... YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2005 Y 742 (131) ASIA

Transkriptio

1 L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, VASA Puh telefax YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2005 Y 742 (131) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee porsastuotantoja siitossikalatoimintaa Jouppilan kylässä Ilmajoella. Martti Lahti perustettavan yhtiön lukuun Röysköläntie Ilmajoki KIINTEISTÖN HALTIJA Sikasuora Oy, c/o Martti Lahti Kurikantie Ilmajoki LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan uudelle 774 emakon porsastuotantosikalalle, jossa on tilat myös 500 siitossialle ja 6 karjulle. Sikala tulee sijaitsemaan Hakamaan tilalla 2:395 Ilmajoen kunnan Jouppilankylässä osoitteessa Röysköläntie 222. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 60 täysikasvuiselle emakolle. Hakemuksen mukainen eläinsuoja on IPPC laitos, koska IPPCdirektiivin mukaisia eläinsuojia ovat sikojen kasvatuslaitokset, joissa on vähintään 750 emakkoa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 250 täysikasvuiselle emakolle.

2 ASIAN VIREILLETULO 2 Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen Hakemusta on täydennetty TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle ei ole aikaisemmin myönnetty ympäristö tai muita lupia tms. Toiminta sijaitsee hajaasutusalueella maa ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sikala sijaitsee Ilmajoen kunnan Jouppilan kylässä 2,7 km:n etäisyydellä Ilmajoen kunnan keskustasta koilliseen. Lähin naapuri sijaitsee 620m:n etäisyydellä ja kantatie 67:ään etäisyys on 230 m. Liikenne tontille tapahtuu Röysköläntietä pitkin. Sikalarakennusten sijaintipaikka ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Luhtalanmäki, jossa omistajana on Röyskölän vesiosuuskunta ja joka sijaitsee noin 800 m:n etäisyydellä. Käyttövesi otetaan sikalaan Ilmajoen kunnan vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla harjoitetaan sikataloutta porsastuotantosikalassa, joka käsittää tilat 774 emakolle porsaineen, 500 siitossialle sekä 6 karjulle. Vieroitettujen porsaiden kokonaismääräksi on arvioitu n kpl vuodessa. Tavoitteena on saavuttaa tuotannossa sellainen taso, että pahnueita syntyy emakkoa kohti 2,4 kappaletta vuosittain. Hanke on suunniteltu toteutettavaksi kahdessa vaiheessa (50% + 50%) vuosina , joten I vaiheessa sikalaan tulisi eläinpaikkoja 387 emakolle, 250 siitossialle ja 3 karjulle. Vieroitettujen porsaiden määräksi I vaiheessa arvioidaan noin 9250 kpl vuodessa. Tulevan sikalarakennuksen poistohormit sijoitetaan rakennuksen keskilinjalle rakennuksen korkeimpaan kohtaan. Poistohormien tehoksi arvioidaan 8000 m 3 /tunti/kappale. Poistoilman maksimimäärä on noin m 3 /tunti, jolloin poistohormeja tulisi noin 40 kappaletta eli 20 kappaletta rakennusta kohden. I vaiheessa poistoilmamäärät ovat noin puolet edellämainituista määristä. Lannan varastointi ja käsittely Sikalarakennuksen lannankäsittely tulee tapahtumaan lietelannalla. Tilalle rakennetaan kaksi lietesäiliötä. Yhteensä tilalle on suunniteltu hakemuksen mukaan lietetilavuutta lietekuilujen kanssa 7216 m 3. Lietesäiliöiden täyttö tapahtuu alatäyttönä pumppaamalla. Lietekuilut toimivat imulannanpoistolla. Jokaisen osaston kuilujen viemäröinti on yhdistetty kokoojalinjaan, joka johtaa lietesäiliöön. Sikalarakennusten pesuvedet ja sosiaalitilojen WC ja muut jätevedet johdetaan lietesäiliöön ja niiden määräksi on arvioitu 500 m 3 vuodessa. Jätevesien on arvioitu kertyvän sikalasta tulevista WC vesistä, kotitalousvesistä ja pesuvesistä. Arvioinnin pohjana on käytetty vastaavan kokoisten sikaloiden ympäristöluvissa arvioituja jätevesimääriä. Lietesäiliöiden katteena käytetään turvetta tai muuta vastaavaa kevytkatetta, mutta pumppusäiliö katetaan kiinteällä katteella. Lietteen varastointitilaa rakennetaan I vaiheessa noin 3600 m 3. Tilalla on käytettävissä sopimuspeltoa lannanlevitykseen 1 vaihetta varten (50 %) yhteensä 172,64 ha. Hakemuksen mukaan lannan levityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueella. Lietteen ja lannan levityksestä 70 % tapahtuu keväällä viikkojen aikana ja 30 % syksyllä viikkojen aikana.

3 Muut varastot 3 Sikalan yhteyteen on tarkoitus hankkia kotimaista polttoainetta käyttävä lämmitysjärjestelmä ja sen edellyttämät polttoainevarastot (hake, turve tai pelletti tai vastaava). YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 5 t/vuosi) toimitetaan raatokeräyksen kautta Findest Protein Oy:lle Kaustiselle. Tilalle tullaan hankkimaan 4,5 m 3 :n kylmäkontti kuolleiden eläinten tilapäistä varastointia varten. Kontti sijoitetaan noin sadan metrin päähän tuotantorakennuksesta tulotien varteen. Muu jäte (loisteputket, paristot, pakkauspahvit ja pakkausmuovit) toimitetaan kunnalliseen jätehuoltoon. Toiminnasta aiheutuva liikenne Sikalan liikenne tapahtuu Röysköläntieltä kantatie 67:lle. Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että eläinvälitys ja rehuauto liikennöivät kerran viikossa, teurasauto kuukausittain, työntekijät päivittäin ja lisäksi tulee satunnaista huoltoajoa. Lietteen ajon tekee urakoitsija 20 m 3 :n vaunulla noin 356 kertaa vuodessa lannan ajoviikkoina silloin, kun koko eläinmäärä on tuotannossa. Arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Hakemuksen mukaan sikalassa syntyvien kaasujen poisto hallitaan automaattiohjatulla ilmastoinnilla ja ilmastoinnin ohjauksessa huomioidaan kunkin eläinryhmän erityistarpeet. Ilmastointi hankitaan laitetoimittajan toimesta tarkkuussäädettynä. Sisäilmaa jäähdytetään tarkasti säädetyllä ilmastoinnilla, joka mukautetaan kunkin eläinryhmän tuotantovaihetta vastaavaksi. Vesisuihkuilla toteutettava lisäjäähdytys harkitaan lopullisen ilmanvaihtolaitteen valinnan yhteydessä. Suihkun käyttö viilentää ilmaa, sitoo pölypartikkeleita ja vähentää hajua. Lisäjäähdytyksestä on saatu myönteisiä kokemuksia sekä tuotannon että olosuhteiden kannalta. Mikäli vesisuihkujärjestelmä toteutetaan, se mukautetaan tuotantovaiheen perusteella, koska joutilailla ja imettävillä emakoilla sisäilman kostutusta ei voi toteuttaa samoilla perusteilla. Lietteen käsittelyn johdosta mahdolliset hajuhaitat rajoittuvat levitysviikkoihin. Lietteen käsittely perustuu imulannanpoistoon, säiliön alatäyttöön sekä lietesäiliön kattamiseen turve tai muulla vastaavalla kevytkatteella. Levitettävän lietteen typpipitoisuutta kontrolloidaan ruokinnan optimoinnilla ja lanta levitetään kasvien ravinteeksi kunkin pellon viljavuustilanne, ympäristöehdot ja kasvin ravinnetarve huomioiden. Tavoitteena on tasapainoinen rehu, jossa on oikea määrä valkuaista suhteessa energiaan ja komponenttianalyysin avulla haetaan optimaalista aminohappokoostumusta. Näin päästään tilanteeseen, missä lannan N pitoisuus on mahdollisimman pieni, mutta eläinten hyvinvoinnista ei tingitä. Lannan ph:ta voidaan alentaa käyttämällä rehustuksessa happolisäystä, joka parantaa myös valkuaisen sulavuutta. Lietekuiluihin ei ole tarkoitus asentaa lämmönvaihdintekniikkaa tai muuta jäähdytysjärjestelmää, koska nykytekniikalla toteutettu lannanpoisto ja olosuhdehallinta pitävät hajun kurissa sekä sikalan sisällä että ulkona. Tilalla tiedossa olevien tutkimusten ja käyttäjäkokemusten perusteella on saatu tietoon, että ilmastaminen vapauttaa typpeä ilmakehään % lannan kokonaistyppimäärästä ja lisäksi se kuluttaa kohtuullisen paljon energiaa. Tämän vuoksi on päädytty siihen, että hajun vähentämiseen ja lietteen tasalaatuisuuden parantamiseen pyritään käyttämään kvartsijauhetta tai vastaavaa markkinoilla olevaa ja hyväksi todettua ainetta.

4 ASIAN KÄSITTELY 4 Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Ilmajoen kunnantoimiston sekä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Ilmajoen ympäristötoimen toimipaikassa sekä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikassa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Ilmajoki lehdessä ja lisäksi on tiedotettu asian vireilläolosta naapurikiinteistöjen omistajille ja haltijoille. Lausunnot Ilmajoen ympäristölautakunta puoltaa lausunnossaan luvan myöntämistä porsastuotantosikalalle, mikäli toiminnalle asetettavilla lupamääräyksillä pystytään riittävästi estämään naapureille aiheutuvia haittoja. Lisäksi ympäristölupalautakunta toteaa, että eläinsuojan sijoituspaikka asutukseen nähden on sellainen, ettei siitä etukäteen arvioiden todennäköisesti aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista haittaa tai terveyshaittaa naapureille. Ympäristölautakunnan tiedossa ei ole luonnonsuojelullisesti arvokkaita tai merkittäviä kohteita rakennettavan sikalan läheisyydessä. Myöskään ympäristön pilaantumisen vaaraa ei hankkeesta voida arvioida aiheutuvan, mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Hakija on esittänyt riittävät lannan ja pesuvesien varastointitilat 12 kk:n varastointitarpeisiin sekä riittävän peltopinta alan lannan levitykseen hakemuksen mukaisen 1 vaiheen toteuttamiseksi. Eläinsuojan yhteydessä sijaitsevilta lietesäiliöiltä tulee edellyttää niiden kattamista vähintään kelluvalla katteella hajuhaittojen vähentämiseksi. Lupamääräyksissä tulee huomioida lietteen kuormaus, lastaus ja kuljetustoiminnan toteuttaminen siten, että naapureille aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman vähäinen. Kokonaisuudessaan eläinsuojan alue tulee pitää mahdollisimman siistinä. Ilmajoen kunnanhallitus toteaa antavansa lausuntonsa Ilmajoen kunnan ympäristölautakunnan esityksen mukaisena. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä annettu mahdollisuus antaa vastine annettujen lausuntojen johdosta. Hakija on todennut, ettei vastineenantotarvetta ole. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti , jossa käytiin läpi mm. sikalarakennusten sijaintia, sijaintipaikan ympäristöä, tilan tuotantotoimintaa ja rakennettavien uusien lietesäiliöiden sijaintia ja tilavuutta. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Martti Lahdelle perustettavan yhtiön lukuun ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan uudelle porsastuotantosikalalle Ilmajoen kunnan Jouppilan kylään tilalle Hakamaa RN:o 2:395 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan

5 5 paikkaan seuraavin lupamääräyksin. Lupapäätös on voimassa kuusi vuotta sen lainvoimaiseksi tulemisesta. (YsL 6, 41, 42, 57, YsA 10, 19 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ilmajoen kunnan ympäristölautakunnan lausunnossa edellytetty lietesäiliöiden kattaminen on huomioitu lupamääräyksissä. Ympäristökeskus on lupamääräyksissä antanut määräykset lietesäiliöiden kattamisesta hajuhaittojen vähentämiseksi. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Sikalassa voidaan pitää yhteensä enintään 774 emakkoa porsaineen, 500 siitossikaa ja 6 karjua. Toiminnan rakentuessa kahdessa vaiheessa voidaan I vaiheessa eläinsuojassa pitää enintään 387 emakkoa, 250 siitossikaa ja 3 karjua. 2. Lietteen ja lannan varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet ja jätevedet tulee varastoida lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Sikalan toimintaa varten on lietteiden, jätevesien ja sadevesien varastotilavuutta oltava vähintään 7294 m 3. I vaiheessa vaadittava lietteen varastotilavuus on vähintään 3627 m 3. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen tilavuus. Sikalan yhteyteen voidaan rakentaa kaksi lietesäiliötä hakemuksen mukaisesti. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, uudet lietesäiliöt ja muut lietteen tai jätevesien käsittelyyn tarkoitetut uudet rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K 30 2 luokkaa) maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Lietesäiliöt ja pumppauskaivo sekä lietteen johtamisrakenteet tulee olla käyttövalmiina ennen eläinsuojan käyttöönottoa. Lietteen säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lietesäiliöt tulee täyttää alakautta sekä kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. styrox rouheella, turpeella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Pumppukaivo tulee kattaa betonikannella ja tiiviisti suljettavalla luukulla. Uudet lietesäiliöt tulee varustaa tukevalla vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja aidalla maa ja metsätalousministeriön rakentamisohjeiden mukaisesti ennen niiden käyttöönottoa. 3. Lietteen ja jätevesien levitys Lietteen kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa niin, ettei sitä joudu ympäristöön tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Liete tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lietettä voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tilalla tulee olla käytettävissä peltoalaa lietteen levitykseen 1 vaiheessa vähintään 152 hehtaaria ja II vaiheessa vähintään 304 hehtaaria. Selvitys 2 vaiheen peltoaloista karttaliitteineen on tehtävä ennen eläinsuojan II vaiheen rakentamisen aloittamista. Lietteen levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lietteen levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan ja sen levitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista

6 6 vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lietteen käyttö toistuvasti kevättulvien alla jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Liete tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Lietteen käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lietteellä ja jätevedellä käsittelemätön vyöhyke. Eläinsuojan lietteiden ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Liete tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa, levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Lietelannan, pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Sikalarakennusten poistoilmahormit tulee olla sijoitettuna eläinsuojien katolle. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Sikalarakennusten ja lietesäiliöiden ympäristö sekä kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 5. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila ennen eläinsuojan I vaiheen käyttöönottoa. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Polttonesteiden varastosäiliöt on oltava kaksoisvaippasäiliöitä. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo ja pelastusviranomaisille.

7 7. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito 7 Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpitoon tulee vuosittain merkitä eläinsuojissa pidettävien eläinten määrä, toiminnassa muodostunut lietteen määrä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lietteen levitysaloista, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista lietteen vastaanottosopimuksista sekä tiedot eläinsuojien toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Levitettävästä lietteestä on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojien toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Lietteen säilytystilojen sekä niiden katteiden kuntoa ja toimivuutta tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 8. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden sikalarakennuksen käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla sikalatoiminnan harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojan eläinmäärä ja sijainti naapureihin nähden toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus kat

8 8 soo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Luvan ratkaisussa on harkittu, että lupapäätös on voimassa kuusi vuotta sen lainvoimaiseksi tulosta. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1) Lietteen varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan lietteen varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Määräys rakennettavien uusien lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta sekä kattamisesta kelluvalla katteella esim. styrox rouheella, turpeella tai muulla vastaavalla materiaalilla on annettu haju sekä ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Pumppauskaivon kattaminen betonikannella on tarpeen hajupäästöjen vähentämiseksi. Uusien lietesäiliöiden rakentaminen valmiiksi ennen rakennettavan eläinsuojan käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Lietevarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan lietesäiliöt tulee aidata suojaaidalla, jonka korkeus maasta mitattuna on vähintään 1,5 metriä. (määräys 2) Lietteen kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei siitä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Liete tulee hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lietteen levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 3 emakkoa kohden, vähintään yksi peltohehtaari 11 siitossikaa kohden ja vähintään yksi peltohehtaari 11 karjua kohden. Lahden hankkeessa ympäristökeskus on harkinnut, että on kohtuullista edellyttää hakijalta eläinsuojahankkeen I vaiheen peltoalat lupahakemuksen yhteydessä ja II vaiheen peltoalat selvitettäviksi ennen sen vaiheen rakentamisen aloittamista. Menettelyllä ei ennalta arvioiden heikennetä asianosaisten oikeusturvaa kun hanketta verrataan muihin eläinsuojahankkeisiin, joissa levityspeltoalat voivat vuokra ja sopimuspeltojen osalta muuttua vuosittain olennaisestikin. Lahden hankkeen II vaiheen toteutuu todennäköisesti useiden vuosien kuluttua I vaiheen jälkeen ja on pidettävä kohtuuttomana edellyttää peltoalaselvitystä useita vuosia etukäteen. Lietteen levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Lietteen ja jätevesien levittäminen sulaan ja lumettomaan maahan ehkäisee suoria ravinnehuuhtoumia. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietteen levitys tulvauhanalaisille maille voisi aiheuttaa vesistön pi

9 9 laantumista. Talousvesikaivojen ympärille (100 m) ja vesistöjen varsille (5 m) lannoittamatta jätettävällä kaistalla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Lietelannan, pesuvesien ja sosiaalitilojen ja jätevesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. (määräys 3) Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla. Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileinä sekä eläinsuojan ja lantavarastojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 4) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (määräys 5) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. (määräys 6) Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Lietteen ja lannan säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. Lietesäiliöiden kelluvan katteen säännöllisellä tarkkailulla voidaan varmistaa, että lietesäiliöt on katettuna aina määräyksen mukaisella katemateriaalipaksuudella hajupäästöjen vähentämiseksi. (määräys 7) Käyttöönottotarkastus on tarpeen lupamääräyksissä edellytettyjen rakenteiden käyttövalmiuden toteamiseksi sekä muutoinkin toiminnan järjestämisen asianmukaisuuden toteamiseksi ennen laajennuksen käyttöönottoa. (määräys 8)

10 10 Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 9) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi Suomen ympäristökeskukselle mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lietesäiliöiden tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta ala lannan levitykseen. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Mikäli toimintaa tai toiminnan kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu kuuden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, luvan myöntänyt viranomainen voi päättää, että lupa raukeaa. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/93) 3, 3a, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002)

11 11 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan maksu on euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Ilmajoen kunnanhallitus Ilmajoen ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Vaasassa, Ilmajoen kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä Ilmajoki lehdessä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä.

12 12 Ympäristölupayksikön päällikkö Lakimies Päivi Kentala Ylitarkastaja Heikki Pajala LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.