaksinkertainen määrä matkustajia verrattuna kesään 2004 ja puolet kaikista saapuneista (11.800) oli vapaa-ajan lla. Vapaa-ajan matkustajien luku jopa moninkertaistui kahdesta edellisestä kesästä. Myös latvialaisten njärjestäjien mukaan on Suomi-kysyntä nousussa. Latvialaiset njärjestäjät suostuvat yhä enemmän panostamaan yhteiskampanjoihin, koska ovat oppineet niiden hyödyn. Latvian talouskasvu oli vuonna 2005 koko EU alueen suurin eli 10,2 %, joka luo hyvät edellytykset myös latvialaisten ostosvoimalle ja ilun kasvulle. Latviasta saapuneiden keski-ikä oli 35,3 vuotta ja määrällisesti suurimmat ryhmät olivat ja vuotiaat. Merkittävästi kasvoi myös 45-54v ikäryhmä. Nämä ikäluokat ovatkin elintasoltaan Latviassa kaikkein varakkaimmat. Tämä kohderyhmä on myös ulkomaanilusta eniten kiinnostunut ja ilun markkinoinnille alttein. Latvian mainoskampanja keskittyy jatkuvasti aktiiviseen kiertoilun mainontaan kohderyhmänä latvialaiset perheet. Kesällä 2005 lähes puolet (10.600) latvialaisista saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa. Myös lasten kanssa matkustaneiden määrä kaksinkertaistui. Latvian kotimaiset kylpylämarkkinat kehittyvät nopeaa vauhtia ja Riikan lähellä Jurmalassa sijaitseva vesihuvipuisto on merkittävä kilpailija samantyyppisille suomalaisille kohteille. Toistaiseksi Latviasta puuttuvat vielä kunnolliset huvipuistot ja Suomen sekä monipuoliset että perheystävälliset kohteet ovat valttejamme, joita kannattaa markkinoinnissa käyttää. Kesäharrastuksista latvialaisia kiinnostavat eniten vaellus ja muu ulkoilu sekä veteen liittyvät aktiviteetit ja erityisesti kalastus. Kalastustuotteita markkinoimme kesällä 2006 ensimmäistä kertaa hyvin kohdistetusti riikalaisissa kalastustarvikkeiden liikkeissä. Mainonta houkuttelee sekä omatoimisille että pakettimatkoille Suomen vesille. Latviasta saavutaan Suomeen perinteisesti Viron kautta, josta jatketaan a Suomeen autolautalla tai nopeilla aluksilla. Latviasta on kuitenkin Suomeen myös suora yhteys eli Ryanairin reittilennot Riikan ja Tampereen välillä. Reitti on oiva mahdollisuus päästä suoraan, edullisesti ja nopeasti keskelle Suomea. Tampereen alueen kulttuuri- ja hyvinvointiilun tarjonta tulee varmasti kiinnostamaan latvialaisia perheitä, pariskuntia ja aikuisikäisiä hyvinvointia arvostavia latvialaisia naisia.

95 KIINA ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Kiinassa asuvia saapui Suomeen kesällä eli enemmän kuin edelliskesänä (29.300). Saapuneista 1 % (400) oli Suomen kansalaisia. Lähes 60 % kiinalaisista saapui Suomeen lentäen (23.600) määrän lisääntyessä jonkin verran vuoden takaisesta. Laivalla tulleita (15.300) oli oleellisesti aiempaa enemmän. Maitse saapui ainoastaan 900 eli suunnilleen entinen määrä. Saapuneista työlla ja vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) olleita oli yhtä paljon eli Molempiin ryhmiin kuuluvien määrät kasvoivat selvästi vapaaajan ilijoiden lisäyksen ollessa suurempaa. lla lla eli kauttakulkulla oli myös aiempaa useampi (8.700) kiinalainen. Runsas puolet (20.900) kiinalaisista oli pakettilla. Suurin osa (14.600) näistä matkoista suuntautui useampaan maahan määrän kasvaessa selvästi aiemmista kesistä. Ainoastaan Suomeen tehtyjen pakettimatkojen määrä (6.300) pysyi lähes ennallaan. YHTEENSÄ 39,7 12,3 Kongressi, seminaari 0,4 Työhön liittyvä opiskelu 0,0 Insentiivi 0,0 Messut ja myyntinäyttelyt 0,0 työ 11,9 0,5 Tuttavavierailu 0,0 Sukulaisvierailu 0,5 vapaa-ajan 12,3 Ostokset 0,0 Ulkoilma-aktiviteetit 1,0 vapaa-ajan 8,1 Risteily 0,0 Monen maan kierto 3,2 8,7 Opiskelu 0,0 Kauttakulku 8,7 syy 0,0 Monta syytä 5,9 + vapaa-aika 0,0 + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 5,1 yhdistelmä 0,8 Saapum iset (1000) liikennem uodoittain 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 Lentäen Laivalla Maitse Saapumiset (1000) n tarkoituksen mukaan 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 Työmat ka vapaa-ajan mat ka mat ka Mont a syyt ä Pakettimatkojen määrä (1000) 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Paket t imat ka vain Suomeen Paket t imat ka moneen maahan Saapuneet sukupuolen mukaan Saapuneista kiinalaisista 56 % (22.100) oli miehiä. lla olleista kolme neljästä (9.100) oli miehiä, mutta vapaa-ajan lle tulleissa naiset olivat niukkana enemmistönä (6.400). Samoin muulla lla (sis. mm. tuttava- tai lle tulleet sekä kauttakulkuilijat) olleista suurin osa (8.100) oli naisia. Naisten osuus saapuneista kasvoi jonkin verran edelliskesästä. miehiä naisia 9,1 3,2 vapaa-ajan 5,9 6,4 7,1 8,1 Yhteensä 22,1 17,7

96 KIINA / kesä Saapuneet ikäryhmittäin Kiinasta saapuneiden keski-ikä (40,6 vuotta) oli yli viisi vuotta korkeampi kuin kesällä 2004 (35,3 vuotta). Määrällisesti suurin ikäryhmä oli vuotiaat (14.300) ryhmän koon kasvaessa selvästi vuoden takaisesta. Myös vuotiaiden määrä (11.400) lisääntyi merkittävästi. Saapuneista miesten keski-ikä (42,2 vuotta) oli toistakymmentä vuotta naisten keski-ikää (30,9 vuotta) korkeampi. Matkan tarkoitusta pystyttiin tutkimusaineistosta tarkastelemaan ikäluokittain erikseen vain työmatkoja. Näillä matkoilla olleet olivat hieman keskiarvoa nuorempia. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Kiinasta tulleista yli 80 % (32.900) oli ensi kertaa Suomessa. Yhden kerran aikaisemmin käyneitä oli Keskimäärin sieltä saapuneet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin 0,4 kertaa. Saapuneiden seura Kiinasta tulleista vajaa 30 % (11.500) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa määrän moninkertaistuessa edelliskesästä. Myös lasten kanssa matkustaneiden määrä (5.800) oli aivan eri luokkaa kuin aikaisemmin. Myös yksin saapuneiden luku (5.000) kasvoi jonkin verran. Kesällä 2002 ystävien tai työtovereiden kanssa saapuneet olivat omina ryhminään. Sen jälkeen ne kuuluvat muuhun seuraan. Tähän ryhmään kuuluvia tuli eli selvästi edellistä kesää vähemmän. Matkakohteet Suomessa Kiinalaisista melkein kaksi kolmesta (25.600) suuntasi nsa Helsinkiin luvun kasvaessa yli :lla edelliskesästä. Muiden kohteiden osuus jäi merkityksettömäksi. Kiertoilijoita (kaksi tai monta kohdetta) oli Kauttakulkuilijoiden (ei kohdetta) määrä oli eli suurempi kuin aiempina kesinä. Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Yhteensä 39,8 22,1 17,7 8,8 31, ,0 0,0 0,0 0,0 0, ,0 1,1 2,9 0,0 4, ,4 6,3 5,1 2,8 8, ,3 8,0 6,3 3,0 11, ,5 3,7 0,8 2,2 2, ,1 1,4 1,7 0,8 2, ,1 1,3 0,8 0,0 2,1 75-0,3 0,3 0,0 0,0 0,3 keski-ikä 40,6 42,2 30,9 37,6 41, Saapuneet (1000) ikäryhmittäin 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 Yksin Perhe, ei lapsia Perhe, lapsia Ystävät Työtoverit M uu seura Useita edellisestä Pääkaupunkiseutu / Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Saapuneiden (1000) seura 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Matkakohteet Suomessa 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Matkakohteet Suomessa Tuttava tai vapaa-ajan Yhteensä Helsinki 9,3 0,5 10,7 5,1 25,6 Uusimaa + Kymenlaakso 0,7 0,0 0,0 0,0 0,7 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Häme + Keski-Suomi 0,3 0,0 0,2 0,0 0,5 Järvi-Suomi + Kainuu 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Lappi 0,0 0,0 0,2 0,0 0,2 Kaksi kohdetta 2,0 0,0 1,2 0,4 3,6 Monta kohdetta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Ei kohdetta 0,0 0,0 0,0 9,1 9,1 YHTEENSÄ 12,3 0,5 12,3 14,7 39,8

97 KIINA / kesä Yöpyneiden määrä Kiinasta tulleista kaksi kolmesta (26.500) yöpyi Suomessa. Määrä kasvoi edelliskesästä, mutta vielä selvemmin lisääntyi päiväkävijöiden (13.300) määrä. Kiinasta saapuneiden viipymä (2,7 yötä) oli yli kaksi vuorokautta lyhyempi kuin vuotta aikaisemmin (4,9 yötä). Yli puolet (14.500) yöpyneistä viipyi Suomessa vain yhden yön määrän kolminkertaistuessa edelliskesästä. Kiinasta tulleista ja Suomessa yöpyneistä yli 80 % (22.100) majoittui hotelliin. Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyneitä oli muiden majoitusmuotojen käytön jäädessä vähäiseksi. Yöpymisten määrä Kiinasta tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli kesällä eli vajaat vähemmän kuin edelliskesänä. Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Kiinassa asuville kesällä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) eli runsaat vähemmän kuin edelliskesänä. lla olleet viipyivät Suomessa kauimmin (4,3 yötä) ja puolet (52.400) yöpymisistä kirjattiin heille. Vapaa-ajan lla olleiden (pl. tuttava- tai t) viipymä oli 2,7 yötä ja yöpymismäärä Rahan käyttö Matkaa kohti kiinalaiset käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 308 eli runsaat sata euroa vähemmän kuin edelliskesänä (411 ). Myös päiväkohtainen kulutus (84,20 ) oli vuoden takaista (97,60 ) pienempi. lla olleet kuluttivat rahaa eniten sekä a (509 ) että päivää (97 ) kohti. Rahasta eniten meni ostoksiin (126 / ). Majoitukseen Kiinasta tulleet kuluttivat a kohti 81 ja ravintoloihin 36. Kiinasta tulleilta saatu ilutulo oli yhteensä 12,3 milj. eli suunnilleen sama kuin vuotta aikaisemmin (12,0 milj. ). Runsas puolet ja aikaisempaa enemmän tulosta tuli työlla olleilta (6,3 milj. ) vapaa-ajan ilijoilta saadun ilutulon ollessa edelliskesää pienemmän eli 3,5 milj.. Käynnit kulttuurikohteissa Kiinassa asuvista 74 % (29.400) ilmoitti käyneensä nsa aikana kirkoissa tai linnoissa. Museoissa tai taidenäyttelyissä kävi myös moni (13.900). Myös muiden kuin klassisten konserttien tai festivaalien suosio oli merkittävä, sillä kiinalaista ilmoitti osallistuneensa niihin. Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yötä Viipymä Suom essa 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 Matkaa kohti (EUR): 308,00 Päivää kohti (EUR): 84,20 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät.. Päiväkävijät.. 509,00 97, vapaa-ajan 288,00 vapaa-ajan 77,00 157,00 70,00 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 30,00 Esimaksut 8,10 Majoitus 81,00 Majoitus 22,00 Ravintolat 36,00 Ravintolat 9,80 Bensiini 5,00 Bensiini 1,40 Ostokset 126,00 Ostokset 34,30 Taksi 19,00 Taksi 5,20 kulutus 12,00 kulutus 3,30 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli.. Hotelli, motelli.. maksullinen.. maksullinen.. majoitus.. majoitus.. Käynnit kulttuurikohteissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 74 % 29,4 Museoissa tai taidenäyttelyissä 35 % 13,9 Klassisessa konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 5 % 2,0 ssa konsertissa tai festivaaleilla 22 % 8,7 Luontoaktiviteettien harrastaminen vapaa-ajan Yhteensä Ei yöpymistä 0,9 0,5 1,0 10,9 13,3 Yhteensä 11,4 0,0 11,3 3,8 26,5 Hotelli, motelli 10,3 0,0 9,0 2,8 22,1 Retkeilymaja 0,5 0,0 0,0 0,5 1,0 Leirintäalue 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Maaseutumajoitus 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tuttavat, sukulaiset 0,0 0,0 2,3 0,0 2,3 Oma asunto/mökki 0,0 0,0 0,0 0,5 0,5 Työnantajan asunto 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 majoitus 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Monta majoitusta 0,6 0,0 0,0 0,0 0,6 vapaaajan Yhteensä Saapumiset 12,2 0,7 12,2 14,6 39,7 Öitä keskimäärin 4,3 2,4 2,7 1,2 2,7 Yöpymisiä yhteensä 52,4 1,7 33,6 18,2 105,9 Kiinassa asuvista 13 % (5.200) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotakin ulkoilma-aktiviteettia. Eniten harrastettiin vaeltamista ja uintia (1.200 harrastajaa kummallakin).

98 KIINA / kesä Luontoaktiviteetit 13 % 5,2 Urheilukalastus 2 % 0,8 Vaellus (yli 3 tuntia) 3 % 1,2 Kanoottiretkeily, koskenlasku 1 % 0,4 Golf, minigolf 0 % 0,0 Pyöräilyä pyöräreiteillä 1 % 0,4 Järjestyt pyöräretket 0 % 0,0 Ratsastus 0 % 0,0 Uinti 3 % 1,2 Kävely, sauvakävely, ulkoilu 1 % 0,4 Juoksu, hölkkä, lenkkeily 0 % 0,0 Soutu, melonta 0 % 0,0 Veneily, purjehdus, vesihiihto 0 % 0,0 Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Kiinalaisista ilmoitti toimiston suosituksen vaikuttaneen päätökseen tulla Suomeen. Internetistä saadulla Suomi-tietoudella oli myös paljon merkitystä (7.500 saapunutta). Suomea koskevien mainosten tai esitteiden merkitys oli jonkin verran vähäisempi (4.100 saapunutta). Aikaisemmilla omilla kokemuksilla tai ystävien tai sukulaisten suosituksella ei ollut sanottavaa merkitystä päätöksessä. MEK / Beijing: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Matkailu ulkomaille on kasvanut Kiinasta yli 10 %:n vauhdilla viime vuosina ja kasvun ennustetaan jatkuvan. Rajahaastattelututkimuksen mukaan Suomeen saapui kesällä 2005 noin kiinalaista enemmän kuin edelliskesänä. Kiinalaisten yöpymiset Suomessa kuitenkin vähenivät samana aikana yli yöpymisellä. Syitä tähän ovat: 1. ADS (Approved Destination Status) myönnettiin Kiinan viranomaisten (CNTA) taholta syksyllä Euroopan maalle, Suomi mukaan lukien. Kilpailu ilijoista kiristyi huomattavasti. Kiinalainen on uusi ilija, joka haluaa nähdä niin monta maata kuin mahdollista ensimmäisellä llaan. Samalla kilpaillaan myös viisumien myöntämisellä. Se maa, joka käsittelee nopeimmin viisumianomukset, saa ilijat. Tämä on haaste myös Suomen konsulaateille. 2. Finnair markkinoi Kiinassa voimakkaasti Euroopan muita kohteita. Kauttakulkuilijoiden määrän nousu onkin melkoinen. Suomessa ei ole yövytty, vaan jatkettu suoraan muualle Eurooppaan. Siksi myös keskimääräinen viipymä Suomessa on lyhentynyt ja yli puolet kiinalaisista viipyi ainoastaan yhden yön. 3. Laivalla saapuneiden määrä on kaksinkertaistunut, mikä johtuu esim. erään pekingiläisellä njärjestäjällä on ohjelmistossaan ryhmä, johon sisältyy laiva Tukholmasta Helsinkiin, jossa kiertoajelu, bussi Turkuun, josta kiertoajelun jälkeen laivalla takaisin Tukholmaan tai lentäen Kööpenhaminaan. Suomessa ei n aikana yövytä. Pakettilaisten kasvua on odotettavissa yhä useampien uusien kiinalaisten ilijoiden valitessa kohdetta. Matka suuntautuu säännöllisesti useaan maahan. Vain pieni osa viipyy Suomessa pitempään kuin yhdestä kahteen päivään. laiset ovat enimmäksen miehiä ja vapaaajanlaiset naisia. Naisten osuuden kasvu viittaa ADS ryhmiin. Miesten keski-iän nousu taas puolestaan viittaa virallisten ryhmien (government groups/ technical visits) opintomatkojen kasvuun. Matkakohteena Helsinki on Suomessa ylivoimaisesti Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan M uu vapaa-ajan 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radiotai TV-ohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus suosituin kasvun ollessa merkittävää myös kesällä Kauttakulkuilijoiden määrä on huomattava etenkin Helsingissä. Suurin osa kiinalaisten lomamatkoista tehdäänkin juuri kesällä, elo-syyskuun ollessa huippukautta. Kiinalaiset käyttävät runsaasti rahaa matkoillaan. Ranska ja Sveitsi ovat ostosilijoiden ykköskohteita ostoslistalla ollessa aitoja merkkituotteita. Suomalaiset merkkituotteet, kuten esim. Iittala, Aarikka, Marttiini ja Suunto sopisivat Kiinakampanjakumppaneik-simme. alla Euroopassa kiinalaiset oppaat ovat tottuneet saamat kommission, minkä perusteella n reititys osittain määräytyy. Meilläkin pitäisi keksiä tähän joku ratkaisu. Suomi yksin ei myy, joten se liitetään laajempaan ohjelmaan. Varsinkin neljän Pohjoismaan kierto on suosittu. Tässä yhteydessä Suomi jää helposti pois ohjelmista, jos viisumin saanti Suomeen kestää Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä muita (Ruotsia ja Norjaa) kauemmin. Tähän toivomme parannusta. Suomen saavutettavuus on erinomainen, kiitos Finnairin. Toimimme läheisessä yhteistyössä Finnairin ja muutaman tärkeän njärjestäjän kanssa. Kesällä 2006 toteutamme ensimmäistä kertaa yhdessä kuluttajamainoskampanjaa Pekingin lehdissä. Kumppanina on myös neljä kiinalaista njärjestäjää. Matkapäätökseen vaikuttavista tekijöistä suurin osa ilmoitti toimiston suosituksen vaikuttaneen päätökseen. Suomi-tuntemus on kuitenkin Kiinassa vielä vähäistä, joten toimistokoulutus on suunnitelmissamme vuonna Internetsivustomme ovat kahdella kiinan kielellä ja varsinkin mandariininkiinan sivustojen (pl. Hongkong) kävijämäärät ovat nousseet hurjaa vauhtia. Viisumikäytännön helpottumisesta riippuen näkymät ilun kehitykselle Kiinasta Suomeen ovat erinomaiset.

99 PUOLA ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Kiinassa asuvia saapui Suomeen kesällä eli runsaat enemmän kuin edelliskesänä (12.100). Saapuneista 3 % (400) oli Suomen kansalaisia. Puolet puolalaisista saapui Suomeen laivalla (7.100) määrän lisääntyessä tuhannella vuoden takaisesta. Vielä enemmän lisääntyivät lentäen tulleet, joita oli nyt (kesällä ). Maitse saapuneita oli suunnilleen vuoden takainen määrä eli Saapuneista 43 % (6.200) oli vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) määrän kasvaessa jonkin verran edelliskesästä. lla olleiden määrä (2.200) lähes kaksinkertaistui, kun sen sijaan työlla olleiden määrä (4.400) pieneni hieman. Kauttakulkulla oli 800 puolalaista. Vain 11 % (1.600) puolalaisista oli pakettilla. Suurin osa (1.100) näistä matkoista suuntautui vain Suomeen. Matkojen määrä pieneni edellisestä kesästä. YHTEENSÄ 14,4 4,4 Kongressi, seminaari 1,2 Työhön liittyvä opiskelu 0,0 Insentiivi 0,1 Messut ja myyntinäyttelyt 0,0 työ 3,1 2,2 Tuttavavierailu 0,5 Sukulaisvierailu 1,7 vapaa-ajan 6,2 Ostokset 0,0 Ulkoilma-aktiviteetit 0,2 vapaa-ajan 5,9 Risteily 0,0 Monen maan kierto 0,1 0,8 Opiskelu 0,0 Kauttakulku 0,8 syy 0,0 Monta syytä 0,8 + vapaa-aika 0,0 + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 0,6 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 0,2 yhdistelmä 0,0 Lentäen Laivalla Maitse Saapum iset (1000) liikennem uodoittain 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 Saapumiset (1000) n tarkoituksen m ukaan M uu vapaa-ajan M onta syytä 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 Pakettimatkojen m äärä (1000) 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Saapuneet sukupuolen mukaan Saapuneista puolalaisista lähes 70 % (10.000) oli miehiä. Matkan tarkoituksen mukaan sukupuolijakauma voitiin laskea aineistosta ainoastaan muulla vapaa-ajan lla olleista, joista 73 % (4.600) oli miehiä. Miesten osuus saapuneista kasvoi jonkin verran edelliskesästä. Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan miehiä naisia vapaa-ajan 4,6 1,7 5,4 2,8 Yhteensä 10,0 4,5

100 PUOLA/ kesä Saapuneet ikäryhmittäin Puolasta saapuneiden keski-ikä (34,4 vuotta) oli lähes kolme vuotta alhaisempi kuin kesällä 2004 (37,3 vuotta). Määrällisesti suurin ikäryhmä oli vuotiaat (4.200) ryhmän koon kasvaessa selvästi vuoden takaisesta. Myös vuotiaiden määrä (3.100) lisääntyi merkittävästi. Sen sijaan vuotiaita tuli vuoden takaista vähemmän (3.400). Saapuneista miesten keski-ikä (36,8 vuotta) oli huomattavasti naisten keski-ikää (29,1 vuotta) korkeampi. Matkan tarkoitusta pystyttiin tutkimusaineistosta tarkastelemaan ikäluokittain vain erikseen muista vapaa-ajan matkoilla olleista, joiden keski-ikä ei eronnut keskiarvosta. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Puolasta tulleista lähes kaksi kolmesta (9.200) oli ensi kertaa Suomessa. Yhden kerran aikaisemmin käyneitä oli Keskimäärin sieltä saapuneet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin 1,3 kertaa. Saapuneiden seura Puolasta tulleista runsaat 40 % (6.000) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa määrän lisääntyessä selvästi edelliskesästä. Lasten kanssa matkustaneiden määrä (700) sen sijaan pieneni merkittävästi. Yksin saapuneiden määrä (1.600) kaksinkertaistui vuoden takaisesta. hun seuraan (mm. työtoverit, ystävät) katsoi kuuluvansa saapuneista 5.900, mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä kesänä. Matkakohteet Suomessa Puolalaisten matkoista runsas 40 % (5.900) suuntautui Helsinkiin luvun kasvaessa selvästi edelliskesästä. Muista kohteista mikään ei selkeästi erottunut muita suositummaksi. Kiertoilijoita (kaksi tai monta kohdetta) oli Kauttakulkuilijoiden (ei kohdetta) määrä oli eli selvästi edelliskesää suurempi. Vapaa-ajan ilijoista (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) vain joka viidennen (1.200) suuntautui Helsinkiin. Lähes puolet vapaa-ajan lla olleista oli joko kierto- tai kauttakulkulla. Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen vapaa-ajan Yhteensä 14,5 10,0 4,5 6,2 8, ,2 0,0 0,2 0,1 0, ,0 1,8 1,2 0,8 2, ,2 3,1 1,1 1,6 2, ,1 2,7 0,4 2,2 0, ,4 1,9 1,5 1,3 2, ,6 0,5 0,1 0,2 0, ,0 0,0 0,0 0,0 0,0 75-0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 keski-ikä 34,4 36,8 29,1 34,3 34, Saapuneet (1000) ikäryhmittäin 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 Yksin Perhe, ei lapsia Perhe, lapsia M uu seura Useita edellisestä Saapuneiden (1000) m atkaseura 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Matkakohteet Suomessa 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 Matkakohteet Suomessa vapaa-ajan Yhteensä Helsinki 1,2 4,7 5,9 Uusimaa + Kymenlaakso 0,0 1,5 1,5 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 0,9 0,3 1,2 Häme + Keski-Suomi 0,1 0,0 0,1 Järvi-Suomi + Kainuu 0,7 0,4 1,1 Lappi 0,6 0,0 0,6 Kaksi kohdetta 0,9 0,4 1,3 Monta kohdetta 1,3 0,1 1,4 Ei kohdetta 0,7 0,8 1,5 YHTEENSÄ 6,2 8,3 14,5

101 PUOLA/ kesä Yöpyneiden määrä Puolasta tulleista lähes 90 % (12.900) yöpyi Suomessa. Määrä kasvoi edelliskesästä päiväkävijöiden (1.600) määrän pienentyessä. Puolasta saapuneiden viipymä (10,6 yötä) oli lähes kolme vuorokautta pidempi kuin vuotta aikaisemmin (7,9 yötä). Eniten (3.400) oli neljä yötä viipyneitä määrän yli kolminkertaistuessa edellisestä kesästä. Myös 1-2 viikkoa oleskelleita oli moninkertainen määrä (3.200) vuoden takaiseen verrattuna. Yöpymisten määrä Puolasta tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli kesällä eli lähes suurempi kuin edelliskesänä. Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Puolassa asuville kesällä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) eli hivenen enemmän kuin edelliskesänä. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna ei aineistosta voitu löytää eroja viipymässä. Vapaa-ajan lla olleiden (pl. tuttava- tai t) yöpymismääräksi saatiin Rahan käyttö Matkaa kohti puolalaiset käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 396 eli yli sata euroa enemmän kuin edelliskesänä (278 ). Päiväkohtainen kulutus (34,20 ) sen sijaan jäi matkojen pidemmän keston johdosta jonkin verran alle vuoden takaisen tason (36,50 ). Vapaa-ajan lla olleet kuluttivat rahaa hieman keskiarvoa enemmän, mutta päivää kohti laskettu kulutus oli työlaisilla korkeampi. Rahasta eniten meni majoitukseen (136 / ). Ostoksiin Puolasta tulleet kuluttivat a kohti 106 ja ravintoloihin 76. Puolasta tulleilta saatu ilutulo oli yhteensä 5,7 milj. eli oleellisesti enemmän kuin vuotta aikaisemmin (3,2 milj. ). Vapaa-ajan ilijoilta tuli ilutuloa 2,6 milj. ja työlla olleilta 1,7 milj.. Käynnit kulttuurikohteissa Puolassa asuvista 63 % (9.100) ilmoitti käyneensä nsa aikana kirkoissa tai linnoissa. Museoissa tai taidenäyttelyissä kävi melkein yhtä moni (8.100). Konserttien tai festivaalien suosio oli pienempi, mutta runsas neljännes Puolasta tulleista kävi myös niissä. Luontoaktiviteettien harrastaminen Puolassa asuvista 43 % (6.200) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotakin ulkoilma-aktiviteettia. Eniten harrastettiin pyöräilyä pyöräreiteillä (1.300 harrastajaa). vapaa-ajan Yhteensä Ei yöpymistä 0,6 1,0 1,6 Yhteensä 5,6 7,3 12,9 Hotelli, motelli 1,5 3,2 4,7 Retkeilymaja 0,0 0,1 0,1 Leirintäalue 2,0 1,1 3,1 Maaseutumajoitus 0,2 0,0 0,2 Tuttavat, sukulaiset 1,1 2,4 3,5 Oma asunto/mökki 0,0 0,2 0,2 Työnantajan asunto 0,0 0,0 0,0 majoitus 0,0 0,2 0,2 Monta majoitusta 0,8 0,0 0,8 Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yötä Viipymä Suom essa 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 vapaa-ajan Yhteensä Saapumiset 6,1 8,4 14,5 Öitä keskimäärin 10,6 10,4 10,6 Yöpymisiä yhteensä 66,1 87,6 153,7 Matkaa kohti (EUR): 396,00 Päivää kohti (EUR): 34,20 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 0,00 Päiväkävijät 0,00 378,00 46,00 0,00 0,00 vapaa-ajan 420,00 vapaa-ajan 36,00 0,00 0,00 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 6,00 Esimaksut 0,50 Majoitus 136,00 Majoitus 11,70 Ravintolat 76,00 Ravintolat 6,50 Bensiini 48,00 Bensiini 4,10 Ostokset 106,00 Ostokset 9,20 Taksi 11,00 Taksi 1,00 kulutus 13,00 kulutus 1,20 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 428,00 Hotelli, motelli 81,40 maksullinen 0,00 maksullinen 0,00 majoitus 0,00 majoitus 0,00 Käynnit kulttuurikohteissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 63 % 9,1 Museoissa tai taidenäyttelyissä 56 % 8,1 Klassisessa konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 23 % 3,3 ssa konsertissa tai festivaaleilla 29 % 4,2 Luontoaktiviteetit 43 % 6,2 Urheilukalastus 14 % 2,0 Ratsastus 4 % 0,6 Vaellus (yli 3 tuntia) 6 % 0,9 Uinti 6 % 0,9 Kanoottiretkeily, koskenlasku 3 % 0,4 Kävely, sauvakävely, ulkoilu 0 % 0,0 Golf, minigolf 6 % 0,9 Juoksu, hölkkä, lenkkeily 0 % 0,0 Pyöräilyä pyöräreiteillä 9 % 1,3 Soutu, melonta 0 % 0,0 Järjestyt pyöräretket 0 % 0,0 Veneily, purjehdus, vesihiihto 2 % 0,3

102 PUOLA/ kesä Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Puolalaisista ilmoitti internetistä saadun Suomi-tietouden vaikuttaneen päätökseen tulla Suomeen. n markkinoinnin tai median vaikutus jäi selvästi pienemmäksi. Myös aikaisemmilla omilla kokemuksilla tai ystävien tai sukulaisten suosituksella ei ollut kovin suurta merkitystä päätöksessä. MEK / Helsinki: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Puolan markkinoilla incentive on edelleen tärkein Suomi-tuote. Myös erikoisryhmien t sekä eri alojen tutustumist Suomeen ovat lisääntyneet. Finnairin keskittyessä Puolassa ensi sijassa Kaukoitään suuntautuvaan gateway-liikenteeseen, on Blue 1:n Varsova-Helsinki yhteyden aloitus erittäin merkittävä asia Suomen ilun kannalta. Myös autokiertoilu kääntyy nousuun Via Baltican korjaustöiden valmistuttua. Myös muutama uusi njärjestäjä (esimerkiksi Opal ja Air Tours) on ottanut Suomen ohjelmiinsa. Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radiotai TV-ohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä

103 AUSTRALIA ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Australiassa asuvia saapui Suomeen kesällä eli runsas enemmän kuin kesällä Saapuneista 2 % (300) oli Suomen kansalaisia. Suurin osa tuli Australiasta lentäen (10.200) saapuneiden määrän lisääntyessä jonkin verran edelliskesästä. Laivalla tulleita oli ja niissäkin kirjattiin kasvua vuoden takaisista luvuista. Maitse tulleita laskettiin tutkimuksessa ainoastaan 300. Saapuneista yli 60 % (10.600) oli vapaaajan lla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) määrän kasvaessa yli 4.000:lla edellisestä kesästä. lla olleiden (1.200) ja etenkin tuttava- tai sukulaisvierailijoiden määrät (900) sen sijaan pienenivät edelliskesän tasosta. Pakettilla oli saapuneista eli huomattavasti useampi kuin vuotta aikaisemmin. Kasvussa olivat ennen muuta moneen maahan suuntautuneet t, joita pakettimatkoista oli nyt suurin osa (4.300). Ainoastaan Suomeen suuntautuneet t lisääntyivät vain hieman. YHTEENSÄ 17,4 1,2 Kongressi, seminaari 1,2 Työhön liittyvä opiskelu 0,0 Insentiivi 0,0 Messut ja myyntinäyttelyt 0,0 työ 0,0 0,9 Tuttavavierailu 0,6 Sukulaisvierailu 0,3 vapaa-ajan 10,6 Ostokset 0,0 Ulkoilma-aktiviteetit 0,0 vapaa-ajan 7,9 Risteily 0,0 Monen maan kierto 2,7 3,0 Opiskelu 0,4 Kauttakulku 2,6 syy 0,0 Monta syytä 1,7 + vapaa-aika 0,0 + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 0,8 yhdistelmä 0,9 Lentäen Laivalla Maitse Saapum iset (1000) liikennemuodoittain 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Saapumiset (1000) n tarkoituksen mukaan M uu vapaa-ajan M onta syytä 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Pakettimatkojen määrä (1000) 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan Saapuneet sukupuolen mukaan Australiasta tulleista 57 % (9.900) oli naisia. Matkan tarkoituksen mukaan sukupuolijakauma voitiin laskea aineistosta ainoastaan muulla vapaa-ajan lla olleista, joista peräti 70 % (7.500) oli naisia. miehiä naisia vapaa-ajan 3,1 7,5 4,4 2,4 Yhteensä 7,5 9,9

104 AUSTRALIA / kesä Saapuneet ikäryhmittäin Australiasta saapuneiden keski-ikä (44,7 vuotta) oli runsaat kaksi vuotta alhaisempi kuin kesällä 2004 (46,8 vuotta). Määrällisesti suurin ikäryhmä oli vuotiaat (6.300) ryhmän koon ollessa lähes yhtä suuri kuin vuotta aiemmin. Myös toiseksi suurimpaan ikäryhmään (55-64 vuotta) kuuluneiden määrä (3.700) laski hieman. Eniten lisääntyivät vuotiaat (1.900). Saapuneista miesten keskiikä (45,7 vuotta) oli kaksi vuotta naisten keski-ikää (43,7 vuotta) korkeampi. Matkan tarkoitusta pystyttiin tutkimusaineistosta tarkastelemaan ikäluokittain vain erikseen muista vapaa-ajan matkoista. Näillä matkoilla olleet olivat selvästi keskiarvoa vanhempia. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Australiasta tulleista 80 % (14.000) oli ensi kertaa Suomessa. Yhden kerran aikaisemmin käyneitä oli Keskimäärin sieltä saapuneet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin ainoastaan 0,2 kertaa. Saapuneiden seura Matkakohteet Suomessa Australiasta saapuneista kaksi kolmesta (11.200) suuntasi nsa Helsinkiin luvun lisääntyessä 2.500:lla edelliskesästä. Muiden kohteiden suosio jäi vähäiseksi. Kiertoilijoitakin (kaksi tai monta kohdetta) oli vain Myös kauttakulkuilijoiden (ei kohdetta) määrä (2.600) pieneni kesästä Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen vapaa-ajan Yhteensä 17,4 7,5 9,9 10,8 6, ,6 0,0 0,6 0,0 0, ,0 0,8 0,2 0,2 0, ,3 2,0 4,3 4,4 1, ,9 1,2 0,7 1,5 0, ,5 0,6 0,9 0,9 0, ,7 2,0 1,7 2,5 1, ,9 0,4 1,5 0,7 1,2 75-0,5 0,5 0,0 0,6 0,0 keski-ikä 44,7 45,7 43,7 47,6 40, Lähes kaksi kolmesta (11.100) Australiasta tulleesta saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa määrän kasvaessa selvästi edelliskesästä. Erityisesti lasten kanssa matkustaneiden määrä (2.300) nousi huomattavasti. Yksin saapuneiden määrä (2.600) sen sijaan puolittui vuoden takaisesta. hun seuraan (mm. työtoverit, ystävät) katsoi kuuluvansa saapuneista 2.700, mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä kesänä. 75- Saapuneet (1000) ikäryhmittäin 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 Yksin Perhe, ei lapsia Perhe, lapsia M uu seura Useita edellisestä Saapuneiden (1000) seura 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 10,0 Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Matkakohteet Suomessa 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Matkakohteet Suomessa vapaa-ajan Yhteensä Helsinki 8,2 1,8 11,2 Uusimaa + Kymenlaakso 0,3 0,0 0,3 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 0,0 0,4 0,4 Häme + Keski-Suomi 0,3 0,0 0,3 Järvi-Suomi + Kainuu 0,8 0,0 1,1 Lappi 0,0 0,0 0,0 Kaksi kohdetta 0,8 0,0 0,8 Monta kohdetta 0,1 0,0 0,6 Ei kohdetta 0,0 2,6 2,6 YHTEENSÄ 10,6 4,8 17,5

105 AUSTRALIA / kesä Yöpyneiden määrä Australiasta tulleista 88 % (15.400) yöpyi Suomessa. Päiväkävijöitäkin tosin oli edelliskesää enemmän eli Yöpyneiden määrä pysyi ennallaan. Australiasta saapuneiden viipymä (5,9 yötä) oli oleellisesti lyhyempi kuin vuotta aikaisemmin, jolloin se oli 9,2 yötä. Australian suomalaisten viipymä oli merkittävästi pidempi eli keskimäärin 17,8 yötä, jolloin muiden Australiasta tulleiden viipymäksi jäi 5,6 yötä. Ylivoimaisesti eniten eli yli puolet kaikista yöpyneistä (8.000) oli vain yhden yön viipyneitä, joiden luku moninkertaistui edelliskesästä. Australiasta tulleista runsas puolet (8.300) yöpyi hotellissa. Retkeilymaja oli toiseksi suosituin yöpymispaikka (3.200 yöpyjää) ennen tuttavia tai sukulaisia (2.300 yöpyjää). Matkan tarkoituksen mukaan yöpymismuoto voitiin laskea ainoastaan muulla vapaaajan lla olleista. Hekin majoittuivat useimmin hotellissa (6.300). Yöpymisten määrä Australiasta tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli kesällä eli selvästi pienempi kuin edelliskesänä ( ). Australian suomalaisten yöpymismäärä oli , joten muiden Australiasta saapuneiden yöpymisluvuksi tuli Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Australiassa asuville kesällä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) eli toista tuhatta enemmän kuin edelliskesänä. Vapaa-ajan lla olleet (pl. tuttava- tai t) viipyivät Suomessa keskimääräistä lyhyempään eli vain 3,7 yötä yöpymismäärän ollessa lla ja tuttava- tai lla olleiden viipymä oli 6,1 yötä määrän ollessa yötä. Rahan käyttö Matkaa kohti australialaiset käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 242 ja päivää kohti 35,10. Edelliseltä kesältä ei vertailutietoa ole käytettävissä. Matkan tarkoituksen mukaan ei aineistosta voitu laskea eroja rahan käytössä. Rahasta eniten meni ostoksiin (100 / ). Majoitukseen (56 / ) ja ravintoloihin (54 / ) Australiasta tulleet kuluttivat suunnilleen yhtä paljon rahaa. Australiasta tulleilta saatu ilutulo oli yhteensä 4,2 milj.. Suurin osa (2,6 milj. ) ilutulosta tuli vapaa-ajan ilijoilta. Muilta osin ilutuloa ei pysytty aineistosta laskemaan n tarkoituksen mukaan. vapaa-ajan Yhteensä Ei yöpymistä 0,1 2,0 2,1 Yhteensä 10,5 4,9 15,4 Hotelli, motelli 6,3 2,0 8,3 Retkeilymaja 2,7 0,5 3,2 Leirintäalue 0,0 0,0 0,0 Maaseutumajoitus 0,0 0,0 0,0 Tuttavat, sukulaiset 1,4 0,9 2,3 Oma asunto/mökki 0,0 0,0 0,0 Työnantajan asunto 0,0 0,0 0,0 majoitus 0,0 1,0 1,0 Monta majoitusta 0,1 0,3 0,4 Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yötä + vapaaajan Yhteensä Saapumiset 1,9 10,7 4,8 17,4 Öitä keskimäärin 6,1 3,7 10,9 5,9 Yöpymisiä yhteensä 11,5 39,2 52,1 102,8 Matkaa kohti (EUR): Matkan tarkoituksen mukaan: 242,00 Päivää Hotelli, kohti (EUR): Matkan motelli tarkoituksen maksullinen mukaan: 35,10 majoitus Päiväkävijät Saapumiset.. Päiväkävijät 18,3 2,5 7,2.. Öitä keskimäärin.. 4,5 3,9 9,2.. Yöpymisiä yhteensä.. Tuttava- 83,0 tai 10,0 66,3.. vapaa-ajan 245,00 vapaa-ajan 52,00 234,00 20,00 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 0,00 Esimaksut 0,00 Majoitus 56,00 Majoitus 8,10 Ravintolat 54,00 Ravintolat 7,90 Bensiini 1,00 Bensiini 0,10 Ostokset 100,00 Ostokset 14,50 Taksi 13,00 Taksi 1,90 kulutus 18,00 kulutus 2,50 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli.. Hotelli, motelli.. maksullinen.. maksullinen.. majoitus.. majoitus.. Käynnit kulttuurikohteissa Australiassa asuvista 73 % (12.700) ilmoitti käyneensä nsa aikana kirkoissa tai linnoissa. Museoissa tai taidenäyttelyissä kävi joka kolmas saapuneista (5.700). Konserttien tai festivaalien suosio jäi erittäin vähäiseksi. Viipymä Suom essa 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 Käynnit kulttuurikohteissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 73 % 12,7 Museoissa tai taidenäyttelyissä 33 % 5,7 Klassisessa konsertissa tai festivaaleilla, 4 % 0,7 ssa konsertissa tai festivaaleilla 3 % 0,5

106 AUSTRALIA / kesä Luontoaktiviteettien harrastaminen Australiassa asuvista 22 % (3.800) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotakin ulkoilma-aktiviteettia. Eniten harrastettiin pyöräilyä pyöräreiteillä (2.300 harrastajaa) ja vaeltamista (1.700 harrastajaa). Kalastusta ja uintia harrastaneita oli kumpiakin. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Australialaisista ilmoitti Suomea koskevien mainosten tai esitteiden vaikuttaneen päätökseen tulla Suomeen. n median tai markkinoinnin vaikutus jäi vielä vähäisemmäksi. Ystävien tai sukulaisten suositus (2.300 ilijaa) näytteli päätöksessä kuitenkin tärkeintä osaa. Luontoaktiviteetit 22 % 3,8 Urheilukalastus 6 % 1,0 Vaellus (yli 3 tuntia) 10 % 1,7 Kanoottiretkeily, koskenlasku 0 % 0,0 Golf, minigolf 3 % 0,5 Pyöräilyä pyöräreiteillä 13 % 2,3 Järjestyt pyöräretket 0 % 0,0 Ratsastus 1 % 0,2 Uinti 6 % 1,0 Kävely, sauvakävely, ulkoilu 2 % 0,3 Juoksu, hölkkä, lenkkeily 0 % 0,0 Soutu, melonta 0 % 0,0 Veneily, purjehdus, vesihiihto 1 % 0,2 MEK / Finnesse Communications: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia MEKin nykyinen Australian edustaja Finnesse Communications on kohdistanut toimenpiteitä pääasiassa mediaan sekä olemassa olevien Suomeen ja Pohjoismaihin suuntautuvien njärjestäjien tukemiseen. Finnair on toiminut viime vuosina Australiassa aktiivisesti markkinoiden Helsinkiä nopeimpana Eurooppa-yhteytenä. Lentäen tulleiden australialaisten määrä onkin ollut jatkuvassa nousussa. Suurin osa australialaisista ilijoista vierailee Suomessa osana Pohjoismaiden tai Euroopan kiertoa. Australialaisten viipymä (5,9 yötä) on suhteellisen pitkä. Helsingin suosio näkyy tilastoissa selvästi Suomen ollessa kiertoilukohteena vielä tuntematon. Helsinki on myös gateway Pietariin ja Baltian kohteisiin, jotka ovat viime vuosina tulleet Australiassa esille entistä näkyvämmin. Baltian satamien suosio on lisääntynyt myös australialaisten risteilyilijoiden keskuudessa. Helsingissäkin vieraili yli australialaista risteilyilijaa kesällä Lappiin suuntautuva jouluilu on myös tunnettu ja nouseva tuote Australiassa. Bentours (omistaja MyPlanet) on suurin Suomen ja Pohjoismaiden myyjä Australiassa. Bentours hoitaa tukkumyynnin toimistoille ja MyPlanet myy suoraan kuluttajille. Heillä on runsaan 20 %:n markkinaosuus Pohjoismaihin suuntautuvasta kaupasta. Toinen Skandinaviaan erikoistunut njärjestäjä on Nordic Travel. Kaikkiaan noin 20 njärjestäjää tarjoaa Australiassa Suomi-tuotteita. Lentoyhteydet Suomeen ovat hyvät joskin erityisesti kesäkaudella kapasiteetista on pulaa. Eurooppaan lentävät yhtiöt markkinoivat myös ns. sidetripsejä eli asiakas saa ostaessaan lipun esimerkiksi Lontooseen kaupan päälle yhden Euroopan sisäisen lennon esimerkiksi Helsinkiin. Tämä selittää Helsingin suosiota kaupunkikohteena. Suomi on myös hyötynyt australialaisten Tanskaan suuntauvasta kuninkaallisesta huumasta. Australialainen kruunuprinsessa Mary on ensimmäinen Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TV-ohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus australialaisten oma kuninkaallinen ja saavuttanut suuren suosion entisessä kotimaassaan. Tanska tunnetaan nyt hyvin ja ilu sinne on lisääntynyt huomattavasti. Näin myös Pohjoismaiden kiertoilu on kasvanut. Tanska, Ruotsi ja Norja avannevatkin vuonna 2007 yhteisen ilutoimiston Australiaan. Tästä hyötyy myös Suomi. Yöpymisten kasvun myös MEK lisää markkinointipanostuksiaan Australiassa vuonna Toimenpiteitä kohdistetaan entistä enemmän njärjestäjiin ja uusien tuotteiden luomiseen ja markkinointiin. Keskeisiä tuotteita ovat stopover- paketit, aktiiviilu sekä osittain special interest - ilu sekä kesällä että talvella. Australian markkina saa myös omat - verkkosivut. Markkinointi kohdistetaan hyvin toimeen tuleville ja paljon matkustaville ja vuotiaille. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä

107 Saapuneet (1.000) asuinmaittain liikennemuodon ja n tarkoituksen mukaan kesällä 2005 Ruotsi Venäjä Saksa Norja Viro Iso- Britannia USA Japani Tanska Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Latvia Kiina Yhteensä 338,7 606,5 201,6 132,9 197,9 66,5 76,0 51,3 38,1 49,2 42,3 48,4 49,6 47,1 20,5 28,0 21,6 39,7./. Suomen kansalaiset 64,4 0,0 12,1 6,6 4,0 8,0 9,1 0,5 2,7 2,0 2,5 4,4 3,0 9,4 5,1 0,3 0,2 0,4 Suomen kansalaisten osuus (%) 19,0 % 0,0 % 6,0 % 5,0 % 2,0 % 12,0 % 12,0 % 1,0 % 7,0 % 4,0 % 6,0 % 9,0 % 6,0 % 20,0 % 25,0 % 1,0 % 1,0 % 1,0 % Ulkomaalaiset 274,3 606,5 189,5 126,3 193,9 58,5 66,9 50,8 35,4 47,2 39,8 44,0 46,6 37,7 15,4 27,7 21,4 39,3 Saapumistapa 338,8 606,8 201,6 133,0 198,0 66,5 75,9 51,5 38,3 49,3 42,5 48,8 49,7 47,1 20,4 27,9 21,7 39,8 Lentäen 72,6 20,8 70,1 45,3 17,6 48,1 46,7 41,9 16,6 28,9 19,0 28,8 22,8 25,0 14,0 13,3 3,2 23,6 Laivalla 231,1 59,3 68,1 18,0 173,7 16,5 21,3 9,3 10,9 11,7 13,6 13,3 19,2 17,8 5,4 6,0 17,7 15,3 Maitse 35,1 526,7 63,4 69,7 6,7 1,9 7,9 0,3 10,8 8,7 9,9 6,7 7,7 4,3 1,0 8,6 0,8 0,9 Matkan tarkoitus 338,7 606,5 201,6 132,9 197,9 66,5 76,0 51,3 38,1 49,2 42,3 48,4 49,6 47,1 20,5 28,0 21,6 39,7 42,2 119,8 30,4 14,3 69,4 20,6 13,2 8,8 13,0 14,8 10,6 2,8 11,4 4,8 5,1 4,5 3,0 12,3 85,1 44,4 14,1 11,4 34,7 9,6 7,7 0,0 3,2 2,8 5,3 4,4 2,4 5,2 2,8 1,1 1,0 0,5 vapaa-ajan 170,4 302,7 101,5 56,9 68,7 24,3 39,8 26,6 11,2 23,1 18,2 31,9 27,5 28,3 9,4 13,6 11,8 12,3 19,2 75,2 41,8 47,6 17,2 6,4 4,5 9,8 7,1 4,4 4,0 1,9 3,8 3,3 1,3 5,4 5,0 8,7 Monta syytä 21,8 64,4 13,8 2,7 7,9 5,6 10,8 6,1 3,6 4,1 4,2 7,4 4,5 5,5 1,9 3,4 0,8 5,9 42,2 119,8 30,4 14,3 69,4 20,6 13,2 8,8 13,0 14,8 10,6 2,8 11,4 4,8 5,1 4,5 3,0 12,3 Kongressi, seminaari 5,4 1,8 4,4 4,7 2,0 1,8 1,0 2,2 1,0 3,0 0,5 0,9 1,7 1,2 0,7 0,0 0,0 0,4 Työhön liittyvä opiskelu 2,5 1,9 1,1 0,5 2,1 0,8 0,0 0,8 1,0 0,0 0,3 0,7 0,3 0,0 1,5 0,0 0,0 0,0 Insentiivi 0,4 0,0 0,1 0,2 0,0 0,0 0,3 0,0 0,0 0,0 0,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,5 0,0 0,0 Messut ja myyntinäyttelyt 0,6 0,3 0,1 0,0 1,4 0,1 0,0 0,0 0,0 0,4 0,0 0,0 0,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 työ 33,3 115,8 24,7 8,9 63,9 17,9 11,9 5,8 11,0 11,4 9,5 1,2 8,8 3,6 2,9 4,0 3,0 11,9 85,1 44,4 14,1 11,4 34,7 9,6 7,7 0,0 3,2 2,8 5,3 4,4 2,4 5,2 2,8 1,1 1,0 0,5 Tuttavavierailu 6,8 22,7 6,9 5,9 25,2 4,1 2,7 0,0 1,0 0,9 2,3 3,0 0,8 2,0 0,0 1,0 1,0 0,0 Sukulaisvierailu 78,3 21,7 7,2 5,5 9,5 5,5 5,0 0,0 2,2 1,9 3,0 1,4 1,6 3,2 2,8 0,1 0,0 0,5 vapaa-ajan 170,4 302,7 101,5 56,9 68,7 24,3 39,8 26,6 11,2 23,1 18,2 31,9 27,5 28,3 9,4 13,6 11,8 12,3 Ostokset 3,6 158,8 0,1 4,1 3,5 0,0 0,3 0,0 0,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Ulkoilma-aktiviteetit 2,7 0,7 0,6 1,3 0,9 0,0 0,0 0,0 0,1 0,4 0,4 0,0 0,2 0,1 0,7 0,0 0,1 1,0 vapaa-ajan 156,2 137,0 82,0 51,2 64,3 23,7 37,8 26,0 8,6 22,1 16,7 29,3 21,5 28,0 7,4 11,0 11,7 8,1 Risteily 7,0 0,7 0,6 0,0 0,0 0,4 1,2 0,0 0,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Monen maan kierto 0,9 5,5 18,2 0,3 0,0 0,2 0,5 0,6 1,7 0,6 1,1 2,6 5,8 0,2 1,3 2,6 0,0 3,2 0,9 5,5 18,2 0,3 0,0 0,2 0,5 0,6 1,7 0,6 1,1 2,6 5,8 0,2 1,3 2,6 0,0 3,2 Opiskelu 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kauttakulku 19,2 75,2 41,8 47,6 17,2 6,4 4,5 9,8 7,1 4,4 4,0 1,9 3,8 3,3 1,3 5,4 5,0 8,7 syy 0,6 1,8 1,2 0,0 0,7 0,1 2,1 0,4 0,0 2,1 0,0 0,3 0,4 1,2 0,1 0,5 0,0 0,0 Monta syytä 0,1 0,1 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,3 0,0 0,0 0,0 0,0 + vapaa-aika 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 + sukulaiset tai tuttavat 21,8 64,4 13,8 2,7 7,9 5,6 10,8 6,1 3,6 4,1 4,2 7,4 4,5 5,5 1,9 3,4 0,8 5,9 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 2,9 7,2 0,5 0,0 1,5 0,1 1,1 2,5 2,4 0,8 0,0 0,3 0,7 1,1 0,0 0,0 0,1 0,0 Monta työsyytä 0,5 1,3 0,3 0,0 0,1 0,0 0,6 0,0 0,0 0,0 0,0 1,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 11,9 8,6 4,7 0,7 4,1 3,4 4,1 2,0 0,1 2,6 1,8 1,4 1,2 1,9 0,8 0,6 0,3 0,0 yhdistelmä 0,5 0,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Puola 14,4 0,4 3,0 % 14,0 14,5 4,7 7,1 2,7 14,4 4,4 2,2 6,2 0,8 0,8 4,4 1,2 0,0 0,1 0,0 3,1 2,2 0,5 1,7 6,2 0,0 0,2 5,9 0,0 0,1 0,1 0,0 0,8 0,0 0,0 0,0 0,8 0,0 0,0 0,6 0,0 Australia 17,4 0,3 2,0 % 17,1 17,4 10,2 6,9 0,3 17,4 1,2 0,9 10,6 3,0 1,7 1,2 1,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,9 0,6 0,3 10,6 0,0 0,0 7,9 0,0 2,7 2,7 0,0 3,0 0,4 0,0 0,0 1,7 0,0 0,0 0,0 0,0

108 Yöpyneet ja yöpymiset (1.000) asuinmaittain yöpymismuodon ja n tarkoituksen mukaan kesällä 2005 Ruotsi Venäjä Saksa Norja Viro Iso- Britannia USA Japani Tanska Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Latvia Kiina Saapumiset yhteensä 338,6 606,7 201,7 133,1 197,9 66,5 75,8 51,5 38,3 49,3 42,6 48,8 49,7 47,2 20,4 28,0 21,6 39,7 Yöpyneet yhteensä 258,0 207,2 177,2 94,7 155,5 56,7 64,8 37,0 28,7 46,0 40,3 46,9 45,5 44,1 19,0 25,0 11,7 26,4 Ei yöpymistä 80,6 399,5 24,5 38,4 42,4 9,8 11,0 14,5 9,6 3,3 2,3 1,9 4,2 3,1 1,4 3,0 9,9 13,3 1 yö 38,8 68,3 35,7 29,4 24,6 8,2 8,6 14,7 9,7 4,1 6,4 5,0 13,9 6,4 0,9 6,6 3,7 14,5 2 yötä 39,9 27,7 24,6 14,8 25,7 16,2 12,7 6,6 4,6 6,6 6,8 7,1 7,2 8,7 2,3 4,6 1,9 5,7 3 yötä 26,4 27,8 21,0 13,2 19,7 8,0 7,7 5,5 4,6 7,9 5,8 6,4 4,9 3,4 1,0 5,0 2,7 1,8 4 yötä 18,6 16,3 16,2 10,4 16,5 5,1 6,8 1,3 1,9 4,5 2,8 4,8 3,1 1,5 3,2 2,4 2,2 1,0 5 yötä 15,9 8,5 6,2 5,0 7,0 4,0 2,1 4,7 3,3 3,6 1,5 1,8 2,5 0,9 2,1 2,4 0,7 1,0 6 yötä 14,9 3,8 4,7 2,5 1,8 2,8 3,8 0,3 0,9 2,2 2,2 1,3 1,4 4,0 0,9 1,4 0,0 0,8 7 yötä 29,8 15,6 8,2 3,9 13,6 1,3 3,2 0,5 1,1 3,6 1,9 2,8 2,6 3,6 1,2 0,5 0,1 0, yötä 43,3 17,9 32,8 11,9 31,3 6,4 9,7 2,4 1,9 8,2 8,3 9,8 6,5 9,3 2,5 1,1 0,2 0, yötä 13,1 9,7 15,7 1,7 5,8 2,8 2,2 0,6 0,3 3,1 3,3 5,1 2,5 1,6 3,1 0,2 0,2 0, yötä 14,3 8,9 10,1 1,9 9,2 1,8 7,7 0,4 0,3 0,8 1,2 2,6 0,8 3,7 1,4 0,7 0,0 0,9 yli 60 yötä 3,0 2,7 2,0 0,0 0,3 0,1 0,3 0,0 0,1 1,4 0,1 0,2 0,1 1,0 0,4 0,1 0,0 0,3 öitä keskimäärin 6,2 2,3 7,7 3,2 5,8 5,0 7,3 2,7 2,9 8,4 6,4 8,7 5,0 9,9 10,8 5,7 1,9 2,7 Yöpyneet / majoitusmuoto Yhteensä 258,2 207,2 177,0 94,5 155,5 56,7 64,9 37,0 28,7 46,1 40,2 46,9 45,5 44,0 19,1 24,9 11,8 26,5 Hotelli, motelli 67,3 68,9 82,5 43,7 15,8 31,0 35,5 34,8 15,2 23,0 19,8 18,2 27,4 20,9 7,3 18,3 2,6 22,1 Retkeilymaja 0,9 2,5 2,2 2,1 4,1 2,1 2,7 0,4 0,4 0,8 0,2 0,8 1,1 1,4 0,0 0,1 0,3 1,0 Leirintäalue 8,4 6,2 14,9 20,7 11,2 1,1 0,1 0,0 4,7 4,3 4,9 4,2 4,0 1,2 0,5 2,0 2,9 0,0 Maaseutumajoitus 1,6 17,7 12,3 0,3 3,1 0,7 0,0 0,8 0,6 0,0 1,0 1,9 0,9 0,6 0,4 0,5 0,2 0,0 Tuttavat, sukulaiset 120,5 82,6 31,4 12,1 65,3 17,4 18,9 0,6 4,4 7,2 6,4 12,8 7,1 10,9 6,3 1,7 3,8 2,3 Oma asunto/mökki 29,4 3,6 6,5 1,5 12,3 1,0 2,1 0,0 0,5 0,1 0,3 3,3 0,7 2,6 3,4 0,2 0,0 0,5 Työnantajan asunto 2,7 12,2 1,5 0,0 30,4 0,4 0,0 0,0 0,3 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 majoitus 4,3 8,2 6,1 5,3 11,2 0,3 0,1 0,0 0,9 4,9 2,5 1,1 1,4 1,9 0,3 1,1 1,7 0,0 Monta majoitusta 23,3 5,3 19,7 8,8 2,0 2,8 5,5 0,4 1,6 5,8 5,0 4,7 2,7 4,5 0,9 0,9 0,1 0,6 Yöpymisten määrä / n tarkoitus Yhteensä 2 110, , ,0 419, ,3 330,7 555,7 136,6 112,3 413,2 273,2 422,6 247,8 465,9 222,2 159,3 40,9 105,9 työ 101,6 330,5 163,6 32,6 621,2 68,7 56,0 21,6 23,0 67,1 30,2 15,1 62,2 0,0 19,1 0,0 0,0 52,4 tuttavat, sukulaiset 618,6 280,5 149,0 55,7 184,1 58,2 88,3 0,0 21,3 24,5 43,7 27,1 33,3 76,9 146,9 39,9 19,3 33,6 muu vapaa-aika 1 235,4 513,4 950,1 287,1 313,4 145,4 272,1 79,2 53,0 154,2 161,0 313,8 122,6 258,8 146,9 39,9 19,3 33,6 muu 155,2 271,2 281,3 44,1 33,6 58,4 139,3 35,8 15,0 167,4 38,3 66,6 29,7 130,2 0,0 41,6 10,1 18,2 Yöpymisten määrä / majoitusmuoto Yhteensä 2 110, , ,0 419, ,3 330,7 555,7 136,6 112,3 413,2 273,2 422,6 247,8 465,9 222,2 159,3 40,9 105,9 Hotelli, motelli 144,0 172,6 262,3 123,2 56,4 88,5 121,2 105,5 34,8 87,0 82,5 77,5 91,1 90,7 27,2 83,0 60,3 maksullinen 58,9 170,1 271,8 110,9 109,9 15,6 19,7 42,4 45,9 44,8 29,5 13,9 10,0 Tuttavat, sukulaiset 1 111,1 523,5 401,5 82,2 376,7 128,4 285,1 31,0 63,0 58,7 160,1 86,9 144,9 107,7 66,3 maksuton 483,1 450,2 324,1 27,3 590,9 46,9 14,3 149,8 26,4 51,8 19,5 136,9 Monta majoitusta 313,7 79,3 284,3 75,8 51,4 149,4 12,5 71,0 59,6 88,4 20,8 79,5 Rekisteröidyt yöpymiset (pl. Ahvenanmaa) Puola 14,5 12,9 1,6 0,8 1,9 0,8 3,4 0,9 0,1 1,3 1,9 0,0 0,9 0,9 10,6 12,9 4,7 0,1 3,1 0,2 3,5 0,2 0,0 0,2 0,8 153,7 0,0 66,1 66,1 153,7 153,7 0,0 22, Australia 17,4 15,3 2,1 8,0 2,0 1,0 0,6 0,9 0,0 1,3 0,7 0,0 0,4 0,4 5,9 15,4 8,3 3,2 0,0 0,0 2,3 0,0 0,0 1,0 0,4 102,8 0,0 39,2 39,2 0,0 102,8 14,