... YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU-2004-Y-164 (131) ASIA

Transkriptio

1 L Ä N S I - S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, VASA Puh telefax YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU-2004-Y-164 (131) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee lihasikalatoimintaa Kauhavan kaupungin Alakylässä. Heikas Oy ja Kauhapork Oy Tuomarlantie Vinkkilä LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla on nykyisin lihasikaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi lihasian sikala. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä noin lihasikaa. Sikalat sijaitsevat Kauhavan kaupungin Alakylässä tiloilla Sikala RN:o 8:318 ja Pirttiluoma RN:o 8:177, osoitteessa Hahtomaantie 629, Kauhava. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 60 täysikasvuiselle emakolle tai 210 lihasialle. Hakemuksen mukainen eläinsuoja on IPPC-laitos, koska IPPC-direktiivin mukaisia eläinsuojia ovat sikojen kasvatuslaitokset, joissa on enemmän kuin paikkaa tuotantosioille (yli 30 kg:n painoisille). LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään lihasialle.

2 ASIAN VIREILLETULO 2 Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen Hakemusta on täydennetty , ja TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on myönnetty ympäristölupamenettelylain mukainen ympäristölupa. Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sikala sijaitsee Kauhavan kaupungin Alakylässä noin 7 km:n etäisyydellä Kauhavan kaupungin keskustasta lounaaseen. Lähimmät neljä naapurien asuinrakennusta sijaitsevat noin 410 metrin, noin 500 metrin, noin 510 metrin ja noin 520 metrin etäisyydellä. Hakemuksen mukaan naapureiden asuinrakennuksista yksi on loma-asunto käytössä ja kaksi naapurin asuinrakennusta ovat tyhjillään. Seuraavaksi lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 800 metrin etäisyydellä. Sikalarakennusten ympäristö on osittain metsäistä aluetta ja osittain peltoaluetta. Sikalarakennusten sijaintipaikka ei sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet, Nahkalan, Sorvarinkankaan ja Ojutkankaan pohjavesialueet, sijaitsevat noin 5,5 km:n etäisyydellä. Käyttövesi sikalan toimintaan otetaan kaupungin vesijohtoverkosta sekä omasta kaivosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin kolme lihasikalarakennusta, joissa lihasikapaikkoja on 955 kpl, 280 kpl ja 315 kpl. Yhteensä tilalla on nykyisin noin lihasikaa. Tilan lihasikalatoimintaa laajennetaan rakentamalla uusi lihasian sikala. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä noin lihasikaa. Kasvatusmenetelmänä on parttiakasvatus eli jokaisessa osastossa kasvatetaan kolme kasvatuserää vuodessa. Porsaat ostetaan tilalle noin 25 kg:n painoisina ja kasvatusaika on noin 110 päivää. Teurassiat myydään noin 84 kg:n painoisina. Tuotettava lihamäärä tulee olemaan noin kg vuodessa. Nykyisten sikalarakennusten poistohormit sijaitsevat eläinsuojien katolla ja poistohormeja niissä on yhteensä 14 kpl. Rakennettavaan lihasikalaan tulee poistohormeja sikalarakennuksen katolle yhteensä 30 kpl. Lannan varastointi ja käsittely Sikalarakennusten lannankäsittely tapahtuu lietelannalla lukuun ottamatta 315 lihasian sikalaa, joka toimii kuivikelannalla. Kyseisessä sikalassa on noin 437 m 2 :n kestokuivikepohja, joka tyhjennetään kolme kertaa vuodessa kuivalantalaan. Kuivikkeena käytetään olkea. Tilalla on nykyisin noin m 3 :n avoin lietesäiliö sekä 752 m 3 :n peltikatteinen kuivalantala. Tilalle rakennetaan kolme uutta noin m 3 :n avointa lietesäiliötä. Yhteensä tilalle tulee lietetilavuutta lietekuilujen kanssa noin m 3. Lietesäiliöiden täyttö tapahtuu pudotuskaivon kautta alatäyttönä. Lietekuilut toimivat padotuksella ja imulannanpoistolla. Sikalarakennusten pesuvedet ja sosiaalitilojen WC- ja muut jätevedet johdetaan lietesäiliöihin.

3 3 Tilalla on käytettävissä sopimuspeltoa lannanlevitykseen yhteensä 418 ha. Hakemuksen mukaan lannan levityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueella. Lietteen ja lannan levityksestä 75 % tapahtuu keväällä viikkojen aikana ja 25 % syksyllä viikkojen aikana. Muut varastot Tilalla on nykyisin kaksi maanpäällistä polttoainesäiliötä, noin litran ja litran. Rakennettavaan lihasikalaan tulee sisätiloihin noin litran polttoainesäiliö. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 13,4 t/vuosi) toimitetaan raatokeräyksen kautta Findest Protein Oy:lle Kaustiselle. Tilalle tullaan hankkimaan kylmäkontti kuolleiden eläinten tilapäistä varastointia varten. Toiminnasta aiheutuva liikenne Hakemuksen mukaan liikennöinti sikalarakennuksiin tapahtuu Hahtomaantietä pitkin. Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että rehu- ja teurasauto käy keskimäärin noin kaksi kertaa viikossa, välitysauto kerran viikossa ja sikalan hoitaja kerran päivässä. Lietettä ja lantaa ajetaan noin 570 kertaa vuodessa lannan ajoviikkoina. Arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Hakemuksen mukaan lietettä levitetään osittain letkulevitysvaunulla mm. kasvustoon ja riittävän lannanlevitysalan ansiosta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Kauhavan ja Lapuan kaupungin sekä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Kauhavan ja Lapuan kaupungin ympäristötoimen tiloissa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu sanomalehdessä Ilkka sekä lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnon Kauhavan kaupunginhallitukselta ja ympäristönsuojelulautakunnalta sekä Lapuan kaupungin ympäristölautakunnalta. Kauhavan kaupunginhallitus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä niin, että ympäristöluvassa tulee rajoitus lannan levitykseen siten, että levitystä ei voi tapahtua kaava-alueen rajasta metriin riippuen paikasta. Yksittäisten asumusten tai taloryhmien kohdalla etäisyyden tulee olla vähintään 100 metriä ja alueen leipomon kohdalla levitysalueen tulee olla vähintään 200 metrin päässä leipomosta. Kaupunginhallitus päättää pyytää tekniseltä lautakunnalta selvitystä mahdollisesti Hahtomaantien joidenkin kohtien kunnostamisesta, jotta tie kestää tiellä tapahtuvan sikalan liikenteen. Teknisen osaston ja lautakunnan tulee myös tutkia lisäveden saantimahdollisuudet alueelle, mikäli tuotantolaitoksen rakentama vesisäiliökään ei riitä takaamaan laitoksen vuorokautista veden tarvetta niin, että se riittäisi.

4 4 Kauhavan ympäristönsuojelulautakunta toteaa lausunnossaan mm, että ympäristöluvan myöntämisen edellytys on, että lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioiden yhdessä tai erikseen muiden toimintojen kanssa ei aiheudu mm. yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Tällainen yleinen käyttömahdollisuuden vaarantuminen voisi olla tierungon pettämisestä tai likaantumisesta johtuva muun yleisen käytön estyminen tai huomattava vaikeutuminen. Osa lannanlevityspelloista sijaitsee keskustaajaman välittömässä läheisyydessä sekä usein asuntojen läheisyydessä. Jotta haitat voitaisiin pitää siedettävällä tasolla, lietelannan vähimmäislevitysetäisyydet tulisi olla 300 metriä asemakaava-alueen ja lentokenttäalueen rajasta, 100 metriä muusta asunnosta tai tontin rajasta sekä yleisestä tiestä. Olemassa olevien lietesäiliöiden tiiveys tulisi tarkistaa luvan myöntämisen yhteydessä. Aikaisemmin on ollut havaintoja itäpuolella olevan lähteen pilaantumisesta. Lapuan kaupungin ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että hakijan esittämät lannanlevitysalat Lapuan puolella eivät sijaitse luokitelluilla pohjavesialueilla. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia, että lietesäiliöt ja lietteen tyhjennyskalusto pidetään sellaisessa kunnossa, ettei varastoinnin, tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja ja valumisia, ettei lantaa joudu ympäristöön, teille, ojiin tai vesistöön. Vesistöjen varteen tulee jättää vähintään 5 metrin ja mahdollisten talousvesikaivojen ympärille vähintään 30 metrin suojavyöhyke, johon ei saa levittää lantaa. Lanta tulee mullata peltoon mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että lannanlevityspeltojen läheisyydessä asuville asukkaille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Hakija ei ole esittänyt lannanlevitykseen soveltuvan peltoalan hehtaarimäärää. Mikäli hakijalla on tarkoitus käyttää kaikki sikaloissa syntyvä lanta ja jätevedet peltolannoitteena tulisi lihasialle olla noin 414 ha lannanlevitysalaa. Mikäli levitysalaa tullaan lisäämään Lapuan puolelle tai levitysaloihin tulee muita olennaisia muutoksia, tulisi lannanlevitysalat ilmoittaa Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tiedoksi. Lisäksi mahdollisista häiriötilanteista, joista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista, tulisi ilmoittaa myös Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä annettu mahdollisuus antaa vastine annettujen lausuntojen johdosta. Hakija on todennut suullisesti, että vastineenantotarvetta ei ole. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti , jossa käytiin läpi mm. nykyisten sikalarakennusten sijaintia, rakennettavan uuden lihasikalan sijaintia, sijaintipaikan ympäristöä, tilan tuotantotoimintaa, rakennettavien uusien lietesäiliöiden sijaintia sekä nykyisen lietesäiliön ja kuivalantalan sijaintia ja tilavuutta. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Heikas Oy:lle ja Kauhapork Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan lihasikalatoiminnan laajentamiselle Kauhavan kaupungin Alakylään tiloille Sikala RN:o 8:318 ja Pirttiluoma Rn:o 8:177 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. (YsL 6, 41, 42, YsA 10, 19 )

5 Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin 5 Ympäristökeskus on tutkinut lausunnoissa esitetyt asiat ja asettanut määräykset lannan kuormauksesta, kuljetuksesta ja levityksestä, suojavyöhykkeiden jättämisestä vesistöjen ja talousvesikaivojen ympärille, lannan multauksesta sekä vaadittavasta lannan levitysalasta. Lisäksi on annettu määräys toiminnan tarkkailusta ja kirjanpidosta. Niiltä osin mitä Kauhavan ympäristönsuojelulautakunnan lausunnossa on todettu, että olemassa olevien lietesäiliöiden tiiveys tulee tarkistaa, ympäristökeskus toteaa, että nykyisen lietesäiliön vesitiiveyttä on käyty läpi tarkastuskäynnin yhteydessä ja toiminnanharjoittaja on todennut tarkastuskäynnin yhteydessä, että nykyinen lietesäiliö on vesitiivis. Ympäristökeskus on asettanut määräyksen, että lietteet, pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä. Ympäristökeskus katsoo, että lausunnossa esitetyt mahdolliset tierungon pettämisasiat sekä tien käyttösopimusasiat eivät kuulu ympäristöluvassa ratkaistaviin asioihin. Kauhavan kaupunginhallituksen ja ympäristönsuojelulautakunnan lausunnoissa on todettu, että ympäristöluvassa tulee antaa rajoitus lannan levitykseen siten, että levitystä ei tapahdu kaava-alueen rajasta metrin etäisyydellä, yksittäisistä asumuksista tai taloryhmistä 100 metrin etäisyydellä ja leipomosta 200 metrin etäisyydellä. Ympäristökeskus toteaa tähän, että toiminnanharjoittaja on kuulutusajan jälkeen toimittanut uudet kartat lannanlevitysaloista, joista on poistettu lannanlevitysaloja siten, että kaupunginhallituksen ja ympäristönsuojelulautakunnan lausunnoissa esitetyt suojaetäisyydet täyttyvät. Ympäristökeskus ei ole täten katsonut tarpeelliseksi asettaa määräystä esitetyistä suojaetäisyyksistä. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Eläinsuojissa voidaan pitää enintään yhteensä lihasikaa. 2. Lietteen ja lannan varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä ja kuivalanta vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, jätevesien ja sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään noin m 3. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen tilavuus. Kuivalannan varastotilavuutta tulee olla vähintään 756 m 3. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, uudet lietesäiliöt ja muut lietteen tai jätevesien käsittelyyn tarkoitetut uudet rakenteet tulee rakentaa vesitiivistä betonimateriaalista (vähintään K 30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Uudet lietesäiliöt tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavan eläinsuojan käyttöönottoa. Lietteen ja kuivalannan säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Olemassa oleva lietesäiliö sekä uudet rakennettavat lietesäiliöt tulee täyttää alakautta sekä kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. styrox-rouheella, turpeella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Pudotuskaivo tulee kattaa betonikannella. Nykyinen lietesäiliö tulee varustaa tukevalla suoja-aidalla mennessä maa- ja metsätalousministeriön rakentamisohjeiden mukaisesti. Suoja-aidan korkeus tulee olla maasta mitattuna vähintään 1,5 metriä. Myös uudet lietesäiliöt tulee varustaa tukevalla vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maa- ja metsätalousministeriön rakentamisohjeiden mukaisesti ennen niiden käyttöönottoa.

6 6 3. Lietteen, lannan ja jätevesien levitys Lietteen ja lannan kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa niin, ettei niitä joudu ympäristöön tai ettei niistä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Liete ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lietettä ja lantaa voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tilalla tulee olla käytettävissä peltoalaa lietteen ja lannan levitykseen vähintään 414 hehtaaria. Lietteen ja lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi- ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lietteen ja lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen ja lannan levitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ja lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lietteen ja lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alla jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Liete ja lanta tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Lietteen ja lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lietteellä ja lannalla käsittelemätön vyöhyke. Eläinsuojien pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen ja lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Liete ja lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa, levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Lietelannan, pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Sikalarakennusten poistoilmahormit tulee olla sijoitettuna eläinsuojien katolle. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan ja kuivalantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Sikalarakennusten, lietesäiliöiden ja kuivalantalan ympäristö sekä kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 5. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila.

7 7 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta-aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 7. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä eläinsuojissa pidettävien eläinten määrä, toiminnassa muodostuva lietteen ja lannan määrä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lannan levitysaloista, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista lannan vastaanottosopimuksista sekä tiedot eläinsuojien toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Levitettävästä lietteestä ja lannasta on tehtävä lanta-analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojien toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Lietteen ja kuivalannan säilytystilojen sekä niiden katteiden kuntoa ja toimivuutta tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 8. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden sikalarakennuksen käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle.

8 RATKAISUN PERUSTELUT 8 Luvan myöntämisen edellytykset Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuojat sijoittuvat maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojien eläinmäärän ja eläinsuojien sijainnin naapureihin nähden toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen ja lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen ja lannan varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Määräys nykyisen lietesäiliön sekä rakennettavien uusien lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta sekä kattamisesta kelluvalla katteella esim. styrox-rouheella, turpeella tai muulla vastaavalla materiaalilla on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. Pudotuskaivon kattaminen betonikannella on tarpeen hajupäästöjen vähentämiseksi. Uusien lietesäiliöiden rakentaminen valmiiksi ennen rakennettavan eläinsuojan käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Liete- ja lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lietesäiliöt tulee aidata suoja-aidalla, jonka korkeus maasta mitattuna on vähintään 1,5 metriä. (määräys 2) Lietteen ja lannan kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Liete ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lietteen ja lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta-alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta antama ohje, joka pe-

9 9 rustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 11 lihasikaa kohden. Lietteen ja lannan levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Liete, lanta, pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietettä, pesuvesiä ja sosiaalitilojen jätevesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille (30 m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Lietelannan, pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle. (määräys 3) Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla. Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileinä sekä eläinsuojien ja lantavarastojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 4) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) sekä maaja metsätalousministeriön asetuksen (1022/2000) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys-, ympäristö- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (määräys 5) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai

10 10 vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. (määräys 6) Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Lietteen ja lannan säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. Lietesäiliöiden kelluvan katteen säännöllisellä tarkkailulla voidaan varmistaa, että lietesäiliöt on katettuna aina määräyksen mukaisella katemateriaalipaksuudella hajupäästöjen vähentämiseksi. (määräys 7) Käyttöönottotarkastus on tarpeen lupamääräyksissä edellytettyjen rakenteiden käyttövalmiuden toteamiseksi sekä muutoinkin toiminnan järjestämisen asianmukaisuuden toteamiseksi ennen laajennuksen käyttöönottoa. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 9) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi-Suomen ympäristökeskukselle mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lietesäiliöiden ja kuivalantalan tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta-ala lannan levitykseen. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-59, 96-98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8-11, 15-19, 22, 23 ja 37 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/93) 3, 3a, 5

11 11 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan maksu on euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kauhavan kaupunginhallitus Kauhavan ympäristönsuojelulautakunta Lapuan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Sippola Veikko, Sippolantie 181, Pernaa Alanen Sylvi (kp),helste Riitta (kp:n hoitaja),tähtäin 32, Jyväskylä Alanen Erkki, Varisselänkatu 39 D, Vaasa Alanen Seppo, Salmikatu 9-11 as. 10, Vaasa Alanen Kari, Tulpenweg Rheinfelden, Schweitz Sippola Ossi, Kaaritie 3, Kauhava Kalliokoski Leo ja Marita, Lekakuja 5, Kauhava Kangasluoma Matti, Vartijankatu 1, Lapua Sippola Aimo ja Rakel, Sippolantie 45, Pernaa Sippola Hannu, Vanha Lapuantie 77, Pernaa Hella Martti ja Terttu, Rajamäentie 233, Kauhava Sippola Pauli, Sippolantie 54, Pernaa Sippola Jussi, Sippolantie 56, Pernaa Sandell Mauno ja Leena, Riimusola 4, Kauhava Lassila Tauno, Hemmingintie 216 B, Pernaa Talvitie Tuomas, Annankatu 11 A 6, Helsinki Kojola Jukka, Matsompintie 33, Kauhava Pihlajamäki Tapio, Saarimaantie 36 B, Pernaa Haapoja Antti ja Aune prk, Keski-Nisula Mirja, Kymintie 19 as. 5, Lahti

12 12 Kalela Helena, Pyhäjärvenkatu 8 B 39, Tampere Patrikainen Seija, Pernaantie 53, Pernaa Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Vaasassa, Kauhavan ja Lapuan kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä sanomalehdessä Ilkka. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto-oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi-Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella - luvan hakija - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Vanhempi insinööri Varpu Kujanpää Ylitarkastaja Maarit Vuorela LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros