1 Ympäristölupamenettelyn sujuvoittaminen Raportti Helsinki 8.5.2014 Ryhmä II: Lupahakemus-vaihe
2 1. Lupahakemuksen vireille tuloa edeltävä vaihe (hankkeen suunnittelu) Käsittelyajan ennakointi-milloin hakemus on jätettävä vireille Hakemuksen sisältö- ja selvitysvaatimukset Valvonta ja muiden viranomaisten näkemykset sisältö- ja selvitysvaatimuksiin Muut luvat, YVA:ssa ja kaavoituksessa laaditut selvitykset Hankkeen pienehköt muutokset YVA/kaavavaiheen jälkeen Olemassa olevien yleisten ympäristön tilatietojen käyttäminen (tieto hajallaan) Hankesuunnitteluvaihe Erillinen uusi vaihe ennen ympäristölupahakemuksen laatimisen aloittamista (ei sisälly hallinnon prosessikaavioon). Tarvitaan ennakkoneuvottelu. YVA- ja kaavatarpeen selvittäminen hyvissä ajoin. YVA-tarpeen selvittäminen on mahdollista hankekehityksen alussa. Kaavaviranomaisen lausunto kaavatarpeesta. ELY:n Naturalausunto tulisi hakea ennen lupahakemuksen vireillejättämistä. Ohjataan ympäristöluvan ja rakennusluvan käsittelyä samanaikaiseksi. Ympäristöllisten faktatietojen toteaminen (mm. pohjavesialueet) Lupahakemuksen laadintavaihe Lupaviranomainen ohjeistaa hakemuksen sisällön ennakkoneuvottelussa. Ennakkoneuvottelua ei kuitenkaan voida AVI:n resurssitilanteen vuoksi järjestää kaikissa lupa-asioissa. Hankesuunnittelun ja lupaprosessin ajoittaminen siten, että suunnittelu on riittävän pitkällä, kun hakemus jätetään. Lupaviranomainen ei voi ennakkoneuvottelussa ottaa kantaa mm. päästörajoihin (BREF/BAT-vaatimukset). Tarvetta alustavalle kannanotolle nähtiin yritysten puolella, mutta ratkaisua asiaan ei löydetty tässä yhteydessä. Ympäristötiedon koonti ja analysointi - paikkatietojärjestelmän kehittäminen välttämätöntä. Tiedon hyödyntäminen hakemusasiassa sähköisen tietokannan kautta. Sähköisen asiointijärjestelmän käyttöönotto - katettava koko lupaprosessi luvituksesta valvontaan. Työryhmässä keskusteltiin luvituksen kokonaiskestosta: AVI:n tavoite nyt 10 kk käsittelyaika. Pienemmällä laitoksella 4 kk olisi mahdollinen, jos prosessissa ei ole viivästystä aiheuttavia tekijöitä; 1 kk kuulutukset, 1 kk kuulutusaika ja 2 kk päätöksen valmistelu. Toiminnanharjoittajat ja ELY näkevät 12 kk maksimiaikana toiminnan muuttamista koskevassa asiassa.
3 VAHTI-järjestelmän kehittäminen (mm. tuomioistuimien päätökset ym.). Sama järjestelmä käyttöönotettava myös kunnissa. 2. Lupahakemuksen vireille tulo (hakemuksen jättäminen) Lupahakemuksessa esitettävien tietojen tarkkuus ja vaihe, jolloin tarkemmat tiedot toimitettava (esim. jos yksityiskohtaiset tekniset ratkaisut eivät vielä käytettävissä) Muutokset lupahakemuksen jättämisen jälkeen, tarvitaanko uuttaa YVA:a / uutta kuuluttamista Luvanhakijan voisi tiedottaa lupaviranomaista mm. investointipäätöksen aikataulusta. Muutoksissa vuoropuhelu ylipäätään tärkeää. Erityiskysymysten (mm. korvausasiat; vanhan kaatopakan sulkeminen /laajentaminen) eriyttäminen tarkoituksen mukaisesti omiksi asioikseen. Toimijat voisivat toteuttaa YVA:n "maksimi"-hankkeelle, jolloin uuden YVA:n tarve myöhemmin tulevien muutosten vuoksi epätodennäköisempi. Lupahakemuksen tarkkuustaso - pääpaino päästöissä, ei "pilkuntarkasti" tekniikassa, kuitenkin päästöjen vähennystekniikan periaatteet kuvattava (BAT-arviointia varten). Käsittelyn joutuisuus vaikuttaa lupahakemuksen muutoksiin. Jos käsittely kestää kauan muutokset hankkeessa ovat todennäköisempiä. 3. Luvan tarve ja laajuus sekä toimivallan selvittäminen Luvan tarpeen ratkaiseminen Lupahakemuksen laajuus, kun uusi toiminta sijoitetaan olemassa olevan toiminnan yhteyteen Luvan tarve ja laajuus tulisi ratkaista jo ennakkoneuvottelussa. Aloilla, joilla sekä luvanvaraista että ei-luvanvaraista toimintaa, on huolehdittava valvonnasta. Voitaisiinko tarkastella varmennetun kolmannen osapuolen käyttöä valvonnassa? Uuden toiminnan luvittaminen erikseen, eli nykyisen käytännön jatkaminen (tilanteessa, jossa uudella toiminnalla ei merkittävää
4 vaikutusta olemassa olevaan toimintaan). Tämä helpottaisi myös valvontaa. 4. Hakemusasiakirjojen tarkastaminen ja täydennystarpeiden selvittäminen 5. Hakemuksesta tiedottaminen, asianosaisten kuuleminen ja lausuntojen hankkiminen Hakemuksen puutteet (mm. vuodenaikaan sidotut selvitysmahdollisuuden luontoasioissa) Täydennyspyynnöt Hakemuksen/toiminnan muuttaminen kesken käsittelyn Selvitysten puutteet Hakemustietojen laatu Konsulttien "laatu" Maa- ja vesialueen omistajien suostumukset ELY-keskuksen mukaan tulo prosessiin vasta tässä vaiheessa Uudet selvitystarpeet lausunnoista johtuen-> uudelleen kuuleminen Uudelleen kuuleminen Lupien synkronointi luvan tarkistamisen yhteydessä (lupapäätöksissä huolehdittava tarkistusaikataulun synkronoinnista). Viranomaisten yhteistyö ennen kuin hakemus laitetaan lausunnoille (selkeiden puutteiden täydentäminen ennen kuulemista). Pienten toimijoiden tietotaso voi olla puutteellinen - toimialakohtaiset selvitysvelvollisuudet tulisi olla etukäteen tiedossa. Ohjeistusta sähköiseen asiointijärjestelmään. Miten neuvotaan pieniä ja keskisuuria toimijoita (voidaanko lisätä ELY:n roolia lupaneuvonnassa?). Pienten yritysten järjestäytyminen, jonka puitteissa koulutusta/tiedottamista. Ennakkoneuvottelu keskeisessä roolissa hakemuksen laadun varmistamisessa. Suostumukset olisi hankittava jo hankesuunnitteluvaiheessa toiminnanharjoittajan toimesta. Jos hakemus muuttuu kuulutuksen jälkeen oleellisesti, voidaan peruuttaa vireilläoleva hakemus ja jättää uusi. Nykyinen YSL edellyttää ennen päätöksen tekoa (myös kuulemisajan jälkeen) tulevan kaiken tiedon huomioimista päätöksenteossa. Oleellisesta uudesta tiedosta on myös pyydettävä vastine toiminnanharjoittajalta ja valvojalta. Uudelleenkuulemista näissä tilanteissa ei nykyään voida välttää.
5 hakemuksen tietojen täydentyessä/muuttuessa Voitaisiinko hakemukset toimittaa lausunnonantajille jo ennen virallista kuulemisaikaa (sähköisen asiointijärjestelmän kautta)? Asianosaisten yhteydenotot/vaatimukset kuulutusajan jälkeen Lausunnonantamisen hitaus / lisäajan pyytäminen "Ei lausuttavaa" -lausunnot nopeasti (ELY:t priorisoivat lausuntoasiat). ELY:n ja kunnan lausunnot ovat nykyään oleellisia lupaviranomaiselle, ELY:n tehtävä yleisen edun valvonnassa. Kunnissa 30 vrk määräaika nykyisin mahdoton lautakuntien kokousaikataulujen vuoksi Luovutaan hakemuksen kuuluttamisesta ja kuulutetaan sen sijaan vasta lupapäätösluonnos. Tällöin mm. valvoja voisi tarkastella luvan valvottavuuden. Luvitusprosessi (kuuleminen/vuorovaikutus) oltava sellainen, että toisella viranomaisella ei synny tarvetta valittaa toisen viranomaisen luvasta. Todettiin, että ELY:n valitusoikeutta AVI:n luvista ei pidetä hyvänä (viranomaiset kuvasivat tilanteiden kuitenkin olevan suhteellisen harvinaisia, erityisesti ELY:n ollessa ainoa valittaja). Viranomaisten yhteistyöllä olisi poistettava "tarpeettomat" valitukset - toisaalta nyt ELY toimii yleisten edun valvojana. 6. Katselmukset ja neuvottelut Neuvottelu/yhteydenpito lupaviranomaisen, ELY:n ja toiminnanharjoittajan kesken siinä vaiheessa, kun lupamääräysluonnokset olemassa. Tavoitteena väärin ymmärrysten poistaminen. Muiden asianosaisten puuttuminen ongelma - voisiko mahdolliset haitankärsijät osallistua neuvotteluun? Nykyään käytäntönä ainoastaan kertoelmaosan tarkastamismahdollisuus. Vältettävä "uutta kuulemista" ja
6 byrokratiaa. Lupaharkinnan ytimen säilyttävä AVI:lla. Toiminnanharjoittajan näkemyksen tulisi tulla esille hakemuksessa. Yksiselitteistä ratkaisua ei löydetty. 7. Hakijan kuuleminen Yleisiä/informatiivisia lupamääräyksiä on annettu myös "tiedottamis"-mielessä erityisesti pienten toimijoiden osalta. Onko lupa kuitenkin väärä paikka määräys asiasta, jonka luonne on informatiivinen. Informatiiviset määräykset ovat myös vaikeasti valvottavia. Lupapäätöksestä pitäisi löytyä kokonaisnäkemys ympäristöntilan muuttumiseen. Tämä voisi osaltaan vähentää valituksia.