TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

Samankaltaiset tiedostot
RAKENNEMALLIN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT

JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITELMA

JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITELMA TAVOITERAPORTTI

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT JA NIIDEN VERTAILU. Kuva: Riitta Yrjänheikki

ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVAN SELOSTUS. Rakenneyleiskaava 2016

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ

Kajaani-Sotkamo rakennemalli

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

Rakennesuunnitelma 2040

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

RAKENNEMALLI 2040

Mäntsälän maankäytön visio Rakennemallien kuvaukset

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

LAPPEEN ALUERAATI Tekninen toimi / kaavoitus

Kymenlaakson taajama- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Kymenlaakson kokonaismaakuntakaavoituksen pohjaksi. FCG:n karttakyselyn tulokset, 27.1.

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0. Käyttäjän käsikirja

Laukaan kunnan Rakennemalli

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

PYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys

Laukaan kunnan Rakennemalli. Rakennemallivaihtoehdot ja niiden vertailu

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

IISALMEN YLEISKAAVA strateginen

SUUNNITTELUPERIAATTEET

Rakennemallien vertailu ja vaikutusten arviointi Info 1/2011. Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä.

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe

SIIKAJOEN KUNTA Ruukin asemanseudun osayleiskaavan uudistaminen

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

KAAVOITUKSEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET IISALMEN KAUPUNGISSA

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen

VALTATIEN 4 PARANTAMINEN ÄÄNEKOSKEN KOHDALLA, TIESUUNNITELMA, ÄÄNEKOSKI

K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Humppilan matkailukeskuksen mitoitus

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille

LOHJAN KAUPUNKI KAAVOITUSOHJELMA

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja Ville Helminen

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen

Hämeenlinnan 10-tien kaupunkijakso

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

Päivittämistarpeen taustalla

Maaseutuohjelma Etelä-Pohjanmaa Hanke- ja yritystuet. Tilanne Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Hanna Mäkimantila kehittämispäällikkö

LIIKENNE-ENNUSTE JA SEN PERUSTEET

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 MOTIIVISEMINAARIN TULOKSET

Paikkatietokyselyn ja Morjens Loviisa mobiilisovelluksen kyselyn tulokset. Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavan rakennemallit

Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ

Rakennesuunnitelma 2040

PÄLKÄNEEN KUNNAN KEHITYSKUVA. Kyläprofilointi

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

AURAN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Valtatien 6 Taavetin läntisen liittymän parantaminen eritasoliittymäksi, Luumäki Tiesuunnitelma

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Asemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 14 HAKOLA.

Kaupunkistrategia

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

Keski-Karjalan rakennemuutoksen kasvupaketti TIIVISTELMÄ

Lausunto Raaseporin kaupungille Horsbäck-Läppin osayleiskaavan ehdotuksesta

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

TAMPERE-VAASA YHDISTÄÄ SUOMEN Suomen ruokatie ja viennin runkoväylä

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS

Ratikka kasvun hallintaan

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari Sanna Jylhä

Asuinalueiden kehittäminen ikääntyvän väestön näkökulmasta, esimerkkejä meneillään olevista hankkeista , Seinäjoki

Maankäytön rakenne Seuranta

Kt 43 liittymätarkastelu

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma

Etelä Pohjanmaan liitto Rakennemalli 2040

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KAAVOITUSKATSAUS 2018

T i k k a k o s k i k e h i t t y y!

Transkriptio:

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011

Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten asuntoalueiden kaavoittaminen (laadukkaat kohdealueet jokaisessa kunnassa) Kullanmutka / Alajärvi Jukkala / Vimpeli Murtokangas / Soini Vanhojen kaavojen uudistaminen ( tonttimarkkinoinnin tehostaminen) Valtateiden ohikulkevan asiakaspotentiaalin hyödyntäminen Matkailun kehittyminen kärkikohteiden kautta Loma-asumisen mahdollisuudet kakkosasumiseksi Yritysten laajenemis- ja investointitarpeet Kyläverkko ja maaseutuasumisen uudet mahdollisuudet

Rakennemallivaihtoehtojen mitoitus Mitoituksen tulee olla tavoitteellinen Kasvun alaraja + 300 asukasta vuoteen 2030 Kasvun yläraja + 2000 asukasta vuoteen 2030 Vertailussa nykytrendin mukainen 0-vaihtoehto, negatiivinen kehitys Soini 2391 as. Vimpeli 3255 as. Alajärvi 10487 as. Asukasluku yhteensä v. 2010 16 133 asukasta Ylin rakennemalliennuste 18 100 asukasta Alin rakennemalliennuste 16 400 asukasta Tilastokeskuksen ennuste 14 637 asukasta

Rakennemallivaihtoehdot VE 0 VIIMEINEN LYÖJÄ Laskeva väestö- ja työpaikkakehitys, niukkenevat palvelut VE 1 KÄRKIETENIJÄ Resurssien panostaminen vahvaan keskustaan, jonka kasvu säteilee ympäröivälle alueelle VE 2 JOKERI Voimakas (taajama-)rantojen hyödyntäminen asumisen ja virkistyksen vetovoima-alueina VE 3 KOLMOSTILANNE Kolmen vahvan keskustan kehittäminen ja niitä tukeva monikeskuksinen kyläverkko VE 4 MERKKI PÄÄLLÄ Pääliikenneväyliin ja sijaintiin tukeutuva malli, jossa merkittäviä investointeja solmukohtiin

VE0 + Viimeinen lyöjä Vimpelin palveluvarustus heikkenee eikä keskustaan synny merkittävästi uutta asumista Väestöennuste 14 637 as. Laskeva väestökehitys työvoimapula vähän investointeja vähän tulomuuttoa vähän rakentamista Heikkenevä palveluvarustus myös keskustoissa Asuminen jatkossakin hajautunutta Kyläverkko heikkenee Teollisuuden ja maatalouden jatkuvuus vaarantuu Matkailu ei kehity Palvelut keskittyvät alkuvaiheessa Alajärvelle ja heikkenevät sitten sielläkin Kyläverkko heikkenee (pääväylien ulkopuolella) PALVELUKESKUKSET ASUMISEN ALUEET Vain osa kaavojen asuntoalueista toteutuu Palveluvarustus heikkenee ja toiminnot keskittyvät Alajärvelle Soinin keskustaan vähän uutta asumista, työpaikat ja palvelut vähenevät 5

VE1 Kärkietenijä Voimakas panostus Alajärven keskustan kehittymiseen kasvu säteilee ensin Vimpelin ja sitten Soinin keskustoihin Alajärvelle monipuoliset palvelut kauppakeskusta Uuden asumisen pilotteina Kullanmutkan alue Alajärvellä, Jukkala Vimpelissä ja Murtokangas Soinissa Tiivis ja kaupunkimainen keskusta, uutta omakotiasumista kävelymatkan päässä keskustasta Kehittyviä työpaikka-alueita Alajärvi (palvelut), Hoisko, Luoma-aho Liikuntapuisto Alajärvelle, Soiniin ja Vimpeliin pienen kuntakeskuksen virkistyspalvelut Matkailu akselille Alajärvi-Lakeaharju Kyläverkko heikkenee, elinvoimaisimmat kylät kehittyvät Tiivis keskusta: palvelut ja uudet asuinalueet, pilottina Jukkala Lakeaharjun matkailukeskus osaksi keskustan palvelutarjontaa Uusia palvelualan työpaikkoja ja tuotantotoimintaa Maaseutuasumista kaupungissa, laadukkaita tontteja järvinäköalalla, asumisen pilottialueena Kullanmutka Väestötavoite 18 100 as. Luoma-Aho Lakeaharju uusi tieyhteys Alajärven keskustasta merkittävä, tiivis kaupallinen keskusta, jossa laadukasta asumista ja lähivirkistyspalvelut Liikuntapuisto lähellä asumista ja palveluja Tiivis keskusta: palvelut ja uudet asuinalueet, pilottina Murokangas 6

VE2 Jokeri Uutta keskusta-asumista Lappajärven läheisyyteen - keskustarakennetta Savonjoen varteen, virkistyspalveluja Väestötavoite 17 000 as. Taajamien palveluihin tukeutuville rannoille kaavoitetaan järvinäköalalla varustettuja tontteja ja rakennetaan keskustojen järvenranta-asumista vetovoimaisuus kasvaa uutta tulomuuttoa Suuri osa rannoista säilytetään yleisessä virkistyskäytössä Rannoille tulee myös uutta matkailutoimintaa Uusia työpaikka-alueita syntyy erityisesti keskustoihin Liikuntapuisto Alajärvelle; Soiniin ja Vimpeliin pienen kuntakeskuksen virkistyspalvelut Uutta ranta-asumista ja palveluja Lehtimäelle Kylistä kehittyvät erityisesti keskustojen lähellä ja järvien rannoilla sijaitsevat kylät, mm. Menkijärvi 7 Järvimatkailua Vesistömatkailu osaksi Lakeaharjun toimintaa Rantakorttelit Kullanmutkan asuinalue vesistön ääreen Korkeatasoista ranta-asumista ja virkistyspalveluja Ähtärinjärven pohjoispäähän Korkeatasoista ranta-asumista ja virkistyspalveluja Uudet rantarakentamisen alueet: Iiroonjärvi, Hankajärvi Järvimatkailua

VE3 Kolmostilanne Järvi-Pohjanmaata kehitetään kolmen, lähes tasavahvan keskuksen verkkona väestötavoite alempi kun vahva keskus puuttuu Keskusten välisiä liikenneyhteyksiä (päätieverkkoa) kehitetään, Alajärven ja Vimpelin välille myös kevyen liikenteen yhteys Keskusten kehittyminen ja kasvu säteilee läheisille kyläalueille Asumisen pilottialueina kehitetään Kullanmutkaa (Alajärvi), Jukkalaa (Vimpeli) ja Murtokangasta (Soini) Palvelutyöpaikkoja keskustoihin, tuotantotoimintaa Luoma-aho ja Hoisko Virkistysyhteydet kehittyvät erityisesti keskustojen välillä Järvi-Pohjanmaalle ei synny yhtä, maakunnallisesti merkittävää kaupan ja palvelujen keskittymää Tiivistyvää asumista ja uusia palveluja Vt 16 tieyhteyden ja sen liittymäalueiden parantaminen Kehitettävänä asumisen pilottialueena Kullanmutka Kehitettävänä asumisen pilottialueena Murtokangas Väestötavoite 16 400 as. Kehitettävänä asumisen pilottialueena Jukkala Korkeatasoista keskusta-asumista ja palveluja Kt 68 tieyhteyden parantaminen Tiivistyvää asumista ja uusia palveluja 8

VE4 Merkki päällä Järvi-Pohjanmaan seutu kehittyy erityisesti alueelle suuntautuvien uusien investointien myötä uusia työpaikkoja tulomuuttoa Maankäytön painopistealueita ovat Vt 16 ja Kt 68 varret sekä niiden liittymäalueet Liittymäalueille syntyy uusia työpaikkoja ja palveluja, jotka heijastavat kasvua myös kuntakeskustoihin Alajärven keskustan vetovoima heikkenee ja kaupallinen keskusta siirtyy Vt 16 varteen Asumismahdollisuuksia on keskustoissa, mutta paras vetovoima jää hyödyntämättä Rakennuspaine järvien rannoille on vähäinen Uusia palveluja Kt 68 varteen Vimpelissä Vimpelin ja Luoma- Ahon työpaikkaalueiden yhteen kasvaminen Liikenneasemat ovat uusia 24/7 auki olevia matkailukeskuksia Lehtimäki voi kehittyä kantatien varren työpaikkasolmuna, jossa myös asumista Väestötavoite 17 000 as. Uusia palveluja ja työpaikkoja solmukohtiin - liittymiin Soinin palvelut voivat taantua (valtatietäisyydestä johtuen, vähän uutta asumista Alajärven keskustan ja Vt 16 väliselle alueelle syntyy uutta asumista ja yritystoimintaa 9