LUODE hanke. Jukka Similä Luonnonvaraoikeuden tutkimusprofessori Loppuseminaari

Samankaltaiset tiedostot
Ekosysteemipalvelut viisaasti hyötyjä metsäluonnosta

Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta

Luonnonvaratutkimuksen yhteistyöverkko Yhteistyön jatkuminen LUODE hankkeen päättymisen jälkeen

Institutional conditions for biodiversity offsetting

Politiikka prosessien analyysit

Curriculum Vitae of Riikka Paloniemi

MONITIETEISET YMPÄRISTÖOPINNOT

KaivosAkatemian vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Maija Uusisuo Cleantech-ohjelma

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

MONITIETEISET YMPÄRISTÖOPINNOT

Kaivostoiminnan eri vaiheiden kumulatiivisten vaikutusten huomioimisen kehittäminen suomalaisessa luonnonsuojelulainsäädännössä

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 ( )

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Kannustavat ohjauskeinot metsien biodiversiteetin turvaamisessa - metsänomistajien ja kansalaisten näkökulma

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle Päivitetty

Hanke-esittely Kestävä biotalous porolaitumilla Jouko Kumpula, Sari Stark ja Heli Saarikoski Porolukutyöryhmän kokous

Ekosysteemilähestymistapa?

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen

Vuorovaikutteinen toimintatutkimus: Onko meistä tutkijoista siihen?

Metsätieteellistä tutkimusta tässä ajassa haasteita ja riskejä

Kiitokset! / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Suopeuden ainekset. Dos. Ilpo Helén Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Biotalous-strategian julkistus Bryssel. Sari Tasa Hankepäällikkö (BCK) TEM/ Innovaatiot ja yritysrahoitus-osasto

Asiantuntijuus/tutkimusintressit

SIMO tutkimuskäytössä. SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

The LIFE Programme

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa

Puukerrostalorakentamisen bisnesekosysteemi Rakenne, innovatiivisuus ja asiakasinformaatio

Luonnon virkistyskäyttö ja ulkoilu tutkimus vapaa-ajan tutkimuksen kentässä

FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland

Karelia ENI CBC-ohjelma/ PÄÄTÖSLUETTELO 1 Pohjois-Pohjanmaan liitto

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,

Itämeri -seminaari

MITEN LUODA TIETEIDENVÄLINEN TUTKIMUSHANKE? KOKEMUKSIA JA SUOSITUKSIA

KONEOPPIMINEN SISÄLLÖNTUOTANNOSSA CASE NESTE

GLOBAALIT YMPÄRISTÖMUUTOKSET JA SOPEUTUVA OIKEUS

Metsäalan korkeakoulutuksen oppimistulokset ja työelämä MEKOT. Mika Rekola Metsätieteiden laitos

OPEN DAYS 2014 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI

Sosiaalinen toimilupa kaivosteollisuudessa ja sen soveltuvuus ydinjätehuoltoon

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, Kari Keskinen

VAIKUTTAVA YMPÄRISTÖTUTKIMUS

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

Miten ja mihin suuntaan yhteiskunta ohjaa metsien käyttöä? Eeva Primmer

Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa

2010 Yliopistonlehtori, oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus, määräaikainen työsuhde 8/ /2011, Itä-Suomen yliopisto,

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND

Yritykset, kasvuekosysteemit ja kasvuohjelmat. Mika Aalto

1998a [1997]: 16, Raevaara et al. 2001: 15]:

Säkylän Pyhäjärven RAPU-hanke selvittää raputalouden riskejä ja mahdollisuuksia

PTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita. Matleena Kniivilä

Tekesin rahoituspalvelut yrityksille 2017 #

Sisävesi LIFE IP -diat

Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi

Miten luontoarvoja kompensoidaan?

Avustettu leviäminen osana lajinsuojelua mahdollisuudet ja haasteet

Kaavojen metsätalousvaikutusten

Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke

UEF metsä-, puu- ja maankäyttöbiotalouden kärjessä

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö

Metsäbiotalouden kestävyyskysymykset ja -ratkaisut

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN

SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus. SOTERKO ohjelmaseminaari

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Kansalaistieteen yhteiskunnallinen muutospotentiaali

Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut. BIOCONNECT- seminaari Tuomas Lehtinen

KEHITYSYHTEISTYÖ KENTÄLLÄ MIKÄ ON MUUTTUNUT?

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert

Tekesin (Business Finland) rahoituspalvelut yrityksille 2018 #

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025

Poistuvat kurssit ja korvaavuudet (RRT ja YYT)

kestävän matkailun tutkimus Marja Uusitalo, tutkija Luonnonvarakeskus

Hollannin malli ja sen soveltuvuus metsäalan politiikkaan

Biotalouden globaalit näkymät

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Älykäs erikoistuminen. Kristiina Heiniemi-Pulkkinen

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa

Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Kansallisia ja kansainvälisiä rahoitusmahdollisuuksia

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

EU biotalouspaneelin työpajan tulokset ja yhteenveto. Mirva Naatula, MTT

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

1 Historiaa 2 Hyödyt 3 Käytäntö 4 Tutkimus 5 Yhteenvetoa ja haasteita

Maatilayritysten vastuu alueellisesti määräytyvästä kestävyydestä

Häiriödynamiikkamalli talousmetsien käsittelyssä nykyinen tietämys ja soveltamismahdollisuudet Suomessa

A YHTEISET OPINNOT. Sisältö OPETUSOHJELMA MAANTIETEET JA YMPÄRISTÖPOLITIIKKA

Tampere /SiSu. Vihreämpi, Reilumpi ja Vastuullisempi Itä-Suomen yliopisto? - Vastauksia yhteikuntasitoumuksen kriteereihin

HAMK bioeconomy expertise in territorial and global development. Dr Tapani Pöykkö, Regional Development Director, School of Bioeconomy

Structure of Service Production in Central Finland

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

päätöksellä ja tuli kansainvälisesti voimaan Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193

Transkriptio:

LUODE hanke Jukka Similä Luonnonvaraoikeuden tutkimusprofessori Loppuseminaari 28.4.2015

Tausta Luonnonvarakysymyksen merkitys Lapille ja Suomelle Rovaniemellä useita tutkimusorganisaatioita

Tavoitteet Luonnonvaraoikeuden tutkimusprofessuuri Tutkijoiden välisen yhteistyön kehittäminen Tutkimusyhteistyön kehittäminen alueen elinkeinoelämän ja hallinnon kanssa Toiminnan jatkuminen

Tutkimusverkosto Tavoitteet 3-4 tutkijaryhmää Artikkeleita/julkaisuja/opetusmateriaalia Tehty Verkosto: useita tapaamisia Rovaniemellä ja ryhmiä 7 referee artikkelia, opetusmateriaalia, TEM:lle materiaalia, luennointia => Tavoite saavutettu

Tutkimusryhmät Ryhmä 1: Sopeutuva hallinta ja arktisen alueen muutos Tutkimus lähtenyt käyntiin Ryhmä 2: Luonnonvarojen käyttöä koskevien konfliktien analyysi Metla vetoinen tutkimus käynnissä Ryhmä 3: Jokamiehenoikeudet yhteiskunnallisena kysymyksenä Käynnissä, Yksi artikkeli tehty, toinen työn alla (liittyy edelliseen) Ryhmä 4: Geologisten luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Jatko-opiskelijoita Tutkimusaloitteita Ryhmä 5: Ympäristömuutoksen seuranta ja kansalaiset Tästä aktiviteetistä sellaisenaan luovuttu;

Tuotoksia 1. Primmer E., et al. An approach to analyzing scale sensitivity and scale effectiveness of governance in biodiversity conservation, in Frans Padt, Paul Opdam, Nico Polman, and Catrien Termeer (Eds.) Scale sensitive Governance of the Environment, Wiley Blackwell, 2014. 2. Kumpula Anne, Määttä Tapio, Similä Jukka & Suvantola Leila: Näkökulmia monitieteiseen ympäristöoikeuteen. Turun yliopisto 2014. 3. Similä Jukka, Luonnonvarat, omitusoikeus ja sääntely, Selvitys työ ja elinkeinoministeriölle 2014. 4. Primmer, E., Paloniemi, R., Similä, J., Barton, D.N. 2013. Evolution in Finland's forest biodiversity conservation payments and the institutional constraints on establishing new policy. Society & Natural Resources. Vol. 26, Issue 10. 5. Similä J., Pölönen I., Fredrikson J., Primmer E., and Horne P., Biodiversity Protection in Private Forests: an analysis of compliance. Journal of Environmental Law, January 2014.

Tuotoksia 1. Peltola Rainer, Hallikainen Ville, Tuulentie Seija, Naskali Arto, Manninen Outi, and Similä Jukka, Social license for the utilization of wild berries in the context of local traditional rights and the interests of berry industry, in Barents Studies, People, Economies and Politics, Vol. 1, Issue 2, 2014 p. 24-49. 2. Haila Y, et al. (2014) Confronting and Coping with Uncertainty in Biodiversity Research and Praxis. Nature Conservation 8: 45-75. doi: 10.3897/natureconservation.8.5942 3. Klaus Henle, Simon Potts, William Kunin, Yiannis Matsinos, Jukka Simila, John Pantis, Vesna Grobelnik, Lyubomir Penev, Josef Settele: Scaling in Ecology and Biodiversity Conservation, Advanced Books (30 Jul 2014) doi: 10.3897/ab.e1169 4. Primmer, E., Paloniemi, R., Similä, J., Tainio A. 2014. Forest owner perceptions of institutions and voluntary contracting for biodiversity conservation: Not crowding out but staying out. Ecological Economics 103, 1-10. http://dx.doi.org/10.1016/j.ecolecon.2014.04.008 5. Luonnonvaraoikeuden yleisesitys (Similä Hovila), Valmisteilla

Esiintymisiä 25-27.2. Policy Mix konferenssi Leipzig Assessing Governance Structures for Green Infrastructure 13.3. Alueiden komitea Bryssel Building Network of Expertise for Natural Resources Management in the Arctic 11-12.6. Sustainable Futures in a Changing Climate konf. Governing adaptive change towards sustainable economy in the Arctic

Esiintymisiä Vastuullisuus ja metsien käytön yhteiskunnallinen hyväksyttävyys seminaari Jukka pj:nä TAPIO: Metsät ja kaavoitus Jukka: Oikeudelliset perusteet Lapin tutkijoiden seminaari Jukka: Mitä luonnonvaraoikeus on

Tutkimusaloitteita 1/2 Governing adaptive change towards sustainable economy in the Arctic LaY-GTK-Metla Hanke käynnistynyt Defining Mineral Deposit Areas of Public Importance, H2020 GTK-LaY + 20 muuta; Ei menestynyt Energiakokeilut ja kuluttajat LaY + SYKE; Päätös joulukuussa Biotalous, sääntelyn kehittäminen LaY+Metla + muita, ed. kakkosvaiheeseen, neuvottelussa Yliopiston laaja-alainen hakemus Lapin Liittoon, mukana myös luonnonvaraosio (neuvotteluissa) Adaptive Governance of Arctic Natural Resources LaY, GTK, Metla + 9 muuta (Pohjoismainen verkko) Tutkimusidea kehittämisvaiheessa

Tutkimusaloitteita 2/2 Phosphorous and Rare Earth Element Prospectivity and Resources in Finland (PROFI) GTK, MTT, LaY UAV (miehittämätön lentolaite) mittausten toimintaedellytykset malminetsinnässä ja erityisesti PK-yritysten näkökulmasta Pehmo-Gis menetelmien kehittäminen tukemaan julkista suunnittelua ja elinkeinotoimintaa Metla, LaY (YTK, ei OTK) Pohjoismainen yhteistyö Virtaaviin vesiin liittyviä alustavia tutkimusaloitteita useita LUKE (Metla, MTT, RKTL) ja LaY Life+ (minivoimalat), EAKR (Iijoki ja vesivoima), Suomen Akatemia (laaja virtaavia vesien hallintaa koskeva hanke)

Tutkimusyhteistyö alueen elinkeino elämän kanssa Tavoite: Tutkimusyhteistyön kehittäminen alueen elinkeinoelämän ja hallinnon kanssa Tehty: Kysely ja haastatteluja => Saavutettu

Jatko Tavoite: tuottaa jatkoehdotus Luonnonvaratutkimuksen verkostomaisen osaamiskeskittymän perustamiseksi 2015 2017

Työpaketti 4:Yhteistyön keskeinen sisältö Muodollisia sopimuksia yhteistyöstä on jo Organisaatioiden strategiat lähtökohtana 2013 tunnistettu tarve edelleen olemassa Yhteistyö kannattaa rakentaa yhteistyökäytännöille, ei formaaliin sitoumukseen; yhteinen motiivi ajaa eteenpäin Yhteinen sisällöllinen tutkimussuunnitelma työnjakoineen ja tavoitteineen on tavoitteellisen tutkimusyhteistyön edellytys Olennaisin muoto on yhteinen tutkimushanke; muut kuten yhteiset kirjoitukset ja vuorovaikutus muun yhteiskunnan kanssa liittyvät yhteisiin hankkeisiin

Toteuttamissuunnitelma 2015-2018 Kehittää ja testata skenaario menetelmää, jolla voidaan ennustaa kaivosteollisuuden kehittymistä laadullisesti ja määrällisesti Lapin alueella + vaihtoehtoisten kehityskulujen taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia arviointi da; Kehittää ja testata GIS-pohjaista menetelmää, jolla arvioidaan kaivosten ympäristöjen maankäytöllisten vaihtoehtojen sosioekonomisia ja ekologisia arvoja; Arvioida miten sääntely tukee tai vaikeuttaa maankäytön joustavaa yhteensovittamista ja miten sääntelyn kykyä joustavaan yhteensovittamiseen voidaan vahvistaa: Tutkia erilaisten tiedon muotojen roolia ja merkitystä päätöksenteolle ja kehittää ristiriitojen sovittelun rakenteita Vähintään 10 vertaisarvioitua kirjoitusta

Tiekartta 2015-2020 Tehdään 5 uutta tutkimusaloitetta, joilla edistetään seuraavia tavoitteita: Miten voidaan ohjata Arktisella alueella tapahtuvan luonnonvarojen käytön muutosta kestävään suuntaan. Miten vahvistaa tämän tarvittavaan osaamista. Keinot voivat olla niin sääntelyn tai käytänteiden kehittämistä kuin tiedollisia keinoja. Miten voidaan luoda edellytyksiä siirtymälle kohti biotaloutta. Miten voidaan edistää geologisten luonnonvarojen kestävä hyödyntämistä. Miten voidaan vähentää luonnonvarojen käyttöön liittyviä konflikteja

Tiekartta 2015-2020 Tarkennuksia Ainakin 2 kansainvälistä aloitetta Hankkeiden toteuttamiseen osallistuu vähintään 20 tutkijaa eri tutkimusorganisaatioista Hankkeet tuottavat vuoteen 2020 mennessä ainakin 10 vertaisarvioitua kirjoitusta edellisten lisäksi (yhteensä 20)

Kiitos kuuntelemisesta