PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Päiväys/Datum 18.12.2007 Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten Dnro/Dnr LSU 2007 Y 534 (113) PL 262, 65101 VAASA Koulukatu 19 PB 262, 65101 VASA Skolhusgatan 19 Puh./Tfn. 020 490 109 Faksi/Fax 020 490 5251 Kirjaamo.lsu@ymparisto.fi ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee lihanautojen kasvatustoimintaa ja broilerien kasvatustoiminnan laajennusta Alahärmän kunnan Härmän kylässä. Asunmaan Broileri Oy/Kalevi Asunmaa Korpitie 128 62300 Härmä LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Tilan nykyisessä lihanautakasvattamossa on tilat 200 lihanaudalle, joista 20 on alle 6 kk:n ikäistä. Lihanautojen kasvatustoimintaa ei laajenneta. Tilalla on nykyisin myös kolme broilerikasvattamoa, joissa on tilat yhtensä 60 000 broilerille. Broilerien kasvatustoimintaa laajennetaan rakentamalla uusi 60 000 broilerin kasvattamo nykyisten broilerikasvattamoiden viereen. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä 120 000 broileria. Nautakasvattamo ja nykyiset broilerikasvattamot sijaitsevat tilalla Piirtola RN:o 11:68 ja rakennettava broilerikasvattamo tiloilla Piirtola RN:o 11:68 ja Perttu RN:o 11:25 Alahärmän kunnan Härmän kylässä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 10 000 broilerille ja vähintään 80 lihanaudalle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 50 000 broilerille ja vähintään 200 lihanaudalle. Hakemuksen mukaan broilerikasvattamot muodostavat IPPC laitoksen, koska IPPCdirektiivin mukaisia eläinsuojia ovat siipikarjojen kasvatuslaitokset, joissa on enemmän kuin 40 000 siipikarjapaikkaa.
ASIAN VIREILLETULO 2 Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 3.8.2007. Lupahakemusta on täydennetty 13.9.2007 ja 24.9.2007. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on aikaisemmin 6.9.2001 käsitelty ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa 60 000 broilerille, 120 lihanaudalle ja 80 alle 8 kk:n ikäiselle lihanaudalle. Toiminta sijaitsee haja asutusalueella maa ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema tai yleiskaavaa. Etelä Pohjanmaan maakuntakaavassa alue sijaitsee matkailun vetovoima alueella. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Alahärmän kunnan Härmän kylässä noin 2 kilometrin etäisyydellä Alahärmän keskustasta kaakkoon. Lähimmät kaksi naapurien asuinrakennusta sijaitsevat lihanautakasvattamosta noin 170 metrin ja noin 225 metrin etäisyydellä. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 290 metrin etäisyydellä. Lähimmät kaksi naapurien asuinrakennusta sijaitsevat nykyisistä broilerikasvattamoista noin 340 metrin ja noin 400 metrin etäisyydellä. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 500 metrin etäisyydellä. Lähimmät kolme naapurin asuinrakennusta sijaitsevat rakennettavasta broilerikasvattamosta noin 450 metrin, noin 510 metrin ja noin 520 metrin etäisyydellä. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 600 metrin etäisyydellä. Nautakasvattamo ja broilerikasvattamot eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Kirkonkylän pohjavesialue, sijaitsee noin 2 km:n etäisyydellä kasvattamoista. Käyttövesi kasvattamoiden toimintaan otetaan kunnan vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilan nykyisessä lihanautakasvattamossa on tilat 200 lihanaudalle, joista 20 on alle 6 kk:n ikäistä. Lihanautojen kasvatustoimintaa ei laajenneta. Nautakasvattamo toimii 6 viikon kierrolla ja lihanaudat myydään eteenpäin 16 kk:n ikäisinä. Noin 170 metrin etäisyydellä nautakasvattamosta etelään sijaitsee kolme broilerikasvattamoa, joissa on tilat yhteensä 60 000 broilerille. Kasvattamossa I on tilat 9 000 broilerille, kasvattamossa II 21 000 broilerille ja kasvattamossa III 30 000 broilerille. Broilerien kasvatustoimintaa laajennetaan rakentamalla uusi 60 000 broilerin kasvattamo nykyisten broilerikasvattamoiden viereen. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä 120 000 broileria. Broilereita kasvatetaan noin 6 7 kasvatuserää vuodessa. Laajennuksen jälkeen tuotettava lihamäärä broilerien osalta tulee olemaan noin 1 112 000 kg vuodessa. Broilerikasvattamossa I poistoilmahormit sijaitsevat seinällä ja kasvattamoissa II ja III katolla. Uuteen broilerikasvattamoon poistoilmahormit tulevat katolle. Lannan, lietteen ja jätevesien käsittely Nautakasvattamon lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Nautakasvattamon yhteydessä on noin 746 m 3 :n katettu (peltikate) lietesäiliö. Lietesäiliö täytetään alakautta erillisen kaivon kautta, joka on katettu betonikannella. Toinen noin 1 000 m 3 :n lietesäiliö sijaitsee broilerikas
3 vattamojen yhteydessä tilalla Piirtola RN:o 11:68. Lietesäiliö on katettu peltikatteella ja se täytetään alakautta. Lisäksi tilalla on käytössä noin 600 m 3 :n avoin etälietesäiliö, joka sijaitsee tilalla Pesola RN:o 14:149 Alahärmän kunnan Härmän kylässä. Lietekuilutilavuutta nautakasvattamossa on noin 507 m 3 ja lietekuilut toimivat valutuksella. Yhteensä tilalla on lietetilavuutta lietekuilujen kanssa noin 2 853 m 3. Nautakasvattamossa ei ole WC tiloja. Nykyisissä ja rakennettavassa broilerikasvattamossa on kuivikepohja alaa yhteensä noin 5 780 m 2. Kuivikkeena käytetään turvetta ja kuivikekerroksen paksuus on noin 10 cm. Kuivikepohjat tyhjennetään noin 6 7 kertaa vuodessa noin 500 m 2 :n kompostointilaatalle, joka sijaitsee tilalla Perttu RN:o 11:25 lähellä nykyisiä broilerikasvattamoja. Uusi noin 600 m 2 :n kompostointilaatta rakennetaan tilalle Piirtola RN:o 11:68 noin 2 km:n etäisyydelle broilerikasvattamoista. Broilerikasvattamoiden pesu tapahtuu höyrypesuna. Kasvattamosta I pesuvedet johdetaan noin 20 m 3 :n katettuun umpisäiliöön. Kasvattamoista II ja III pesuvedet johdetaan noin 93 m 3 :n katettuun umpisäiliöön. Kasvattamossa III on WC tilat, josta jätevedet johdetaan noin 93 m 3 :n umpisäiliöön. Uuden broilerikasvattamon yhteyteen rakennetaan noin 45 m 3 :n umpisäiliö pesuvesille ja sosiaalitilojen jätevesille. Tilalla on käytettävissä peltoa lannan levitykseen yhteensä 348,73 ha, josta omaa peltoa noin 58,23 ha, vuokrapeltoa noin 33,24 ha ja sopimuspeltoa noin 257,26 ha. Hakemuksen mukaan lannan levityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueella. Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säiliörehua pyöröpaaleihin noin 660 tonnia vuodessa. Tilalla otetaan vastaan perunarehua Lapuan Peruna Oy:ltä noin 700 tonnia vuodessa ja sitä käytetään lihanautojen ruokintaan. Perunarehua tuodaan tilalle kerran vuodessa syksyllä. Perunarehua varastoidaan noin 1 000 m 2 :n varastoon, jossa on asfalttipohja ja noin metrin korkuiset betoniset reunat 3 sivulla. Varastoitava perunarehu pidetään peitettynä aumamuovilla. Muut varastot Talouskeskuksen yhteydessä on maanpäällinen noin 5 000 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu lapon estolaitteella ja ylitäytönestimellä. Polttoainesäiliö ei sijaitse tiiviin alustan päällä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet toimitetaan Findest Protein Oy:lle Kaustiselle. Yhdyskuntajätteet toimitetaan Alahärmän jäteasemalle. Kuolleiden broilerien tilapäistä varastointia varten tilalla on raatokontti ja pakastimet. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että rehuauto, eläinten kuljetusauto tai kuivikerekka käy tilalla 1 2 kertaa viikossa. Lisäksi traktoriliikennettä aiheutuu lannanlevitysaikana.
4 ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Alahärmän kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 1.10. 30.10.2007 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Alahärmän kunnan teknisellä osastolla. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Härmät lehdessä sekä lähetetty tieto eläinsuojien lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnon Alahärmän kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta sekä ympäristökeskuksen YVA yhteysviranomaiselta. Alahärmän kunnanhallitus toteaa lausunnossaan mm, että vireillä oleva kirkonseudun asemakaavan laajennuksen muutosalueen itäraja sijaitsee kasvattamosta noin 250 metrin etäisyydellä länteen Kunnarinluoman länsipuolella ja ns. Asemanseudun asemakaava alueen laajennuksen eteläraja yli 700 metrin etäisyydellä kasvattamosta pohjoiseen. Vuonna 2005 on julkaistu VTT:n, MTT:n ja Ilmatieteen laitoksen yhteistutkimuksesta raportti Hajuhaittojen vähentäminen maatalouden suurissa eläintuotantoyksiköissä. Tutkimuksen mukaan hajuhaitta lisääntyy normaaliolosuhteissa vain noin 25 m broilerituotannon laajentuessa 60 000 120 000 broileriin ollen laajennetulla tuotantomäärällä normaalioloissa noin 80 85 metrin säteen alueella. Kunnanhallitus toteaa, että sillä ei ole huomautettavaa toiminnan laajentumisesta, mikäli se toteutetaan lupahakemuksessa esitetyllä tavalla. Perusteluna lausunnolleen kunnanhallitus esittää, että em. tutkimuksen perusteella broilerituotannon laajentaminen ei aiheuta merkittävää hajuhaitan lisääntymistä siten, että siitä olisi haittaa yleiselle tai yksityiselle edulle tai että se vaikeuttaisi nykyisen ja vireillä olevan asemakaavoituksen toteuttamista lähialueilla. Suunniteltu kompostointilaatan paikka on etäinen, peltolohkojen lähellä eikä siten aiheuta haittaa ympäristölle. Ympäristökeskuksen YVA yhteysviranomainen on antanut 11.12.2007 päätöksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta. Päätöksen mukaan Asunmaan Broileri Oy:n broilerien kasvatustoiminnan laajennushankkeeseen ei tule soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä 15.11.2007 annettu mahdollisuus antaa vastine annetun lausunnon johdosta. Hakija ei ole antanut vastinetta määräpäivään mennessä. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 13.9.2007, jossa käytiin läpi mm. nautakasvattamon, nykyisten ja uuden broilerikasvattamon sekä lietesäiliöiden ja nykyisen kompostointialustan sijaintia ja sijaintipaikan ympäristöä. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin.
5 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Asunmaan Broileri Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan lihanautojen kasvatustoiminnalle sekä broilerien kasvatustoiminnalle ja sen laajentamiselle Alahärmän kunnan Härmän kylään tiloille Piirtola RN:o 11:68 ja Perttu RN:o 11:25 tähän päätökseen liitettyjen asemapiirrosten osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. (YsL 6, 41, 42, YsA 10, 19 ) LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Lihanautakasvattamossa voidaan pitää enintään 200 lihanautaa, joista 20 on alle 6 kk:n ikäistä. Broilerikasvattamoissa voidaan pitää kasvatuserää kohden enintään yhteensä 120 000 broileria. 2. Lannan, lietteen ja jätevesien varastointi Lihanautakasvattamossa muodostuvat lietteet ja pesuvedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, pesuvesien ja sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään noin 2 830 m 3.Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen tilavuus. Nykyiset noin 746 m 3 :n ja noin 1 000 m 3 :n lietesäiliöt tulee pitää katettuna peltikatteella ja lietesäiliöt tulee täyttää alakautta. Noin 600 m 3 :n etälietesäiliö tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katemateriaalin pysyvyys lietesäiliössä tulee tarvittaessa varmistaa tuulisuojauksella. Broilerikasvattamoiden kuivikemateriaalina tulee käyttää pääasiassa turvetta. Broilerikasvattamoissa muodostuva lanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevilla kompostointialustoilla siten, että lantaa ei joudu ympäristöön. Broilerikasvattamoiden pesu ja desinfiointivedet sekä broilerikasvattamoiden sosiaalitilojen WC ja muut jätevedet tulee varastoida vesitiiviissä umpisäiliöissä. Rakennettavan broilerikasvattamon pohja tulee rakentaa maa ja metsätalousministeriön rakentamisohjeiden mukaisesti vesitiiviistä materiaalista esim. betonista tai asfalttibetonista. Lannan kompostointialustojen pohjapinta alaa tulee olla yhteensä vähintään 1 080 m 2. Tilalle tulee rakentaa suunnitelmien mukaisesti uusi vähintään 580 m 2 :n kompostointialusta. Rakennettavan kompostointialustan pohja tulee tehdä vesitiiviistä materiaalista esim. betonista tai asfalttibetonista. Uusi kompostointialusta tulee olla valmiina ennen uuden broilerikasvattamon käyttöönottoa. Kompostointialustojen yhdellä reunalla tulee olla vähintään metrin korkuinen reuna. Kompostointialustoilla varastoitavan kuivikelannan kuiva ainepitoisuus tulee olla vähintään 40 %. Valumavedet tulee pitää alustalla ja niiden valuminen ympäristöön tulee estää imeyttämällä ne turpeeseen. Uusi kompostointialusta tulee muotoilla siten, että sen pohja kallistaa laatan keskipisteeseen lantavesien valumisen estämiseksi ympäristöön. Broilerikasvattamoiden pesu ja desinfiointivesien sekä broilerikasvattamoiden sosiaalitilojen WC ja muiden jätevesien varastotilavuutta tulee olla yhteensä vähintään 94 m 3 käytettäessä broilerikasvattamoiden pesussa höyrypesua. Rakennettavan broilerikasvattamon yhteyteen tuleva uusi noin 45 m 3 :n umpisäiliö tulee olla käyttövalmiina ennen broilerikasvattamon käyttöönottoa. Umpisäiliöt tulee olla katettuja kiinteällä katteella, esim. peltikatteella tai betonikannella.
6 Lannan, lietteen ja jätevesien säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Perunarehun varastointi Toiminnanharjoittaja voi ottaa vastaan perunarehua (02 03 01) enintään 700 tonnia vuodessa käytettäväksi lihanautojen ruokinnassa. Perunarehu tulee varastoida tilalla olevassa noin 1 000 m 2 :n varastossa siten, että varastosta ei pääse valumavesiä ympäristöön sekä siten, että varastoinnista ei aiheudu hajuhaittaa. Varastoitava perunarehu tulee pitää peitettynä esim. aumamuovilla sadevesien pääsyn estämiseksi varastoon. Kyseinen noin 1 000 m 2 :n varastotila tulee varustaa vähintään 30 cm:n korkuisella ajoluiskalla. Ajoluiska tulee tehdä vesitiiviistä materiaalista esim. betonista tai asfalttibetonista 31.10.2008 mennessä. Alustalle kertyvä vesi tulee imeyttää turpeeseen tai johtaa lietesäiliöön. Mikäli tilalla syntyy pilaantunutta perunarehua tai käyttämättä jäänyttä perunarehua, tulee se toimittaa laitokselle, jolla on ympäristölupa kyseisen jätteen käsittelyyn. 4. Lannan, lietteen ja jätevesien levitys Lannan ja lietteen kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lantaa ja lietettä joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei niistä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee valumaan lantaa tai lietettä, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lanta ja liete tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lantaa ja lietettä voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tilalla tulee olla käytettävissä peltoalaa lannan ja lietteen levitykseen vähintään 269,7 hehtaaria. Lannan ja lietteen levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lannan ja lietteen levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannan ja lietteen levitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa ja lietettä voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa tai lietettä ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan tai lietteen käyttö toistuvasti kevättulvien alla jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. 15.4. välisenä aikana. Lanta ja liete tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei niiden sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Lannan ja lietteen käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan ja lietteen pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lannalla ja lietteellä käsittelemätön vyöhyke. Eläinsuojien pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lannan ja lietteen kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Lanta ja liete tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa, levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Eläinsuojien pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle.
Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lannan ja lietteen vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa (931/2000). 5. Hajuhaittojen vähentäminen Rakennettavan broilerikasvattamon poistoilmahormit tulee sijoittaa kasvattamon katolle. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien, liete ja umpisäiliöiden sekä kompostointialustojen ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 6. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden lihanautojen lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila. Mikäli kuolleita lihanautoja varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee erillinen varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. Kuolleiden broilerien lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila. 7. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muovijätteet ja hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee sijoittaa suoja altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Toimenpiteet tulee tehdä 31.8.2009 mennessä. Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo ja pelastusviranomaisille. 7
8. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito 8 Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä eläinsuojissa pidettävien eläinten määrä, toiminnassa muodostuva lannan ja lietteen määrä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lannan levitysaloista, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannan vastaanottosopimuksista sekä tiedot eläinsuojien toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Levitettävästä lannasta ja lietteestä on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojien toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. Lannan, lietteen ja jätevesien säilytystiloja ja niiden katteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 9. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden broilerikasvattamon, kompostointialustan ja umpisäiliön käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Toiminnanharjoittajalla tulee olla ympäristövahinkovakuutus. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään.
9 Eläinsuojat sijoittuvat maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojien eläinmäärä ja eläinsuojien sijainti naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lannan, lietteen, pesu ja sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan lannan, lietteen ja pesuvesien varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Uuden umpisäiliön ja kompostointialustan rakentaminen valmiiksi ennen uuden eläinsuojan käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Määräys nykyisten lietesäiliöiden pitämisestä katettuna peltikatteella sekä täyttämisestä alakautta on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. Etälietesäiliö tulee kattaa kelluvalla katteella hajupäästöjen vähentämiseksi. Myös umpisäiliöt tulee pitää katettuna/kattaa kiinteällä katteella esim. peltikatteella tai betonikannella hajupäästöjen vähentämiseksi sekä sadeveden pääsyn estämiseksi säiliöihin. Lannan, lietteen ja jätevesien säilytystilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. (määräys 2) Tilalla voidaan ottaa vastaan Lapuan Peruna Oy:n tehtaalla syntyvää perunarehujätettä (02 03 01) määräyksessä todettu enimmäismäärä lihanautojen ruokintaa varten. Rehun tuottamista koskee rehulainsäädäntö, jota valvoo Evira. Rehun käytölle on mahdollisesti tulossa valvontaa, joten rehun vastaanottajan on tarpeen seurata lainsäädännön kehittymistä. Määräys perunarehun varastoinnista on annettu vesi ja hajupäästöjen estämiseksi. Varastoitavan perunarehun peittäminen esim. aumamuovilla on tarpeen sadevesien pääsyn estämiseksi varastoon sekä valumavesien muodostumisen estämiseksi. Ajoluiskan rakentamisella perunarehun varastointitilaan varmistetaan toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Ensisijaisesti tilalle tuotava perunarehu tulee pyrkiä käyttämään lihanautojen ruokinnassa. Mikäli pilaantunutta tai käyttämättä jäänyttä perunarehua syntyy, tulee se toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa käsitellä kyseistä jätettä. (määräys 3) Lannan ja lietteen kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Lanta ja liete tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lannan ja lietteen levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari neljää lihanautaa kohden, vähintään yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kk:n ikäistä lihanautaa kohden ja vähintään yksi peltohehtaari 540 broileria kohden. Lannan ja lietteen levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa
10 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Lanta, liete, eläinsuojien pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lantaa, lietettä, eläinsuojan pesuvesiä ja sosiaalitilojen jätevesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille (30 m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys lietteen sekä eläinsuojien pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittämiskiellosta pohjavesialueilla sekä määräys kuivalannan levittämisestä muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Kuivalantaa voidaan levittää muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle. (määräys 4) Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla. Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lantaan ja lietteeseen joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan ja lietteen sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileinä sekä eläinsuojien, lantavarastojen ja umpisäiliöiden ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 5) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (määräys 6) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän sekä pintatai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän sekä pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen varattu imeytysturve tai vastaava materiaali on tarpeen mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunto
tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. (määräys 7) 11 Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Lannan, lietteen ja jätevesien säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. (määräys 8) Käyttöönottotarkastus on tarpeen valvonnallisista syistä. (määräys 9) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 10) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi Suomen ympäristökeskukselle 28.2.2018 mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, broilerikasvattamoiden lattiapinta alat, käytössä olevien lietesäiliöiden ja umpisäiliöiden tilavuudet, kompostointialustojen pinta alat sekä käytettävissä oleva peltopinta ala lannan levitykseen. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt viranomainen päättää luvan raukeamisesta. Raukeava päätös Tämän päätöksen saatua lainvoiman raukeaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen 6.9.2001 antama ympäristölupapäätös. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET 12 Ympäristönsuojelulaki 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 6, 8 11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus 3, 3a, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 3 130 euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisten eläinsuojien ympäristöluvan perusmaksu on 3 130 euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Alahärmän kunnanhallitus Alahärmän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Vaasassa ja Alahärmän kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä sanomalehdessä Härmät. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto oikeudelle, mutta toimittaa pää
töksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä. 13 Ympäristölupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Maarit Vuorela LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirrokset Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.