PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Päiväys/Datum Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten Dnro/Dnr LSU 2008 Y 209 (113) PL 262, VAASA Koulukatu 19 PB 262, VASA Skolhusgatan 19 Puh./Tfn Faksi/Fax Kirjaamo.lsu@ymparisto.fi ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee broilermunittamotoimintaa ja sen laajentamista Ilmajoen kunnan Peltoniemen kylässä. Sirpa ja Anssi Saunamäki Saarakkalantie Ilmajoki LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla nykyisin olevassa broilermunittamossa on kanaa ja kukkoa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi broilermunittamo nykyisen broilermunittamon viereen. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä kanaa ja kukkoa. Nykyinen ja rakennettava uusi broilermunittamo sijaitsevat Ilmajoen kunnan Peltoniemen kylässä tilalla Saunamäki RN:o 5:313. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään munituskanalle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään munituskanalle. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on käsitelty ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa munituskanalle. Ympäristölupaa on muutettu Toiminta sijaitsee haja asutusalueella maa ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema tai yleiskaavaa. Etelä Pohjanmaan maakuntakaavassa alue sijaitsee maaseudun kehittämisen kohdealueella (mk 2) ja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeällä alueella. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Ilmajoen kunnan Peltoniemen kylässä noin 6 km:n etäisyydellä Ilmajoen keskustasta pohjoiseen. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee nykyisestä broilermunittamosta noin 200 metrin etäisyydellä ja noin 70 metrin etäisyydellä sijaitsee tyhjillään oleva kiinteistö. Seuraavaksi lähimmät naapurien asuinrakennukset (8 kpl) sijaitsevat rakennettavasta broilermunittamosta noin 340 metrin, noin 350 metrin, noin 420 metrin (2 kpl), noin 430 metrin, noin 440 metrin, noin 450 metrin (loma asunto) ja noin 490 metrin etäisyydellä. Noin 340 metrin ja noin 420 metrin etäisyydellä sijaitsevilla naapureilla on maidon ja lihantuotantotoimintaa. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 500 metrin etäisyydellä. Broilermunittamoiden ympäristö on peltoaluetta. Broilermunittamot eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin I luokan pohjavesialue, Jäpin pohjavesialue, sijaitsee noin 3 km:n etäisyydellä. Käyttövesi broilermunittamoiden toimintaan otetaan kunnan vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla nykyisin olevassa broilermunittamossa on kanaa ja kukkoa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi broilermunittamo nykyisen broilermunittamon viereen. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä kanaa ja kukkoa. Laajennuksen jälkeen sekä nykyiseen että rakennettavaan broilermunittamoon sijoittuu kanaa ja kukkoa. Broilermunittamorakennusten väliin rakennetaan uusi munahuone. Laajennuksen jälkeen tilalla tuotetaan haudontamunia noin kg/vuosi (noin 4,3 milj. kpl/vuosi). Broileremot toimitetaan tilalle sopimuskasvattamoista 18 viikon ikäisinä nuorikkoina kerran vuodessa ja niitä pidetään tilalla noin 10 kk. Erän vaihdon yhteydessä kasvatushalli tyhjennetään, pestään ja desinfioidaan uutta erää varten. Laajennuksen jälkeen munittamoon toimitetaan broileremonuorikoita kaksi erää vuodessa. Tauko pyritään ajoittamaan siten, että kasvattamo on kokonaan tyhjillään vähintään kolme viikkoa tautisuojauksen vuoksi. Erien vaihdot ja tuotantotauko ajoittuvat syyskuun lopusta tammikuun alkuun. Eläinten ruokinta tapahtuu teollisella rehulla. Nykyisen broilermunittamon poistoilmahormit sijaitsevat katolla. Myös uuteen broilermunittamoon poistoilmahormit tulevat katolle. Lannan ja jätevesien käsittely Broilermunittamoiden lannankäsittely tapahtuu kuivikelannalla. Kuivikkeena käytetään turvetta ja kutteria. Nykyisestä ja rakennettavasta broilermunittamosta lanta siirtyy osaritilällä varustetusta lantatilasta koneellisen lannanpoiston avulla lantalaan. Kokonaislantamäärästä

3 3 tämä on noin %. Lantalaan koneellisesti siirretty lanta käsitellään sekoittamalla siihen tukiaineeksi turvetta. Sekoitettu massa aumataan lantalaan ja peitetään turvekerroksella. Sekoitettu massa kompostoituu pellolle levitykseen saakka. Nykyisen ja rakennettavan broilermunittamon kestokuivikeosat tyhjennetään kerran vuodessa lantalaan ja käytetään tukiaineena tai levitetään suoraan pellolle. Nykyisen ja rakennettavan broilermunittamon kestokuivikepohjien tilavuus on yhteensä noin 290 m 3. Kestokuivikepohjien tilavuus huomioidaan lannan varastointitilavuutena. Tilalla on nykyisin noin 350 m 2 :n katettu (peltikate) kuivalantala. Kuivalantalan pohja on betonia ja kuivalantalassa on noin 1,5 metrin korkuiset betonireunat sekä noin 20 cm:n ajoluiska. Kuivalantalaa laajennetaan siten, että kuivalantalan pinta ala on jatkossa yhteensä noin 700 m 2. Kuivalantalan laajennusosan pohja tulee betonista ja laajennusosa varustetaan noin 1,5 metrin korkuisilla betonireunoilla sekä noin 20 cm:n ajoluiskalla. Myös kuivalantalan laajennusosa katetaan (peltikate). Laajennuksen jälkeen kuivalantalan tilavuus on yhteensä noin m 3. Kuivalantalan kuormauslaatta on betonia ja myös kuivalantalan laajennusosan kuormauslaatta tulee betonista. Broilermunittamoiden pesu tapahtuu kuumavesipesuna kuumavesipesurilla. Höyryä käytetään pesun loppuvaiheessa desinfiointikäsittelynä. Pesu tapahtuu kerran vuodessa eränvaihdon yhteydessä. Nykyisen broilermunittamon pesu ja desinfiointivedet johdetaan noin 90 m 3 :n betoniseen umpisäiliöön, jossa on betonikansi. Umpisäiliö täytetään pumppukaivon kautta (betonikaivo, jossa betonikansi). Uuden broilermunittamon yhteyteen tulee noin 50 m 3 :n betoninen umpisäiliö pesu ja desinfiointivesille. Umpisäiliö katetaan betonikannella. Umpisäiliön täyttö tulee tapahtumaan betonisen pumppukaivon kautta. Eläinsuojien sosiaalitilojen jätevedet sekä munahuoneen pesu ja jätevedet johdetaan myös umpisäiliöihin. Tilalla on käytettävissä peltoa lannan levitykseen yhteensä 229,09 ha, josta omaa peltoa noin 47,34 ha, vuokrapeltoa noin 22,81 ha ja sopimuspeltoa noin 158,94 ha. Hakemuksen mukaan lannan levityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueella. Lannan levityksestä 30 % tapahtuu keväällä viikkojen aikana ja 70 % syksyllä viikkojen aikana. Muut varastot Tilalla on nykyisen broilermunittamon yhteydessä noin litran maanalainen polttoainesäiliö. Lisäksi tilalla on ulkona betonilaatan päällä kolme polttoainesäiliötä, noin litran ja kaksi noin litran polttoainesäiliötä. Lisäksi tilalla on ladossa noin litran polttoainesäiliö asuinrakennuksen tarpeisiin. Säiliöt on varustettu lukituksella ja laponestolaitteella. Rakennettavan lämpökeskuksen yhteyteen rakennetaan tilat tarvittaville polttoainesäiliöille. Tilat varustetaan tarvittavalla valuma altaalla ja turvalaitteilla. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 350 litraa huoltohallissa. Torjunta aineita käytetään noin 200 l/vuosi ja ne hankitaan tilalle ennen käyttöä ja käytetään välittömästi. Vain pieniä määriä torjunta aineita varastoidaan lukitussa varastossa. Pesu ja desinfiointiaineita käytetään noin 100 l/vuosi ja niitä säilytetään lukitussa varastossa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyy kuolleita eläimiä noin kg/vuosi. Kuolleiden eläinten tilapäistä varastointia varten tilalla on pakastimet. Kuolleet eläimet toimitetaan Tuomo Tammelan turkistarhalle. Vaihtoehtoisesti kuolleet eläimet voidaan toimittaa raatokeräilyn kautta Findest Protein Oy:lle. Muovijätteet noin 200 kg/vuosi, ongelmajätteet noin 150

4 4 kg/vuosi ja yhdyskuntajätteet noin kg/vuosi toimitetaan Lakeuden Etappi Oy:lle. Metalliromu ja muu kierrätykseen kelpaava materiaali viedään keräykseen tai toimitetaan niitä vastaanottaville laitoksille. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että munia haetaan 2 3 kertaa viikossa, rehua tuodaan kerran viikossa, eläimiä tuodaan tilalle 2 kertaa vuodessa (12 kuormaa neljänä päivänä), eläimiä kuljetetaan tilalta 2 kertaa vuodessa (10 kuormaa kahdeksana päivänä), lantaa kuljetetaan 100 kuormaa vuodessa (8 10 päivänä) ja turvetta/muita tarvikkeita tuodaan kertaa vuodessa. Lisäksi liikennettä aiheutuu työtekijöiden työmatkaliikenteestä ja omasta liikenteestä. Tuotantorakennusten pihaan on oma liittymä Saarakkalantieltä. Arvio toiminnan ympäristövaikutuksista ja parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Hakemuksen mukaan olemassa olevan tuotantorakennuksen ympäristövaikutukset lähinnä hajuhaittojen osalta on pystytty välttämään. Hajupäästöt ovat keskittyneet lähinnä peltoviljelyn sesonkiaikoina (kevät ja syksy) tuleviin hajupäästöihin. Tilalla käytössä olevassa systeemissä lantaa ei tarvitse varastoida kokonaan eläinsuojien sisällä ja näin ollen lanta jäähtyy, kun se johdetaan ulos ja ilmaan haihtuvan ammoniakin määrä oleellisesti pienenee. Avaran rakennuspaikan, riittävien etäisyyksien ja suotuisten tuulensuuntien johdosta sekä nykyaikaisen ja parhaan tuotantotekniikan johdosta, ei tuotannon laajentuessakaan ole aihetta olettaa tilanteen oleellisesti huonontuvan. Broilermunittamoiden ilmanvaihtojärjestelmä on automaattiohjauksinen. Broilermunittamoiden kosteus ja lämpötila pyritään pitämään mahdollisimman alhaisina ammoniakkipäästöjen ja energiakulutuksen alentamiseksi. Tuotantorakennukset varustetaan automaattisella palovaroitinjärjestelmällä, joka ohjaa gsm hälytyksen ennalta määrättyihin numeroihin. Tuotantorakennuksille laaditaan pelastussuunnitelma pelastusviranomaisten kanssa, joka osaltaan nopeuttaa ja selkeyttää toimintaa onnettomuustilanteissa. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Ilmajoen kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Ilmajoen kunnan teknisellä osastolla. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Ilmajoki lehdessä sekä lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnon Ilmajoen kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta sekä ympäristökeskuksen alueidenkäytön ryhmältä. Ympäristökeskuksen alueidenkäytön ryhmä ei ole antanut lausuntoa määräpäivään mennessä. Ympäristökeskuksen vesistöosasto on antanut lausunnon alimmasta rakentamiskorkeudesta. Toiminnanharjoittaja on toimittanut ympäristökeskukselle päivätyn selvityksen tulvakorkeuden huomioonottamisesta, jossa on esitetty suunnitellut toimet rakennusten suojelemiseksi tulvalta. Selvityksen lisäksi toiminnanharjoittaja tulee laatimaan tulvantorjuntasuunnitelman.

5 5 Ilmajoen ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan mm, että ympäristölautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä broilermunittamon laajentamiselle. Ympäristölupahakemuksen mukainen toiminta sijoittuu kaavoittamattomalle maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle. Eläinsuojan sijoituspaikka asutukseen nähden on sellainen, ettei siitä etukäteen arvioiden aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista haittaa naapureille. Ympäristölautakunnan tiedossa ei ole luonnonsuojelullisesti arvokkaita tai merkittäviä kohteita laajennettavan eläinsuojan läheisyydessä. Hankkeesta ei myöskään voida arvioida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa, mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Hakemuksessa esitetyt lannan ja pesuvesien varastointitilat ovat riittävät 12 kk:n varastointitarpeisiin. Hakemuksessa on esitetty riittävästi peltopinta alaa lannan levitykseen hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Lisäksi on esitetty riittävät tiedot polttoaineiden ja muiden kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Lupamääräyksissä tulee kuitenkin huomioida, että lannan kuormaus, lastaus ja kuljetustoiminta sekä lannanlevitys tulee toteuttaa siten, että naapureille aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman vähäinen. Taajaan rakennetun alueen välittömässä läheisyydessä suositellaan, että lannan pintalevitystä vältetään ja lanta kynnetään tai mullataan neljän tunnin kuluessa levityksestä, muilla alueilla vuorokauden kuluessa levityksestä. Kokonaisuudessaan eläinsuojan alue tulee pitää mahdollisimman siistinä. Ilmajoen kunnanhallitus toteaa lausunnossaan, että kunnanhallitus hyväksyy ympäristölautakunnan esityksen lausuntonaan. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä annettu mahdollisuus antaa vastine annettujen lausuntojen johdosta. Hakija on todennut , että vastineen antotarvetta ei ole. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti , jossa käytiin läpi mm. nykyisen ja uuden broilermunittamon sijaintia, kuivalantalan ja sen laajennusosan tilavuutta ja sijaintia sekä umpisäiliöiden tilavuutta ja sijaintia. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetut lausunnot ja luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Sirpa ja Anssi Saunamäelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan broilermunittamotoiminnalle ja sen laajentamiselle Ilmajoen kunnan Peltoniemen kylään tilalle Saunamäki RN:o 5:313 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. (YsL 6, 41, 42, YsA 10, 19 )

6 Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin 6 Ilmajoen ympäristölautakunnan lausunto Ratkaisussa on otettu huomioon ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyt asiat ja annettu määräykset lannan kuormauksesta, kuljetuksesta ja levittämisestä sekä eläinsuojan alueen siistinä pitämisestä. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Broilermunittamoissa voidaan pitää enintään yhteensä kanaa ja kukkoa, kummassakin munittamossa kanaa ja 1400 kukkoa. 2. Lannan ja jätevesien varastointi Broilermunittamoiden kuivikemateriaalina tulee käyttää pääasiassa turvetta. Eläinsuojissa muodostuva lanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että lantaa ei joudu ympäristöön. Rakennettavan broilermunittamon ja kuivalantalan laajennusosan pohja tulee rakentaa maa ja metsätalousministeriön rakentamisohjeiden mukaisesti vesitiiviistä materiaalista esim. betonista tai asfalttibetonista. Lannan varastointitilavuutta tulee olla vähintään m 3, kun rakennettava broilermunittamo otetaan käyttöön. Lannan varastointitilavuudeksi huomioidaan myös broilermunittamoiden kestokuivikepohjien tilavuus yhteensä 290 m 3. Tilalla olevan kuivalantalan yhteyteen tulee rakentaa suunnitelmien mukaisesti noin 350 m 2 :n laajennusosa ennen uuden broilermunittamohallin käyttöönottoa. Kuivalantalan laajennusosa tulee varustaa 1,5 metrin korkuisilla betonireunoilla ja 0,2 metrin ajoluiskalla. Kuivalantalan laajennusosa tulee rakentaa katettuna (esim. peltikate). Lantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. asfaltista tai betonista. Eläinsuojien pesu ja desinfiointivedet, eläinsuojien sosiaalitilojen WC ja muut jätevedet sekä munahuoneesta tulevat pesuvedet tulee varastoida vesitiiviissä umpisäiliöissä. Eläinsuojien pesu ja desinfiointivesien sekä eläinsuojien sosiaalitilojen WC ja muiden jätevesien varastotilavuutta tulee olla yhteensä vähintään 66 m 3 käytettäessä broilermunittamoiden pesussa kuumavesipesua. Rakennettavan broilermunittamon yhteyteen tulee rakentaa uusi vähintään noin 33 m 3 :n umpisäiliö, joka tulee olla käyttövalmiina ennen broilermunittamon käyttöönottoa. Nykyinen ja rakennettava umpisäiliö sekä umpisäiliöiden pumppukaivot tulee pitää katettuna/kattaa betonikannella. Lannan ja jätevesien säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Lannan ja jätevesien levitys Lannan kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lantaa joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei niistä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lantaa, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tilalla tulee olla käytettävissä peltoalaa lannan levitykseen vähintään 228 hehtaaria.

7 7 Lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannan levitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alla jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lanta tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei niiden sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Eläinsuojien pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa, levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Naapurien läheisyydessä (alle 200 m etäisyydellä asuinrakennuksista tai vastaavista häiriintyvistä kohteista) tulee lanta mullata mahdollisimman pian, kuitenkin alle neljän tunnin kuluessa levityksestä. Eläinsuojien pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa (931/2000). 4. Tulvantorjuntasuunnitelma Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa rakennuslupaan liitettävä tulvantorjuntasuunnitelma tiedoksi ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle riittävän ajoissa ennen rakennustoimenpiteisiin ryhtymistä. 5. Hajuhaittojen vähentäminen Broilermunittamoiden ilmanvaihdon poistoilmahormit tulee olla sijoitettuna eläinsuojien katolle. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien, umpisäiliöiden ja kuivalantalan ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 6. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varas

8 8 tointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila. 7. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muovijätteet ja hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai ne tulee sijoittaa suoja altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Toimenpiteet tulee tehdä mennessä. Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo ja pelastusviranomaisille. 8. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä eläinsuojissa pidettävien eläinten määrä, toiminnassa muodostuva lannan määrä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lannan levitysaloista, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannan vastaanottosopimuksista sekä tiedot eläinsuojien toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Levitettävästä lannasta on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojien toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. Lannan ja jätevesien säilytystiloja sekä jätevesien säilytystilojen katteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian.

9 9 9. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden broilermunittamon, umpisäiliön ja kuivalantalan laajennusosan käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojien eläinmäärä ja eläinsuojien sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1) Määräys turpeen käytöstä kuivikemateriaalina on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lannan, pesu ja jätevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan lannan, pesu ja jätevesien varastotilojen sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi.

10 10 Määräys umpisäiliöiden ja pumppukaivojen katettuna pitämisestä/kattamisesta betonikannella on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi sekä sadeveden pääsyn estämiseksi säiliöihin. Umpisäiliön rakentaminen valmiiksi ennen rakennettavan eläinsuojan käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Lannan varastointitilojen ja umpisäiliöiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen ja umpisäiliöiden rakenteiden kunto. (määräys 2) Lannan kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu pintatai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 135 broileremoa/kukkoa kohden. Lannan levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Lanta, eläinsuojien pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lantaa, eläinsuojien pesuvesiä ja sosiaalitilojen jätevesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille (30 m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys eläinsuojien pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittämiskiellosta pohjavesialueilla sekä määräys kuivalannan levittämisestä muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Kuivalantaa voidaan levittää muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle. (määräys 3) Määräys tulvantorjuntasuunnitelman toimittamisesta on annettu valvonnallisista syistä. (määräys 4) Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojien katolla. Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileinä sekä eläinsuojien, umpisäiliöiden ja kuivalantalan ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 5) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista lai

11 11 toskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (määräys 6) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. (määräys 7) Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Lannan ja jätevesien säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. (määräys 8) Käyttöönottotarkastus on tarpeen valvonnallisista syistä. (määräys 9) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 10) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi Suomen ympäristökeskukselle mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, eläinsuojien kestokuivikepohjien tilavuudet, käytössä olevien umpisäiliöiden ja kuivalantalan tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta ala lannan levitykseen.

12 12 Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt viranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 6, 8 11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus 3, 3a, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Ilmajoen kunnanhallitus

13 Ilmajoen kunnan ympäristölautakunta Länsi Suomen ympäristökeskuksen alueidenkäytön ryhmä Suomen ympäristökeskus 13 Ilmoitus päätöksestä Ala Röyskö Aila kp/ala Röyskö Veikko, Ala Röyskö Sirkka, Röyskölänkuja 24, Ilmajoki Halkosaari Sirkka Liisa ja Timo, Könnintie 203, Ilmajoki Knuuttila Jarkko, Saarakkalantie 319, Ilmajoki Korpela Marjatta Anna Liisa, Räbbåslyckan 1, SE Säve, Sverige Kukkonen Heikki, Tuulikki ja Jaakko, Könnintie 596, Ilmajoki Matalamäki Arja, Luomankuja 13, Ilmajoki Mäki Piia, Kasarinkuja 50, Ilmajoki Mäki Välkkilä Eeva ja Martti, Könnintie 635, Ilmajoki Mäki Välkkilä Jarmo ja Minna, Könnintie 600, Ilmajoki Mäki Välkkilä Maarit, Siilintaival 6, Seinäjoki Mäki Välkkilä Timo, Könnintie 635, Ilmajoki Mäntymaa Antti ja Sari, Saarakkalantie 252, Ilmajoki Peltomaa Pekka, Saarakkalantie 146, Ilmajoki Pitkänen Antti ja Sonja, Harjunmäentie 8, Ilmajoki Rajala Alli, Könnintie 610, Ilmajoki Rajala Paavo ja Impi kp/rajala Jussi, Koulutie 8, Tuomikylä Ranto Juhani ja Marita, Könnintie 185, Ilmajoki Rintala Jukka, Könnintie 213, Ilmajoki Rintamäki Merja, Isännäntie 5, Ilmajoki Sihto Juhani ja Vuokko, Könnintie 264, Ilmajoki Sillanpää Tuula, Koivikonkatu 27, Tampere Tupila Armi, Lukkarintie 6 D 16, Ilmajoki Vaismaa Asko, Saarakkalantie 235, Ilmajoki Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Vaasassa ja Ilmajoen kunnan virallisilla ilmoitustauluilla sekä Ilmajoki lehdessä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen

14 muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen 14 Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Maarit Vuorela LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros