NÄYTTÖTUTKINTO-OPAS NÄYTTÖYMPÄRISTÖIHIN Ohjeita näyttötutkinnon järjestämiseen ja arviointiin
Helsinki 2008 Soili Nevala Taitto: Sonja Kähkönen
Hei Sinä ammattitaidon kehittäjä Näyttötutkintoa suorittavien henkilöiden tutkintotilaisuuksien suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi on osa sosiaali- ja terveysalan työyksiköiden jokapäiväistä työtä. Superilaisilla on merkittävä panos uusien ammattilaisten osaamisen kehittämisessä ja varmistamisessa. Hyvin toteutetut ja arvioidut tutkintotilaisuudet auttavat tutkinnon suorittajaa kasvamaan ammatissaan ja työyksikön henkilöstä kehittämään omaa työtään. Tämä käsikirja auttaa sinua näyttötutkintojen arvioimisessa ja kehittämisessä. Mikäli sinulla on kommentoitavaa tai haluat keskustella näyttötutkinnoista ota yhteys SuPerin kehittämisyksikköön kera@superliitto.fi. Tehdään yhdessä tulevaisuuden ammattilaisia. Juhani Palomäki puheenjohtaja 3
SISÄLTÖ 1 Johdanto 4 2 Näyttötutkinto mikä se on? 4 3 Näyttötutkintojärjestelmän käsitteitä 5 4 Tutkintorakenne 6 5 Tutkintojen tuottama jatko-opiskelukelpoisuus 7 6 Näyttötutkinnon toimijatahot ja niiden tehtävät 7 7 Näyttötutkinnon perusteet 9 8 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa 9 8.1 Näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen 9 8.2 Näyttötutkinnon suorittaminen 9 8.3 Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen 10 9 Näyttötutkintoon valmistava koulutus 10 10 Tutkintotilaisuuksien suunnittelu ja toteuttaminen 11 10.1 Tutkintosuoritus mitä se on 11 10.2 Tutkintotilaisuuden suunnittelu työpaikalla 11 10.3 Näyttöympäristö 12 11 Tutkintosuorituksen arviointi 12 11.1 Arvioijat (työelämä) 13 11.2 Arvioija (tutkinnon järjestäjä) 13 11.3 Arvioijan tehtävät näyttöympäristössä 14 11.4 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnoissa 14 12 Arvioijan koulutus 16 13 Valtakunnalliset arviointilomakkeet 16 14 Tutkintotoimikuntien rooli ja tehtävät 17 15 Ammattiosaamisen näytöt 18 16 SuPerin linjaukset näyttötutkintoon 18 Lähteet 21 4
1 Johdanto Tämä opas on tarkoitettu käsikirjaksi sosiaali- ja terveysalan työpaikoille. Opas kertoo näyttötutkintojärjestelmästä ja näyttötutkinnon eri toimijatahojen tehtävistä ja vastuista. Koska näyttötutkintoja koskeva lainsäädäntö on muuttunut, annamme näyttöympäristöinä toimivien työpaikkojen työntekijöille uusimpia ohjeita tutkintotilaisuuksien suunnitteluun, toteutukseen, arvioimiseen. Toivomme tämän oppaan innostavan superilaisia rakentavaan yhteistyöhön tulevien ammattilaisten hyväksi. Työelämällä on näyttötutkinnoissa keskeinen ja tärkeä tehtävä. 2 Näyttötutkinto mikä se on? Näyttötutkinto on ammattitaidon hankkimistavasta riippumaton aikuisväestöä varten suunniteltu ja kehitetty tutkinnon suorittamistapa, missä tunnistetaan ja tunnustetaan eri tavoilla hankittu osaaminen. Useimmiten näyttötutkintoa edeltää valmistava koulutus. Näyttötutkintoja säätelee laki ja asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (L 631/1998 ja A 812/1998). Näyttötutkintojärjestelmää koskevat uudet säädökset ovat olleet voimassa vuodesta 2006. Näyttötutkintojärjestelmän tavoitteena on kokonaisvaltainen ja joustava tutkintojen suorittaminen. Näyttötutkintojärjestelmän ymmärtäminen edellyttää kokonaan uudenlaista ajattelua, joka ei pohjaudu perinteiselle koulumuotoiselle opetukselle. Näyttötutkinnossa osoitetaan tutkintotilaisuuksissa tutkinnon perusteissa vaadittava ammattitaito, joka arvioidaan työelämässä ja tunnustetaan tutkintotimikunnassa. Opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen suorittaminen poikkeaa näyttötutkinnon suorittamisesta, vaikka tavoiteltavan tutkinnon ammattitaitovaatimukset ovat yhtenevät. Opetushallituksen laatimassa Näyttötutkinto-oppaassa (2007) on kuvattu nykyisen näyttötutkintojärjestelmän keskeiset periaatteet; Kolmikantayhteistyö, tutkintojen riippumattomuus ammattitaidon hankkimistavasta ja tutkinnon suorittaminen osoittamalla ammattitaito tutkintotilaisuuksissa sekä tutkinnon henkilökohtaistaminen. 5
3 Näyttötutkintojärjestelmän käsitteitä Näyttötutkintojärjestelmä vilisee vaikealta tuntuvia käsitteitä. Niiden sisällön ymmärtäminen helpottaa työelämää. Näyttötutkintoon kuuluvia käsitteitä ovat mm. seuraavat: Näyttötutkinto on ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu ammattitaidon hankkimistavasta riippumaton tutkinto. Näyttötutkinnon perusteissa määritelty ammattitaito osoitetaan tutkintotilaisuuksissa. Tutkinnon perusteita päättää Opetushallitus. Näyttötutkinnon suorittaja on tutkintoa suorittava henkilö. Tutkintotilaisuus on työpaikalla suoritettava näyttö tutkinnon perusteissa vaadittavasta ammattitaidosta. Näyttöympäristö on se työpaikka tai toimintaympäristö, jossa ammattitaito osoitetaan ja arvioidaan. Näyttötutkinnon järjestämissopimus on tutkintotoimikunnan tekemä sopimus tutkinnon järjestäjän kanssa näyttötutkintojen järjestämisestä. Ilman sopimusta ei tutkintotilaisuuksia saa järjestää. Kolmikantainen edustus tarkoittaa työnantajien, työntekijöiden ja opettajien edustajien osallistumista näyttötutkintoprosessiin sen eri vaiheissa. Myös tutkintotoimikunnassa on edustettuna kolmikanta. Henkilökohtaistaminen tarkoittaa, että aikuisille tutkinnon suorittajille tarjotaan asiakaslähtöisesti suunniteltua ja toteutettua neuvontaa, ohjausta sekä muita tukipalveluita näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisessa, tutkinnon suorittamisessa ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa. 6
Henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan kirjataan sovitut asiat. Tutkintosuoritus on henkilön tutkintotilaisuudessa työpaikalla antama osoitus tutkinnon perusteissa vaadittavasta ammattitaidosta. Tutkintotodistus on todistus ammatillisen perustutkinnon suorittamisesta. Todistuksen antaa tutkintotoimikunta, kun kaikki tutkinnossa vaadittavat osat on suoritettu hyväksytysti. Tutkintotoimikunta on opetushallituksen asettama työnantajia, työntekijöitä (mm. SuPer) ja opettajia sekä ammatinharjoittajia edustava luottamuselin. 4 Tutkintorakenne Ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen edellyttämät tiedot ja taidot. Perustutkintojen nimellislaajuus on 120 opintoviikkoa. Ammattitutkinnossa osoitetaan alan ammattityöntekijältä edellytetty ammattitaito. Ammattitaitovaatimukset on määritelty tasollisesti siten, että henkilö, jolla on alan peruskoulutus tai sitä vastaavat tiedot ja lisäksi täydentäviä sekä syventäviä opintoja ja noin kolmen vuoden työkokemus, pystyy todennäköisesti suoriutumaan ko. ammattitutkinnosta. Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan alan vaativampien työtehtävien hallinta. Ammattitaitovaatimukset on määritelty tasollisesti siten, että henkilö, jolla on alan peruskoulutus tai sitä vastaavat tiedot ja lisäksi täydentäviä sekä syventäviä opintoja ja noin viiden vuoden työkokemus, pystyy todennäköisesti suoriutumaan ko. erikoisammattitutkinnosta. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen laajuutta ei ole määritelty opintoviikkoina, näitä tutkintoja voidaan käyttää lisä- ja täydennyskoulutuksena. Hierojan ammattitutkintoa lukuun ottamatta ammatti- ja erikoisammattitutkintoja ei rekisteröidä 7
5 Tutkintojen tuottama jatko-opintokelpoisuus Näyttötutkintona suoritettu ammatillinen perustutkinto, laajuus 120 ov, antaa yleisen kelpoisuuden korkeakouluopintoihin. Ammatillinen perustutkinto, jonka laajuus on alle 120 ov, antaa kelpoisuuden saman alan ammattikorkeakouluopintoihin. Ammattitutkinto antaa kelpoisuuden saman alan ammattikorkeakouluopintoihin. Ammattitutkinto yhdistettynä alle 120 ov:n perustutkintoon tai kolmen vuoden työkokemus tutkinnon suorittamisen jälkeen vastaavalla alalla antaa yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. (A 355/2003) Erikoisammattitutkinto ei yksin anna jatko-opintokelpoisuutta, mutta yhdistettynä ammattitutkintoon tai alle 120 ov:n perustutkintoon se antaa yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. (A 355/2003) 6 Näyttötutkinnon toimijatahot ja niiden tehtävät Opetusministeriö (OPM) Antaa näyttötutkintotoimintaa koskevia säädöksiä.päättää tutkintorakenteesta ja tutkintomaksuista. Opetushallitus (OPH) Opetushallitus valmistelee opetusministeriölle esitykset tutkintorakenteesta. Vastaa näyttötutkintojen perusteiden laatimisesta ja päättää niistä. Tutkintojen perusteet valmistellaan työryhmissä, joissa on koulutuksen, työnantajien ja työntekijöiden edustus sekä mahdollisia asiantuntijoita. Pyydettyään eri tahoilta (mm. ammattijärjestöt) lausunnot opetussuunnitelman perusteisiin, opetushallitus hyväksyy tutkintojen perusteet. Asettaa tutkintotoimikunnat. OPH voi antaa henkilökohtaistamista koskevia tarkempia määräyksiä. 8
Tutkintotoimikunta Näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvomisesta vastaa kuhunkin alaan tai tutkintoon nimetty tutkintotoimikunta. Se solmii järjestämissopimukset tutkinnon järjestäjien kanssa. Päättää hyväksytyistä ja hylätyistä tutkintosuorituksista ja arvosanoista. Päättää näyttötutkinnon ja sen osan suoritusten arvioinnin oikaisemisesta. Antaa ja osaltaan allekirjoittaa tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunta seuraa näyttötutkintojärjestelmän toimivuutta, antaa suosituksia ja tekee aloitteita tutkintojen perusteiden kehittämiseksi. Näyttötutkinnon järjestäjä Laatii näyttötutkinnon järjestämissopimushakemukset OPH:n oppaan ja tutkintotoimikunnan ohjeiden mukaan ja toimittaa ne liitteineen tutkintotoimikunnalle. Näyttötutkinnon järjestäjä suunnittelee tutkintotilaisuudet konkreettisessa yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Vastaa näyttötutkintojen ja niihin valmistavan koulutuksen tiedottamisesta. Huolehtii tutkintojen henkilökohtaistamisesta. Vastaa näyttötutkintojen toteutumisesta suunnitelman mukaan. Valitsee ja kouluttaa asiantuntevat arvioijat ja totuttaa arvioinnin työantaja- ja työntekijä arvioijien kanssa kolmikantaisesti. Huolehtii, että tutkinnon suorittajaa kuullaan arvioinnin yhteydessä ja tiedottaa arvioinnin oikaisusta. Tutkinnon järjestä laatii ja omalta osaltaan allekirjoittaa tutkintotodistukset sekä huolehtii arviointiaineiston säilyttämisestä ja arkistoinnista. Huolehtii muista koulutuksen järjestäjälle kuuluvista velvoitteista opetushallituksen ohjeiden mukaan. Työelämä Yhdessä tutkinnon järjestäjien kanssa työnantajan ja työntekijöiden edustajat suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat tutkintotilaisuudet. Tutkintosuorituksen arvioinnissa pitää olla aina mukana koko kolmikanta. Työnantajan edustaja ei voi delegoida arviointivastuuta työntekijä arvioijana toimivalle. Työelämän edustajat osallistuvat tutkinnon järjestäjän toteuttamaan arvioijakoulutukseen. He ovat mukana kehittämässä tutkinnon järjestäjän toimintaa ja tukevat tutkinnon suorittajan ammatillista kasvua. 9
7 Näyttötutkinnon perusteet Jokaiseen näyttötutkintoon laadituissa tutkinnon perusteissa on määritelty: tutkinnossa vaadittava ammattitaito osat, joista tutkinto muodostuu tavat, joilla ammattitaito voidaan osoittaa tutkintosuoritusten arvioinnin perusteet 8 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnoissa Henkilökohtaistaminen tarkoittaa tutkinnon suorittajaksi hakeutuvan tutkinnon suorittamisen suunnittelemista ja toteuttamista joustavasti ja työelämälähtöisesti. 8.1 Näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen Näyttötutkintoa suorittamaan pyrkivän henkilön aikaisemmin hankittu osaaminen, muut lähtökohdat ja soveltuva tutkinto koulutustarpeineen selvitetään alkuvaiheessa. Samalla selvitetään tukitoimien tarve ja tulevat yhteistyötahot. Myös työelämän edustajiin tulee olla yhteydessä tarvittaessa tutkinnon suorittajan aikaisemman osaamisen arvioimiseksi. Tutkinnon suorittaja voidaan ohjata joko suoraan tutkintotilaisuuteen tai valmistavaan koulutukseen tai täydentämään muulla tavalla osaamistaan. Jos tässä vaiheessa havaitaan, että suunniteltu näyttötutkinto ei ole oikea, kerrotaan se henkilölle ja ohjataan häntä eteenpäin hänelle paremmin soveltuvaan tutkintoon. Tämä vaihe henkilökohtaistamisessa on erittäin merkittävä tutkinnon suorittajan tulevaisuuden kannalta. 8.2 Näyttötutkinnon suorittaminen Henkilökohtaistetussa tutkinnon suorittamisessa noudatetaan opetushallituksen vahvistamia tutkinnon perusteita ja ammattitaitovaatimuksia. Tutkinnon suorittamisen suunnitelma (aikaisempi osaaminen, opinnot, tutkintotilaisuudet jne.) kirjataan henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan. Tämän suunnitelman hyväksyvät tutkinnon suorittaja, tutkinnon järjestäjä ja tarvittaessa tutkinnon hankkija sekä työelämän edustaja yhdessä. 10
Tutkintotoimikunta voi arvioijien esityksestä tunnustaa tutkintosuoritukseksi myös aikaisemmin osoitetun tutkinnon perusteiden mukaisen osaamisen. 8.3 Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa ja opiskeluprosessin suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon tutkinnon suorittajan elämäntilanne, osaaminen ja oppimistarpeet sekä työssäoppimisen mahdollisuudet. Henkilökohtaistamisessa etsitään henkilölle soveltuvat koulutuksen järjestämismuodot ja käytettävissä olevat oppimisympäristöt sekä opetus- ja arviointimenetelmät ja ohjaustoimet. 9 Näyttötutkintoon valmistava koulutus Näyttötutkinnoille ei muodollisesti aseteta koulutusta koskevia ennakkoehtoja, vaan tutkinnon edellyttämä osaaminen voidaan hankkia eri tavoilla. Tutkinnonjärjestäjä määrittelee henkilökohtaistamisen yhteydessä tutkintoon pyrkivän henkilön valmistavan koulutuksen tarpeen ja muodon. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen tulee kuitenkin aina noudattaa voimassa olevia tutkinnon perusteita. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteissa määrätään, että tutkintoon valmistavassa koulutuksessa terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/94) tarkoitus edistää potilasturvallisuutta ja terveydenhuollon palvelujen laatua on otettava huomioon. Lähihoitajalla on oltava ammattitoiminnan edellyttämä koulutus, pätevyys ja valmius ammatilliseen toimintaan. Perustutkintoon valmistavan koulutuksen kesto määräytyy henkilön aikaisempien opintojen ja työkokemuksen perusteella niin, että tutkinnon perusteet täyttyvät. Jos tutkinnon suorittajalla ei ole aiempaa sosiaali- ja/tai terveysalan tutkintoa tulee valmistavan koulutuksen olla 80 120 opintoviikkoa. (sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2001 opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet) Näyttötutkintoon valmistava koulutus voidaan suorittaa koulumuotoisena tai oppisopimuskoulutuksena. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus suorittaa näyttötutkinto. 11
Työssäoppiminen sisältyy myös näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen tarpeen mukaan. Työssä oppimisen tavoitteena on, että tutkinnonsuorittaja oppii työpaikalla osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta. 10 Tutkintotilaisuuksien suunnittelu ja toteuttaminen 10.1 Tutkintosuoritus mitä se on Tutkintosuorituksella tarkoitetaan näyttötutkinnon suorittajan toimintaa tutkinnon perusteissa vaadittavan ammattitaidon osoittamiseksi. Ammattitaidon osoittamiseksi työpaikalla tulee käyttää monipuolisia menetelmiä osaamisen esille saamiseksi ja arvioimiseksi. Tutkintotilaisuuden kesto määräytyy tutkinnon suorittajan henkilökohtaisesta näyttösuunnitelmasta käsin ja tutkintosuoritus on valmis, kun vaadittu osaaminen on näytetty. Tutkinnon suorittajan valmiudet osallistua tulee arvioida hyvissä ajoin ennen tutkintotilaisuuden alkua. Aidossa työympäristössä toteutetuilla tutkintotilaisuuksilla varmistetaan työelämän edellyttämän ja riittävän ammattitaidon saavuttaminen. 10.2 Tutkintotilaisuuden suunnittelu työpaikalla Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/98) ja henkilökohtaistamista koskevan määräyksen mukaan tutkintotilaisuudet suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä työelämän kanssa. Yksittäisen tutkinnon suorittajan tutkintotilaisuus tulee suunnitella henkilökohtaistamisen alkuvaiheesta alkaen yhdessä työelämän edustajien kanssa. Työelämän että koulutuksen järjestäjän edustajat hyväksyvät tutkinnon suorittajan suunnitelman etukäteen. Tutkintotilaisuuden toteutuminen edellyttää työpaikalta hyvää ennakkosuunnittelua, tiedottamista ja sen varmistamista, että tutkinnon suorittamiseen tarvittavat edellytykset täyttyvät. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota arvioijien valintaan ja toimintaedellytyksiin. On tärkeää, että työelämästä käytännön työtä tekevät henkilöt ovat mukana kehittämis- ja suunnittelutoiminnassa tutkinnon järjestäjien työryhmissä. Näytön arvioijien työvuorot tulee suunnitella yhteneviksi tutkinnon suorittajien kanssa. 12
10.3 Näyttöympäristö Tutkinnon järjestäjä tekee näyttötutkintoja arvioivien työpaikkojen kanssa näyttöyhteistyösopimuksen, jossa näyttöympäristön ylläpitäjä sitoutuu järjestämään tutkintotilaisuuden edellyttämät toimintamahdollisuudet. Tutkinnon järjestäjä sitoutuu järjestämään koulutusta arvioijille Näyttöympäristö määräytyy kussakin tutkinnossa tutkinnon osan mukaan. Näyttöympäristöt on valittava siten, että kunkin tutkinnon osan kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat osoitetuiksi. Näyttöympäristössä tulee olla asianmukaiset tilat, laitteet ja välineet, jotta monipuolinen työskentely on mahdollista. Näyttöympäristön ammattitaitoinen henkilöstö, joka on motivoitunut ammatin kehittämiseen ja tutkintojen arvioimiseen on edellytyksenä tutkinnon suorittajan ammatilliselle kasvulle ja asianmukaiselle arvioinnille. Työnantajan ja esimiesten tuki työpaikoilla tapahtuvalle opiskelulle ja tutkinnon suorittamiselle on tärkeä. Myös riittävät resurssit tutkintojen arvioimiseen tulee järjestää. 11 Tutkintosuorituksen arviointi Näyttöä arvioivan henkilön tulee olla alan ammattilainen. Ammatti-identiteetin kehittymisen ja työnkuvan selkiytymisen kannalta on myös tärkeää, että ammattitaidon arvioija on suorittanut vastaavantasoisen tutkinnon kuin mihin tutkinnon suorittaja on valmistumassa. Lähihoitajatutkintoa suorittavien henkilöiden tutkintosuorituksia arvioivat ensisijaisesti jo valmistuneet lähihoitajat tai aiemman kouluasteen tutkinnon suorittaneet henkilöt. Arvioijan on kyettävä arvioimaan realistisesti sosiaali- ja terveysalan tulevaisuutta. Ammattitaidon arvioinnin ja näyttöympäristön toiminnan kannalta on tärkeää, että arvioijat valitaan yhteisen sopimuksen mukaan näyttöympäristössä. Arvioijiksi valittujen henkilöiden tehtäväaluemäärittelyissä tulee näkyä arviointitehtävä, jotta osataan resursoida työaikaa tähän tärkeään tehtävään. 13
11.1 Arvioijat (työelämä) Tutkinnon järjestäjä vastaa siitä, että 1) työntekijätahon arvioijana toimiva lähihoitajan ammattitaidon arvioija on: työhönsä motivoitunut ensisijaisesti toisen asteen sosiaali- tai terveysalan tutkinnon tai muutoin ko. koulutuksia/ammattia lähellä olevan tutkinnon suorittanut (esim. lastentarhanopettaja, erityisopettaja) riittävä työkokemus sosiaali- tai terveysalalta riittävä perehtyneisyys tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin, tutkinnon osan arviointikohteisiin ja -kriteereihin riittävä perehtyneisyys ammattitaidon arviointiin 2) työnantajatahon arvioija tuntee näyttötutkintojärjestelmän ja tutkinnon perusteet ja toimii esimiehenä Arvioinnissa tulee olla mukana sekä työntekijän että työnantajan edustajan. Mikäli työnantaja arvioijan ei ole mahdollista olla läsnä arviointikeskustelussa antaa hän muuten sovitulla tavalla oman arviointinsa tiedoksi. Työnantaja ei voi delegoida omaa arviointivastuutaan pois työntekijäedustajalle. 11.2 Arvioija (tutkinnon järjestäjä) Tutkinnon järjestäjä vastaa siitä, että oppilaitoksen edustajana toimiva lähihoitajan ammattitaidon arvioija on: työhönsä motivoitunut ammatillisen aineen edustaja, näyttöpaikan ja henkilön oman substanssiosaamisen huomioiden pedagogisen pätevyyden omaava näyttötutkintomestari Tutkintotoimikunnat voivat antaa vielä arvioitsijoita koskevia tarkempia määräyksiä. Niistä kerrotaan tutkintotoimikuntien omilla kotisivuilla. Työssäoppimisen ohjaaja ei voi toimia näyttötutkinnoissa arvioijana. 14
11.3 Arvioijan tehtävät näyttöympäristössä perehtyy tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin perehtyy kyseessä olevan tutkinnon perusteisiin perehtyy tutkinnon suorittaja näyttöympäristöön perehtyy tutkinnon suorittajan suunnitelmaan ja arvioi sen käyttökelpoisuutta työskentelee tutkinnon suorittajan työparina huolehtii osaltaan tutkintosuorituksen arvioinnista kirjaa päivittäin työstä nousevia perusteita arvioinnille keskeyttää tutkintotsuorituksen, jos siihen ilmenee aihetta, esimerkiksi potilasturvallisuuden vaarantuminen huolehtii omasta ammattitaidostaan näyttöjen arvioinnissa tiedottaa työyhteisössä näyttötutkinnon suorittajista Tutkinnon suorittajan ja arvioijan välinen luonteva vuoropuhelu edesauttaa näytön onnistumista, tukee tutkinnon suorittajan ammatillista kasvua ja helpottaa näytön jälkeen käytävää arviointikeskustelua. 11.4 Ammattitaidon arviointi näyttötukinnoissa Tutkinnon suorittajan tutkinnon perusteissa edellytetyn osaamisen yhteen kokoava arviointikeskustelu on tärkeä ja vastuullinen tehtävä. Arvioinnissa edellytetään käytettäväksi monipuolisesti erilaisia ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia asiakirjoja (esim. aikaisempia tutkintotodistuksia, työtodistuksia) aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat asiakirjojen vastaavuuden suhteessa tutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin. Nämä kirjataan selkeästi arviointiasiakirjoihin ja esitys tunnustamisesta lähetetään tutkintotoimikunnalle, joka päättää aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta. Näyttötutkintojen arviointi tapahtuu kolmikanta-periaatteella, (työnantaja, työntekijä, opettaja) tutkinnonsuorittaja itse on myös mukana arviointikeskustelussa ja häntä 15
kuullaan. Tutkinnon suorittaja tekee omasta toiminnastaan itsearvioinnin. Kolmikantainen arvioija ryhmä tekee arviointiesityksen arvosanaksi. Tutkinnon järjestäjän edustaja laatii arvioinnista arviointipöytäkirjan, joka allekirjoitetaan, Tutkinnon suorittajalle annetaan palautetta ja hän allekirjoittaa saaneensa tiedoksi arviointiesityksen. Lopullisen päätöksen arvosanasta tekee valtakunnallinen tutkintotoimikunta. Arviointi koostuu tutkinnon suorittajan itsearvioinnista, arvioijien ja näyttöympäristön palautteesta sekä mahdollisesta asiakaspalautteesta ja aikaisemmista dokumenteista. Tutkintosuoritusten arviointi edellyttää järjestelmällistä aineiston keräämistä ja dokumentointia. Arvioinnin painopiste on työn tekemisessä, mutta yhden menetelmän käyttö arvioinnissa ei ole riittävä. Arviointikeskustelu pidetään mahdollisimman pian tutkintotilaisuuden jälkeen. Arviointiaineistona on: tutkinnon suorittajan kirjallinen suunnitelma arvio tutkinnon suorittajan työskentelystä tutkinnon perusteiden mukaan muu arviointiaineisto tutkinnon suorittajan mahdollisen aikaisemmin hankitun osaamisen todistava kirjallinen, dokumentoitu aineisto etukäteen täytetty arviointilomake mahdolliset asiakaspalautteet muut mahdolliset kirjalliset dokumentit, esimerkiksi näyttöä täydentävä portfolio Ammatillisessa perustutkinnossa arviointiasteikko on kiitettävä 5, hyvä 4 3, ja tyydyttävä 2 1 tai hylätty. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Arviointiin vaikuttavat perustelut tulee kirjata tarkasti arviointilomakkeeseen, joka säilytetään tutkinnon järjestäjällä. Lähihoitajatutkinnon valinnaisen tutkinnonosan tutkintosuorituksessa tulee selkeästi näkyä koko työprosessin vaatima osaaminen ja moniammatillisessa työryhmässä toimiminen sekä työyhteisön vaatimukset. Hyvä arviointi on rehellistä, oikeudenmukaista, kannustaa ja innostaa oppimaan uutta. 16
Luottamukselliset arviointikeskustelut ovat osapuolten yhteistä ajatusten vaihtoa ja antavat mahdollisuuden ammatilliselle kasvulle. Tutkinnon suorittajalla on oikeus hakea näyttötutkinnon tai sen osan arvioinnista oikaisua 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin hän on saanut tutkintotoimikunnan päätöksen tietoonsa. Tutkintotoimikunta päättää arvioinnin oikaisusta. Tutkintotoimikunta pyytää tarvittaessa arvosanan oikaisua koskien lausunnot kaikilta arvioinnin osapuolilta erikseen. 12 Arvioija koulutus Tutkinnon järjestäjän tehtävänä on kouluttaa arvioijat. Koulutuksen tulee antaa valmiudet ammattitaitovaatimukset kattavaan tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteuttamiseen, kirjallisen ja suullisen palautteen antamiseen sekä tutkinnon perusteissa vaadittavan ammattitaidon arvioimiseen ja arvosanaesityksen laatimiseen. Myös tutkinnon suorittajan oikeudesta pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta ja sen käytännön toteuttamisesta sekä työelämän edustajien tehtäviä ja vastuita arvosanan oikaisuprosessissa tulee kertoa. Koulutuksen kesto määräytyy paikallisten sopimusten mukaan. Lähihoitajan tutkintotoimikunta suosittelee koulutuksen pituudeksi vähintään opintoviikkoa ja säännöllistä osaamisen päivittämistä. Koulutuksen kestoa tärkeämpi on kuitenkin sen sisältö. Työelämän arvioijiksi valittujen henkilöitten tulee vaatia koulutusta ja sopia työnantajan kanssa työaikajärjestelyt koulutuksen ajalta. Myös työnantajaedustajien on tarpeellista osallistua arvioijakoulutukseen. 13 Valtakunnalliset arviointilomakkeet Lähihoitajan perustutkinnossa on valtakunnalliset opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet. Jokaisen tutkinnon järjestäjän, näyttöympäristön ja tutkintotoimikunnan tulee noudattaa tutkinnon perusteita. Muissa ammatti- ja erikoisammattitutkinnossa on tutkinnon perusteet, joita tulee noudattaa näyttöjä arvioitaessa. 17
Yksityiskohtaiset ammattitaidon arvioinnin kriteerit tulee saada tutkinnon järjestäjältä. Ja ne löytyvät myös SuPerin kotisivuilta osoite www.superliitto.fi ammatillinen edunvalvonta. Yhtenäiset arviointikriteerit koko maassa takaavat saman tasoisen ammattitaidon arvioinnin riippumatta siitä missä tutkinto on suoritettu. Yhtenäiset arviointikriteerit helpottavat huomattavasti arvioijien arviointityötä. Riittävän yksityiskohtainen kriteeristö takaa oikeuden mukaisen arvioinnin. Myös ammattiosaamisen näytöissä on käytössä omat alalle luotu valtakunnallinen näyttöaineisto. 14 Tutkintotoimikuntien rooli ja tehtävät Näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta vastaa valtakunnan tasolla tutkintotoimikunta. Tutkintotoimikuntien tehtävää, toimintaa ja vastuuta määrittelevät näyttötutkintolainsäädäntö ja säädökset hallitoasioista. (L 631/1998, A 812/1998, L 434/2003, L 621/1999) sekä Opetushallituksen antamat määräykset. Opetushallitus nimeää tutkintotoimikunnan kolmen vuoden toimiajaksi kerrallaan. Tutkintotoimikuntiin kuuluu työnantaja-, työntekijä-, opettaja ja asiantuntijaedustajia sekä itsenäinen ammatinharjoittaja. Tutkintotoimikunnat solmivat näyttötutkinnon järjestämissopimukset tutkinnon järjestäjien kanssa. Sopimus on asiakirjoja, jonka avulla tutkintotoimikunta valvoo näyttöjen suunnittelua ja järjestämistä omalla alueellaan. Näyttötutkintojen järjestämissopimukset ovat osapuolia oikeudellisesti sitovia asiakirjoja. Ennen järjestämissopimuksen tekemistä tutkintotoimikunta on perehtynyt näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmaan että se on oikein laadittu. Tutkintotoimikunta seuraa suunnitelman toteutumista käytännön tasolla. Lisäksi tutkintotoimikunta huolehtii tutkintotilaisuuksien riittävästä ja kattavasta saatavuudesta, täsmentää arviointikriteereitä ja antaa tarvittaessa näyttötutkintojen järjestämistä koskevia suosituksia tutkinnon järjestäjille. Tutkintotoimikunta allekirjoittaa tutkintotodistuksen yhdessä tutkinnon järjestäjän edustajan kanssa ja tekee aloitteita tutkintotoiminnan kehittämiseksi. Valmistavaan koulutukseen tutkintotoimikunnalla 18
ei ole toimivaltaa puuttua. Tiivis yhteistyö tutkinnon järjestäjien, koulutusviranomaisten, näyttöympäristöjen ja tutkintotoimikunnan kesken takaa onnistuneen näyttötutkinnon. 15 Ammattiosaamisen näytöt Työelämässä on tärkeää olla tietoinen aikuisten näyttötutkintojen ja nuorten koulutuksen ammattiosaamisen näyttöjen erosta. Kun näyttötutkinnossa koko tutkinto suoritetaan työelämässä tutkintotilaisuuksissa (ent. näytöt) ammattiosaamisen näyttö on osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näytöt liitettiin opetussuunnitelmaperusteiseen koulutukseen 2006 ja ne liittyvät pääsääntöisesti työssäoppimisen yhteyteen. Ammattiosaamisen näytön arvioijalle ei ole asetettu arvioijakoulutusvelvoitetta. Ammattiosaamisen näytön arvioi joko työpaikkaohjaaja tai opettaja tai molemmat yhdessä. Ammattiosaamisen näyttöjä toteuttamista valvovat koulutuksen järjestäjän asettamat alakohtaiset toimielimet tai yksi kaikkia aloja koskeva yksi toimielin. Työpaikoilla on tärkeää tietää, milloin kyseessä on näyttötutkinnon suorittajasta ja milloin ammattiosaamisen näytöstä. 16 SuPerin linjaukset näyttötutkintoon SuPerin hallitus käsitteli syyskuussa 2008 lähihoitajan näyttötutkintoa ja antoi keskeiset linjauksensa SuPerin tärkeinä pitämiin kysymyksiin. Näitä linjauksia voidaan suositella myös ammatti- ja erikoisammattitutkintojen näyttöihin. 1. Sosiaali- ja terveysalan näyttötutkintoon hakeutuvan henkilökohtaistaminen on tehtävä huolella yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Ilman aikaisempaa alan koulutusta olevien edellytetään osallistuvan valmistavaan koulutukseen. 2. Lähihoitajatutkinnon suorittaneilla henkilöillä tulee olla yhtenäinen ammattitaito riippumatta tutkinnon suorittamistavasta. 19
3. SuPer pitää tärkeänä, että ammattiosastojemme edustajat voivat olla mukana oppilaitosten näyttöjä suunnittelevissa työryhmissä. 4. Valinnaisten tutkinnonosien näyttöympäristöissä tulee ehdottomasti olla mukana myös eri asteiset sairaalat. Valinnaisten tutkinnonosien tutkintosuorituksissa tulee selkeästi näkyä koko työprosessi ja moniammatillisessa työympäristössä toimiminen sekä työyhteisön vaatimukset. 5. Lähihoitajat ja aiemman kouluasteen tutkinnon suorittaneet henkilöt ovat ensisijaisia arvioijia näyttöympäristössä. Tällöin lähihoidon ammatin ydin välittyy aidoimmin tutkinnon suorittajalle. Arvioijiksi valittujen henkilöiden tehtävämäärittelyissä tulee ottaa huomioon arviointitehtävään varattu riittävä aika. 6. Lähihoitajien kokonaisammattitaito kumuloituu tutkinnon osa kerrallaan. Tutkinnon suorittajan tulee pystyä sitomaan aiempien tutkinnonosien tuoma osaaminen seuraavissa tutkintosuorituksia. Tämä arviointikriteeri tulee näkyä hylätyn näytön perusteena. 7. Tutkintosuorituksen arvosanaesitystä muodostettaessa käydään arviointikeskustelu yhdessä tutkinnon suorittajan kanssa. Arvosanaesityksen tekevät arviointikeskustelussa työnantajan ja työntekijän sekä ja tutkinnon järjestäjän edustajat Tutkinnon suorittajalle kerrotaan selkeästi arvosanaesitys ja sen perustelut. 8. On tärkeää, että arviointiin vaikuttavat asiat on kirjattu tarkasti ja ne säilytetään myös työpaikalla, koska tutkinnon suorittajalla on oikeus hakea myöhemmin arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta. Tutkintotoimikunta voi pyytää lausuntoa kaikilta arvioijilta erikseen. 9. SuPer painottaa arvioijien riittävää ja säännöllistä koulutusta sekä koulutuksen päivittämistä. Tavoitteena tulee olla, että koko näyttöympäristö on perehtynyt näyttöjen järjestämiseen ja ammattitaidon arviointiin. 10. SuPer arvostaa näyttötutkintoa lähihoitajien osaamisen laadunvarmistajana. 20
Lähteet Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998 Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 812/1998 Opetushallitus 2007: Näyttötutkinto-opas näyttötutkinnon järjestäjien ja tutkintotoimikuntien käyttöön Opetushallitus 2001:Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2001 ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet Opetushallitus: henkilökohtaistamismääräys 2006 Opetushallitus: www.oph.fi/tutkintojen perusteet 21