Yhteisrannan Liinanliko paikka kunnostus on jatkoa aikaisempien vuosien kunnostukselle, tavoitteena virkistyskäyttömahdollisuuksien lisääminen.

Transkriptio

1 Ruutinlammen hoito- ja suojeluyhdistys ry. 1. Hanke Toimenpiteillä on pyritty edistämään järven tilan säilymistä lähtötilannetta paremmassa kunnossa, sekä lisäämään sen virkistyskäyttö mahdollisuuksia. Samalla tavoitteena on ollut löytää pienelle järvelle soveliaita edullisia toiminta- ja työsovelluksia, joita voidaan toteuttaa rajallisella työvoimalla ja kalustolla. 2. Yhteisranta Yhteisrannan Liinanliko paikka kunnostus on jatkoa aikaisempien vuosien kunnostukselle, tavoitteena virkistyskäyttömahdollisuuksien lisääminen. Alue on jyrkän rinteen alla josta joskus on ajettu suomaata pellolle. Kuorma-autolla tuotu sora on jouduttu siirtämään traktorin etukuormaajalla alas rantaan. Osa hiekasta on ajettu traktorilla ja kipattu suoraan kohteeseen. Ensimmäisenä toimenpiteenä oli vastapenkan rakentaminen järvelle rantaa vasten. Ranta- alue on rakennettu löysäpohjaiseen paikkaan risupatjan päälle. Koska vaarana on että massa vähitellen painuu ja valuu järveen, vastapenkan rakentaminen oli tarpeen. Soraa ajettiin n. 28 m³. Tämän lisäksi hankittiin soraa ostopalveluna n.160 tonnia. Hiekka siirrettiin etukuormain traktorilla rantaan ja edelleen rantaveteen kourakuormaimella n.6 metrin etäisyydelle, joka tasoitettiin käsityökaluilla. Kauemmaksi hiekka siirrettiin ponttonilautan avulla. Lauttaan oli liitetty putkiponttoni kippilava. Kippilavan avulla voitiin soraa viedä kauemmaksi järvelle. g

2 Ongelmana kesäaikaiseen sorastukseen on soran saanti riittävän kauas rannasta. Myös suodatinkankaan levitys sulanveden aikana oli hyvin haastava toimenpide löysäpohjaisen sedimentin päälle. Jo aikaisemmin levitetyn ja kevyesti painotetun kankaan ongelmana oli metaani kaasun nostattamat alueet. Asia korjaantui rejittämällä kangasta niiltä kohdin. Ruutinlammella metaanikaasun tuotto paksusta sedimenttikerroksesta on runsasta. Hienojakoinen sedimentti tukkii kankaan eikä kaasu pääse nousemaan sen läpi. Putkiponttoni kippilava osoittautui käyttökelpoiseksi ja edulliseksi ratkaisuksi sorastettaessa järvenpohjaa sulanveden aikana. Kippilava lastattiin traktorin etukuormaajalla. 3. Kasvillisuuden poisto Keväällä 2013 järven tila näytti hyvältä. Vesiruton esiintyminen oli poikkeuksellisen vähäistä verrattuna aikaisempien vuosien määrään. Vesiruton määrän vähenemistä oli tietojen mukaan muissakin järvissä. Vesiruton nuottaus tehtiin järven pohjoispäässä, mutta tulos ei määrältään ollut aikaisempien vuosien tasoa. Nuotattaessa pienestä kasvimassasta johtuen raivausnuotan alapaula painui

3 sedimenttiin tuoden runsaasti kuraa rantaan tehden työskentelyn ongelmalliseksi. Osasyynä on myös jatkuva vuodesta toiseen tapahtuva nuottaaminen samaan paikkaan ja tehtiin kasvien niittoa Ruutinlammella leikkaavalla kuormaan ottavalla laitteella. niittosyvyyden ollessa n. 50 cm. Niitettävä kasvusto oli etupäässä uistinvitaa, ulpukkaa ja vesiruttoa. Osmankäämiä on poistettu käsin omilta ranta-alueilta. Niittokone kuormasi kasvimassan ponttonille jolla se kuljetettiin rantaan. Rannassa kourakuormaimella massa lastattiin rantaan kasaan, vietäväksi edelleen kompostoitumaan metsään. Menetelmä nopeutti siipirattailla liikkuvan niittokoneen työskentelyä. Lautalle kone pystyi tyhjentämään lastinsa kolme kertaa. Niiton tuloksena massa kertyi yhteensä n. 25 tonnia. Ulpukan poistoon käytettiin V muotoisia ketjulla painotettuja teriä joita vedettiin järven pohjaa pitkin. Terät leikkasivat ulpukanvarret juurakon pintaa pitkin leikaten osittain juurakoitakin. Teriä vedettiin ponttonilautalla, työskentelyleveyden ollessa n.5 m. Niiton aikana huomioitiin tuulen suunta, tavoitteena saada kasvimassa ajautumaan pohjoispäässä olevaa nuottaa vasten. Nuotalla massa vedettiin kasaan pois vietäväksi. Massa kertyi n. 4 tonnia.

4 ! kasvien niitto jatkui toistamiseen tavoitteena poistaa talveksi mahdollisimman paljon kasvustoa pois parantaen järven talvista happitilannetta. Massaa kertyi noin 9 tonnia. Edellisen niittokerran jälkeen vesiruton kasvu lisääntyi. Vesirutto pysyi kiinni pohjassa. Mougeotia yhtymälevän kasvu lisääntyi merkittävästi haitaten järven virkistyskäyttöä ja niittoa. Levä tarttui niittolaitteen terään ja kuljettimeen, jota rihmamaisuudesta johtuen oli vaikea poistaa. Levää oli kokojärven alueella. Kesän aikana järvestä poistetun kasvimassan yhteismäärä oli noin 37 tonnia, joka on kuljetettu metsään kompostoitavaksi. 4. Kalakanta Kesän aikana haukea ja ahventa on saatu runsaasti virvelöinnillä, samoin suutaria ja jonkin verran ruutanaa on katiskapyynnillä. Syksyn niiton yhteydessä ensimmäisen kesän ahventa nousi runsaasti kuin myös haukea ylös kasvimassan mukana. Myös karpin poikasia oli muutama havaittavissa. 5. Hankkeen loppuarvio Kokonaisuutta arvioiden kesän aikana tehdyt työt ovat sujuneet suunnitelman mukaisesti. Talkooväkeä on ollut riittävästi eri työ vaiheissa, etenkin yhteisrannan kunnostamisessa useampi henkilö oli tarpeen. Pääosiltaan työt ovat olleet konetyötä ja hyvin hetkellisiä, jolloin tekijöiden määrä rajoittuu kaluston saatavuuteen eikä urakoitsijoita ole saatavilla. Työmahdollisuudesta on tiedotettu koko yhteisen vesialueen osakaskunnalle, mutta yhteydenottoja ei tullut.

5 Poikkeuksellisen lämmin sää on mahdollisesti vaikuttanut mougeat yhtymälevän runsaaseen esiintymiseen eikä näin ollen järven syksyinen tila ole aivan odotettu. Lohjalla Ruutinlammen hoito- ja suojeluyhdistys ry. Hallitus