Itseorganisoituvat asukasryhmät kaupunkisuunnittelussa Sirkku Wallin Tutkija YTK/ Maankäyttötieteiden laitos Aalto yliopisto Maunulan kesäseminaari 7.6.2013
Mitä itseorganisoituminen on?
Osallistuvaa ja yhteisöllistä tuotantoa paikallinen identiteetti ja kulttuuri
Osallistuvaa ja yhteisöllistä tuotantoa II tilojen ja toimintojen toteutus
Osallistuvaa ja yhteisöllistä tuotantoa III elinympäristön ylläpito ja kohentamistyöt
Osallistuva suunnittelu ja yhteiskunnallinen muutos (Leadbeater, 2004) Perinteinen hyvinvointivaltio Suoritetalous (NPM) Osallistuva kansalaisyhteiskunta Julkisten palveluiden intressi Poliitikkojen ja asiantuntijoid. määrittelemä Asiakaskyselyiden kautta Eri osapuolten välisenä dialogina Suorituskyvyn mittari Panosten hallinta, hyvä hallinto Tehokkuus Käyttäjäkokemuksen laatu ja yhteisk. arvo Käyttäjä Auktoriteettia Kuluttaja, itsepalvelija Osallistuva kunnioittava käyttäjä Johtamisen tavoitteet Miellyttää poliittisia hallitsijoita Tehokkuudesta huolehtiminen Käyttäjätyytyväisyys ja yht. hyöty Yksityisen rooli Vähäinen ja erillään Suuri Yhteinen hyvä PPP yhdistelmästä Ammattilaisen rooli Päättää ja jakaa voimavaroja Tilata ja valvoa tuotantoa Koota yksilöll. ratkaisuja eri lähteistä Tuotantomuoto Julkiset instituu tiot, ammat. itsesäätely Urakkasopimukset Ratkaisut kootaan eri lähteistä tarp. muk.
Itseorganisoituminen kaupunkisuunnittelun näkökulmasta? Haaste I: Kaupunkien muutos ja siihen vaikuttavat tekijät ovat olleet kaupunkisuunnittelun tutkimuksen ensisijainen mielenkiinnon kohde (Jacobs 1957; Flyberg 1996; Batty 2001). Osallistuvassa kaupunkisuunnittelussa näkökulma on jäänyt varjoon, koska huomio on kiinnittynyt osapuolten väliseen vuorovaikutukseen suunnitteluprosessin sisällä (Forester 2009). Haaste II: Kaupunkitilan muutos ei tapahdu lineaarisesti hankkeistettuna ja hallittuna suunnitteluprosessina, vaan erilaisten kaavoitus- ja kehittämishankkeiden tuloksena. Haaste III: Yhteiskunnallinen muutos, jossa nopea tiedonvälitys ja yhä epämuodollisempi kansalaistoiminta muuttavat hallinnon tapaa ja poliittisia toimintatapoja.
Itseorganisoituva kaupungin kehitys = konteksti (Boolens & Boostra 2011; Baynes 2009; Sotarauta) Kaupunkisuunnittelu = Prosessi: Jacobs; Healy Innes & Booher; Forester Kaupunginosan tilallinen & toiminnallinen muutos ja sen hallinta Paikallinen kehittäminen = Menetelmät Horelli 2002; Sarkissian 2009; Craig 2007; Kretzmann & McKnight 1993
Itseorganisoituvan toiminnan yhdistäminen ylihallinnolliseen yhteistyöhön (yhteishallinnan ideaali) Devolution and deliberation Neighbourhood Assembly (e.g. Aluefoorum) LOCAL GOVERNANCE Local information and identity building Local media and informatics (e.g. herttoniemi.fipages) Local Commitee (e.g. Alueryhmä) Co-ordination and management Event Calender Herttoniemifacebook Naapurustopiiri Yhteissuunnittelu New papers: Vartti ja Helsingin uutiset Local initiatives and projects 4V Multisectoral co-operation Local advertisements Help desk TKO Local administration
Herttoniemen itseorganisoitunut toimintamalli (nykytila) Local advertisements New papers: Vartti ja Helsingin uutiset Herttoniemipages & facebook Devolution and deliberation Event Calender Yhteissuunnittelu Help desk Local Commitee (e.g. Alueryhmä) Co-ordination and management Local initiatives and projects Neighbourhood Assembly (e.g. Aluefoorum) Naapurustopiiri Multisectoral co-operation Local administration 4V TKO Local information and identity building City administration SELF-ORGANIZING LOCAL ACTIONS LOCAL GOVERNANCE
Itseorganisoituminen vs. asukasosallistuminen Itseorganisoituminen on usein satunnaista ja spatiotemporaalisesti moniulotteista, mikä tekee siitä vaikeasti tunnistettavan perinteisen kunnallisen hallinnon keinoin. merkittäviksi kaupungin fyysistä ja toimintaa muuttaviksi voimiksi. Toisin kuin asukasosallistuminen, itseorganisoituva asukastoiminta ei ole yksittäisissä kaavoitusprosesseissa tilaisuuksiin kutsuttava valittavien ihmisten joukko, vaan aktiivisesti omaa elinympäristöään muokkaava ja ylläpitävä yhteisöjen verkosto (eli ns. YIMBY).
Kumpaakin tarvitaan sekä suunnittelun kumppanuuksia että itsorganisoitumista Suunnitteluun osallistuminen mahdollistaa asukkaiden äänen kuulumisen hallinnossa ja suunnitelmien paremman osuvuuden Itseorganisoituminen puolestaan ohjaa kaupunginosan kehitystä suunnitteluprosessien ulkopuolella ja niiden välillä. Ilman itseorganisoitumista asukkaiden lähiyhteisöt rapautuvat Vakavimmillaan tämä johtaa kaupunkialueen taantumiseen ja sosiaaliseen segregaatioon, joista ulostie on vain niillä, joilla on rahaa murtautua ulos ja muuttaa pois (Hamdi 2010).
Itseorganisoituminen täydentää ja osaltaan ohjaa kaupungin kehitystä Kaupunkitilan muutos on kompleksista, formaalien, semi-formaalien ja ei-formaalien verkostojen kautta tapahtuvaa toimintaa. Maanomistukseen ja rakennuttamiseen perustuneiden formaalien suunnittelukumppanuuksien ohella tulisi huomioida alueen toimijoiden itseorganisoituminen, josta semi-formaalit ja ei-formaalit verkostot ponnistavat. Yksittäisten kohteiden kehittämisestä rakenteiden tukemiseen? Osallistuvasta suunnittelusta yhteisölliseen tuotantoon?
Kiitos! Lisätiedot ja yhteydenotot sirkku.wallin@aalto.fi