Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja hallitusohjelman kärkihankkeet lapsija perhepalveluiden näkökulmasta

Samankaltaiset tiedostot
Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

3/9/2016. Sote-uudistuksen tavoitteet. Missä menee sosiaali- ja terveydenhuolto nyt ja tulavisuudessa?

Sote-uudistus. Tilannekatsaus

Kuntien hyvinvointijohtaminen ja Sote-uudistus

Sote-uudistus ja vammaispalvelut. Anu Muuri, sosiaalihuollon johtava asiantuntija, VTT

Taina Mäntyranta, lääkintöneuvos, STM

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Maakuntauudistuksen tilannekatsaus. Joensuu Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen

5/6/2016. Sote-uudistus. Sote-uudistuksen tavoitteet. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja kehittäminen soteuudistuksessa

Hyvinvointi ja terveys strategisena tavoitteena

Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma Pysyvää muutosta - mihin suuntaan?

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sote ja yleislääkärit

Sote-tuloksellisuusmittarointia

Valtakunnallisen sote-uudistuksen vaihe ja eteneminen

Esityksen pääkohdat. Sote-uudistus missä nyt mennään?

Sote-uudistus. Kuntien ja sote-tehtävien uudistuva rajapinta. Alivaltiosihteeri, OTT Tuomas Pöysti ( lukien)

Sote-uudistuksen nykytilanne

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Ajankohtaista soteuudistuksesta. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5.

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Sote -uudistuksen tilannekatsaus

Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne

Oma Häme kuntakierros Forssa

Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote-mallin tilanne tänään

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE - rahoitus ja vaikuttavuus

Tulevaisuuden kunta ja maakuntalain vaalija osallistumispykälien katsaus. Inga Nyholm ja Katja Palonen Demokratiaverkosto

HE 15/2017 Sote- ja maakuntauudistus

Mitä potilasasiamiehen tulisi tietää SOTEuudistuksesta?

Sote - uudistuksen tilannekatsaus 1/2016

Pälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM

Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Lape uuteen vaiheeseen: Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia! Maria Kaisa Aula, Lape ohjausryhmän puheenjohtaja 26.1.

Sote edistyy kansallisella tasolla Lapin Sotea rakentamassa Lapin keskussairaala Ounasrinteentie 22, Rovaniemi

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - projektisuunnitelma

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma - Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi. Jyväskylä, Paviljonki

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Maakuntamallin käytännön toteutukset

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Maakuntauudistus ja hyvinvointi. Kunta-alan hyvinvointiseminaari Antti Kuopila Erityisasiantuntija

LAPE -HENGESSÄ VUOTEEN 2025

Maakuntauudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Hallituksen seminaari Henkilöstöjohtaja Pekka Poikolainen

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Sote: riittävätkö rahat ja kenelle?

Ajankohtaista soteuudistuksesta

Maakunnat ja palvelut

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen järjestäminen ja tuottaminen lapsilähtöisesti muuttuvassa toimintaympäristössä

Soteuudistuksen lainsäädäntö ja toimeenpano. Muutosjohtaja Sinikka Salo, STM Etelä-Karjala

Sote- ja maakuntauudistus. Marraskuu 2017

Sote-uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekatsaus

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

LAPE-startti YHDESSÄ! -ohjelma

Perhekeskusfoorumi Hankepäällikkö Pia Suvivuo

Sote-uudistuksen lainsäädäntö ja toimeenpano. Muutosjohtaja Sinikka Salo, STM

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE

Sote- ja maakuntauudistus

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa

LAPSI- JA PERHEPALVELUJEN MUUTOSOHJELMA LAPE. LAPE Oma Häme, projektisuunnittelija Liisa Jormalainen

Soteuudistuksen lainsäädäntö ja toimeenpano. Muutosjohtaja Sinikka Salo, STM Etelä-Karjala

Digitalisaation haasteet kunnassa

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Soteuudistuksen. kulmakivet ja eteneminen. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Sote -johdolle

TILANNEKATSAUS 1. SOTE-UUDISTUS 2. KESKI-SUOMEN SOTE Marja Heikkilä Integraatiotyöryhmä

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

LAPE evästykset lapsistrategialle

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä Harri Jokiranta Projektinjohtaja

Sote- ja maakuntauudistus

Oma Häme kuntakierros Henkilöstötilaisuudet

StV Asia: K 14/2017 vp Hallituksen vuosikertomus 2016

Askeleet sote-muutokseen

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia maakuntia ja kuntia

Rahoitus uudessa toimintamallissa

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE lyhyesti

Sote-uudistuksen lainsäädäntö ja toimeenpano. Muutosjohtaja Sinikka Salo, STM

Maakuntahallinto Pohjois-Savon kuntapäivät

Ajankohtaista sosiaalija terveydenhuollon uudistuksesta. Anu Muuri Johtava asiantuntija Järjestelmät osasto THL

Sote- ja maakuntauudistuksen tilanne

Hyvinvointi ja terveys sekä

Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut. Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

LAPE ei lopu vaan muuttaa muotoaan

Soteuudistuksen lainsäädäntö ja toimeenpano. Muutosjohtaja Sinikka Salo, STM Pohjois-Savo

HE 15/2017 Sote- ja maakuntauudistus

Arja Hastrup, THL Marjaana Pelkonen, STM Marjatta Kekkonen, THL Ulla Lindqvist, LSKL Taina Karvonen, Vantaankosken srk

Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen

Transkriptio:

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja hallitusohjelman kärkihankkeet lapsija perhepalveluiden näkökulmasta Oulu 18.2.2016 Pälvi Kaukonen Erityisasiantuntija STM palvi.kaukonen@stm.fi

Sote-uudistus - toiminnallinen muutos Ihminen ja vaikuttavuus keskiössä Asiakaskeskeisyys ja integraatio asiakkailla mahdollisuus saada oikeita, tarpeisiin vaikuttavia palveluita oikea-aikaisesti asiakkaan saama palvelu on sujuva kokonaisuus palvelussa yhdistetään asiakkaan tarpeiden mukaisesti joustavasti erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluiden keinoja, toimenpiteitä ja osaamisia. palvelu- ja hoitoketjuja johdetaan kokonaisuutena ja asiakastieto siirtyy sujuvasti toimijoiden välillä. palveluketjut ovat useisiin eri tuottajiin perustuvassa kokonaisuudessa organisaatiorajat ylittäviä. 23.2.2016 2

Eteneminen sote-uudistuksessa ja itsehallintoalueiden perustamisessa Raide 1: sote-järjestämisuudistus sote-järjestämistehtävä ja rahoitus irrotetan kuntapohjasta HE-luonnoksen linjausten tavoite huhtikuu, HE-luonnos lausunnoille Raide 2: sote - valinnanvapaus- ja monikanavarahoitusuudistus selvityshenkilöryhmä (pj. prof. Brommels) aloittanut työnsä selvityshenkilöiden esiselvitys vaihtoehtoineen maaliskuussa, raportti ehdotuksineen toukokuussa HE-luonnoksen linjausvaiheessa hallituksella jo kuva valinnanvapautta ja monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskevista ehdotuksista koordinaatio 23.2.2016 3

Kevään 2016 pääasia - lainvalmistelu Keskeisimmät säädökset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki maakuntalaki (perussäädös itsehallintoalueista) maakuntien valtionosuuslaki (valtionrahoitus maakunnille uusi kuntien peruspalveluiden valtionosuuslaki tuloverolain ja muun verolainsäädännön muutokset valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain, vaalilain ja vaalirahoituslain sekä hallintolain, julkisuuslain, kielilain, tietohallintolain yms. hallinto-oikeudellisen ja informaatiooikeudellisen yleislainsäädännön muutokset viranhaltijoita sekä virka- ja työehtosopimusjärjestelmää sekä eläkejärjestelmää henkilöstösiirtojen johdosta koskevat muutokset Luettelo voi vielä osin elää mutta päälait järjestämislaki, voimaanpanolaki, maakuntalaki, valtionosuuslait sekä tuloverolaki 23.2.2016 4

Sote-järjestämislaki Järjestämistehtävä: järjestämisvastuu siirretään kunnilta itsehallintoalueille (maakunnille) Voimavarojen kohdentamisen velvoitteet Järjestämistehtävän määrittely Integraatio ja julkisen sote-tuotannon perusteet laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalayksiköiden palveluverkko, sosiaalialan osaamiskeskusten ja vaativimpien sosiaalipäivystysten integraatio siihen velvoitteet tukeutua järjestämisessä niihin, ervaalueiden tehtäviä vastaavat uudet, vahvemmat yhteistyövelvoitteet järjestämissopimus erva-alueen maakuntien kesken integraation toteuttamisesta tietointegraation perusteet (rekisterinpitäjä) jne. 23.2.2016 5

Sote-järjestämislaki jatkoa Sote-ohjausmalli ja kehittämisrakenteet valtioneuvoston järjestämispäätös ja asetuksella säädettävät, pysyvämmät asiat (pysyväisluonteset työnjaot) Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttava ja tehokas ohjaus - raportti kommentoitavana Ota kantaa.fi Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen monituottajamallin toteutus Sote-järjestämiskyvyn arviointimenettely osana valtioneuvoston järjestämispäätöksen valmistelua heikko sote-järjestämiskyky käynnistää aina itsehallintoalueen itsenäisyyden edellytyksiä koskevan arviointimenettelyn 23.2.2016 6

Yhteinen ICT Uusi sote-rakenne Valtioneuvosto Sote-järjestämispäätös: valtakunnallinen työnjako, aluerajat ylittävien tehtävien työnjako, tuotannon järjestämisen linjaukset, palvelulupaus, laajakantoiset investoinnit, muut palvelujen saatavuuden edellyttämät toimet Muut yhteiset tukipalvelut Yhteishankinnat Asiantuntija-arviot itsehallintoalueiden oman tuotannon laadusta, vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta suhteessa muihin tuotantotapoihin Toimitilapalvelut Henkilöstö- ja taloushallintopalvelut ICT -palvelut Tutkimuksen koordinaatiopalvelut Mahdolliset laite- ja infrastruktuuripalvelut Itsehallintoalueet Sosiaali- ja terveydenhuolto Pelastustoimi Maakuntien liittojen tehtävät ELY-keskusten alueiden ja niiden elinkeinkeinoelämän kehittämistehtävät Mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto Itsehallintoalueet (maakunnat maakuntajaon pohjalta) 18 kpl, joista 15 järjestää sotepalvelut itse ja 3 aluetta yhdessä toisen itsehallintoalueen kanssa 5 yliopistosairaalaa ja 7 muuta laajan päivystyksen yksikköä Kunnat (hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen) Kunnat Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 23.2.2016 7

Tehokkuutta tukevat ratkaisut 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon monipuolisuutta laajennetaan Itsehallintoalue tuottaa tarvittavat palvelut itse tai yhdessä muiden itsehallintoalueiden kanssa, lisäksi se voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita Julkisten ja julkisesti rahoitettujen yksityisten sote-palveluiden laatu- ja kustannustietojen tulee olla julkisia avoimen vertailun mahdollistamiseksi Yksityinen sektori ja avoin vertailu julkisen tuotannon kirittäjänä 23.2.2016 8

Tehokkuutta tukevat ratkaisut 2 Maakuntien omistama yhteishankintayksikkö kilpailutus tukee hankinnoissa lisäksi osallistuu itsehallintoalueiden oman tuotannon tehokkuuden ja talouden arviointiin harkittaessa omaa tuotantoa suhteessa palveluiden hankkimiseen muilta; laajempi arviointi esim. THL:n tehtäväksi Maakunnille yhteiset, näiden omistamat tukipalvelut toimitilapalvelut; mahdollisesti laiteinfrastruktuuripalvelut talous- ja henkilöstöhallinto; ICT-palvelut, tavoitteena täydellinen tietointegraatio 23.2.2016 9

Asiakkaan valinnanvapauden laajentaminen Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö: käyttäjälle mahdollisuus valita itse palveluiden julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin tuottaja valinnanvapaus pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin erityistason palveluissa Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskeva ja valinnanvapautta laajentava lainsäädäntö saadaan voimaan 1.1.2019. vahvistetaan perustason palveluita ja turvataan nopea hoitoon pääsy yksilön valinnanmahdollisuuksia tuetaan palveluiden yhtenäisillä laatukriteereillä ja valintaa tukevalla julkisella tiedolla 23.2.2016 10

Toimintaverkon uudistaminen Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköiden määräksi linjataan 12 (sairaala ja siihen liittyvä vaativan sosiaalipäivystyksen yksikkö) Muiden alueiden keskussairaalat jatkavat ympärivuorokautisen suppeamman päivystyksen yksiköinä, joita 12 laajan päivystyksen yksikköä ja ensihoitojärjestelmä tukevat Maan eri osissa on näin etäisyydet ja muut alueelliset erityispiirteet huomioiden saatavilla ympärivuorokautisen päivystyksen palveluita ja muita erikoistason palveluita PÄIVYSTYS- JA KESKITTÄMISMUUTOKSET JO ENNEN SOTEA 23.2.2016 11

Rahoituksen peruslinjaus Hallitus on linjannut rahoituksen jatkovalmistelua seuraavasti: Kunnilla ei voi olla merkittävää vastuuta sote-palvelujen rahoituksesta. Pääasiallinen rahoitusvastuu olisi ristiriidassa kunnallisen itsehallinnon kanssa. Tulevien itsehallintoalueiden rahoitus valmistellaan ensisijassa valtion rahoitusvastuun pohjalta. Vaihtoehtoisena mallina selvitetään myös mallia, jossa osa rahoituksesta perustuisi itsehallintoalueiden omaan verotusoikeuteen. Tarkempi rahoitusmalli valmistellaan huhtikuussa 2016 lausunnolle lähetettävään esitysluonnokseen Kokonaisveroaste ei saa nousta 23.2.2016 12

Uudistuksen toimeenpanossa eteneminen Projektiryhmän viesti: muutos tehdään alueilla! alueuudistus.fi Alueiden oma-aloitteinen muutos ei kuitenkaan esteitä uudistukselle Alueilla sovitaan vetäjästä Sote Akatemia ja muutostuki käyntiin 2017 Valtioneuvoston muutoshallinto 2017 23.2.2016 13

Parlamentaarinen seurantaryhmä Sote- ja aluehallintouudistuksen valmisteluorganisaatio 25.1.2016 Reformiministerityöryhmä Virkamiesohjausryhmä Järjestämisen edellytyksen ja aluejakoryhmä Ohjaus, rahoitus ja kehittäminen Rahoitus ja resurssiohjausryhmä Veroryhmä Projektiryhmä pj. Tuomas Pöysti Omaisuus -järjestelyt Järjestämisja voimaanpanoryhmä Digitalisaatio, ICT ja tietohallinto Henkilöstö Itsehallintoalueryhmä Vaikuttavuus ja kustannustieto Valtionosuusryhmä Asiantuntijaryhmä Palvelutuotantoryhmä Valinnanvapausja rahoitusselvitysryhmä Eläkeryhmä I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus KUVAUS: Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretään kuntaa TAVOITE: Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja kustannusten hallinta paranee. suurempien itsehallintoalueiden vastuulle. Järjestäjällä on vastuu siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa sujuvana palvelukokonaisuutena. Uudistus tukee erillisenä päätöksenä tehtävää aluehallinnon uudistusta. 10/15 12/15 4/16 10/16 7/17 17-18 1/19 Päätös alueiden määrästä ja rahoituksen perusratkaisusta Linjaukset ICT:n ohjauksesta, rakennusinvestointien koordinaatio sta ja vaalien periaatteista HE eduskuntaan Järjestämis -lakipaketti lausuntokierrokselle Sotejärjestämis -laki Vaalit ja muutoshallinto Järjestämis -vastuu sotealueille PÄÄTOIMENPITEET: 1. Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan järjestämisen rakenteet 2. Siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen 3. Lisätään valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja 4. Varmistetaan ICT:n, digitalisaation ja hyvien käytäntöjen koordinaatio sote-uudistuksen yhteydessä. 23.2.2016

Hallituksen kärkihanke Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma 17.2.2016 Pälvi Kaukonen Erityisasiantuntija STM palvi.kaukonen@stm.fi Hallitusohjelma: Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä. Yhteiskunnassamme vallitsee luottamus.

Hallituksen tavoite: Suomi kestävän kasvun uralle Turvallinen Suomi Uudistuva Suomi Kestävän talouden Suomi Suomi osana Eurooppaa Visio: Suomi 2015 yhdessä rakennettu Tilannekuva Etunimi Sukunimi 2/23/2016 17

Hallitusohjelma: Kertapanostuksella toiminta uudelle tasolle Viiteen osa-alueeseen 1 mrd euroa Hyvinvoinnin ja terveyden kärkihankkeet 130 milj. euroa Etunimi Sukunimi 2/23/2016 18

STM:n kärkihankkeet Enemmän terveyttä ja hyvinvointia Palvelut asiakaslähtöisiksi Osatyökykyisille tie työelämään Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Toteutetaan lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma 130 Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa milj. euroa Etunimi Sukunimi 2/23/2016 19

Kärkihanke Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma Tähtää hallituskauden tavoitteeseen Lasten ja perheiden hyvinvoinnin ja omien voimavarojen vahvistuminen Sekä kymmenen vuoden tavoitteeseen Lapset, nuoret ja perheet voivat paremmin, kokevat pärjäävänsä erilaisissa elämäntilanteissa ja kokevat voivansa vaikuttaa, tehdä valintoja ja ottaa vastuuta. 40 miljoonaa euroa vuosille 2016-2018 Etunimi Sukunimi 2/23/2016 20

Miksi tarvitaan enemmän ennaltaehkäisyä ja varhaista tukea? Taustaa muutosohjelmalle Etunimi Sukunimi 2/23/2016 21

Joka kymmenes sote-asiakas tarvitsee paljon ja monenlaisia palveluja 10% asiakkaista 80 90% sote-resursseista Joka kymmenes tarvitsee apua usein ja monenlaisiin ongelmiin. Tarvitaan räätälöityä palvelujen suunnittelua, jotta he saavat tarvitsemansa avun ja hoidon. Etunimi Sukunimi 2/23/2016 22

Lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset (alle 25-vuotiaat, 2013) Suun terveydenhuolto 225 milj. Vammaispalvelut n. 50 milj.euroa miljardia euroa Noin3 vuosittain Muut lasten ja perheiden sosiaalipalvelut 468 miljoonaa Erikoissairaanhoito 1 046 milj. Perusterveydenhuolto 651 milj. Lastensuojelun laitos- ja perhehoito 734 milj. Etunimi Sukunimi 2/23/2016 23

Kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleet, huostassa olleet ja kiireellisesti sijoitetut lapset ja nuoret vuosina 1991 2014 Etunimi Sukunimi 2/23/2016 24

Nykyisin palveluissa johtamisen ja kohtaamisen haasteita Palvelut ovat hajautuneet monelle sektorille ja moneen toimipisteeseen. Palvelut järjestetty pääosin hallintokunta- ja organisaatiolähtöisesti. Asiakastiedot ovat hajautuneet lukuisiin asiakirjoihin ja rekistereihin. Matti Rimpelä, Markku Rimpelä, Lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Etunimi Sukunimi 2/23/2016 25

Varhainen tuki perheille kannattaa Lapsen huostaanoton kustannukset 18 000 72 000 vuodessa Jokainen estetty huostaanotto säästää keskimäärin 60 000 vuosi Laitoshuollon välttäminen säästää keskimäärin 90 000 vuosi Rahalla saa kaksi työntekijää perhetyöhön Rahalla saa Intensiivistä perhetyötä yli seitsemäksi vuodeksi Perhe voisi käydä perheneuvolassa yli 400 kertaa Kotipalvelua voitaisiin järjestään lähes 3 000 tuntia. Tämän hyppäyksen tekeminen on lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman päätavoite. Lähde: THL:n Vaikuttavuus ja kustannukset -sivusto Etunimi Sukunimi 2/23/2016 26

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tavoitteet Etunimi Sukunimi 2/23/2016 27

Muutosta ohjaavat periaatteet Lapsen oikeudet ja lapsen etu Voimavarojen vahvistaminen Lapsi- ja perhelähtöisyys Perheiden monimuotoisuus Etunimi Sukunimi 2/23/2016 28

LAPE-muutosohjelman odotetut tulokset 2019 /1 Kunnat, maakunnat ja valtion viranomaiset ovat saaneet välineet tietoon ja lapsen oikeuksiin perustuvaan päätöksentekoon ja toimintakulttuurin edistämiseen. Maakunnassa ja sen alueella sijaitsevissa kunnissa kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut on sovitettu yhteen lapsi- ja perhelähtöiseksi palvelujen kokonaisuudeksi Muutostyö on käynnistynyt kunnissa ja maakunnissa. Oikea-aikainen palveluiden saatavuus on parantunut, kun tuen painopiste on siirtynyt korjaavista palveluista kaikille yhteisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon. Painopisteen siirtämisellä on saatu aikaan kustannussäästöjä. Etunimi Sukunimi 2/23/2016 29

LAPE-muutosohjelman odotetut tulokset 2019 /2 Kansallinen ohjaus, lainsäädäntö ja johtaminen on uudistettu tukemaan lapsi-, nuori- ja perhelähtöistä muutosta eri ministeriöiden yhteistyönä. Lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevien ammattihenkilöiden osaamista ja työvälineitä on uudistettu muutosta tukeviksi. Maakunta ja kuntatasolla on toimivat rakenteet ja sopimuskäytännöt järjestöjen ja seurakuntien kanssa tehtävälle yhteistyölle ja näiden lapsille, nuorille ja perheille tuottamat tukimuodot ovat osa palvelukokonaisuutta. On pystytty vastaamaan kustannusvaikuttavasti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointitarpeisiin niukkenevien julkisten määrärahojen puitteissa. Etunimi Sukunimi 2/23/2016 30

LAPE-muutosohjelman odotetut tulokset 2025 Muutosohjelman odotetut tulokset lasten hyvinvoinnissa vuonna 2025 Lasten, nuorten ja perheiden yhdenvertaisuus on lisääntynyt, eriarvoisuus vähentynyt sekä erilaisuus ja monimuotoisuus on opittu ottamaan huomioon. Lasten, nuorten ja perheiden omat voimavarat, elämänhallinta ja autetuksi tulemisen tunne sekä osallisuuden ja kohdatuksi tulemisen kokemukset ovat vahvistuneet. Etunimi Sukunimi 2/23/2016 31

Kehittämistyö perustuu kumppanuuteen ja verkostojohtamiseen Kokonaisuus luodaan tulevaisuuden kunnan ja maakunnan (itsehallintoalueen) toimintaympäristöön. Digitaalisuus on otettava huomioon kehitystyössä. Kärkihankkeen tärkeänä lähtökohtana on kumppanuus valtion, kuntien, seurakuntien, järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien kesken. Monialaiset palvelut edellyttävät verkostojohtamista, palveluekosysteemistä ajattelua sekä palvelumuotoilun osaamista. Etunimi Sukunimi 2/23/2016 32

Muutosohjelma 33 23.2.2016 Etunimi Sukunimi

Miten teemme muutosta? 1 Lapsen oikeuksia ja tietoon perustumista vahvistava toimintakulttuuri Johdetaan lapsi- ja perhepolitiikkaa sekä palveluja hallintorajat ylittäen Otetaan käyttöön päätösten lapsivaikutusten arviointi Luodaan välineet lapsilähtöiseen budjetointiin Luodaan välineet lasten hyvinvoinnin seurantaan Uudistetaan ammattilaisten koulutus muutosta tukevaksi Luodaan näyttöön perustuvien tuen ja hoidon menetelmien työkalupakit ammattilaisille Etunimi Sukunimi 2/23/2016 34

Miten teemme muutosta? 2 Lapsi- ja perhelähtöiset palvelut Matalan kynnyksen palvelujen verkostoiminen Perhekeskustoimintamalli Varhaiskasvatus ja koulu lasten hyvinvoinnin tukena Lastensuojelun ja muiden erityistason palveluiden uudistaminen asiakkaiden tarpeiden mukaisesti Lastensuojelu Erikoissairaanhoito Vaativien palveluiden kokonaisuus (osaamis- ja tukikeskukset) Vanhemmuuden tukea vahvistetaan Erotilanteen palveluilla vahvistetaan sovinnollisuutta Viedään käytäntöön perheystävällisten työpaikkojen toimintamalleja Etunimi Sukunimi 2/23/2016 35

Matalan kynnyksen palvelut Äitiysneuvola Lastenneuvola Sosiaalipalvelut Varhaiskasvatus Järjestöt, seurakunnat Vertaistuki, kohtaamispaikka Moniammatilliset varhaiset tuen ja hoidon palvelut Tehokkaat, näyttöön perustuvat menetelmät perustason käytössä 36 23.2.2016 Matalan kynnyksen palvelut myös nuorille Etunimi Sukunimi

Lastensuojelun ja muiden erityistason palveluiden uudistaminen asiakkaiden tarpeiden mukaisesti Sote-uudistus Asiakaslähtöiset integroidut palvelut Perustason vahvistaminen ja palvelujen painopisteen siirtäminen ennaltaehkäiseviin sekä varhaisen tuen ja hoidon palveluihin Erityistason palvelujen vieminen saumattomasti peruspalvelujen yhteyteen, jalkautuvien konsultaatiopalvelujen lisääminen ja digitaaliset konsultaatio- ja yhteistyömuodot Lastensuojelun kehittäminen Muut erityistason palvelut 37 23.2.2016 Etunimi Sukunimi

Vaativien palveluiden kokonaisuus Osaamis- ja tukikeskukset Vaativaa erityisosaamista edellyttävien palvelujen laatu ja asiakaslähtöinen, alueellisesti kattava saatavuus varmistetaan kokoamalla vaativimmat palvelut alueellisiin osaamis- ja tukikeskuksiin. Asiakastyö Konsultaatiotoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta Huomioidaan sote-alueet ja valtakunnallinen työnjako Lastensuojelun vaativat erityispalvelut Lasten, nuorten ja perheiden vaativat mielenterveysja päihdepalvelut Vaativaa monialaista hoitoa ja tukea tarvitsevien pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten, nuorten ja perheiden palvelut Vaativaa erityisosaamista edellyttävät maahanmuuttaja- ja turvapaikanhakijalasten, nuorten ja perheiden palvelut Rikosseuraamusten piiriin joutuneiden tai rikos- ja syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä palvelut Vaativaa erityisosaamista edellyttäviin väkivaltatilanteisiin liittyvät lasten, nuorten ja perheiden palvelut Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrinen asiantuntemus Varhaiskasvatuksen ja koulun osalta vaativan erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten palvelut 38 23.2.2016 Etunimi Sukunimi

Aikataulu Hankesuunnitelma, tammimaaliskuu 2016 Valtioneuvosto hyväksyy hankesuunnitelman, kevät 2016 Maakunnalliset tilannearviot ja aluekierros, kevät 2016 Maakunnalliset muutosohjelmat 2017-2018 Valtioneuvoston linjaus lapsi- ja perhepalveluiden uudesta mallista ja sen johtamisesta hankekauden lopulla 2018/2019 Etunimi Sukunimi 2/23/2016 39

www.stm.fi/lape Etunimi Sukunimi 2/23/2016 40