Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko -mihin sitä tarvitaan? Tuija Mattsson / SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät

Samankaltaiset tiedostot
Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden vesistökuormituksen seuranta- ja raportointiohjelma

Käytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä

Huoli turvetuotannon ja suometsätalouden kuormittamien

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen, TASO-hanke

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelun suuntaviivoja tulevaisuuteen

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

0HWVlWDORXGHQ YHVLVW NXRUPLWXNVHQ VHXUDQWD MD UDSRUWRLQWLRKMHOPD

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa?

Tiivistelmä maksatushakemukseen

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Mittariaineistojen soveltaminen ja hyödyt esimerkkinä kosteikkojen seuranta

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos

Miten metsätalouden vaikutus näkyy vesistöissä? Miina Fagerlund Kymijoen vesi ja ympäristö ry Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa -hanke

Tilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Kosteikot ja vesiensuojelu

BioTar-hankkeen yleisesittely

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Turun Ammattikorkeakoulun Vesitekniikan tutkimusryhmän hulevesitutkimuksia Turun seudulla. Heidi Nurminen

Esitys maa- ja metsätalousministeriölle metsätalouden vesistökuormituksen seurannan järjestämisestä

Osatehtävä 3. - Sedimentti ja kiintoaine selvitykset - Seurantakohteiden valintakriteerit

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin

Laskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin

TASO-hankkeen esittely

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella

Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen

TASO-mittausasemien kalibrointi

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

LIITE 9. Selvitykset Ruonanjoen vedenlaadusta. Kartta vedenlaadun seurantapisteistä. Koosteet seurantatuloksista

Hulevedet uhka vai mahdollisuus?

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Ehdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi

Metsätalouden ja turvetuotannon vesienhoitotoimenpiteiden oppaiden päivitystilanne

Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla Projektiesittely Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Puulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )

Prof. Leena Finér, Luonnonvarakeskus. Natural Resources Institute Finland

Luotettavat tulokset vesistöjen kuormituksen vähentämisessä ja seurannassa

Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

Maatalouden ympäristötoimenpiteet ja Pyhäjärven kuormitus. Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Lannan ravinteet kiertoon seminaari 11.3.

Laitteistojen asennus ja huolto. Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Kipsi vähentää peltomaan

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla Jaakko Soikkeli

Metsätalouden ekologiset vesistövaikutukset: Pienvesien tilan seuranta ja luokittelun kehitystarpeet

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Luonnonmukaiset biosuodatusratkaisut hulevesien ravinne-, raskasmetalli- ja mikromuovikuormituksen hallinnassa

Kunnostusojitusten vesiensuojelun suunnittelu valuma-aluetasolla

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous

Freshabit LIFE IP Puruvesi

Transkriptio:

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko -mihin sitä tarvitaan? Tuija Mattsson / SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät 9.-10.10.2013

Metsätalouden vesistökuormituksen seuranta Metsätalouden vesistökuormitusta seurataan pienillä metsälatvavalumaalueilla Esitys maa- ja metsätalousministeriölle metsätalouden vesistökuormituksen seurannan järjestämisestä, Metlan työraportteja 226/2012 www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2012 Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon perustaminen ja seurantaohjelman laatiminen hanke 03/2013-02/2014, rahoitus MMM mukana Metla, Tapio, Suomen metsäkeskus, metsähallitus ja SYKE 2

Metlan työraportteja 226/2012 www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2012 3

Perusseurantaverkko: Koostuu luonnon taustakuorman ja normaalin metsätaloustoiminnan aiheuttaman kuormituksen suuruuden ja sen muutosten määrittämiseen perustetuista, jo seurannassa olevista alueista 12 luonnontilaista ja 20 normaalissa metsätalouskäytössä olevaa latvavaluma-aluetta Mitattavat kuormitusmuuttujat: o virtaama (jatkuvatoimisesti) o ammonium-, nitraatti-, kokonaistyppi, fosfaatti- ja kokonaisfosfori, kiintoaine, sameus, emäskationit, TOC, DOC, metallit, ph o manuaalinen vesinäytteenotto 20-25 vesinäytettä virtaamapainotteisesti /vuosi o vedenlaadun jatkuvatoiminen mittaaminen; metsäisiltä valuma-alueilta parhaiten tällä hetkellä onnistuvat sameus, ph ja DOC mittaukset 4

Vastaajien taustatiedot Kysymys 1: Edustan yhtä seuraavista organisaatioista 1) Metsähallinto 2) Ympäristöhallinto 3) Metsäyritys 4) Metsänhoitoyhdistys 5) Tutkimus 6) Opetus 7) Muu 5

Kysymys 2: Toimin 1) Valtakunnallisella tasolla 2) Alueorganisaatiossa 3) Kuntatasolla 6

Kysymyksiä metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkosta Kysymys 3: Ovatko tulokset aineiden huuhtoutumisesta luonnontilaisilta alueilta tarpeellisia? 1) Kyllä 2) Jossain määrin 3) Ei lainkaan 4) En osaa sanoa 7

Kysymys 4: Ovatko tulokset metsätalouden aiheuttamasta kuormituksesta tarpeellisia? 1) Kyllä 2) Jossain määrin 3) Ei lainkaan 4) En osaa sanoa 8

Kysymys 5: Tarvitaanko tietoa huuhtoutuvista 1) Ainepitoisuuksista 2) Kuormista 3) Molemmista 4) En tarvitse ko. tietoa 9

Seurantaverkon tuottaman tiedon esitysmuoto, vuosittainen 10

Kysymys 6: Tarvitaanko vuosittaisia aikasarjoja? 1) Kyllä 2) Jossain määrin 3) Ei lainkaan 4) En osaa sanoa 11

Seurantaverkon tuottaman tiedon esitysmuoto, vuodenaikainen 12

Kysymys 7: Tarvitaanko vuodenaikaisia aikasarjoja? 1) Kyllä 2) Jossain määrin 3) Ei lainkaan 4) En osaa sanoa 13

Kysymys 8: Tarvitaanko tuloksia aineiden huuhtoutumisesta (voit valita 2 vaihtoehtoa) 1) Valtakunnallisella tasolla (koko Suomen keskiarvot) 2) Alueellisella tasolla (esim. Keski-Suomi) 3) Yksittäisen seuranta-alueen tasolla 4) Jollain muulla tasolla 5) Tuloksia ei tarvita 14

Kysymys 9: Tarvitaanko ennusteita aineiden huuhtoutumissa tapahtuvista muutoksista? 1) Kyllä 2) Jossain määrin 3) Ei lainkaan 4) En osaa sanoa 15

Kysymys 10: Tuottaako metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko työssäni tarpeellista tietoa? 1) Kyllä 2) Jonkin verran 3) Ei lainkaan 16

Kysymyksiä seurantaverkon tuottamien tulosten julkaisemisesta Kysymys 11: Haluan seurantaverkon tulokset käyttööni 1) Alkuperäisenä havaintoaineistona 2) Valmiina koostettuina tuloksina 3) Molempina 4) Jossain muussa muodossa 5) En tarvitse tuloksia lainkaan

Kysymys 12: Onko tarpeellista esitellä seurantaverkon tuloksia säännöllisesti järjestettävissä seminaareissa? 1) Kyllä, vähintään vuosittain 2) Kyllä, harvemmin kuin vuosittain 3) Ei lainkaan 4) En osaa sanoa

Kysymys 13: Organisaationi voi harkita osallistumista seurantaverkon aineiston keruun ja raportoinnin kustannusten kattamiseen. 1) Kyllä 2) Mahdollisesti 3) Ei 4) En osaa sanoa

Kiitos!