Ruutinlammen kunnostus- ja hoito toimenpiteet

Samankaltaiset tiedostot
Yhteisrannan Liinanliko paikka kunnostus on jatkoa aikaisempien vuosien kunnostukselle, tavoitteena virkistyskäyttömahdollisuuksien lisääminen.

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Tausta ja tavoitteet

Lapinlahden Savonjärvi

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla Projektiesittely Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Paikallinen esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä tapaus Tyräjärvi

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä


Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste

Kosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja

Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta Pirjo Särkiaho

Ympäristöpäällikkö Jukka Kotola

NURMESJÄRVI, erityisesti Kangaslahti Rannat kuntoon -hanke 2016

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Mahdolliset kunnostus- ja hoitotoimenpiteet

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Joroisselän alueen toiminta 12/2011

Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja. Markku Mutanen Pro Polvijärvi ry/puheenjohtaja

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset

Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta. Särkijärven osakaskunta Pirjo Särkiaho

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

Vesiensuojelukosteikot

Vesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Iisalmen reitti-seminaari Vesistönkunnostukset Lapinlahdella

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hiidenveden kunnostus-hankkeen kuulumiset. Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

Loimijoen alueen veden laatu

VYYHTI II hanke

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Vesiensuojeluun kohdistuvat odotukset. Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta

LOUNAIS-HÄMEEN JÄRVIEN TILANNE JA TOIMET. Forssan Soroptimistien tilaisuus Jouko Lindroos, Hamk ja TPKSY

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet

Vesienhoidon suunnittelu

Vesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Järvikunnostushankkeen läpivienti

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hanke

Kalaston kehittyminen kosteikkoihin

Järvien kuntakohtainen kunnostussuunnittelu ja vesistöhankkeiden arvottaminen uudella monikriteerimenetelmällä

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous

Vesienhoidon toimenpiteet Saaristomeren osa-alueella

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet

Tyydyttävässä tilassa olevien järvien ryhmittely TPO:ssa kuormituksen vähentämistarpeiden ja -mahdollisuuksien näkökulmasta

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

40% Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti. Suomenlahden. alueella tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus

Valkjärven tila. Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous Arkadian yhteislyseo

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Vesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona ja Lopen Myllyjärven kunnostus

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät

Haitallinen vieraslaji kanadanvesirutto Koillismaalla. Seppo Hellsten Vesirutto ja sen poistaminen vesistöstä

Iso Lamujärveen kohdistuva kuormitus

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Transkriptio:

Ruutinlammen kunnostus- ja hoito toimenpiteet 2002-2010 Nummi-Pusula Ruutinlammen hoito- ja suojeluyhdistys ry 28.11.2010 Aarre Arrajoki

Ruutinlammen kunnostustoimenpiteet 2002-2010 Yleistä vesistöjen kuntoon vaikuttavista tekijöistä Lähtötilanne Ruutinlammella vuonna 2002 Tehtyjä kunnostustoimenpiteitä Koetoiminta ja julkaisut Kustannukset Tavoitteet

Vesitase sadanta-haihdunta= valunta Järvien veden laatuun vaikuttavia riippuvuuksia Tuuliolot Valaistusolot Virtausolot virtaama, virtausnopeus Kerrostuneisuus Lämötilaolot Alueen laajuus ala,järvisyys Happiolot Syvyyssuhteet Veden fysikaaliskemialliset ominaisuudet Ympäristöstä tulevat tekijät maaperä, kallioperä, jätevedet, valumat, hajakuormitus ym. Ravinteisuus Eliötoiminnan määrä ja tasapaino Hiilidioksiini, happamuus kemiallinen hapenkulutus, biologinen hapenkulutus happi

Jätevesien puhdistus Kuormituksen vähentämisen vaikutus vesistöön Hajakuormituksen vähentäminen Sisäisen kuormituksen vähentäminen Järvi sietää kuormitusta rehevöitymättä Sietokyky ylittynyt Rehevöityminen luonnontilaista Yhdyskunta Teollisuus Haja-asutus Peltoviljely Metsätalous Muu luonnosta tuleva kuormitus Kasvillisuuden poisto Roskakalojen poisto Ilmastus

Ruutinlampi ajalla 1985 2009 Valuma-alue Järven pinta-ala n. 9 ha Keskisyvyys 1,2 m Valuma-alue 1,14 km² Viljeltyä maata 37 ha Metsä tontti- ja joutomaata 77 ha

Kasvikartoitus 1987 Ruutinlammella Kelluslehtiset Uistinvita Ulpukka Palpakko Uposkasvit Ahvenvita Isovesiherne Näkinpartanen lmaversoiset Osmankäämi Kurjenmiekka Raate Rantakukka Kurjenjalka

Kanadan vesirutto ( Elodea canadensis ) Vesirutto kasvustoa

1990 luvun puolessavälissä runsaasti leväkukintaa

Ruutinlampi kesäkuussa 2001 vesiruton valtaamana

2001-2002 happikato aiheutti runsaasti kalakuolemia

Tapahtumia Ruutinlammella 2001-2002 happikadon aiheuttamat kalakuolemat Infotilaisuus kyläläisille Lammen syvyysluotaus keväällä 2002

Syvyysluotaus keväällä 2002 Keskisyvyys 1,2 m Syvin kohta 1.7m Vesitilavuus n. 100 000 m³ Runsas ravinteinen

Ruutinlammen hoito- ja suojeluyhdistys ry:n perustava kokous 2002 Päätös järven kunnostamistoimen piteistä Yleisluonteinen Tavoitteena järven maisemallisen arvon ja monimuotoisuuden säilyttäminen. Kalakannan säilyttäminen Happipitoisuuden seurantaa ja ilmastusta

Kunnostustoimenpiteiden toteutus Valuma - alue ja suojavyhyke suunnitelma Uudenmaan ympäristökeskus 2003 Rannan rakentaminen vesikasvuston ylösottopaikaksi lammen pohjoispäähän Vesikasvien poistoa kesäisin tarpeen ja voimavarojen mukaan Happipitoisuuden seurantaa ja ilmastusta Uud.ymp.keskus ja omat mittaukset

Raivausnuotta kokeilu kesäkuu 2002

Vesiruton kuormaus

Luonnontilassa oleva ranta Kuva vuodelta 1965

Vesikasvien poisto Vuosien 2002-2008 aikana vesikasveja poistettu n. 225 tn Kuiva-aineena 24,52 tn Fosforin poistuma n. 117 kg Typpeän poistettu n. 675 kg Kasvimassa kompostoitu tai ajettu suoraan peltoon Talkootyö tunteja n. 650 Työ suoritettu raivausnuotalla tai kuormaavalla niittolaitteella Heinäkuussa 2009 arvioitu liukoisen fosforin määrän olevan lammessa; vesi n. 6 kg + 4 cm.n kerroksessa sedimenttiä n. 136 kg fosforia

Vesiruton nuottaus käynnissä

Ruutinlammen ilmastuskoe Hapeton tila Fosfori nousee pohjasedimentistä, järven sisäinen kuormitus kasvaa Kalat tarvitsevat happea Ahven 2,5 mg/l Hauki 2 mg/l Ruutana hapeton tila Karppi 1,2-1,5 mg/l

Hapen näytteenoton mittauspisteet

Ruutinlammen talvinen happipitoisuus mg/l Vuosina 2002-2007 20 15 10 5 0 1.1.2002 1.1.2003 1.1.2004 1.1.2005 1.1.2006 1.1.2007 pinta 1m

Lietepumpun ilmastuskoe Suomenojan laboratoriossa (SYKE)

Ruutinlammen happipitoisuudet v. 2005 eri havaintopisteissä syvyydellä 80 100 cm Kenttätutkimus lietepumpun ilmastusvaikutuksesta

Valon läpäisykoe klorofylliarvon nostamiseksi

Koe klorofylliarvon nostamiseksi

Veden korkeuden seuranta

Kokonais fosfori Uudenmaan Ympäristökeskus Ruutinlampi kokonaisfosfori µg/l 400 350 300 250 200 150 100 50 0 1.1.1986 1.1.1987 1.1.1988 1.1.1989 1.1.1990 1.1.1991 1.1.1992 1.1.1993 1.1.1994 1.1.1995 1.1.1996 1.1.1997 1.1.1998 1.1.1999 1.1.2000 1.1.2001 1.1.2002 1.1.2003 1.1.2004 1.1.2005 1.1.2006 1.1.2007 avoimet symbolit talviarvoja

Kalakannan koenuottaus 2002

Suomen suurin ruutana 44,5 cm pitkä, paino 2,762 kg

Lammen kalalajisto Ahven Suutari Ruutana Karppi Hauki

Julkaisut ja tutkimukset joissa Ruutinlampi mukana Ruutinlammen ilmastuskokeilu talvella 2002-2003 Uudenmaan Ympäristökeskus Moniste 135 Aarre Arrajoki Lietepumpun ilmastustestit SYKE:n Suomenojan tutkimusasemalla 9. 14.12.2004 VTT Jukka Sassi & Anton Keto hätäilmastuslaite A. Arrajoki Järvien kunnostuksen menetelmät Hapetuslaitteiden laboratorio- ja kenttäkokeet VTT Jukka Sassi & Anton Keto kenttäkoe A. Arrajoki

Uposkasvien runsastumisesta 2000 luvun alussa Suomen Ympäristökeskuksen raportteja 20 / 2007 Järvien kunnostus ympäristöopas 114 SYKE Ruutinlammen linnustoselvitys 2008 SYKE Koekalastus Nordick verkoilla 2009 SYKE kalastusmestari Matti Huttune

Ruutinlammen ekologia, lammen kunnostus- ja hoitotoimenpiteet (julkaisematon) Julkaisut lehdisssä Vesienhoidon netti-tv PhosLock ( fosforilukko modifoitu savi) koetoiminta alkamassa Suomen ympäristö- keskuksen kanssa. Ruutinlammen hoito- ja suojeluyhdistykselle lupa yhteisen vesialueen osakaskunnalta Harjoittelijan palkkaaminen opinnäytetyön tekemiseen koetoiminnasta Ruutinlammella

Toiminnan ja järvikunnostuksen perusajatuksia Järjestäytynyt yhteisö Vaatii pitkäjänteisyyttä ja sitoutuneisuutta Tulokset hitaita Riittävän suuri joukko aktiiveja Suunnitelmallisuus, tietojen taltiointi Yhteydenpito viranomaisiin Taloudellisesti mahdollisuus toimia Valmius omaan panostukseen Hyväksyminen ja kannustus vaikka ei itse mukana

Ruutinlammen strategia 2010 -

Ruutinlammen kunnostus-strategia 2010-2015 1. Arvot: 1. Maisemallinen arvo. 2. Luonnon monimuotoisuus. 3. Ekologinen tasapaino. 4. Koko kyläyhteisölle mahdollistava monipuolinen virkistyskäyttö.

2. Toimenpiteet: 1. Haja- ja pistekuormituksen vähentäminen. 2. Lammen ravinnekierron vähentäminen. 3. Umpeenkasvun hidastaminen ja liiallisen kasvuston vähentäminen. 4. Yhteisrannan kunnostus. 5. Kalakannan säilyttäminen ja monipuolistaminen. 6. Linnuston ja muiden eläinlajien lajirikkauden säilyttäminen. 7. Rantavyöhykkeen kunnostus. 8. Yhteisen vesialueen osakkaiden suostumus kunnostus- ja koetoimintaan

1. Haja- ja pistekuormituksen vähentäminen Valuma-alue ja suojavyöhyke suunnitelman päivittäminen Suojavyöhykkeiden uudelleen suunnittelu ja toteutus Laskeutusaltaiden rakentaminen niskakaivojen eteen ojankaivuun jälkeen metsäojitus Fosforin saostusaineen käyttö Kosteikon rakentaminen (1-2 %, valumaalueenpinta-alasta) Haja-asutuksen jätevedet

2. Lammen ravinnekierron vähentäminen. Sisäisenkuormituksen vähentäminen Kasvien poisto Ilmastus PhosLock koe- ja kunnostus- projekti vuosille 2009-2013

PhosLock projekti yhteistoiminnassa Suomen Ympäristökeskuksen kanssa PhosLock, modifioitua savea oleva sidonta-aine, joka sitoo liuenneen fosforin kiinteään muotoon. Levitetään järveen joka reaktiivisena aineena sitoo pohjasedimentistä liukenevaa fosforia

3. Umpeenkasvun hidastaminen ja liiallisen kasvuston vähentäminen. Kasvien poisto Rantojen kunnostaminen tuulivirtauksien vapaampi pääsy lammelle

4. Yhteisrannan käyttötarkoituksen muutos (ent. pellavanliotuspaikka) Alueen kunnostaminen yhteiseen virkistyskäyttöön (vene- ja laituripaikaksi) Järven kunnostamis- ja tutkimuspaikaksi Osakkaiden luvalla (päätöksellä)» Uima-, laituri- ja venepaikaksi Ilmoitus Maanmittaustoimistoon

5. Kalakannan säilyttäminen ja monipuolistaminen. Happipitoisuuden säilyttäminen ympäri vuoden. lammen ilmastus talvella tuulivirtauksien vapaampi pääsy lammelle

Ilmastus talvina 2002-2007 Kilowatteja kulunut n. 12000 kw Talkootyötunteja kulunut n. 200 PICT1964

6. Linnuston ja muiden eläinlajien lajirikkauden säilyttäminen 7. Rantavyöhykkeen kunnostus Puuston raivaus Rantojen ylösnosto 8. Yhteisen vesialueen osakkaiden suostumus kunnostus- ja koetoimintaan

Kunnossapitokustannukset Kesäkunnossapito 3041,33 22638,00 Ilmastus 474,00 7549,00 Tutkimus ym. muu toiminta 474,00 3169,00 Yhteensä (käypien arvojen mukaan) 33356,00 Rahoitus vaje -28611,24 Maksettu kuluja yhteensä 4744,76 4744,76

2001 2007

Pienten järvien yhteistoiminta Tavoitteet - Lisätä tiedon- ja kokemusten vaihtoa sekä yhteistoimintaa kunnostusasioissa - Lisätä tietämystä ja kiinnostusta järvikunnostuksesta - Edistää luonnon- ja ympäristönhoitoa vesistöjen vaikutuspiirissä - Lisätä yhteistyötä muiden luontoarvoista ja järvikunnostuksesta kiinnostuneiden tahojen kanssa

Tiedon- ja kokemusten vaihto sekä yhteistoiminta kunnostusasioissa Yhteisten tilaisuuksien järjestäminen Yhteishankkeet ja tiedottaminen Tiedotteet alueella toimiville suojeluyhdistyksille ja aktiivitoimijoille Yhteistoimintaryhmä Osoitteisto

Lisätä tietoa ja kiinnostusta järvikunnostuksesta ja edistää luonnon- ja ympäristönhoitoa vesistöjen vaikutuspiirissä Koulutus Yhteiset retket tutustumiskohteisiin Tiedonvaihto Yhteiset kotisivut

Lisätä yhteistyötä muiden järvikunnostuksesta kiinnostuneiden tahojen kanssa Alueen suojeluyhdistykset Osakaskunnat Mtk:n paikallisyhdistykset, metsänhoitoyhd. Metsästysseurat Lintuharrastajat Ympäristöasioista kiinnostuneet yritykset

Kiitos mielenkiinnosta Ruutinlammen hoito- ja suojeluyhdistys ry. Aarre Arrajoki Gsm 0400 472072 Sähköposti aarre.arrajoki(at)kolumbus.fi