Alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan Alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Varsinais-Suomen alue 2.6.2015 Pirkko Kortekangas VSSHP Jaakko Ståhlberg, Turun kaupunki Jaakko Penttinen, Turun kaupunki Suvi Vainiomäki, Turun kaupunki Sari Koistinen, Loimaan kaupunki Aino Virtanen, Medbit Oy Juha Salmi, Medbit Oy

Alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri; VS-alue versio1.1 2 / 43 TIIVISTELMÄ TAVOITETILAA KOSKEVISTA EHDO- TUKSISTA Osana sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista kehittämisohjelmaa (KASTE2) toteutettiin sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti, VAKAVA-projekti (aikavälillä 03/2013-03/2014). Projektin tuotoksena syntyi tiedonhallinnan ja tietojärjestelmäratkaisujen kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuurin tavoitetila 2020. Varsinaisen kansallisen päädokumentin ohella Varsinais-Suomen osaprojektissa tehtiin alueellinen dokumentti, joka painottuu Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistarpeisiin. Ylätason tavoitteet on poimittu alueellisen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta, jossa tavoitteet kohdistuvat osittain myös sosiaalihuollon puolelle. Varsinais- Suomen kuntajohtajakokous 26.3.2015 päätti laajentaa Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmatyöskentelyä niin, että jatkossa se kattaa koko sosiaali- ja terveydenhuollon Alueelliset kehittämistarpeet liittyvät tiedon saamiseen käytännön työtilanteissa, asiakkaan omatoimisuuden hyödyntämiseen sekä alueelliseen palveluiden ohjaamiseen tiedolla. Tietoa asiakkaan saamista tai suunnitelluista palveluista, hänen historiastaan, tilastaan ja hoidostaan tulee pystyä käyttämään nykyistä vaikuttavammin jokaisessa palvelu- tai hoitotilanteessa. Asiakkaan tulisi voida osallistua palvelun toteuttamiseen nykyistä enemmän. Osallistuminen tarkoittaa sekä mahdollisuutta tuottaa tietoa palveluprosessiin tavalla, joka vähentää kirjaustyötä palvelujärjestelmässä, että mahdollisuutta toteuttaa hoitoaan ohjatuilla etäpalveluilla. Jatkossa on entistä tärkeämpää huomioida kansalaisen asiakaspolun näkökulma, jossa palveluun ohjautuminen, palvelun käyttö ja jälkipalvelu tulee tukeutua kansalaisen julkiselle sektorille ilmoittamien tietojen sekä kansalaisen ominaisuuksista pääteltyyn ja/tai annettuun palveluhistoriaan perustuen. Kansallista kehittämistä ja tavoitetilaa koskevat keskeiset kansalliset linjaukset: Nykyistä laajempi valtakunnallinen yhteistyö sekä alueellinen organisaatiorakenteista riippumaton yhteisen johtamisen malli Kansalaisen itse tuottamien ja ylläpitämien terveys- ja hyvinvointitietojen hallinnan tavoitetilana kansallinen avoin terveystaltio Kanta-palveluiden yhteydessä Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja palveluväylä vaiheistettuna käyttöön Kansalaisen sähköiset palvelut tulee voida toteuttaa riippumattomina asiakas- ja potilastietojärjestelmistä Tietojen operatiivinen yhteiskäyttö keskitetyistä (Kanta, Kansa) ja hajautetuista lähteistä mahdollistetaan kansallisten palveluiden avulla Alueellisia tiedonjaon ratkaisuja tulee hyödyntää ainoastaan sellaisiin käyttökohteisiin, joissa toteutukset valtakunnallisten palveluiden avulla ei ole mahdollista teknisten tai taloudellisten syiden johdosta. Niiden toteuttamisessa tulee huolehtia yhdenmukaisuudesta ja yhteentoimivuudesta kansallisten palvelujen kanssa Liitynnät valtakunnallisiin palveluihin ja muut alueelliset ratkaisut toteutetaan nykyistä laajemmassa yhteistyössä - Sairaanhoitopiiritasosta kohti laajempaa aluekohtaista yhteistyötä infrastruktuuripalveluissa Asiakas- ja potilastietojärjestelmien kehittämisstrategiaksi hallittu monitoimittajamalli ja kontrolloidun modulaarisuuden malli. Malli mahdollistaa toiminnan tarpeiden palvelemisen, päällekkäisyyksien välttämisen sekä yhteentoimivan järjestelmäkokonaisuuden kehittämistyön, jonka ohjaus on tilaajien hallinnassa

Alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri; VS-alue versio1.1 3 / 43 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 5 1.1. Dokumentin tarkoitus... 5 1.2. Dokumentin laatimisen osapuolet... 5 1.3. Alueen sitoutuminen sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan kehittämiseen... 6 1.4. Tiedon hallinnan alueellisen kuvaamisen tavoite... 6 1.5. Dokumentissa käytetyt käsitteet... 7 1.6. Dokumentin rakenne ja ylläpito... 7 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa tukevan kansallisen tiedon hallinnan nykytila ja kehittämiskohteet... 8 2.1. Kansallinen yleiskuva... 8 2.2. Kuntasektorin ICT-kustannukset... 8 2.3. Tietohallinnon järjestäminen... 8 2.4. Keskeiset kehittämiskohteet... 9 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa tukevan Varsinais-Suomen tiedon hallinnan nykytila ja kehittämiskohteet... 9 3.1. Varsinais-Suomen yleiskuva ja palveluiden järjestäminen... 9 3.2. Alueen keskeiset kehittämistarpeet... 10 4. Kehittämistä ohjaavat tavoitteet ja periaatteet... 11 4.1. Varsinais-Suomen alueen strategiset tavoitteet... 11 4.2. Kehittämistä ohjaavat arkkitehtuuriperiaatteet... 12 4.2.1. Toimintaa ja tietoa koskevat periaatteet... 12 4.2.2. Tietojärjestelmäratkaisuja ja teknologiaa koskevat periaatteet... 13 4.3. Sidosarkkitehtuurit... 14 4.4. Tietoturva- ja tietosuojaperiaatteet... 15 5. Toiminta... 16 5.1. Asiakaslähtöisen palvelujärjestelmän toimintaympäristö... 16 5.2. Omahoito ja asiointi... 17 5.3. Prosessit... 17 5.3.1. Tuotantoprosessi vs. asiakaspolku... 17 5.3.2. Toiminnan ohjauksen prosessit... 18 5.3.3. Johtamisen prosessit... 20 5.4. Palvelutehtävät... 21 5.5. Palvelut... 22 5.6. Asiakastilanne... 23 5.7. Palvelujen tuottamisen osapuolet ja sidosryhmät... 24 5.8. Toiminnan näkökulmasta tiedon käsittelyyn... 24 6. Toiminnassa syntyvät ja hyödynnettävät tiedot (Tietoarkkitehtuuri)... 25 6.1. Tietojen lähde... 25 6.2. Päätietoryhmät... 27 6.3. Loogiset tietovarannot... 28 6.3.1. Terveydenhuollon toimintayksikön loogiset tietovarannot... 28 6.3.2. Omahoidon ja asioinnin tiedot... 29 6.3.3. Johtamisen tiedot... 29

Alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri; VS-alue versio1.1 4 / 43 7. Toimintaa tukevat tietojärjestelmäratkaisut (Tietojärjestelmäarkkitehtuuri)30 7.1. Alueellinen kerrosarkkitehtuuri... 31 7.1.1. Alueellinen kerrosarkkitehtuuri yhtenäisten palvelujen kannalta... 32 7.1.2. Alueellinen kokonaisarkkitehtuuri yhteentoimivien tietojärjestelmien kannalta... 33 7.1.3. Nykytilan arviointia... 35 7.1.4. Alueellisen kerrosarkkitehtuuri suhde eri kohdearkkitehtuureihin... 35 7.2. Sähköisten omahoito - ja asiointipalveluiden arkkitehtuuri... 37 7.3. Tiedolla johtamisen arkkitehtuuri... 40 7.4. Asiakas- ja potilastietojärjestelmien arkkitehtuuri... 41 Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Laatija Muutoksen kuvaus 0.1 14.2.2014 Jsa Ensimmäinen kopioi-liimaa -versio. Rakennetta, sisältöä ja tasoa tarkistettava. 0.51 28.3.2014 Jsa Sisällöllisiä korjauksia ja tarkennuksia koko dokumenttiin. Mm. luvut 5 ja 6 tarkistettu SOTEpäätöksen jälkeen. Sosiaalihuollon kommentteja lisätty. 0.52 4.4.2014 Jsa Tarkennuksia ja tehtäviä lukuun 7.2 ja uusi 1.3 - kappale 0.53 11.4.2014 Jsa Luvun 7.2. uusi sisältö ja lisätty KA-pyramidi + JHKA -kuvat 0.6 16.4.2014 7-luvun jatkotarkastelua 0.7 19.5.2014 Jsa ensimmäinen läpikäyty versio 0.75 21.5.2014 Jsa Täydennetty Tiedolla johtamisen Arkkitehtuuri - osuus 0.76 21.5.2014 Jsa Tiivistelmä lisätty 0.9 30.5.2014 Jsa Kokonaisuus tarkasteltu, hyväksyttäväksi esitettävä versio 0.91 6.6.2014 PK Tiivistelmä ja toimenpide-ehdotus -osiota korjattu ohjausryhmän kommenttien perusteella 0.911 10.6.2014 PO Tarkennus toimenpide-ehdotuksen resursointiin ohjausryhmän kommenttien perusteella 1.0 7.8.2014 Jsa, PK Koordinaatioryhmän hyväksymä versio. Käsittelyn perusteella tarkennettu alun organisointikuviota. 1.1 9.10.2014 suunnitteluryhmä Versiota 1.0 on tarkistettu SOTE-järjestämislain luonnoksen mukaiseksi. Lisäksi on korjattu joitain esittämisjärjestykseen ja muotoiluun liittyviä kohtia. 1.2 Tietohallinnon koordinaatioryhmä, suu- tietohallinnon koordinaatioryhmän päätöksen Vesriosta 1.0 on tarkistettu 23.4.2015 alueellisen nitteluryhmä mukaisesti siten, että dokumentti toimii kokonaisarkkitehtuurin pohjaversiona riippumatta jatkotoimista ja sote-järjestelmän lakiuudistuksesta 1.3 Kuntajohtajakokous

Alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri; VS-alue versio1.1 5 / 43 1. Johdanto 1.1. Dokumentin tarkoitus Dokumentti on Varsinais-Suomen kuntien ja VSSHP:n hyväksymä kuvaus alueen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa tukevan tiedon hallinnan tavoitetilasta vuonna 2020. Dokumentin hyväksymistila ilmenee versiohistoriasta. Dokumentti on Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman julkaisemisen jälkeen päivitetty versio Varsinais-Suomen alueellista kehittämistä ohjaavasta viitearkkitehtuurin versiosta 1.0. Versiosta on purettu viittaukset organisaatiorakenteisiin, joiden yksityiskohtia ei vielä ole tiedossa. Dokumentti ei ole kuvaus sosiaali- ja terveydenhuollon tulevasta organisoinnista vaan asiakkaan sote-palveluiden kuvaus tavalla, joka sallii erilaiset organisointitavat ja tuottajarakenteen muutokset myös jatkossa ja jonka perusteella voidaan tehdä kehittämistä kestävät tietojärjestelmäkokonaisuuden piirustukset. Dokumenttia tarvitaan, koska sote-palvelujärjestelmää ja sen tietotarpeita ei ole kuvattu aluetasolla, asiakkaan ja potilaan saamien palveluiden kokonaisuuden lähtökohdista. Aikaisemmat kuvaukset tarkastelevat toimintaa yksittäisen organisaation palveluiden tuottamisen lähtökohdista. Hyvät palvelut edellyttävät jatkossakin hyvin suunniteltuja tuotantoprosesseja. Mutta tuotantonäkökulma ei nosta esiin SOTE-uudistuksen keskeisiä elementtejä kuten henkilön mukana kulkeva tieto, tiedon jakamisen tarve palveluiden kesken, palveluiden tuominen yhteen asiakastilanteeseen ja asiakkaan ehyt palvelukokemus. Tuotantonäkökulmasta on myös vaikeaa havaita alueellisten sopimis- ja ohjausmekanismien välttämättömyys. Dokumentti on laadittu osana valtakunnallista verkostoyhteistyötä eikä siinä toisteta muualla kuvattuja yhteisten palveluiden, kuten Kansallinen terveys- ja sosiaalialan arkistojen (Kanta ja Kansa) tai kansalaisen sähköisen asioinnin ja demokratiahankkeen (SADe) palveluiden, yksityiskohtia. Liitteisiin sisältyvät vain olennaisimmat kansalliset kuvaukset. Dokumentti on ensisijaisesti tarkoitettu alueen kunnille ja kuntayhtymille päätöksenteon tueksi niiden kehittäessä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa tai siihen liittyvää tiedonhallintaa. Dokumentti on hyödynnettävissä myös kaikilla tahoilla ja toimijoilla, jotka osallistuvat kuntalaisten palveluiden kehittämiseen, mukaan lukien SOTE-toimialan ulkopuoliset ICTkehityshankkeet. 1.2. Dokumentin laatimisen osapuolet Tämän kuvauksen laatimisen osapuolia ovat: Kuntaliitto, joka toimii sosiaali- ja terveysministeriön sote-kokonaisarkkitehtuurin alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kuvaamisen toimeenpanijana. Kuntaliitto vastaa alueellisten projektin yhteisten palveluiden kustannuksista Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman mukainen Kuntajohtajakokous, joka nimitti edustajat alueelliseen Vakava-projektiryhmään. Alueellinen Vakava projektiryhmä, joka laatii esityksen Varsinais-Suomen SOTE arkkitehtuurista. Varsinais-Suomen kunnat, jotka ovat asettaneet edustajansa projektin ohjaus- ja projektiryhmään. Kunnat vastaavat omien edustajiensa kustannuksista. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (VSSHP), joka on asettanut edustajansa projektin ohjaus- ja projektiryhmään, ja joka vastaa edustajiensa kustannuksista. VSSHP konserniin kuuluva julkisomisteinen Medbit Oy, joka on perustettu tuottamaan alueellisia SOTE ICT-palveluita. VSSHP vastaa Medbit Oy:n projektin aikaisista kustannuksista.

Alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri; VS-alue versio1.1 6 / 43 1.3. Alueen sitoutuminen sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan kehittämiseen Varsinais-Suomen terveydenhuollon perinne keskustella tiedon hallinnasta aluetasolla konkretisoitui kymmenen vuotta sitten sairaanhoitopiirin kutsumassa terveydenhuollon alueellisessa it-neuvottelukunnassa. Neuvottelukunta perustettiin STM:n organisoiman ns. juurrutusprojektin tuloksena, ja toimintaan osallistui aluksi myös Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Terveydenhuoltolain edellyttämän alueellisen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman hyväksymisen (suunnitelman hyväksyneet vuonna 2013 Varsinais-Suomen kunnat sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri) yhteydessä päätettiin organisoitumisesta, jossa kehittämisen ohjaus kuuluu edustukselliselle kuntajohtajakokoukselle. Kuntajohtajakokouksen alaisuudessa toimii palvelujen sisällöllistä kehittämistä ohjaava pysyvä asiantuntijatyöryhmä sekä aiemman it-neuvottelukunnan korvaannut tietohallinnon alueellinen koordinaatioryhmä. Ryhmät tekevät valmistelutyönsä pohjalta esityksiä kuntajohtajakokoukselle, joka puolestaan päättää tarvittaessa yhteisten päätösehdotusten tekemisestä kunnalliseen päätöksentekoon. Alueellisessa terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa todetaan, että potilasturvallisuuden, hoidon sujuvuuden sekä toiminnan suunnittelun ja seurannan toimivuuden näkökulmasta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella tulee tavoitteena olla yhteensopiva potilastiedon kokonaisuus, joka vastaa sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon että sosiaalihuollon tarpeisiin koko alueella. Tämä antaa parhaat mahdollisuudet myös sähköisen asioinnin kehittämiseen. Tätä tavoitetta lähdettiin toteuttamaan osallistumalla STM:n alaiseen Kuntaliiton koordinoimaan kansalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisen tukiprojektiin (VA- KAVA). Tukiprojektin käynnistäminen tapahtui 13.3.2013 Raision kaupungintalolla pidetyn info- ja keskustelutilaisuuden jälkeen. Hankkeen hallinnolliset toimijat Turun kaupunki ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri nimittivät yhteisen alueellisen valmistelun jälkeen jäsenet VA- KAVA-alueprojektiryhmään Kuntajohtajakokouksen nimeämä tietohallinnon alueellinen koordinaatioryhmä toimi hankkeen ohjausryhmänä Jo aikaisemmin Länsi-Suomeen oli perustettu STM:n Kaste- aluejohtoryhmä. Aluejohtoryhmän linjaukset tietohallintoyhteistyöstä tiivistivät alueellisen yhteistyön lähtökohdat ja tarpeet. Uudistuvien palvelurakenteiden ja prosessilähtöisen palvelukokonaisuuksien kehittämisen vaikutuksesta tiedonhallinnan ratkaisut ovat enenevässä määrin organisaatiosta riippumattomia, eivät enää esimerkiksi perusterveydenhuolto-, erikoissairaanhoito- tai sosiaalihuoltokohtaisia. Alueella on tunnistettu yhteisiä kehittämiskohteita kuten alueellinen tiedonsiirto, sähköinen asiointi, palveluseteli, sähköinen hyvinvointikertomus sekä SoTe-tietojohtaminen. Näistä osaa on jo lähdetty toteuttamaan. Kuntien taloustilanne ja säädösten mukainen kansallisiin palveluiden liittymisestä seurannut sitoutuminen nykysovelluksiin liittymäkauden yli ei mahdollista merkittäviä uusia investointeja. Avainasemaan nousee kokonaistaloudellisten, toiminnan kehittymisen kautta saatavissa olevat hyödyt tietojärjestelmistä. Tietojärjestelmien asteittaisen kehittämisen tulee tapahtua kustannuksia säästäen, suunnitellen hankinnat yhdessä, päällekkäistä työtä välttäen ja hankkien uusia toiminnallisuuksia yhdessä. Kansallisia palveluita ja niiden takia jo tehtyä ja jatkossa välttämätöntä kehittämistä tulee hyödyntää maksimaalisesti ja toteuttaa liitynnät yhteisesti. 1.4. Tiedon hallinnan alueellisen kuvaamisen tavoite Tiedon hallinnan alueellisen kuvaamisen tavoitteena on varmistua, että osapuolet tietävät mihin pyritään ja millä tavalla. Yhteisesti hyväksytty etenemispolku ja sitä tukeva kehittämismalli mahdollistaa sitoutumisen, kun ratkaisujen toteuttaminen edellyttää päätöksiä kehittämishanke, osa-alue ja toimija kerrallaan. Malli antaa samalla kriteerit tunnistaa ja hylätä hankkeet, jotka eivät edistä sovittuja tavoitteita.

Alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri; VS-alue versio1.1 7 / 43 Periaatetason kuvauksesta tulee edetä käytännön toimiin. Käytännön toimet edellyttävät tämän työn jatkona luotavaa kehittämismallia ja siihen koottavaa alueellista projektisalkkua. Kehittämismallin tarkoitus on varmistaa, että salkun projektien hyödyt on tunnistettu, ne voidaan toteuttaa tarvittavalla laajuudella sovitussa aikataulussa ja että mahdollistetaan suunniteltujen hyötyjen seuranta. Kehittämismalli tukee kokonaisarkkitehtuurityön saamista rutiiniosaksi kehittämishankkeita ja kiinnittää siten huomiota alueellisen ja kansallisen tiedonhallinnan hyödynnettävyyteen aluksi ehkä paikallisilta näyttävissä muutostarpeissa. Kokonaisarkkitehtuurin huomioiminen on osaksi lainsäädäntöperusteinen velvoite ja edellyttää sopimista. Tietohallintolaki velvoittaa julkiset organisaatiot noudattamaan kansallista kokonaisarkkitehtuuria, jossa yhtenä osa-alueena on Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaarkkitehtuuri (nk. SOTE-KA). Kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden käyttöönotto organisaatioissa ei yksinään edellytä alueellista yhteistoimintaa, mutta taloudellisten näkökulmien korostaminen ohjaa kohti yhteisiä liittymisratkaisuita. Ohjaus näkyy myös viranomaisten ja Kuntaliiton suosituksissa sekä malleissa. Kustannustehokkuus lyhyellä ja pitkällä aikavälillä toteutuu vain, jos kaikki alueen organisaatiot sitoutuvat omilla päätöksillään yhteisesti asetettuihin tavoitteisiin ja toimintatapaan. 1.5. Dokumentissa käytetyt käsitteet Käsitteiden täsmälliseen käyttöön ja määrittelyyn liittyy haasteita. Yleiskielen käsitteet ovat tiedonhallinnan näkökulmasta epätäsmällisiä. Kansallisen tason käsitetyö on kesken. Näiden lisäksi dokumentti julkaistaan tilanteessa, jossa uuden SOTE-järjestelmän yksityiskohdat ovat määrittelemättä. Oletuksena pidetään, että tehtävät, vastuut ja roolit, jotka tähän asti on ilmaistu adjektiivilla alueellinen tarkoittavat tulevan palveluiden järjestämisestä vastaavan alueorganisaatioon kuuluvia asioita. Paikallinen tarkoittaa jatkossa asioita, joita tehdään yksittäisessä palveluita tuottavassa kunnassa, kuntayhtymässä tai muussa yrityksessä, yhteisössä tai säätiössä. Paikallinen rinnastuu näin nykyiseen käsitteeseen organisaation sisäinen. Tässä dokumentissa käytetyt käsitteet on määritelty liitteessä Käsitteet. 1.6. Dokumentin rakenne ja ylläpito Dokumentti sisältää Varsinais-Suomen painopisteiden lähtökohdista kootut periaatteet, nykytilan katsauksen sekä toiminnan kehittämistarpeista johdettu tavoitetilan jäsennys ja kuvaus. Liitteissä esitetään tarkennuksia ja koosteita kansallisista VAKAVA-projektin kuvauksista. Kokonaiskuvan saamiseksi on tutustuttava myös yleisesti Kansallisen tason dokumentaatioon, kuten SOTE-KA ja VAKAVA-viitearkkitehtuuridokumentaatio. Dokumentin rakenne noudattaa Suomessa julkisen hallinnon suosituksen (JHS) mukaista kokonaisarkkitehtuuri menetelmää. Tämä versio kokonaisarkkitehtuurista tukee asiakaslähtöistä palvelujärjestelmää ja sen pohjalta rakennettua järjestelmäkokonaisuutta vuosia eteenpäin, mutta yksityiskohtia tulee tarkentaa jokaisen, paikallisen ja alueellisen, sosiaali- ja terveyspalveluita koskevan kehittämisprojektin ja toimen yhteydessä. Toiminnallisen ja tietoja koskevan tavoitetilan tarkistaminen on aiheellista tehdä ajoittain, koska mm. tietojenkäsittelypalveluiden tarjonta ja teknologian kehitys voi melko nopeastikin synnyttää aivan uusia palveluinnovaatioita. Sen sijaan tietojärjestelmäpalveluiden ja teknologian tavoitetila vaati päivityksen jokaisen tietojärjestelmämuutokseen tai hankintaan johtavan projektin yhteydessä.

Alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri; VS-alue versio1.1 8 / 43 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa tukevan kansallisen tiedon hallinnan nykytila ja kehittämiskohteet 2.1. Kansallinen yleiskuva Suomi on kansainvälisessä vertailussa edelläkävijä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen sähköistämisessä ja sähköisten työkalujen käytössä. Kansallisten palveluiden osalta ereseptin käyttöönotto on saatu julkisen terveydenhuollon osalta päätökseen. Vuonna 2014-2015 käyttöön otettu kansallinen terveysarkisto (KanTa) tuo valtakunnallisesti saataville perustason potilashistorian ja lähes kaikki julkisessa terveydenhuollossa kertyvä potilastieto on pyrkimys saada siirrettyä sähköiseen arkistoon tämän vuosikymmenen aikana. Sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisen painopiste on ollut asiakastietojen yhdenmukaistamisessa ja tiedon saatavuuden parantamisessa. Vuosina 2005 2011 toimineessa Tikesoshankkeessa tehtiin kansallisia määrityksiä, joilla on tavoiteltu asiakastiedon käsittelyn ja sisältöjen parempaa yhtenäisyyttä sosiaalihuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut hankkeen määritysten laajamittaisen toimeenpanon tapahtuvan vuoden 2015 jälkeisenä aikana. Tikesos-hankkeessa laadittiin myös sosiaalihuollon kansallinen kokonaisarkkitehtuuri (SOKKA) ja se tullaan päivittämään vuoden 2014 alussa käynnistyneessä Kansa KAprojektissa. Kansallista terveysarkistoa vastaava sosiaalihuollon kansallinen arkisto (KanSa) on suunniteltu pilotoitavaksi 2016-2017. Nykyisillä potilastietojärjestelmillä ei päästä tavoitetilaan ilman uudistamista ja täydentämistä. Toiminnan tarpeet ja muuttuvat palvelurakenteet edellyttävät uudenlaisia toimintaa ohjaavia ja avustavia ratkaisuita. Kansallinen ja alueellinen yhteistyö on tarpeellista kokonaisarkkitehtuurin mukaisen tavoitetilan saavuttamiseksi. 2.2. Kuntasektorin ICT-kustannukset Kuntaliiton tekemän selvityksen (Kettunen, 2011) mukaan kuntasektorin ICT-kustannukset olivat vuonna 2010 yhteensä 827M, josta sosiaali- ja terveydenhuollon osuus on n. 45% (370-380M /v). Sairaanhoitopiirien ICT-kustannukset olivat selvityksen mukaan 208M /v. ICT-kustannusten näkökulmasta merkittävimmät sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-toimijat ovat suuret kaupungit (11) ja yliopistolliset sairaanhoitopiirit, joiden osuus SOTE-ICT kustannuksista on yhteensä n. 60%. Suurilla kaupungeilla ja yliopistollisilla sairaanhoitopiireillä arvioidaan olevan myös laajimmat tietohallinnon kehittämisresurssit. 2.3. Tietohallinnon järjestäminen Kunnat ja kuntayhtymät vastaavat pääosin itse tietojärjestelmäratkaisujen kehittämisestä ja käytöstä aiheutuvista kustannuksista. Sosiaali- ja terveysministeriö on osallistunut valtionavustuksilla sähköisen potilaskertomuksen ja valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden (KANTA- ja KANSA -palvelut) kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Kuntien ja kuntayhtymien tietohallintotoimintoja ja ICT-palveluiden järjestäminen ja tuottaminen on tällä hetkellä organisoitu erilaisin järjestelyin. Erityyppisillä ja kokoisilla organisaatioilla tietohallinnon organisoitumisaste sekä sähköisen tiedonhallinnan ratkaisujen ja niihin liittyvien arkkitehtuurien ja toimintamallien kehittämiseen käytettävissä olevat resurssit vaihtelevat huomattavasti. Useimmiten substanssin ja tietohallintojen välinen yhteistyö konkretisoituu menossa olevien kehittämishankkeiden kautta, mutta organisoidumpaa alueellista yhteistyötä ja pidemmän tähtäimen yhteistyösuunnitelmia on kaavailtu synergia- ja kustannusetujen saavuttamiseksi muun muassa tietojärjestelmäarkkitehtuuria yhtenäistämällä ja ICT-ratkaisuja konsolidoimalla. Myös tulevaisuuden ratkaisujen pohjaksi tarvitaan toimintamallien ja sähköisen tiedonhallinnan ratkaisujen alueellista yhtenäistämistä ja hallittua uudistamista.

Alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri; VS-alue versio1.1 9 / 43 2.4. Keskeiset kehittämiskohteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminnan ja alueellisen palvelurakenteen uudistamistyön suunnittelu on käynnissä eri alueilla. Uudistuvien palvelurakenteiden ja prosessilähtöisen palvelukokonaisuuksien kehittämisen vaikutuksesta tiedonhallinnan ratkaisut ovat enenevässä määrin organisaatiosta riippumattomia, eivät enää esim. perusterveydenhuolto-/erikoissairaanhoito-/sosiaalihuoltokohtaisia. Asiakaslähtöisyys sekä sähköisten itsepalveluratkaisujen kehittäminen laajentaa edelleen ratkaisujen käytettävyysvaatimuksia ja tarpeita yli SOTE-toimialarajojen. Kasvavat yhteiset kehittämisvaatimukset ovat kunnissa samansuuntaisia (esim. alueellinen tiedonsiirto, sähköinen asiointi, palveluseteli, sähköinen hyvinvointikertomus, SoTetietojohtaminen). Kuntien taloustilanteen takia on entistäkin tärkeämpää, että investoinnit tuottavat selkeitä hyötyjä toiminnalle. Tietojärjestelmän hankinta ja käyttöönotto ei tuota hyötyjä ilman toiminnallisen muutoksen määrittelyä ja jalkautusta yhtä aikaa kaikkiin asiaan liittyviin sidosryhmiin. Kokonaisinvestointien määrää saadaan vähenemään yhteistyöllä, kehittämällä samoja asioita yhtä aikaa ja hankkimalla yhteisiä ratkaisuja. Hyötyjen saaminen edellyttää kehittämisen määrätietoisempaa hallintaa alusta loppuun. Tällä hetkellä sairaanhoitopiireillä on lakisääteinen velvoite vastata alueensa julkisen terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteensovittamisesta. Terveydenhuoltolain edellyttämässä järjestämissuunnitelmassa on puolestaan kunnan sovittava muiden samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien kanssa siitä, miten tietojärjestelmien ja potilastietorekisterien toimivuus varmistetaan ja yhteiskäyttö toteutetaan. Vastaavasti erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen mukaisesti tulee erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien sopia sähköisen tiedonhallinnan kehittämisen vastuujaosta. Sosiaalihuollossa ei tällä hetkellä ole lakisääteistä velvoitetta laatia järjestämissuunnitelmaa. Tähän mennessä alueellisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rakenteen luominen on valtakunnallisesti tapahtunut pitkälti sosiaalialan osaamiskeskuksissa sekä kansallisen Kasteohjelman toimeenpanon yhteydessä. Velvoitteiden toteuttaminen edellyttää käytännössä yhteistä sopimista alueellisesta kokonaisarkkitehtuurista ja sen hallinnasta. Tämä siis edellyttää alueellista tietohallintoyhteistyötä, ja koska tulevaisuuden tavoitteet ja tarpeet ovat samankaltaisia niin myös kansallista tukea ja linjauksia alueellisen kehittämisen pohjaksi. 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa tukevan Varsinais- Suomen tiedon hallinnan nykytila ja kehittämiskohteet 3.1. Varsinais-Suomen yleiskuva ja palveluiden järjestäminen Varsinais-Suomen alueen tiedon hallinnan ympäristön yleiskuva muistuttaa kansallista tilannetta. Potilas- ja asiakastietojärjestelmät ovat kunta/kuntayhtymä- ja sektorikohtaisia. Kunta ja sen terveyskeskus ja sosiaalitoimi tai kuntayhtymän sairaanhoitopiiri käyttävät eri tietojärjestelmätuotteita samoissa yleishallinnollisissa tukitoiminnoissa kuten henkilöstöhallinto ja taloushallinto. Varsinais-Suomen tilanteessa on myös eroja muihin maakuntiin verrattuna, koska alueella on myös yhteiskäyttöisiä tietojärjestelmäpalveluita. Aluetietojärjestelmän kautta potilasta hoitavat ja mm. vanhainkodit pystyvät näkemään sairaanhoitopiirin, Turun terveystoimen ja eräiden muiden terveyskeskusten potilaskertomukset ja keskeiset tutkimustulokset. Lisäksi eri organisaatiot käyttävät eräitä muita yhteisiä tietojärjestelmätuotteita. Liite: Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestelmäluettelo - alueelliset toiminnot. Varsinais-Suomessa on lisäksi edetty kohti yhteistä tietojärjestelmäpalveluiden tuottamista perustamalla vuonna 2008 Medbit Oy, jonka tehtävä on tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluita alueen kunnille. Medbit Oy:n toiminta painottui aluksi erikoissairaanhoidon palveluihin, mutta on laajentunut perusterveydenhuoltoon ja sosiaalitoimeen. Useat

Alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri; VS-alue versio1.1 10 / 43 alueen kuntatoimijat ovat liittyneet Kuntien Tiera Oy:n pyrkimyksenä saada sen kautta eräitä tietojärjestelmäpalveluita. 3.2. Alueen keskeiset kehittämistarpeet Kaste-ohjelman Länsi-Suomen alueellisessa toimeenpanosuunnitelmassa painotetaan tiedontuotannon ja teknologisten ratkaisujen liittymistä tiiviisti muilla sisällöllisillä painopiste-alueilla tehtävään kehittämistyöhön. Sähköisen asioinnin rooli nähdään kasvavana, ja osin yksilön omaa terveyttä ja hyvinvointia tukevana. Ihmisten hyvinvointia ja terveyttä koskevan tiedon ja sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan tiedon kansallista, alueellista ja paikallista hyödyntämistä halutaan lisätä palvelujen johtamisessa, kehittämisessä, valvonnassa ja tutkimuksessa. Tavoitteeksi on myös asetettu toiminta- ja talouslukujen automaattinen tietojen yhdistäminen siten, että asiakkaiden tietojen ja toiminnan kustannusten seuranta tukee selkeämmin tiedolla johtamista. Länsi-Suomen Kaste-suunnitelmaa vastaavat kehittämistarpeet sisältyvät Varsinais-Suomen terveydenhuollon alueelliseen järjestämissuunnitelmaan. Järjestämissuunnitelmaan sisältyy joitain sosiaalitoimeen liittyviä asioita, mutta kokonaisuus edellyttäisi sosiaalitoimen alueellista järjestämissuunnitelmaa. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportissa on todettu, että sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistuksessa tulisi myös arvioida yhteisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatiminen. Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman kuntajohtajakokous onkin kokouksessaan 26.3.2015 päättänyt, että työskentely laajennetaan kattamaan koko sosiaali- ja terveydenhuolto Tietoa asiakkaan saamista tai suunnitelluista palveluista, hänen historiastaan, tilastaan ja hoidostaan tulee pystyä käyttämään nykyistä vaikuttavammin jokaisessa palvelu- tai hoitotilanteessa. Vaikka tietoa on nytkin saatavissa aluetietojärjestelmän kautta, tietosisältö ei tue asiakkaan kokonaistilanteen hallintaa ja tiedon löytämiseen kuluu työtilanteissa liikaa aikaa. Jaettavan tiedon tulee sisältää asiakaskohtaiset, valmiiksi yhteen kootut suunnitelmat sekä tukea palveluiden verkostoitumista. Asiakkaan tulisi voida osallistua palvelun toteuttamiseen nykyistä enemmän. Osallistuminen tarkoittaa sekä mahdollisuutta tuottaa tietoa palveluprosessiin tavalla, joka vähentää kirjaustyötä palvelujärjestelmässä, että mahdollisuutta toteuttaa hoitoaan ohjatuilla etäpalveluilla. Asiakkaan näkökulmasta on tärkeää näyttää palvelu yhtenäisenä kokonaisuutena, vaikka palvelu rakentuisi/koostuisi usean eri tuottajan ja/tai useammasta syystä annetuista palveluista. Nykyisellä siiloutuneella hallinta- ja johtamismallilla voidaan saada aikaiseksi joitain pikavoittoja ratkaisematta perustavanlaatuisia ongelmia asiakkaan tarpeiden ymmärtämisessä, palveluiden tilaamisessa sekä palveluiden tuottamisen hallinnassa. Asiakaspalvelun digitalisaatio ei ole käytännössä kokonaisuuksien kannalta mahdollista, ennen kuin palveluiden ja tiedon yhteentoimivuus on toteutettu. Irralliset sähköiset palvelut tulevat kunnille kalliiksi sekä ovat asiakkaiden kannalta sekavia. Etäpalveluiden käyttö edellyttää asiakkaalta paitsi kykyä käyttää tekniikkaa ja palveluita, myös käyttöliittymän omatoimista hankintaa ja sen ylläpitoa. Kun eniten palveluita käyttävät ovat iäkkäitä tai sairaita henkilöitä, tämä kehittämistarve edellyttää uudenlaisia toimia. Pelkkä asiointi- tai omahoitopalvelun tuottaminen ei ehkä riitä, vaan niihin tulee liittää palvelut, joilla myös asiakas, joka ei kykene omien kommunikaatiolaitteidensa ylläpitoon, pystyy käyttämään itse palveluita kotoa käsin Johtamiseen ei saada tietoja palveluista yli organisaatiorajojen, eikä tietoa pystytä kohdentamaan syyhyn, miksi asiakas on palveluita saanut.

Alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri; VS-alue versio1.1 11 / 43 4. Kehittämistä ohjaavat tavoitteet ja periaatteet 4.1. Varsinais-Suomen alueen strategiset tavoitteet Kaste-ohjelman alueellinen toimeenpanosuunnitelma on alueellisen johtoryhmän hyväksymä dokumentti, joka on laadittu yhteistyössä Länsi-Suomen (Varsinais-Suomi ja Satakunta) toimijoiden kanssa. Alueellisessa toimeenpanosuunnitelmassa on valittu alueellisia kehittämisen painopisteitä, jotka linkittyvät suoraan kansalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmaan. Tiedon ja tietojärjestelmien kehittämisen osalta Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma on toiminut myös Kaste-ohjelman Länsi-Suomen alueellisen toimeenpanon ohjenuorana Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma on ainoa kaikkien alueen osapuolten hyväksymä SOTE-palvelujärjestelmän alueellista kehittämistä kuvaava dokumentti. Vastaavaa dokumenttia ei ole sosiaalipalveluista. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa on huomioitu sosiaalipäivystys ja tarve saada sosiaalitoimen tietoja terveydenhuoltoon. Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman pohjalta tarkentuvat strategiset tavoitteet seuraavasti: Kuva 1. Varsinais-Suomen alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan pohjautuvat strategiset tavoitteet Lähtökohtana palveluita käyttävä asiakas Asiakkaaseen liittyvä tieto tulee olla saatavilla palvelutoiminnassa sekä päivystyksen että virka-ajan tilanteissa. Työvälineenä terveydenhuollon ja kuntien yhteinen arkkitehtuuri Terveydenhuollon tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittäminen tulee kytkeä kiinteäksi osaksi tietohallintolain mukaista kuntien kokonaisarkkitehtuurin kuvausta. Tallennettu tieto hyödynnetään Terveydenhuollon tiedon hallinnan kokonaisuus ja tietosisällöt saatetaan suunnitelmallisesti sellaiseen muotoon, että tietoa voidaan hyödyntää erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tarpeisiin koko sairaanhoitopiirin kattavalla alueella. Potilastietojen tulee olla käytettävissä hoitavan henkilön omalla työasemalla hoitopäätöksiä tehtäessä riippumatta siitä missä organisaatiossa hoitopäätökseen tarvittava informaatio on muodostunut Yksi sähköisen asioinnin toteutus Kansalaisen sähköisen asioinnin kehittäminen tehdään kokonaisarkkitehtuurin mukaisesti Nykyiset tietojärjestelmät yhteentoimivuuden polulle Nykyisten tietojärjestelmien kehittämiseen liittyvässä lyhyemmän aikavälin suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon yhteensopiva järjestelmäkokonaisuus Kehittämisen tulos näkyy toiminnassa

Alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri; VS-alue versio1.1 12 / 43 Turvallinen ja sujuva hoitoketju Potilastiedon kokonaisuuden tulee mahdollistaa potilasturvallinen ja sujuva hoito sekä toiminnan suunnittelu ja seuranta poikki Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon että sosiaalitoimen. Toimiva päivystys Ensihoitopalvelu on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että nämä yhdessä muodostavat alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden Keskitetyt päivystyspisteet käyttävät yhtenäistä linjaa hoidon tarpeen arvioinnissa, kiireellisenä hoitona annettavan palvelun sisällössä sekä jatkohoitoon ohjaamisessa. Päivystystoimintaa arvioidaan sekä potilasnäkökulmasta (sujuvat palveluketjut, potilasturvallisuus), toiminnan laadun näkökulmasta että kokonaistaloudellisesta näkökulmasta. Terveyskeskusten akuuttiosastojen, ympärivuorokautisten hoitoyksiköiden sekä kotihoidon lääkärikonsultaatioiden tarpeeseen vastataan virka-ajan ulkopuolella alueellisen työnjaon mukaisesti. Asiakasprosessien seurattavuus Potilaan kulkua eri toimintayksiköissä tulee voida seurata suoriteperusteisesti ja kustannukset huomioiden. Kustannustieto tulee voida yhdistää toiminnan sisältötietoon. 4.2. Kehittämistä ohjaavat arkkitehtuuriperiaatteet Periaatteet, jotka ohjaavat tätä kokonaiskuvausta, on muotoiltu VAKAVAn yhteisen työn pohjalta alueellisiksi periaatteiksi. Toimintaa ja tietoa koskevat periaatteet ovat lähtökohta, ja niiden hyväksyminen tavoitteeksi on edellytys muun hyväksymiseksi. Tietojärjestelmiä ja tekniikkaa koskevat periaatteet johdetaan toiminnan tarpeista. 4.2.1. Toimintaa ja tietoa koskevat periaatteet Kokonaisuutta kehitetään asiakaslähtöisesti, asiakasta osallistaen Palvelutoiminnan kehittämistä sekä sitä tukevaa tiedonhallintaa ja tietoteknisiä ratkaisuja suunnitellaan ensisijassa asiakkaan ja asiakasprosessien tarpeista lähtien. Asiakkaiden näkemyksiä hyödynnetään myös palveluiden kehittämisessä. Kansalaisten omaa aktiivisuutta oman hyvinvoinnin edistämisessä ja sairauksien hoidossa tulee lisätä. Tämän mahdollistamiseksi kansalaisella tulee olla oikeus häntä koskeviin tietoihin, lisäksi sähköisellä asioinnilla tuetaan mm. omahoitoa ja hoitoon hakeutumista. Toimintatavat ovat yhtenäisiä ja organisaatiorajat ylittävät palveluketjut sujuvia Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintamallit perustuvat toimialan hyviin käytäntöihin ja suosituksiin. Parhaat käytännöt pyritään tunnistamaan ja ottamaan käyttöön alueellisesti huomioiden kuitenkin organisaatioiden ja toiminnan erityispiirteet. Hallinnolliset (organisaatiot ja yksiköt) tai ammattiryhmärajat ylittävien palveluketjujen sujuvuus tulee mahdollistaa sopimalla toimintaprosessit ja varmistamalla tiedon kulku. Yhteisten tietojärjestelmien käyttöön liittyvien toimintatapojen tulee olla yhdenmukaisia. Palvelutoiminta on turvallista ja laadukasta Asiakkaat ja potilaat saavat tarvitseman palvelun ja oikean hoidon. Organisaatioissa varmistetaan hoidon turvallisuus, ja organisaatioilla tulee olla suunnitelma palveluiden toteutuneen laadun ja turvallisuuden seuraamiseksi, sekä poikkeamiin puuttumiseksi. Tietojen saatavuus mahdollistaa laadukkaan ja turvallisen toiminnan, tietojärjestelmäratkaisut toimivat tukena tämän varmistamisessa. Toimintamallit ovat tehokkaita ja vaikuttavia

Alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri; VS-alue versio1.1 13 / 43 Sovittujen toimintamallien ja niitä tukevien tietojärjestelmien avulla voidaan optimoida resurssien käyttöä ja välttää tarpeettomia työvaiheita. Tämä mahdollistaa palveluiden tarkoituksen mukaisen kohdentamisen, ja niiden tuottamisen kustannustehokkaasti. Tällä voidaan parantaa hoidon ja palvelun vaikuttavuutta. Asiakasta ja palveluita koskeva tieto kirjataan vain kertaalleen, tietoa hyödynnetään eri käyttötarkoituksiin tietosuojasäädökset huomioiden Ammattilaisia ja asiakkaita ei rasiteta saman tiedon moninkertaisella tai olemassa olevan tiedon uudelleen kirjaamisella. Asiakas- ja hoitoprosesseissa syntyvää tietoa tulee voida hyödyntää lainsäädännön sallimissa rajoissa myös muihin käyttötarkoituksiin (johtaminen, laskutus, raportointi, tilastointi). Asiakastietojen saatavuus varmistetaan Asiakkaan tai potilaan asiaa hoitavalla ammattilaisella tulee olla mahdollisuus saada riittävän nopeasti käyttöönsä kaikki asian hoitamiseksi tai palvelun tuottamiseksi tarvittavat ajantasaiset tiedot. Asiakkailla tulee olla oikeus kieltää yksittäisten tietojen käyttö. Asiakas- ja potilastieto tulee voida esittää käyttäjän roolin sekä palvelun vaiheen mukaisesti. Asiakas/hoitosuhde tai muu asiallinen käyttöyhteys tulee todentaa joko etukäteen tai jälkikäteisseurannalla. 4.2.2. Tietojärjestelmäratkaisuja ja teknologiaa koskevat periaatteet Asiakkaalla on helppo pääsy sähköisiin palveluihin ja tietoihinsa ajasta ja paikasta riippumatta Asiakasta tuetaan ottamaan itse vastuuta ja osallistumaan omien palveluiden suunnitteluun sekä toteuttamiseen. Sähköisellä asioinnilla tuetaan omahoitoa ja osallistumista omaan hoito-/palveluprosessin suunnitteluun ja läpivientiin. Sähköiset palvelut tarjotaan asiakkaille käyttäjäystävällisesti luontevissa asiointikanavissa. Tietojärjestelmät palvelevat ja helpottavat ammattihenkilöstön työtä Tietojärjestelmäratkaisujen hyvä käytettävyys tulee varmistaa ja niiden tulee sujuvoittaa ammattilaisten työtä. Ratkaisujen tulee tukea ammattihenkilöstön yhteistyötä. Tietojärjestelmäratkaisut ovat yhtenäisiä ja yhteentoimivia. Päällekkäisiä ratkaisuja vältetään. Tietojärjestelmäratkaisut ovat yhteentoimivia ja niitä kehitetään laajapohjaisessa yhteistyössä. Ratkaisujen kehittämisessä ja ylläpidossa vältetään päällekkäistä työtä sekä pyritään nykyistä yhtenäisempiin tietojärjestelmäratkaisuihin. Kansallisen infrastruktuurin ja yhteentoimivuuden määritysten avulla varmistetaan organisaatio- ja aluerajat ylittävä tiedonkulku. Tietojärjestelmäkokonaisuus on kerroksellinen ja modulaarinen Järjestelmäkokonaisuus on suunniteltu ja toteutettu modulaarisesti ja kerroksellisesti siten, että tietojärjestelmäpalveluita voidaan kehittää tarkoituksenmukaisissa osissa. Ratkaisuissa pyritään hallinnollisista rajoista riippumattomiin ratkaisuihin, jotka mahdollistavat organisaatiorakenteissa tapahtuvat muutokset. Järjestelmäratkaisuissa on pyrittävä mahdollisimman hyvään muunneltavuuteen/konfiguroitavuuteen, joka mahdollistaa järjestelmäratkaisujen mukauttamisen muuttuvan toiminnan tarpeisiin. Tietojärjestelmien toteutuksessa hyödynnetään markkinoita Käyttäjäorganisaatiot osallistuvat tietojärjestelmien kehittämistyön ohjaamiseen, mutta varsinainen kehittäminen, toteutus ja tähän liittyvistä liiketoimintariskeistä vastaaminen on toimittajien vastuulla. Keskeisimmissä tietojärjestelmäratkaisuissa käytetään lähtökohtaisesti jo olemassa olevia valmisohjelmistoja ja tietojärjestelmät hankitaan markkinoilta. Kokonaisuus hyödyntää organisaatioiden yleisiä ict-ratkaisuja

Alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri; VS-alue versio1.1 14 / 43 Palveluissa hyödynnetään alueiden tai organisaation yhteisiä toimialariippumattomia ict-ratkaisuja ja tukipalveluita - esim. sähköisen asioinnin alusta, käyttöoikeuksien ja valtuuksien hallinta. Tarpeettomia toimialariippuvia toteutuksia vältetään. Järjestelmäkokonaisuus tukee useita eri päätelaitteita Palveluja tulee pystyä käyttämään erilaisiin käyttöympäristöihin suunnitelluilla laitteilla tarveperustaisesti tukien yhtenäistä käyttöliittymäajattelua ja työpöytäratkaisuja. Tietojärjestelmien tulee tukea päätöksentekoa ja palveluiden laadun varmistamista Järjestelmäratkaisuihin sisältyvät analysointiominaisuudet ja päätöksenteon tuen toiminnallisuudet ohjaavat suositusten mukaiseen toimintaan, vaikeuttavat virheiden tekemistä, tunnistavat virheet ja estävät niitä toistumasta. Arkkitehtuurissa noudatetaan ja hyödynnetään kansallisia linjauksia ja tietojärjestelmäpalveluita Kehittämisessä noudatetaan julkisen hallinnon yhteisiä ja toimialakohtaisia kansallisia arkkitehtuuriperiaatteita ja linjauksia. Kansallisia tietojärjestelmäpalveluita (esim. Kanta, VTJ, VETUMA) hyödynnetään niiden mahdollistamassa laajuudessa. Myös valmistelussa ja kehitteillä olevat ratkaisut (kuten sosiaalihuollon valtakunnalliset palvelut, kansallinen palveluväylä) huomioidaan. Arkkitehtuurissa noudatetaan ja hyödynnetään kansainvälisiä ja kansallisia standardeja ja yhteentoimivuuden määrityksiä Yhteentoimivuuden varmistamiseksi tulee noudattaa ensisijassa kansainvälisiä standardeja ja määrityksiä (esim. IHE-yhteentoimivuusprofiilit). Standardien tulee olla vakiintuneita ja laajasti tuettuja. Kansallista tai alueellista/paikallista räätälöintiä tulee välttää. Ratkaisuissa käytetään jo toimivaksi osoitettua teknologiaa, joka ei ole elinkaaren loppupuolella Ratkaisut toteutetaan koetellulla teknologialla, joka on testattua ja siitä on riittävästi kokemusta. Teknologioiden tulee olla sellaisessa elinkaarenvaiheessa, että niille löytyy vielä vuosia tukea. Arkkitehtuuri sisältää teknologian muutoksen hallinnan Teknologia on eri ikäistä ja muutos tapahtuu usein asteittain. Teknologia-arkkitehtuurin tulee ottaa huomioon realiteetit ja sisältää tavan hyödyntää eri ikäistä ja erilaisia teknologioita. 4.3. Sidosarkkitehtuurit Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri eli JHKA on kehys, johon sisältyvät muiden julkisten alojen arkkitehtuurit ovat yksi joukko SOTE-arkkitehtuurissa huomioitavia sidosarkkitehtuureja (Kuva). Kuva 2. JHKA kohdearkkitehtuurit

Alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri; VS-alue versio1.1 15 / 43 VAKAVA-työ sijoittuu Terveys- ja hyvinvointi -kohdealueelle ja sen alueprojekti sen Alueellista kehittämistä ohjaavaan SOTE-kokonaisarkkitehtuuriin. Keskeisin sidosarkkitehtuuri on kuntasektorin yhteinen kokonaisarkkitehtuuri. Kuva 3. Alueellista kehittämistä ohjaavan SOTE-KA:n sijoittuminen Terveys- ja hyvinvointi KA:n alle JHKA-pyramidissa. 4.4. Tietoturva- ja tietosuojaperiaatteet Asiakkaiden ja heidän palvelunsa tietojen, sähköisen asioinnin ratkaisujen ja toiminnan tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvät haasteet kohdistuvat erityisesti käyttäjän tunnistamiseen, palvelujen käyttöön ja palveluissa käsiteltävien tietojen käytön ja luovuttamisen hallintaan, rajoittamiseen sekä tietojen käytön valvontaan. Lähdetietojen eheys ja kiistämättömyys ovat myös tietoturvallisuuden kohteita, joiden hallinnan ja varmistamisen suunnitteluun tulee kiinnittää erityishuomiota. Sote-asiakastietojen hallinnan tietoturvaperiaatteissa hyödynnetään alan hyviä käytäntöjä, lain sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä säännöksiä sekä Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmän (VAHTI) tuottamia ohjeita ja linjauksia soveltaen. Tietosuojasäädökset ovat nykyisessä lainsäädännössä osin vanhentuneita ja keskenään ristiriitaisia. STM on linjannut, että palvelurakenneuudistuksen yhteydessä on tarpeen uudistaa lainsäädäntöä ja toteuttaa järjestelyjä, jotka mahdollistavat nykyistä paremmin palvelun toteuttamisessa tarvittavien tietojen saatavuuden.

Alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri; VS-alue versio1.1 16 / 43 5. Toiminta 5.1. Asiakaslähtöisen palvelujärjestelmän toimintaympäristö Toimintaympäristön kuvaus perustuu seuraaviin oletuksiin palvelujärjestelmästä Palvelujärjestelmän tuottamien palveluiden porrastus jatkuu. Tällä tarkoitetaan, että henkilö voi hakeutua peruspalvelun käyttäjäksi edelleen täysin omatoimisesti ilman tarpeen arviointia, kun taas osa palveluista edellyttää asiaan oikeutetun ammattihenkilön myötävaikuttavan tavalla tai toisella palvelun vireille panoon. Ammattihenkilön myötävaikutus voi tarkoittaa myös asiakkaan ohjausta käyttämään itsenäisesti sähköistä riskin tai tarpeen arviointia. Näitä muun kun henkilön omatoimisesti vireille panemia palveluita kutsutaan alla olevassa kuvassa erikoispalveluiksi. Lähipalveluna, fyysisessä toimipaikassa tai sähköisesti, voidaan tarjota sekä peruspalveluita että erikoispalveluita. Keskitetysti tarjottavista palveluista valtaosa on erikoispalveluita, mutta myös keskitetyssä paikassa voi olla palveluita, joihin hakeutuminen ei edellytä erillistä ammattihenkilön valtuutusta. Palvelun järjestämisvastuussa oleva SOTE-toimija on itse usein vastuullaan olevien palveluiden tuottaja, mutta voi tuottaa palvelun myös alihankkijaa käyttäen Kansalaisen valinnanvapaus ainakin terveyspalvelunsa tuottajasta säilyy ja mahdollisesti laajenee nykyisen terveydenhuoltolain säädöksistä. Kustannusten jako perustuu palvelujärjestelmää koskeviin säädöksiin. Kustannusten tulee olla jaettavissa asiakkaan, julkisen sektorin osapuolen ja muun tahon kesken mm. palvelusetelin avulla. Arkkitehtuuri ei ota kantaa, lähetetäänkö ja mikä taho lähettää laskuja ja minne. Maakuntatasoa laajemalla tasolla tulee olemaan alueellinen kokonaisuutta ohjaava ja joistain asioista mahdollisesti päättävä yhteistyörakenne Toimintaympäristökuvaus on roolipohjainen, eikä ota kantaa, onko yhdellä toimijalla yksi tai useampia rooleja. Alueellisella tarkoitetaan aluetta, jonka sisällä on sovittu joidenkin palveluiden keskittämisestä ja jolla näin ollen väistämättä on rooli kokonaisuuden hallinnassa. Alue voi siis tarkoittaa eri tilanteissa erikokoisia maantieteellisiä alueita Tiedon jakaminen toimintaympäristössä edellyttää sekä tietoturvan että tiedon saatavuuden huolellista suunnittelua. Kansallisen tason tietovarannot eivät ainakaan vielä kata kaikkia tarvittavia tietoja eivätkä nykyiset organisaatiokohtaiset sovellukset ole tehty alueellisten tietojen tarkasteluun. Tietojen jakamisen kaikki palvelut eivät toistaiseksi sisälly kansallisten palveluiden toteutussuunnitelmaan, vaan toimintaa tukevat palvelut pitää järjestää aluekohtaisesti. Kuva 4. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö kuvattuna rooleina.

Alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri; VS-alue versio1.1 17 / 43 5.2. Omahoito ja asiointi Omahoidon ja asioinnin kehittämisen tavoite on, että kansalainen voisi mahdollisimman kauan huolehtia terveydestään itse hyödyntäen sähköisiä palveluita ja hyvinvointisovelluksia haluamallaan tavalla. Omahoito- ja asiointikonseptiin sisältyvät: Itsehoito ja ennaltaehkäisy, eli hoitosuhteen ulkopuolella tapahtuva oman terveyden ylläpito ja seuraaminen, omien riskien arviointi ja hallinta sekä ohjattuun palveluun hakeutumisen ohjaus. Ohjattu omahoito, eli asiakassuhteessa ja ammattihenkilöiden ohjaamana tapahtuva yksilöllinen omahoito ja/tai palvelun tarpeen arviointia sekä palvelun valinnan ohjaus Ajanvaraus eli palvelun varaaminen ohjauksen tai suunnitelman perusteella Itsehoidon- palveluohjauksen, palvelumuotoilun ja ohjatun omahoidon toiminnallisessa kuvauksessa tukeudutaan kansallisessa yhteistoiminnassa tehtyyn työhön mm. ODA ja SADEhankkeen yhteydessä. 5.3. Prosessit 5.3.1. Tuotantoprosessi vs. asiakaspolku Asiakaslähtöinen tiedon hallinta edellyttää palvelujärjestelmän mallinnusta asiakkaan, ei vain tuottajan näkökulmasta. Eri tuottajien palveluiden tuotantoprosessit saavat aikaan asiakaspolun palvelut. Asiakaspolku on asiakkaan tunnistetusta ja luokitellusta tarpeesta syntyvä palveluiden kokonaisuus, joka voi toteutua yli organisaatiorajojen ja jonka toteuttamiseen voidaan luoda vakiintunut toimintamalli ja ohjauslogiikka. Alueellisessa toiminnassa yhden tuottajan tarjoamien palveluiden tarvetta, laatua ja kustannuksia arvioidaan asiakaspolun kokonaisuuden näkökulmasta.

Alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri; VS-alue versio1.1 18 / 43 Kuva 5. Asiakaspolku -näkökulma mahdollistaa alueellisen suunnittelun ja ohjaamisen, tuloksen mittaamisen ja kustannusten ja vaikutusten välisen vuorovaikutuksen analyysin. Saumaton palveluketju tuottaa asiakkaalle paremman palvelukokemuksen ja selkeyttää samaa asiaa hoitavien ammattihenkilöiden työskentelyä osana palveluketjua. Asiakkaan palveluiden optimointi lisää kansalaisen kykyä selviytyä terveenä ja sairauden kanssa. Palveluiden kustannusten ja kustannustekijöiden kohdistaminen asiakaspolkuun tekee mahdolliseksi havaita uusien palveluprosessin innovaatioiden vaikutus. Asiakaspolkua käytetään asiakastarvelähtöisten toimintamallien määrittelyyn. Polkuun kuuluu joukko palveluja, tehtäviä ja toimijoita. Asiakasprosessit etenevät usein peruspolkua. Palveluprosessia sekä kansalaisen että palvelua antavan näkökulmasta ohjataan asiakaspolkukohtaisella logiikalla. Ohjauksen ydintä ovat palvelujen rajapintojen työnkulut, muistutteet, herätteet sekä jatkopalvelujen järjestäminen. Asiakaspolun luokituksen avulla päästään vertailemaan eri tarpeista toteutuneita palveluita. Luokitus mahdollistaa toteutuneiden palveluiden toteutustavan, kustannusten ja tulosten vertailun koko palvelujärjestelmän tasolla. Alueen palveluiden virtaustehokkuutta (eteneminen polussa) ja resurssitehokkuutta (tietyn palvelun tuottaminen tietyssä toimintayksikössä) voidaan analysoida rinnakkain ja saada perusteita kehittää palveluketjua tai palveluiden tuotantoprosesseja. Asiakaspolkua voidaan hyödyntää asiakassegmentointiin sekä asiakkaalle hänen palvelujensa tilanteen havainnollistamiseen. Asiakaspolku vaikuttaa siihen, mitkä tiedot ovat palvelua tuottavalle ensisijaisesti tarpeellisia. Samalle polulle eri palveluita tuottavat tarvitsevat ensisijaisesti samoja asiakkaan tietoja samaa palvelua eri asiakaspoluille tuottavat tarvitsevat eri tietoja. Asiakaspolku tieto on tärkeä tietojärjestelmän ohjaustekijä. Sen perusteella voidaan suodattaa, priorisoida ja järjestää asiakkaan tietoja ammattihenkilön käyttöliittymässä siten, että olennainen tieto tulee saataville viiveettä. Asiakaspolku tieto ohjaa palveluiden rajapinnoissa tarvittavia automaattisia muistutteita, herätteitä, työnkulkuja ja jatkopalvelun järjestämistä. Asiakaspolkua ei käytetä ammattilaisen tiedonsaantivaltuuksien pohjana, vaan oikeudet määritellään muualla. 5.3.2. Toiminnan ohjauksen prosessit Toimijoiden ohjaaminen asiakaspolun tasolla edellyttää aluetason tavoitteita, ohjeita ja sääntöjä. Ne yksin eivät kuitenkaan riitä, vaan ohjausprosessiin vaikuttaa myös monet muut näkökulmat, kuten käypä hoito ja palvelun tuottajan valitsemat tavoitteet.

Alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri; VS-alue versio1.1 19 / 43 Kuva 7. Toimijan ohjauksessa vaikuttavat säännöt sovitaan ja muodostuvat sekä alue-, paikallis- että professiotasolla. Sopimista tapahtuu eri nimikkeiden alla. Osittain kyse on johtamiseksi luettavasta toiminnasta, osaksi asiantuntijayhteistyöstä ja osaksi liiketoiminnan johtamisesta. Toiminnan ohjaus voi kohdistua mm.prosessin kulkuun, hoitoratkaisuihin, asiakkaan asiointiin, suunnitteluun ja tulevaisuuden ennustamisessa käytettyyn simulointiin. Alueellinen toimintatavoista ja ohjausperiaatteista sopiminen on keskeinen toiminnasta vastuussa olevien tehtävä. Toistaiseksi sopiminen tehdään terveydenhuollon järjestämissuunnitelman kaltaisen yhteistyön piirissä kunnes tuleva SOTE-palvelujärjestelmän rakenne tarkentuu. Käytännössä tällaista sopimista on tehty jo pitkään ns. hoitoreitit työn nimikkeellä. Hoitoreitit työssä palveluihin osallistuvat eri sektoreiden ammattihenkilöt käyvät läpi tietyn palvelutarpeen tarkoituksenmukaista toteutusta lähtökohtana paikalliset olosuhteet. Keskeinen haaste on ollut ja on sopimusten jalkauttaminen käytäntöön: Miten sovittu on tarvittaessa ja pyytämättä tiedossa jokaisessa yksittäisessä asiakastilanteessa ja asiakasta koskevasta ratkaisussa Kuva 8. Asiakaspolun ohjaus ja toisaalta tuottajien palveluiden käytännön saumattomuus edellyttää monen asian sopimista niin aluetasolla kuin tuottajien palveluiden välillä sekä kaikkien osapuolten käytössä olevaa tietoa lähtötilanteesta ja muutoksesta.

Alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri; VS-alue versio1.1 20 / 43 Kuva 9.. Toiminnan ohjaus edellyttää tietoja, jotka syntyvät sopimisprosessien seurauksena. 5.3.3. Johtamisen prosessit Tiedolla johtamisen edellytykset tarkoittavat kahden asian toteuttamista. Ensiksi johtamisessa tarvittavat lähdetiedot tulee pystyä kokoamaan ja julkaisemaan yhteismitallisessa muodossa koko toiminnasta. Toiseksi tiedot tulee pystyä jalostamaan raporteiksi, johtamisen mittareiksi ja vertailutiedoksi. Johtamisessa erotetaan kaksi tasoa, strateginen ja operatiivinen. Strategisella johtamisella tarkoitetaan tässä asetettujen toiminnan kokonaistavoitteiden mukaisten prosessien resursointia ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa. Operatiivisella johtamisella tarkoitetaan prosessien

Alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri; VS-alue versio1.1 21 / 43 ja resurssien käytännön suunnittelua ja tuotannon toteutumisen seurantaa päivätasolla. Operatiiviseen johtamiseen sisältyy myös tilannejohtaminen tosiaikaisen tiedon perusteella ja yksilötason toimintatavan ja päätöksenteon ohjaus tosiaikaisen asiakastiedon perusteella. Tiedolla johtamisen käsitteeseen sisältyvät tässä tarkastelussa palveluiden tuotantoprosessien tehokkuuteen ( efficiency, tehdään asioita oikein) liittyvät indikaattorit ja palvelutuotannon ohjausta sekä palvelujärjestelmän kokonaistehokkuuteen ja laatuun ( effectiveness, tuotettu hyvinvointi ja terveys, että tehdään oikeita asioita) näkökulma. Tiedolla johtamisen prosessin osaprosesseja on avattu alla olevassa kuvassa. Kuva 10. Tiedolla johtamisen pääprosessi ja aliprosessit. Johtamisen eri tasoja ja näkökulmia varten tarvittavat seurantatiedot edellyttävät tuotantoprosessien tietojen jalostusta kukin tavallaan. Strategisessa johtamisen tasolla lähdetietoa tarkastellaan menneisyyden ja niiden perusteella tehtävien ennusteiden valossa. Operatiivisessa johtamisessa taas painottuu tiedon tosiaikainen saaminen yhdistettynä prosessien tavoiteltuun toteutumiseen. 5.4. Palvelutehtävät Palvelutehtävä on sosiaalilainsäädännön käsite, joka jakaa vastuut sektorin sisällä tietynlaisiin osiin. Terveydenhuollon lainsäädännössä ei ole samannimistä käsitettä kuin palvelutehtävä, mutta tehtäväkenttä jaetaan alan laeissa loogisesti samankaltaisella tavalla. Vastaavalla tasolla voidaan luetella terveydenhuollon vastuut. Vastuunjaosta käytetystä nimityksestä riippumatta on selvää, että vuosikymmenten kuluessa kehittynyt näkemys väestön palvelutarpeiden aiheista ei muutu radikaalisti äkkiä. Kuka vastaa palvelusta -näkökulma on merkittävä palvelujärjestelmän sisäisen työjaon pohdinnoissa. Se ei kuitenkaan ole tietojärjestelmien toteuttamisen kannalta kriittinen asia, kunhan vastuuroolin olemassaolo on tunnistettu. Palvelutehtävällä on merkitystä ainakin johtamisen työkaluissa, kustannusten jaossa ja tuotantoprosessien vastuullisten tunnistamisessa. Palvelutehtävällä on yhteys palvelusta syntyvän dokumentaation henkilörekisteriin. Henkilörekisterien erillisyyden on koettu olevan merkittävä este tiedon kulkemiselle palveluketjun sisällä. Sosiaalihuollossa eri palvelutehtävät käyttävät nyt usein eri henkilörekisteriä, mutta yhteisen henkilörekisterin mahdollistava lakimuutosvalmistelu on meneillään ministeriössä. Terveydenhuollossakin järjestämisvastuun erillisyyden on tulkittu edellyttävän erillisiä henkilörekistereitä, mutta tulkinta on jonkin verran elänyt ajan kuluessa. Useimmissa paikoissa saman lain alaisten tehtävien dokumentaatio on yhdistetty samaan henkilörekisteriin, esim. seulontatiedot ja sairauden hoidon tiedot ovat samassa henkilörekisterissä. Kuva 11. Sosiaalihuollon palvelutehtävät ja terveydenhuollon vastuut. Vasemmalla, keltaisella on eniten sosiaalihuollon sisäistä toimintaa ja oikealla, punaisella eniten terveydenhuollon sisäistä toimintaa. Keskellä olevat palvelutehtävät ja vastuut tuottavat useimmiten palveluitaan samalle henkilölle, saman tarpeen takia.

Alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri; VS-alue versio1.1 22 / 43 5.5. Palvelut SOTE sektorin palvelu voidaan nähdä suppeasti, vain asiakkaalle näkyvänä palveluna. Järjestelmää mallinnettaessa palvelu tulee nähdä laajemmin. Palvelu on tietynlaisen asiantuntemuksen yksikkö, joka näkyvän asiakaspalvelun lisäksi tekee muutakin. Sosiaalitoimi erityisesti, mutta myös terveydenhuolto, tuottavat asiakastilanteissa annettavien palveluiden lisäksi palveluita, joissa käsitellään asioita. Asiat voivat liittyä tai olla liittymättä yksilöityyn henkilöön, asiakkaaseen tai entiseen asiakkaaseen. Tietosuojan, isännänvastuiden ja maksuliikenteen kannalta on tärkeää tunnistaa sekä asioiden hoito että henkilökohtainen palvelun tuottaminen. Kuva 12. Palvelu on asiantuntijuutta, jolla vastataan asiakkaan itse esiin tuomaan tai muuten tiedossa olevaan tarpeeseen asiakaspalveluna tai hänen asioidensa hoitona, taikka jonka avulla hoidetaan tehtäviä, joihin ei liity yksilöityjä henkilöitä. Palvelu edellyttää, että tuottaja on suunnitellut ja kuvannut palvelunsa tuotantoprosessin. Tuotantoprosessiin sisältyy usein usean henkilön työkulkujen suunnittelu. Logiikka, jolla tuottaja kohdentaa tuotantoprosessin kustannukset yhteen tuotettuun asiakaspalvelun tilanteeseen on tuottajan sisäistä liiketoimintaa. Julkisella sektorilla kustannuslaskennan logiikkaa ohjataan säädösten lisäksi Kuntaliiton ohjeilla. Palveluissa kirjataan tietoa ja haetaan tietoa. Palveluilla on järjestäjä, tuottaja ja mahdollisesti alihankkija. Palvelun tyypistä voidaan päätellä, mitä tietoa palvelun pitäisi tuottaa esim. kansallisten määrittelyiden mukaan. Kuva 13. Asioita voidaan tarkastella monesta näkökulmasta. Tuotantoprosessin näkökulma, johon yleensä keskitytään, ei edistä asioiden suunnittelua asiakkaan näkökulmasta. Tuotantoprosessi on organisaation liiketoimintaa. Vain tietyt tuotantoprosessin vaiheet kohdistuvat yksilöityyn asiakkaaseen.

Alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri; VS-alue versio1.1 23 / 43 Sosiaalipalveluiden kansallinen luokitus on tehty sosiaalialan kansallisessa tietoteknologiahankkeessa (TIKESOS). Terveydenhuollossa taso, jolla palvelut listataan, vaihtelee. Tarkin taso on THL palveluluokituksessa, mitä ei kuitenkaan ole otettu laajaan käyttöön. Palveluiden luokituksissa on ristiriitaisuuksia ainakin siltä osin, että asiakaspalveluita ja muuta asiantuntijapalvelua ei ole eritelty. Liitteessä Palveluiden lista on koottu nykyiset sosiaalipalvelut ja THL palveluluokituksen palvelut. Palvelut ovat ajassa melko pysyvä ilmiö, mutta ainakin terveydenhuollon luokitusten kypsymättömyys johtanee vielä uusiin luokitusversioihin lähivuosina. Kansallisessa arkkitehtuurityössä on käytetty käsitettä palvelu edellisistä luokituksista poikkeavasti, joskaan ei selkeämmin. Samaan palvelulistaan on koottu sekä asiantuntijuuden tarjoamista, asiakaspalveluita että ammattihenkilöiden tiedon käsittelyssä tarvittavia palveluita. 5.6. Asiakastilanne Asiakastilanne on palvelun tai palveluiden saamisen/tuottamisen yksi tilanne eli asiakkaan yhdellä kertaa saamat eri palveluiden front-office tapahtumat. Kuva 14. Yhteen asiakastilanteeseen voi sisältyä useamman tahon tuottamia palveluita. Asiakastilanne käsite tarvitaan, jotta asiakkaalle voidaan varata yksi aika, vaikka palvelun tuottajia on monta. Nykyiset tietojärjestelmät varaavat aikaa ensisijaisesti palvelun tuottavista resursseista, kun tarve on pystyä varaamaan aika sekä asiakkaan kalenterista että tapahtumissa tarvittavista tuottajan resursseista. Asiakastilanne käsite tarvitaan, jotta johtamisessa ja arvioinnissa pystytään tunnistamaan toteuttamistavan vaikutus lopputulokseen. Järjestämisvastuussa oleva haluaa analysoida asiakaspolkuja mm. löytääkseen tuotantotavan, jossa yhdistyy palveluiden paras vaikuttavuus, vähäiset kustannukset ja asiakkaan hyvä palvelukokemus.

Alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri; VS-alue versio1.1 24 / 43 Samassa asiakastilanteessa toteutettaville käynneille tai muille palveluille annetaan yhteinen yksilöivä tunniste. Sen avulla pystytään vertaamaan samassa tilanteessa, esim. yhteispalvelupisteessä tai asiointipäätteellä, tuotettuja palveluita erillisesti ja kasvokkain tuotettuihin palveluihin. Yksilöinti mahdollistaa mm. kustannusten jakoon osallistuvien tuottajatahojen tunnistamisen ja asiakastilanteesta saadun palautteen jakamisen eri tuottajille. Asiakastilanteesta tulee erikseen määritellä taho, joka toimii tilanteen järjestäjänä, sekä siihen palveluita tuottavat tahot. Asiakastilanteesta tulee tunnistaa ainakin kiireellisyys (esim. hätätilanne, kiireellinen, kiireetön), tila tai ympäristö sekä asiointimuoto (esim. henkilökohtainen käynti, sähköinen asiointi). Asiakastilanne-käsite tarvitaan lisäksi ohjaamaan tiedon näyttötapa ja kirjausalusta tilanteen vaatimusten mukaiseksi. Esim. kiireellinen asiakastilanne voi olla syy vaihtaa niitä sääntöjä, joilla hoitoprosessia tai päätöksentekoa normaalisti ohjattaisiin. 5.7. Palvelujen tuottamisen osapuolet ja sidosryhmät Palvelujen tuottamisen osapuolet tällä hetkellä on kuvattu Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa. 5.8. Toiminnan näkökulmasta tiedon käsittelyyn Toiminnan kuvaus palveluina, asiakaspolkuina ja asiakastilanteina yhdistää toiminnan tarpeet tietoihin, tietojärjestelmäpalveluihin ja sovelluksiin, joilla tietojärjestelmäpalvelut kulloinkin toteutetaan. Kuva 15. Toiminnan jäsennyksellä asiakaslähtöisesti on suorat liitynnät tiedon, tietojärjestelmäpalveluiden ja tietojärjestelmätoteutuksen käsitteelliseen tasoon

Alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri; VS-alue versio1.1 25 / 43 Eri tahojen vastuu tietojärjestelmäpalveluista SOTE-päätösten jälkeen ja eri ministeriöiden arkkitehtuurilinjausten perusteella näyttää muodostuvan seuraavan kuvan mukaiseksi: Kuva16. Tietojärjestelmänäkökulman käsitteellinen taso lisättynä vastuuta ilmaisevilla väreillä. Sininen väri tarkoittaa, että komponentista vastaa kansallinen taho. Keltainen väri tarkoittaa, että komponentista vastaa alueellinen taso. Vihreä väri tarkoittaa, että komponentista vastaa palvelun tuottaja 6. Toiminnassa syntyvät ja hyödynnettävät tiedot (Tietoarkkitehtuuri) 6.1. Tietojen lähde SOTE-palveluiden toteutuksessa, arvioinnissa ja johtamisessa keskeiset tiedot syntyvät kunkin palvelun tuottajan tuotantoprosesseissa. Kuva 16. Tuotantoprosessien tietojen tarvitsijat

Alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri; VS-alue versio1.1 26 / 43 Kuva 17. Henkilön, asiakkaan ja organisaation tietojen suhde Keskeinen kysymys on, miten yhden tuotantoprosessin tiedot saadaan alueellisen hoitoketjun, alueellisen sopimisen ja päätöksenteon käyttöön. Kuva 18. Tuotantoprosessin, kunnan sekä asiakaan kokonaispalvelu-näkökulman välisiä tietovirtoja

Alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri; VS-alue versio1.1 27 / 43 6.2. Päätietoryhmät SOTE-toiminnassa liikkuvia tietoja voidaan ryhmitellä eri tarkoituksia varten. Tässä dokumentissa tarkoitus on tiedon jakamisen mahdollistava mallintaminen. Keskeistä valitussa ryhmittelyssä on tunnistaa erikseen tiedot, joiden pitäisi liikkua henkilön mukana, sekä tiedot, jotka dokumentoidaan asiakassuhteesta. Toisaalta ryhmittely korostaa eroa liiketoiminnan sisäisissä tiedoissa ja jaettavissa tiedoissa. Kuva 19.Päätietoryhmät ja niiden jakamisen pääasiallinen jakamisen kanava

Alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri; VS-alue versio1.1 28 / 43 Kuva 20. Päätietoryhmien alle sijoittuvat tiedot. 6.3. Loogiset tietovarannot 6.3.1. Terveydenhuollon toimintayksikön loogiset tietovarannot Terveydenhuollon toimintayksiköllä on sekä terveyden- ja sairaanhoitoon että muun organisaation toiminnan tietovarantoja. Kun toimintayksikkö on osa yleiskonsernia, muun toiminnan tietovarannot ovat useimmiten yhteisiä saman organisaation muiden sektoreiden tietovarantojen kanssa. On syytä korostaa, että toimintayksikön tietovarannot ovat olemassa, vaikka niiden fyysinen toteutus osittain tai kokonaan tarjotaan kansallisena palveluna. Kuva 21. Terveydenhuollon toimintayksikön tietovarannot, esimerkki VSSHP

Alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri; VS-alue versio1.1 29 / 43 6.3.2. Omahoidon ja asioinnin tiedot Omahoidon, kansalaisen ohjauksen ja ajanvarauksen viitearkkitehtuureina käytetään toisaalta ODA hanketta ja toisaalta SADE kokonaisuuteen kuuluvaa THL Asiakkaan palveluohjaus- ja ajanvaraus hanketta. 6.3.3. Johtamisen tiedot Tiedolla johtamisen arkkitehtuurin ytimessä on yhteinen lähdetietojen käsitemalli. Käsitemalliin sisällytetään ja kuvataan ne indikaattorit, jotka sote tiedolla johtamisen kannalta ovat oleellisia. Tavoitteena tulee olla kansallisesti mahdollisimman laajasti yhdenmukainen käsitemalli, joka on laajennettavissa alueellisten tarpeiden ja kansallisten toimijoiden tarpeiden mukaisesti. Käsitemalli toimii tiedolla johtamisen tietovarastojen (data warehouse) pohjana. Varsinaisten raportointi- ja muihin tiedolla johtamisen palvelujen tarpeisiin tietoja voidaan siirtää ja edelleenmuokata raportointitietokantoihin (ns. datamartit, OLAP-kuutiot, jne.). Yhteisen käsitemallin merkityksestä on näyttöä Turun kaupungissa. Käsitemalli on raportoijan ja johtajan yhteinen kieli, jonka avulla tilastot ja raportit ymmärretään taustasta riippumatta samalla tavalla. Kielen omaksuminen ja tiedon hyödyntäminen vaatii jatkuvan koulutuksen resursointia sekä raportoijilta että johtajilta. Samalla on käynyt ilmi, että lähdetietojen hyödyntäminen ja jatkojalostaminen riippuu mm. eri tuottajien liiketoiminnan luonteesta, kypsyysasteesta ja tavoitteista. Näin ollen tuottajakohtaisessa johtamistiedossa on sallittava variaatioita, vaikka samalla on alettava käyttää myös yhteisiä mittareita sekä alueen eri tuottajien tuotantoprosessien että alueiden keskinäisen vertailun mahdollistamiseksi. Joltain osin vertailu voi edellyttää eräänlaista tulkkipalvelua, jossa ilmaistaan eri organisaatioiden tuottaman aineiston eroavaisuudet. Tulkkausta edellyttävät nykytilassa myös kansallisten tietokantojen keskenään yhteen sovittamattomat tietotarpeet. Tiedolla johtamiseen tarvittava tieto syntyy palvelutuottajan tuotantoprosesseista, perustiedoista ja ohjaustiedoista, katso alla oleva kuva. Tuotantoprosessin tietoarkkitehtuurin kannalta on tärkeää muistaa, että sen tietoa tarvitaan myös muihin kuin johtamisen. Tuotantoprosessis-

Alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri; VS-alue versio1.1 30 / 43 ta julkaistavien samaa tarkoittavien ja samoin nimettyjen tietojen tulee tarkoittaa samaa käyttötarkoituksesta riippumatta. Kuva 22. Tiedolla johtamiseen liittyvät tietoryhmät ja niitä tuottavat tuotantoprosessit ja tietoa hyödyntävät johtamiseen sisältyvät osaprosessit Kuva 23. Tiedolla johtamisen prosessit yhdistettynä niissä tarvittaviin palveluihin ja tietoihin Tiedolla johtamisen kannalta välttämätön seurantatiedon jalostaminen koostuu useista palveluista, joita on kuvattu luvussa 7.3. Tiedolla johtamisessa korostuvat kysynnän hallinta, työnjaon optimointi palveluiden ja tuottajien kesken, työprosessien ohjaus sekä resurssien ja tuotannon suunnittelu ja seuranta. Tiedolla johtamisen vaatimukset tulevat osin palvelujärjestelmän kokonaisuuden seurannan palautteena. 7. Toimintaa tukevat tietojärjestelmäratkaisut (Tietojärjestelmäarkkitehtuuri) Varsinais-Suomen alueella toimii nykytilassa useita eri organisaatioita, jotka lähtökohtaisesti vastaavat kukin omasta tietojärjestelmäarkkitehtuuristaan. Alueellista tietojärjestelmäarkkitehtuuria ei ole suunniteltu eikä kehitetty yhdessä. Jatkossakin alueella tulee toimimaan lukuisia eri organisaatioita, joilla on kullakin oma tietojärjestelmäarkkitehtuurinsa. Tavoitteena on ryh-

Alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri; VS-alue versio1.1 31 / 43 tyä määrätietoisesti suunnittelemaan ja kehittämään alueen yhteistä tietojärjestelmäarkkitehtuuria. Tämä dokumentti määrittelee linjauksia alueelliselle tietojärjestelmäarkkitehtuurille. Alueellinen tietojärjestelmäarkkitehtuurin fokus on monelta osin eri kuin yksittäisen organisaation tietojärjestelmäarkkitehtuurin. Kansallisen tason VAKAVA-projektissa kuvattuja alueellisen arkkitehtuurin tavoitetilan osa-alueita on tarkennettu tässä dokumentissa seuraaviin kokonaisuuksiin: 1. Alueen (ja soveltuvin osin kansallisesti) asiointi- ja substanssipalveluiden yhtenäistäminen, jolla tuetaan strategisia tavoitteita turvallinen ja sujuva palveluketju, toimiva päivystys ja asiakasprosessien seurattavuus. Tämä tavoite ja ratkaisumalli on kuvattu kohdassa 7.1 Alueellinen kerrosarkkitehtuuri. 2. Alueellisen tiedolla johtamisen arkkitehtuurin kehittäminen tukemaan asiakasprosessien seurattavuutta sekä turvallista ja sujuvaa palveluketjua. Kuvattu kohdassa 7.3. Tiedolla johtamisen arkkitehtuuri. 3. Tietojen saatavuuden parantaminen organisaatiorajat ylittävissä palveluprosesseissa, hoitoketjuissa ja asiakaspoluissa. Tiedonjaon mahdollistava infrastruktuuri ja yhteiset palvelut on kuvattu kohdassa 7.1 Liittyy strategiseen tavoitteeseen tallennettua tietoa hyödynnetään. 4. Alueellisesti yhtenäisten sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa tukevien ydinjärjestelmien (asiakas- ja potilastietojärjestelmät) arkkitehtuurin tulevaisuus. Tämä on kuvattu kohdassa 7.4. Asiakas- ja potilastietojärjestelmien arkkitehtuuri. Liittyy strategiseen tavoitteeseen nykyiset tietojärjestelmät yhteentoimivuuden polulle. 5. Kuntalaisten sähköisen asioinnin ja omahoidon kehittäminen, jonka tavoitteena on yksi sähköisen asioinnin ratkaisu kansalaisille. Tähän liittyviä linjauksia on käsitelty kohdassa 7.2. Sähköisten omahoito- ja asiointipalveluiden arkkitehtuuri. Kuva 23. Alueellisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin kokonaisuuksien yhteys strategisiin tavoitteisiin kuvan 1 mukaisesti 3 4 5 1, 2 1, 2 1, 2 7.1. Alueellinen kerrosarkkitehtuuri Aikaisemmin tässä dokumentissa kuvattujen strategisten tavoitteiden mukaisesti alueellisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa pyritään yhtenäisiin asiointi- ja substanssipalveluihin. Arkkitehtuuria ohjaamaan on määritelty seuraavia tavoitteita: Eriyttää syntyvän tiedon tallennus tiedon esittämisestä Tukea alueellista tiedonjakoa ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta ja tuottaa tietoa yhtenäisessä rakenteessa Luoda puitteet alueellisesti yhtenäisten palvelujen toteuttamiselle ja hyödyntämiselle Seuraavissa kappaleissa arkkitehtuuria on jäsennetty sekä yhtenäisten palvelujen (kappale 7.2) että yhteentoimivien tietojärjestelmien (kappale 7.3) näkökulmasta sekä analysoitu nykytilaa suhteessa tavoitetilaan (kappale 7.4).

Alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri; VS-alue versio1.1 32 / 43 7.1.1. Alueellinen kerrosarkkitehtuuri yhtenäisten palvelujen kannalta Yhtenäisten palvelujen mahdollistamia arkkitehtuurikerroksia on visualisoitu karkealla tasolla seuraavassa kuvassa. Kuva 24. Yhtenäiset asiointi- ja substanssipalvelut Varsinais-Suomen alueella Kuvasta on hahmotettavissa kolmitasoinen arkkitehtuuri, joka koostuu käyttäjärajapinnan palveluista (kuntalaisten, ammattilaisten jne käyttöliittymät), palvelunohjauskerroksesta ja kaiken perustana olevasta tiedonhallintakerroksesta. Jäsennys perustuu osittain kerrosten erilaisiin muutostarpeisiin ja erilaiseen kehittämisen sykliin. Tiedonhallintakerroksen määrityksiä muutetaan harvoin, kun taas käyttäjärajapinnassa tapahtuu muutoksia tiheämmin, esim. uusien kanavien ja laitteiden kehittyessä. Palvelunohjauskerros uudistuu toimintaa kehitettäessä. Standardoitu ja eri asiointikanavat mahdollistava käyttäjärajapintakerros tarjoaa helppokäyttöisen käyttöliittymän palveluihin. Palvelunohjauskerros tukee toimintaa ja prosesseja monipuolisesti käyttämällä tietoa useista eri lähteistä ja tulevaisuudessa myös ennakoiden tulevia tarpeita asiakaspolulla. Tiedonhallintakerros on kaiken edellä olevan perustana.. Kerrosarkkitehtuurin keskeisiä tavoitteita on luoda puitteet yhteisten palvelujen toteuttamiselle ja hyödyntämiselle. Tämän tavoitteen kannalta erityisen tärkeä on palvelunohjauskerros, jonka avulla mahdollistetaan alueen yhteisten tietojen käsittely ja asiakaspolkuun liittyvien ja siinä syntyvien tietojen jakaminen. Palvelunohjauskerros mahdollistaa tiedonhallintakerroksen tunnistettujen yhteisten tietovarantojen hyödyntämisen koko alueella. Palvelunohjauskerros on myös se taso, jolle toteutetaan yhteisiä sote-substanssitoimintaa tukevia tietojärjestelmäpalveluita. Näiden tietojärjestelmäpalvelujen tehtävänä on tukea organisaatiorajat ylittävien asiakaspolkujen toteuttamista. Niiden avulla jaetaan hallitusti tarvittavia tietoja asiakaspolun eri vaiheissa käyttäjärajapinnan palveluille (esim. raskausajan palveluiden tapauksessa kansalaisen oma asiointi, äitiysneuvolan ammattilaisen sovellus, äitiyspoliklinikan ammattilaisen sovellus). Tiedonhallintakerrokseen sisältyvät tunnistetut ja nimetyt yhteiset tietovarannot ja niiden hallintaan ja käyttöön liittyvät tietojärjestelmäpalvelut. Tämä käsittää myös ns. legacy tietovarannot. Tiedonhallintakerroksen osaksi voidaan nähdä myös kaikki kansalliset tietovarannot. Käyttäjärajapinnassa yhteiset palvelut ovat ensisijaisesti kansalaiselle suunnattuja. Kansalaisen omahoitoon ja sähköiseen asiointiin liittyvät palvelut pyritään toteuttamaan alueelle yhteisinä ja niin, että ne muodostavat kansalaiselle yhdenmukaisen käyttökokemuksen. Yhteenveto edellä kuvattujen kerrosten tavoitteista ja tehtävistä on esitetty seuraavassa taulukossa: Taulukko 1. Yhtenäisen palveluarkkitehtuurin kerrokset ja niiden tavoitteet ja tehtävät

Alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri; VS-alue versio1.1 33 / 43 Kerros Tehtävä Tavoite Toteutus Palvelunohjauskerros Palvelujen hallinta Palvelunohjauskerros vastaa SOA-palvelujen koostamisesta ylemmän abstraktiotason palveluiksi orkestroimalla. Palvelunohjauskerroksen vastuulla on suurin osa alueellisen tiedonjaon ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden toteuttamisesta. Palvelunohjauskerroksella mahdollistetaan asiakaspolkujen toteuttaminen SOA-palvelut ovat rajapinnoiltaan avoimia ja uudelleenkäytettäviä.. Alueellinen integraatio-/ kansallinen palveluväylä Palvelunohjauskerroksen toteutus perustuu asiakaspolkukeskeisen arkkitehtuurin mukaisiin SOApalveluihin. Palvelunohjauskerros toteuttaa prosessin ohjaukseen tarvittavan logiikan sekä kokoaa ja sovittaa (esim. rajaa tiedon näkyvyyttä käyttäjän ja käyttötilanteen mukaan) tarvittavan tiedon tiedonhallintakerroksen tietovarannoista Tiedonjakamisen infrastruktuuri Esim.alueelliset (IHE XDS) tietovaranto ja hakemisto Asiakaspolkujen ohjaus Palvelunohjauskerroksen infran tukemana rakennetut SOA-palvelut. (ks. esimerkkitarkastelussa raskausajan palvelut) Sote-tukipalvelut, esim. lääkehuolto Palvelunohjauskerroksen infran tukemana rakennetut SOA-palvelut. (ks. esimerkkitarkastelussa lääkehuolto) Tiedonhallintakerros Legacy tietovarantojen hyödyntäminen tietovarannot ja rekisterit sekä niiden hallintaan ja käyttöön liittyvät tietojärjestelmäpalvelut Olemassa olevien tietovarantojen alueellisen roolin määrittäminen. Tietovarantojen avaaminen käytettäväksi palvelunohjauskerroksen SOApalvelujen kautta Käyttäjärajapinta asiakkaan tai ammattilaisen näkymä Kansalaisen sähköinen omahoito ja asiointi Käyttäjärajapinnassa tarjottavat palvelut ovat sisällöltään aina kyseistä prosessia tukevia, prosessin etenemistä ohjaavia ja ne tuotetaan yhdenmukaisilla käyttöliittymillä riippumatta palveluja tuottavasta organisaatiosta. Kansallisesti toteutettavat asiointi- ja omahoito-/terveystaltioratkaisut. (ks. asiontipalvelujen arkkitehtuuri) Alueen yhteiset ammattilaisen sovellukset Alueen yhteiseen käyttöön toteutettavat käyttäjärajapinnan kautta käytettävät sovellukset, jotka toteutetaan suoraan hyödyntämän palvelunhallintakerroksen palveluja. Esim. alueen yhteinen äitiyshuollon näkymä äitiysneuvoloille. 7.1.2. Alueellinen kokonaisarkkitehtuuri yhteentoimivien tietojärjestelmien kannalta Yhtenäisiä palveluja tukevia arkkitehtuurikerroksia Varsinais-Suomen alueella on tarkennettu edelleen jäsentämällä tietojärjestelmäarkkitehtuuria toimintalähtöisesti kokonaisarkkitehtuurin näkökulmasta. Tällöin saadaan kuvassa 4 kuvattu loogisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuuri ja sen kerrokset: - sidosryhmät ja roolit

Alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri; VS-alue versio1.1 34 / 43 - toiminta-arkkitehtuuri, joka sisältää palvelut ja prosessit - tietojärjestelmäarkkitehtuuri, joka sisältää tietojärjestelmäpalvelut ja tietojärjestelmät sekä yhteiskäyttöiset tiedot Teknologia-arkkitehtuuria ei tässä yhteydessä ole tarpeen kuvata. Kuva 25. Alueellinen kerrosarkkitehtuuri; looginen järjestelmäjäsennys Tietojärjestelmäjäsennyksen tavoitteena on kuvata tietojärjestelmäpalvelukokonaisuuksia, joita tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan tukemisessa tietoteknologialla. Itse tietojärjestelmiin ei tässä oteta vielä kantaa. Jäsennyksessä sidosryhmät voivat olla joko organisaation ulkopuolisia (esim. kansalaiset) tahoja tai sisäisiä (työntekijät) toimijoita, jotka osallistuvat organisaation toimintaan ja prosesseihin. Sidosryhmillä voi olla erilaiset tarpeet palveluille, joten näkymät palveluihin on syytä toteuttaa käyttötarkoituksenmukaisesti, esim. kansalaisen näkymä/ ammattilaisen näkymä. Toiminta-arkkitehtuurinäkökulmassa useat eri toimijat tuottavat joko omia tai yhteisiä palvelukokonaisuuksia asiakaspolkuun. Tavoitteiden mukaiset alueellisesti yhtenäiset palvelut koostuvat organisaatiokohtaisista palveluista, jotka on sovitettu yhteentoimiviksi asiakaspolun näkökulmasta. Tähän kerrokseen kohdistuu jatkossa alueella yhteisen suunnittelun ja sopimisen välttämättömyys. Toiminta-arkkitehtuurikerrosta tukevia tietojärjestelmäpalveluja ja tietojärjestelmiä kohtaan kohdistuu odotuksia tiedon jakamisen ja yhteiskäytön näkökulmasta. Tietojärjestelmäpalvelut voivat olla joko organisaation sisäisiä, alueellisia tai kansallisia. Kansallisia palveluja toteutetaan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sektorille, että kaikille sektoreille yhteisesti. Yhteistyötä myös EU:n alueella on jo olemassa. Tiedon standardoinnin vaatimus on yksi edellytys, jotta tavoite yhteentoimivuudesta voi toteutua. Edellisessä kappaleessa kuvatun 3-kerrosarkkitehtuurin palvelunohjaus- ja tiedonhallintakerros vastaavat loogisessa jäsennyksessä olevia palveluntuottajakohtaisia, alueellisesti yhteisiä tai kansallisia tietojärjestelmäpalveluja ja tietojärjestelmiä ja niiden tietovarantoja.

Alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri; VS-alue versio1.1 35 / 43 7.1.3. Nykytilan arviointia Lähtötilanteessa alueella ei ole yhteistä ja yhtenäistä kerrosarkkitehtuuria. Kunkin organisaation omat asiakas- ja potilastietojärjestelmät ovat suurelta osin siilomaisia yhtä palveluprosessia tai kokonaisuutta tukevia ratkaisuita käsittäen kaikkien kerroksien palveluita ja sisältäen vain ko. prosessin tarvitsemat tiedot. Tietojärjestelmät eivät pääsääntöisesti pysty tarjoamaan palveluita yhteiseen käyttöön. Alueella on kuitenkin jo olemassa joitakin kerrosarkkitehtuurin komponentteja, kuten yhteinen integraatioalustaratkaisu ja liityntäpiste Kanta-palveluihin. Kuvassa 4 on esitetty nykytilan ja tavoitetilan välinen ero. Kuva 26. Nykytila verrattuna kerrosarkkitehtuurin tavoitetilaan 7.1.4. Alueellisen kerrosarkkitehtuuri suhde eri kohdearkkitehtuureihin Alueellinen kerrosarkkitehtuuri on valittu Varsinais-Suomen alueella yhteiseksi arkkitehtuurin tarkastelutavaksi. Sellaisenaan se ei kuitenkaan vastaa kaikkiin tietojärjestelmäarkkitehtuurille esitettyihin vaatimuksiin. Arkkitehtuuria tulee tarkastella myös muista näkökulmista. Erityisesti tässä dokumentissa on nostettu esiin jäljempänä tarkasteltavat tiedonjaon infrastruktuuri, asiakas- ja potilastietojärjestelmien arkkitehtuuri sekä kansalaisen omahoito- ja asiointipalveluiden arkkitehtuuri. Alueellinen kerrosarkkitehtuuri vaatii toteutuakseen laajaa alueellista yhteistyötä ja merkittäviä yhteisiä kehittämispanoksia. Toimivan palvelunohjauskerroksen operointi ja kehittäminen vaatii sovittua yhteistä hallintamallia ja todennäköisesti operatiivisessa vastuussa olevan integraattoritahon. Alueen toimijoilta edellytetään sitoutumista yhteiseen kehittämisen ja integrointityötä omien ratkaisujensa liittämiseksi osaksi kerrosarkkitehtuuria. Varsinais-Suomen alueella keskeiset tiedonjaon infrastruktuurin ja yhteisten palvelujen linjaukset on koostettu oheiseen taulukkoon. Kooste perustuu kansallisen yhteistyön tuloksena tuotettuihin arkkitehtuurilinjauksiin sekä tiedonjaon infrastruktuuriin, joka on kuvattu VAKAVA-

Alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri; VS-alue versio1.1 36 / 43 päädokumentin liitteessä. Linjauksiin on lyhyesti kuvattu Varsinais-Suomen alueen nykytila ja alueellisesti sovittu tavoitetila. Tavoitetilan yhteyteen on lyhyesti hahmoteltu toteutustapaa, jos sellainen on tiedossa. Kaikkien linjausten osalta yhteistä alueellista tavoitetilaa ei tässä vaiheessa vielä ole. Taulukko 2. Hahmotelma Varsinais-Suomen ja laajemman yhteistoiminta alueen yhteisten palveluiden kokonaisuudesta Taso Linjaus Nykytila Tavoitetila/-ratkaisu Yhteistoimintaalueen yhteiset palvelut Yksi KanTa-liityntäpiste Kolme liittyntäpisteratkaisua: - Medbit - Turun kaupunki Yhtenäinen KANTAliityntäratkaisu - VSHP Yhtenäinen Kansallinen palveluväylä -liityntäratkaisu Ei olemassa Tässä vaiheessa ei valmiutta sitoutua mihinkään tarkempaan tavoiteratkaisuun. Linjauksessa huomioitava erityisesti kuntien muiden toimialojen liittyminen kansalliseen palveluväylään. Huomoitava myös, että KAN- TA-palvelut käytettävissä jatkossa Kansallisen Palveluväylän liitynnän kautta. Tietohakemisto (registry) ja tietovaranto (repository) (XDS) Aluetietojärjestelmä Altti (registry) Alueelliset tietohakemisto ja tietovaranto tullaan toteuttamaan. Tässä vaiheessa ei ole kykyä tarkemman ratkaisumallin valintaa. Arvioitava onko ratkaisu toteutettavissa nykyratkaisua kehittämällä vai tarvitaanko kokonaan uusia ratkaisuja. Arkistoitavien asiakirjojen muodostaminen ja purkaminen Operatiivisissa järjestelmissä, installaatiokohtainen Alueellinen asiakirjan muodostaminen, tavoitteena SOTEalueen yhteinen. Varsi- nais- Suomenalueen yhteiset palvelut Integraatioalusta, alueelliset integraatiotarpeet Organisaatiokohtaisia ratkaisuja, Medbitin hallinnoima Ensemble Alueellisen kerrosarkkitehtuurin palvelunohjauskerroksen vaatimassa laajuudessa alueellinen ratkaisu (integraatioalusta, palveluväylä/esb). Kansallisen palveluväylän hyödyntäminen osana ratkaisua arvioidaan. Ei sulje pois organisaatiokohtaisten ratkaisujen olemassaoloa, mutta ne on toteutettava yhteensopivina alueellisen ratkaisun kanssa. Käyttövaltuuksien hallinta Järjestelmäkohtainen. Kansallisen palveluarkkitehtuurin mukainen sähköinen tunnistaminen ja siihen liittyvät käyt-

Alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri; VS-alue versio1.1 37 / 43 tövaltuuksien hallinnan mahdollisuudet arvoidaan. Kertakirjautuminen AD Yksi alueellinen ratkaisu Kontekstinhallinta Altti Yksi alueellinen ratkaisu Lokitietojen hallinta ja automatisoitu seuranta Järjestelmäkohtainen Toteutetaan samalla tasolla (sote-alue?) kuin rekisterinpitäjyys. Tietoliikenneinfra SOTE-laajuinen alueverkko Tavoitetila tarkentuu osana Turun seudullista tietoliikenneohjelmaa 7.2. Sähköisten omahoito - ja asiointipalveluiden arkkitehtuuri Asionti- ja omahoitopalvelujen korkean tason arkkitehtuurissa keskeisiä henkilökohtaisten terveystietojen varastointiin ja siirtoon käytettäviä komponentteja ovat (ks. myös alla oleva kuva): Sähköinen asiointiympäristö ja kytketty terveystaltio. Palveluntarjoajakohtainen tai alueellinen arkkitehtuurin komponentti. Sähköinen asiointiympäristö hakee kansalaiselle näytettäviä tietoja potilas- ja asiakastietojärjestelmistä rajapinnan kautta sekä voi tallettaa joitakin tietoja potilastietojärjestelmiin (esim. käyttäjä voi päivittää asiointiympäristössä yhteystietonsa). Sähköiseen asiointiympäristön liittyy tyypillisesti kytketty terveystaltio, eli potilas- ja asiakastietojärjestelmäriippuvainen terveystaltio. Avoin terveystaltio. Organisaatioriippumaton terveystaltio, joka on asiakkaan käytössä koska tahansa, hoitosuhteesta riippumatta. Avoin terveystaltio kytkeytyy potilastietojärjestelmiin ja muihin palveluihin asiakkaan valinnan mukaan. Arkkitehtuuriselvityksessä suositellaan, että alueellisesti tai muunlaisella yhteistyömallilla kehitetään lyhyellä tähtäimellä sähköisiä asiointialustoja ja kytkettyjä terveystaltioita. Pitkän aikavälin tavoitteena selvitys esittää kansallisen avoimen terveystaltion toteuttamista kiinteässä yhteydessä Kanta-palveluihin sisältyvän tiedonhallintapalvelun kanssa. Tällöin alueellisten kytkettyjen terveystaltioratkaisujen merkitys oleellisesti vähenisi, kun kansallisessa taltiossa ja Kanta-tiedonhallintapalvelussa voitaisiin tallentaa myös hoitosuhteen aikana tapahtuvan asioinnin yhteydessä syntyneitä tietoja rekisterinpitäjäkohtaisesti. Korkean tason arkkitehtuuri on mallinnettu alla olevaan kuvaan. Kuva 27. Kansallisen sähköisten omahoidon ja asiointipalveluiden arkkitehtuuriselvityksen mukaiset komponentit ja rajapinnat

Alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri; VS-alue versio1.1 38 / 43 Varsinais-Suomen alueella on tarkennettu edellä kuvattuja arkkitehtuuriselvityksen linjauksia seuraavasti: Alueellista kytkettyä terveystaltiota ei toteuteta. Sen sijaan tukeudutaan yksinomaan avoimiin terveystaltioihin. Mikäli kansallisesti ei valita julkisen vallan ohjaukseen jotakin tiettyä yksittäistä terveystaltioratkaisua (joka liittyisi Kantapalveluihin sisältyvään tiedonhallintapalveluun), pyritään Varsinais-Suomenalueella tukemaan kaikkia merkittäviä avoimia terveystaltioratkaisuja. Asiakkaita ohjataan aktiivisesti näiden avointen terveystaltioratkaisujen käyttäjiksi siten, että sekä itsehoitoon ja ennaltaehkäisyyn että ohjattuun omahoitoon liittyvät tavoitteet täyttyvät. alueellista sähköistä asiointiympäristöä asiointipalveluineen ei toteuteta. Sen sijaan hyödynnetään täysimääräisesti kansallisesti (esim. SADe sote) ja erilaisissa yhteistyöverkostoissa (esim. Hyvis) kehitettyjä ratkaisuja. Varsinais-Suomen alueelliset arkkitehtuurilinjaukset on esitetty alla olevassa kuvassa. Kuva 28. Varsinais-Suomen alueen sähköisten omahoidon ja asiointipalveluiden arkkitehtuurilinjausten tarkennukset suhteessa kansalliseen selvitykseen