Luonnonvaratutkimuksen yhteistyöverkko Yhteistyön jatkuminen LUODE hankkeen päättymisen jälkeen
|
|
- Viljo Jorma Jääskeläinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yhteistyön jatkuminen LUODE hankkeen päättymisen jälkeen 1
2 Sisältö Luonnonvaratutkimuksen yhteistyöverkko Tausta Tutkimuksen tarve ja tutkimus yhteistyön yleiset sisällölliset lähtökohdat Tutkimusorganisaatioiden strategiat ja osaaminen Yhteistyötahot Tiekartta 2020 ja toteuttamissuunnitelma Suuntaviivat yhteistyölle (Tiekartta) Toteuttamissuunnitelma vuosille Yhteistyön muodot Yhteistyön hallinnointi... 9 Luonnonvaratutkimuksen yhteistyöverkko 1 Tausta Tarve läheisempään yhteistyöhön luonnonvaratutkimuksen alalla johti Lapin Yliopiston, Metsäntutkimuslaitoksen (sittemmin Luonnonvarakeskus), Geologisen tutkimuskeskuksen ja Metsäkeskus Tapion luomaan hankkeen yhteistyön tehostamiseksi vuonna Lapin Liitto rahoituksella hanke on toteutettu vuosina ja se sai nimekseen Luonnonvaraoikeuden tutkimusprofessuuri (LUODE). LUODE hankkeen työpaketti 4 tehtäväksi tavoitteena on tuottaa jatkoehdotus luonnonvaratutkimuksen verkostomaisen osaamiskeskittymän perustamiseksi. Työpaketin tuotoksiksi hankkeen suunnitelmassa asetettiin Tiekartta 2020 ja Osaamiskeskittymän strategia ja toteutussuunnitelma laatiminen. Nämä kummatkin kokonaisuudet on sisällytetty tähän asiakirjaan. Tässä muistiossa esitettään miten luonnonvaratutkimuksen yhteistyö jatkossa järjestetään. Ehdotus perustuu hankkeen aikana saatuun kokemukseen hedelmällisen yhteistyön muodoista ja se samalla heijastaa tutkimuslaitoksien ja yliopistojen yleisen kehityksen suuntaan. Ehdotus on myös laadittu ottaen huomioon se, että yliopistojen ja tutkimuslaitoksien välillä on jo yleiset sopimukset yhteistyöstä. Lisäksi tutkimusorganisaatioiden kesken yleisesti ollaan siirtymässä muodollisista yhteistyösopimuksista yhteistyökäytänteisiin. Verkostomainen tutkimusyhteistyö edellyttää järjestelmällistä ja tavoitteellista toimintaa, jolla on selkeästi määritellyt tavoitteet, ja tutkimusmenetelmät ja aineistot on tunnistettu sekä työnjaosta sovittu. Tämän takia tutkimusyhteistyön konkretisointi aina tarvitaan tutkimussuunnitelma. Lisäksi tutkimusorganisaatiot ovat kehittyneet siten, että tutkijoiden 2
3 on suunnattava työaikansa tietyille hankkeille, joilla on tavoitteet, menetelmät ja aineistot ja työnjako. Näin myös tutkimusorganisaatioiden sisäinen järjestäminen edellyttää tutkimussuunnitelmia. Tutkimuksen rahoitusjärjestelmien kehittymisen takia tutkimusorganisaatioiden johto edellyttää ulkopuolisen rahoituksen hankkimista eikä verkostomaista yhteistyötä voida rakentaa pelkästään tutkimusorganisaatioiden oman panostuksen varaan. Nämä seikat yhdessä tarkoittavat sitä, että verkostomainen tutkimusyhteistyön keskeisin muoto on yhteinen tutkimushanke, jolle haetaan ulkopuolista rahoitusta. Muut yhteistyömuodot, kuten seminaarit, kirjoitukset, tiedeviestintä ja muu vuorovaikutus yhteiskunnan kanssa, liittyvät yhteisiin tutkimushankkeisiin. Tutkimusyhteistyön hallinnolla on vain tukitehtävän merkitys. Hallinnollisten järjestelyjen tehtävänä on palvella yhteishankkeita ilman, että itse hallintoon kuluu merkittävästi resursseja. Samalla kun tutkimusyhteistyön kehittämisen tulee olla pitkäjänteisestä ja tavoitteellista on huomattava, että rahoitusjärjestelmä vaikuttaa merkittävästi kulloisenkin hankkeen sisältöön. Lisäksi hankkeiden edellyttämä asiantuntemus ja asiantuntijoiden saatavuus vaihtelevat tilanteesta toiseen. Kaikki ehdotukset tutkimushankkeiksi eivät myöskään saa rahoitusta. Näiden seikkojen johdosta tutkimusyhteistyön on sopeuduttava alati muuttuviin olosuhteisiin. Vain verkosto, joka on valmis sopeutumaan ja hyödyntämään aukeavat mahdollisuudet, voi menestyä pitkällä tähtäyksellä. Tutkimushankkeista onkin päätettävä tapaus kerrallaan, vaikka yhteisesti tunnistettujen teemojen kautta verkostomainen tutkimusyhteistyö voi saada sen tarvitseman pitkäjänteisyyden ja suunnitelmallisuuden. Toisin kuin LUODE hanketta suunniteltaessa ajateltiin, tavoitteena ei ole hakea lisärahoitusta tutkimusyhteistyön hallinnolliselle järjestämiselle vuosina , vaan luoda pysyvä yhteistyön muoto. Tämän johdosta ei ole myöskään tarvetta laatia rahoitussuunnitelmaa sillä tavalla kuin uuden rahoituksen hakeminen edellyttäisi. Nyt esitettävä yhteistyö on pysyvää tutkimusyhteistyötä, jota toteutetaan yhteisten hankkeiden kautta ja yhteisesti tunnistettujen teemojen antamissa puitteissa. Yhteistyön organisointi ei edellytä erillistä rahoitusta, vaan kukin organisaatio osallistuu yhteistyöhön oman budjettinsa puitteissa. Muu yhteistyö, mukaan lukien vuorovaikutus muun yhteiskunnan siis tiedon käyttäjien kanssa rakentuu sekin lähtökohtaisesti hankeyhteistyölle. 2 Tutkimuksen tarve ja tutkimus yhteistyön yleiset sisällölliset lähtökohdat LUODE hankkeen tutkimussuunnitelmassa ( ) on selostettu luonnonvaratutkimuksen tarvetta alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Samoin suunnitelmassa on tunnistettu tämän yhteistyön yhteyksiä muihin aloitteisiin. Tällöin tunnistettu tarve luonnonvaratutkimukseen ja luonnonvaratutkimuksen yhteistyöhön on lähtökohtaisesti säilynyt sellaisenaan, joka ei ole yllättävää ottaen huomioon lyhyt ajanjakso. Näin tutkimusyhteistyön yleistä tarvetta ei ole tässä enää tarvetta uudestaan selostaa. 3
4 On kuitenkin huomattava, että vuonna 2014 on hyväksytty kaksi keskeistä valtakunnallista poliittista asiakirjaa, nimittäin biotalousstrategia ja luonnonvaraselonteon päivitys, jotka ovat edelleen vahvistaneet ja tarkentaneet tällöin tunnistettua tarvetta tutkimukselle. Näissä asiakirjoissa korostuu luonnonvarojen laaja alainen merkitys suomalaiselle hyvinvoinnille ja tarve tarkastella taloudellisia, ympäristöllisiä ja sosiaalisia kysymyksiä samanaikaisesti. Luonnonvaraselonteon päivityksessä on edelleen vahvistunut tarve luonnonvaratalouden laaja alaiselle ja eri luonnonvarasektorit ylittävälle lähestymistavalle. Esimerkiksi resurssitehokkuus on kysymys, joka läpäisee kaikki luonnonvaratalouden osa alueet. Biotalous voi avata yhteiskuntataloudellisen kehityksen, jossa yhdistyy ilmastoneutraalitalous uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Mineraalitalouden merkitys on kasvanut tärkeänä osana kiertotaloutta sekä kansallisesti että Euroopassa. Euroopan innovaatio ja teknologiainstituutin perustama raaka aineiden osaamis ja innovaatiokeskittymä (EIT KIC Raw Materials) on aloittanut toimintansa yhtenä toimintapaikkanaan Espoo (GTK). Tutkimusorganisaatiot määrittelevät omat keskeiset tavoitteet strategiassaan. Strategiat hyväksytään huolellisen valmistelun ja usein pitkäaikaisen strategiaprosessin kautta. Strategiat ovat ohjaavia, suuntaa antavia asiakirjoja. Strategioiden tavoitteena on ohjata merkittävä osa tutkimusorganisaatioiden resursseista tiettyyn suuntaan, vaikka muunlaistakin tutkimusta voidaan tehdä. Yhteisiä tutkimusteemoja määriteltäessä on lisäksi huomiota kiinnitettävä osaamiseen. Minkä tyyppistä osaamista eri organisaatiot voivat tarjota tai haluavat kehittää yhteisiin hankkeisiin ja miten teemat tulisi rakentaa, jotta nämä eri osaamiset voidaan tuoda yhteen. 3 Tutkimusorganisaatioiden strategiat ja osaaminen Lapin Yliopistossa on neljä tiedekuntaan, joista erityisesti kahdessa tehdään luonnonvaratutkimusta, nimittäin oikeustieteiden ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Tutkimus Arktisessa keskuksessa, joka on tiedekuntien kokoinen osa yliopistoa, koskee merkittävin luonnonvaroja ja niihin liittyviä kysymyksiä. Arktisessa keskuksessa on myös luonnontieteilijöitä, vaikka muutoin yliopisto painottuu oikeustieteelliseen ja yhteiskuntatieteelliseen ympäristötutkimukseen. Luonnonvara oikeuden tutkimusprofessuuri on päätetty siirtää keväällä 2015 vahvistamaan Arktisen keskuksen luonnonvaratutkimusta. Näiden osaamisalueiden lisäksi yliopisto tarjoaa osaamista matkailualalla, pedagogiikassa ja muotoilussa. Lapin yliopisto uudisti strategiansa yliopiston tutkimuksen kansainvälisen arviointiraportin suosituksiin perustuen. Visionsa mukaan Lapin yliopisto on vuonna 2025 kansainvälisesti selkeästi profiloitunut ja tunnustettu arktinen ja pohjoinen tiede ja taideyliopisto. Yliopiston strateginen profiili on arktisen ja pohjoisen muutoksen tutkimus. Sitä täsmentävät strategiset painoalat, jotka ovat kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus pohjoinen hyvinvointi, koulutus ja työ 4
5 vastuullinen matkailu sekä kulttuurilähtöinen palvelumuotoilu Tämän lisäksi Lapin yliopistolla on Arktinen ja pohjoinen tutkimusohjelma, jolla on kolme teemaa aluetta, joista luonnonvaratutkimuksen kannalta erityisen keskeinen on Pohjoinen ympäristö, luonnonvarat ja arktiset oikeudet. Teema alueen asiantuntijaryhmän puheenjohtajana toimii tutkimusprofessori Timo Koivurova Lapin Yliopiston Arktisesta keskuksesta. Lapin Yliopisto on strategiassaan taikka tutkimusohjelmissaan määritellyt laajasti suuntautumisen kestävään kehitykseen ja luonnonvaroihin. Yliopisto on vahvasti suuntautunut Arktisen alueen kysymyksiin laajemminkin kuin Pohjois Suomessa. On korostettava, että yliopisto luonnonvaratutkimukseen suuntaamat resurssit mahdollistavat luonnonvaratutkimuksen myös Arktisen alueen ulkopuolella, niin Suomessa yleensä kuin laajemmin Euroopassa ja globaalisti. Yliopiston osaaminen liittyy laajasti oikeustieteelliseen ja yhteiskuntatieteelliseen ympäristötutkimukseen. Luonnonvarakeskus (Luke) on aloittanut toimintansa vuoden 2015 alusta. Suomeen perustettu uusi tutkimus ja asiantuntija organisaatio kattaa fuusioituneiden virastojen (Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos ja Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos) tutkimustoiminnan lisäksi myös Maa ja metsätalousministeriön tilastotoiminnan. Luke tuottaa tietoon perustuvia ratkaisumalleja ja palveluita asiakkailleen, lisäarvoa uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvalle kestävälle ja kilpailukykyiselle elinkeinotoiminnalle tukee yhteiskunnallista päätöksentekoa. Luken tutkimus ja asiantuntijatoiminta on rakennettu osaamispohjaisesti, mikä hyödynnetään monitieteisissä tutkimusohjelmissa ja hankkeissa yhdessä kotimaisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneidemme kanssa. Tutkimuksen suunnittelussa ja suuntaamisessa ovat vahvasti mukana asiakkaat, tiedon ja ratkaisujen loppukäyttäjät. Lukessa tutkimusyksikköinä ovat: Luonnonvarat ja biotuotanto, Vihreä teknologia, Uudet liiketoimintamahdollisuudet ja Talous ja yhteiskunta. Usean tutkimuslaitoksen yhdistäminen yhdeksi suureksi luonnonvarakeskukseksi tämän vuoden alusta on johtanut tarpeeseen luoda uusi tutkimusstrategia uudelle organisaatiolle. Luken strategiset vaikuttavuusalueet ovat uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvat biomassapohjaiset tuotteet ja energia ruokajärjestelmä ja ruokaturva hyvinvointi ja terveys 5
6 kestävä luonnonvaratalous ja politiikka Luonnonvarojen käytön yhteiskunnalliset hyödyt ja käyttöä ohjaavat politiikat ovat Luken toiminnan keskiössä. Lukessa luonnonvaraoikeutta tieteenalana ei tutkita, joten verkostoituminen alan huippututkijoiden kanssa on tärkeää. Geologian tutkimuskeskus (GTK) GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos ja osa työ ja elinkeinoministeriön TEM konsernia ja toteuttaa ministeriön asettamia tutkimus, innovaatio ja energia politiikan linjauksia ja tavoitteita. Laitoksella on vankka asema alueellisena, kansallisena ja kansainvälisenä vaikuttajana. Nykyisessä strategiassa GTK:n perustehtävä on maankamaran ja sen luonnonvarojen kartoitus, tutkimus ja kestävän käytön edistäminen. Laitos vastaa myös alan kansallisesta tietopalvelusta ja perustiedon tuottamisesta päätöksentekijöille ja elinkeinoelämälle. GTK on keskeinen geoalan tutkimuslaitos Suomessa ja samalla osa laajempaa kansallista ja kansainvälistä tutkimusverkostoa. Perustehtävän mukaisen roolin tasapainoinen toteuttaminen ja pyrkimys yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen muodostavat strategian lähtökohdan. GTK:n vaikuttavuusalueet ovat Mineraalivarat ja raaka ainehuolto Energiahuolto ja ympäristö Maankäyttö ja rakentaminen Geologinen tutkimuslaitos on parhaillaan laatimassa uutta strategiaansa uuden pääjohtajan vetämänä. Uusi strategia valmistuu vuoden 2015 aikana. 4 Yhteistyötahot LUODE hanketta on ollut toteuttamassa neljä eri organisaatiota Lapin yliopiston (LAY), Luonnonvarakeskus (LUKE, aikaisemmin Metsätutkimuslaitos), Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Metsätalouden kehittämiskeskus (TAPIO). Näistä osapuolista kolme ensimmäistä on tutkimusorganisaatioita ja neljäs asiantuntija organisaatio. Kaikille organisaatioille on yhteistä tiedon tuottaminen ja pyrkimys yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tutkimusorganisaatiot ovat lähtökohtaisesti enemmän kiinnostuneita monivuotisista tutkimushankkeista, joissa tiedon hyödyntämisen ajallinen pituus voi olla merkittävä ja asiantuntijaorganisaatio tiedon ja ratkaisujen tuottamisesta välittömiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin. Itä Suomen yliopisto on myös fokusoitunut luonnonvaratutkimukseen. Itä Suomen yliopistossa on monipuolista luonnonvara osaamista niin yhteiskuntatieteiden, 6
7 oikeustieteiden kuin luonnontieteiden aloilla. LUODE hankkeen aikana on ilmennyt, että Itä Suomen yliopistossa on useita hankkeita vireillä, jotka ovat samansuuntaisia mitä LUODE hankkeen puitteissa on tehty. Lisäksi kaikilla LUODE hankkeen osapuolilla on monia yhteisiä hankkeita Itä Suomen yliopiston kanssa. Oulun Yliopistossa on monipuolista luonnonvaratutkimusta. Thule instituutti on monitieteinen tutkimuskeskus, jonka tutkimus keskittyy ympäristö, luonnonvara, pohjoisuus ja arktisuuskysymyksiin. Kaivosalan tiedekunta, joka on aloittanut toimintansa , perustuu yliopistossa kehitettyyn Oulu Mining School konseptiin, joka on laajennettu geologian, malminetsinnän, kaivostekniikan ja rikastustekniikan kattavaksi osaamiskeskittymäksi. 5 Tiekartta 2020 ja toteuttamissuunnitelma Tutkimusyhteistyötä jatketaan Lapin yliopiston, Geologian tutkimuskeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen kesken. Itä Suomen yliopiston LYY Instituutti (luonnonvarat, ympäristö ja yhteiskunta), Oulun Yliopiston Thule instituutille ja kaivannaislana tiedekunnalle tarjotaan tilaisuutta osallistua yhteystyöhän. Yhteistyön yleinen tavoite on edistää monitieteellistä ja ratkaisuhakuista luonnonvaratutkimusta osapuolten välillä ottaen huomioon kun tutkimusorganisaatioiden omat strategiat. Yhteistyö toteutetaan keskeisin osin yhteisissä tutkimushankkeissa. Koko ajanjaksoa ohjaavat yleiset suuntaviivat (tiekartta). Tämän lisäksi vuosille asetetaan yksityiskohtaisemmat sisällölliset tavoitteet. 5.1 Suuntaviivat yhteistyölle (Tiekartta) Yhteisillä tutkimushankkeilla pyritään edistämään seuraavia tavoitteita: Tunnistamaan, kehittämään ja ymmärtämään keinoja, joilla voidaan ohjata Arktisella alueella tapahtuvan luonnonvarojen käytön muutosta kestävään suuntaan. Keinoja on monenlaisia kuten sääntely ja käytänteet, sekä tiedolliset välineet, kuten skenaariot ja arvottamismenetelmät. Tunnistamaan, kehittämään ja ymmärtämään keinoja, joilla voidaan luoda edellytyksiä siirtymälle kohti biotaloutta. Tunnistamaan, kehittämään ja ymmärtämään keinoja, joilla voidaan edistää geologisten luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Tunnistamaan, kehittämään ja ymmärtämään keinoja, joilla voidaan vähentää luonnonvarojen käyttöön liittyviä konflikteja Tiekartan toteutuminen edellyttää hankkeita, joissa yhdistetään eri tutkimusorganisaatioiden osaamista ja tätä osaamista edelleen vahvistetaan. Vuoteen vuosina tehdään vähintään 5 tutkimusaloitetta näiden tavoitteiden toteuttamiseksi. Niistä ainakin 2 on kansainvälisiä. Hankkeiden toteuttamiseen osallistuu vähintään 20 tutkijaa eri 7
8 tutkimusorganisaatioista ja hankkeet tuottavat vuoteen 2020 mennessä ainakin 20 tieteellistä kirjoitusta. 5.2 Toteuttamissuunnitelma vuosille Vuosina tutkimuksellisten tavoitteet ovat seuraavat: 1. kehittää ja testata skenaario menetelmää, jolla voidaan ennustaa kaivosteollisuuden kehittymistä laadullisesti ja määrällisesti Lapin alueella; sekä yhdistää tähän menetelmään erilaisten vaihtoehtoisten kehityskulujen taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksien arviointivälineitä; 2. Kehittää ja testata GIS pohjaista menetelmää, jolla arvioidaan suunniteltujen ja toteutettujen kaivosten ympäristöjen maankäytöllisten vaihtoehtojen sosioekonomisia ja ekologisia arvoja; 3. Arvioida miten sääntely tukee tai vaikeuttaa maankäytön joustavaa yhteensovittamista ja miten sääntelyn kykyä joustavaan yhteensovittamiseen voidaan vahvistaa: 4. Tutkia erilaisten tiedon muotojen roolia ja merkitystä päätöksenteolle ja kehittää ristiriitojen sovittelun rakenteita. Nämä tavoitteet saavutetaan yhteisessä 13 henkisessä tutkimusryhmässä, jota vetää tutkimusprofessori Jukka Similä. Lisäksi kullakin tavoitteella on oma vastuuhenkilö, jotka ovat: tavoite 1: erikoistutkija Pasi Eilu, GTK; tavoite 2: tutkimus professori Artti Juutinen, LUKE; tavoite 3: tutkimusprofessori Jukka Similä, LaY,; ja tavoite 4: vanhempi tutkija Seija Tuulentie, LUKE. Ryhmä julkaisee vähintään 10 tieteellistä kirjoitusta ja kommunikoi tulokset päätöksentekijöille. 5.3 Yhteistyön muodot Yhteistyön yleisenä lähtökohtana on pysyvä tiedon ja näkemystenvaihto sekä yhteisten toimintamahdollisuuksien etsiminen. Taloudellisia resursseja vaativasta yhteistyöstä päätetään tapauskohtaisesti. Keskeisin yhteistyön muoto on yhteinen tutkimushanke. Muut sisällölliset yhteistyön muodot lähtökohtaisesti liittyvät yhteisiin tutkimushankkeisiin. Näitä ovat esimerkiksi yhteiset tutkimusasetelmat, yhteinen tiedon keruu, yhteiset julkaisut, toisiaan täydentävät julkaisut, yhteiset seminaarit ja yhteisesti järjestetty vuorovaikutus muun yhteiskunnan tutkimustiedon käyttäjien kanssa. Vuorovaikutus voi tarkoittaa esimerkiksi yhteisiä keskusteluja, työpajoja, tiedotteita, sanomalehtikirjoituksia ja pidempi aikaista osallistumista erilaisiin verkostoihin. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus voi pohjautua yksittäiseen hankkeeseen tai useampaan erilaiseen hankkeeseen. Lisäksi yhteistyötä tehdään yhteisen osaamispohjan vahvistamiseksi esimerkiksi sisäisillä seminaareilla. 8
9 5.4 Yhteistyön hallinnointi Yhteistyötä hallinnoidaan resurssitehokkaasti ja hallinnollisia rutiineja välttäen. Osapuolet muodosta yhteysryhmän, johon kuuluu edustaja kustakin organisaatiosta. Yhteysryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa ja pitää muutoin aktiivisesti yhteyttä. Yhteysryhmä päättää itse omasta järjestäytymisestään. Lapin Yliopisto kutsuu yhteysryhmän koolle. Yhteysryhmän tärkein tavoite on edistää ja välittää tietoa uusista yhteistyömahdollisuuksista. Yhteistyömahdollisuudet voivat esimerkiksi liittyä tuleviin hankkeisiin, vuorovaikutukseen muun yhteiskunnan kanssa, yhteisten osaamispohjan vahvistamiseen. Hankevalmistelun tai hankkeen alkamaisen jälkeen hankeryhmä vastaa sen etenemisestä. Yhteysryhmä myös seuraa yhteistyön sujumista. Seurantaa varten voidaan kerätä tietoa hankehakemuksista ja niiden volyymista, yhteisistä julkaisuista, tapahtumista ja muista aktiviteeteista. Yhteysryhmä voi, omissa organisaatioissaan keskusteltuaan, myös valita uusia tutkimusteemoja. 9
MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen
MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen
LisätiedotRiistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö
Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto
LisätiedotMetsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,
Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotValtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?
Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen
LisätiedotLapin korkeakoulukonserni
Lapin korkeakoulukonserni LAPIN YLIOPISTO Lapin yliopisto (1/2) 4 491 Opiskelijaa 5 044 Aikuisopiskelijaa 638 Työntekijää 48 Professoria 8 Tutkimusprofessoria 10 Apulaisprofessoria 171 Dosenttia Vuoden
LisätiedotEkotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista
Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Freshabit, Karjaanjoen yleisötilaisuus 31.3.2016 Merja Saarinen, Luke Luonnonvarakeskus Luke Natural Resources
LisätiedotRiistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty
Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista
LisätiedotSOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa
SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Antti Kallio Säteilyturvakeskus Sisällysluettelo SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Taustaa: aikaisempi kaivoksiin liittyvä yhteistyö
LisätiedotKansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus
Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen
LisätiedotLuonnonvarakeskus. Pääjohtaja Mari Walls. Lapin 57. Metsätalouspäivät, Kittilä, Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus
Luonnonvarakeskus Pääjohtaja Mari Walls Lapin 57. Metsätalouspäivät, Kittilä, 5.-6.2.2015 1 Mari Walls Sisältö Muutama sana kuukauden vanhasta Lukesta Näin me toimimme Näihin me keskitymme Luonnonvarojen
LisätiedotMerentutkimusta tehdään
Helsingin yliopiston Itämeristrategia Luonnos strategiakaudelle 2009-2013 Jorma Kuparinen Merentutkimusta tehdään Yliopistoissa ja korkeakouluissa Valtion tutkimuslaitoksissa (Suomen ympäristökeskus, Geologian
Lisätiedot10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013
E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut
LisätiedotTekesin tutkimushaut 2012
Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen
LisätiedotRiskianalyysi Aleksanteri-instituutin liittämisestä erillisenä laitoksena humanistiseen tiedekuntaan Valtakunnallinen tehtävä Aleksanteri-instituutti
Riskianalyysi Aleksanteri-instituutin liittämisestä erillisenä laitoksena humanistiseen tiedekuntaan Valtakunnallinen tehtävä Aleksanteri-instituutti on valtakunnallinen Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimuskeskus,
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotLapin yliopisto KAMPUSSTRATEGIA
Lapin yliopisto KAMUSSTRATEGIA VALTAKUNNALLINEN KAMUSSTRATEGIATYÖ Suomen Yliopistokiinteistöt Oy ja Lapin yliopisto ovat yhdessä laatineet tämän kampusstrategian. Kampusstrategia on yliopiston ajantasaisen
LisätiedotTervetuloa luomaan kuvaa Lapin yliopistosta!
Tervetuloa luomaan kuvaa Lapin yliopistosta! Yliopisto hahmottuu 4 tiedekuntaa: kasvatustieteet oikeustieteet taiteet yhteiskuntatieteet ja tarkentuu Vajaa 5 000 opiskelijaa 625 työntekijää Budjetti n.
LisätiedotHallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia
Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotLuonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus
Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla
LisätiedotLAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
LisätiedotAvoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin
Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotJUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
LisätiedotUEF metsä-, puu- ja maankäyttöbiotalouden kärjessä
UEF metsä-, puu- ja maankäyttöbiotalouden kärjessä UEF:n biotalousohjelma Metsäteho-UEF seminaari 22.6.2016, Jyrki Kangas UEF:n strateginen biotalousfokus: metsät, puu ja maankäyttö - monitieteisesti Monialaisuus
LisätiedotKansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 ( )
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 (28.11.2017) 1 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa.
LisätiedotLahden ammattikorkeakoulun strategia 2020
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset
LisätiedotSUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä
SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät
LisätiedotLUODE hanke. Jukka Similä Luonnonvaraoikeuden tutkimusprofessori Loppuseminaari
LUODE hanke Jukka Similä Luonnonvaraoikeuden tutkimusprofessori Loppuseminaari 28.4.2015 Tausta Luonnonvarakysymyksen merkitys Lapille ja Suomelle Rovaniemellä useita tutkimusorganisaatioita Tavoitteet
LisätiedotE/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan
E/573/221/2008 22.9.2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINNAN TULOKSELLISUUS 2 3 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO Katsaus
LisätiedotHorisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee?
Horisontti 2020 - kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee? Johtaja Ari Pouttu Centre for Wireless Communications Oulun yliopisto Esityksen taustoitukseksi: Kolme kokoavaa otsikkoa
LisätiedotGTK lyhyesti. gtk.fi
GTK lyhyesti gtk.fi Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus (GTK) luo geologisella osaamisella menestystä asiakkailleen ja sidosryhmilleen. Palvelevana osaamiskeskuksena GTK on geologisten luonnonvarojen
LisätiedotAlueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012
Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin
LisätiedotTekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut. BIOCONNECT- seminaari Tuomas Lehtinen
Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut BIOCONNECT- seminaari 22.11.17 Tuomas Lehtinen Verkosto, jolla tähdätään vientimarkkinoille Suunnittelu ja konsultointi Kaukokartoitus, satelliitti Viranomainen Kunnostusmenetelmä
LisätiedotKaivosAkatemian vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Maija Uusisuo Cleantech-ohjelma
KaivosAkatemian vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja 29.-30.1.2013 Maija Uusisuo Cleantech-ohjelma Kestävän kaivostoiminnan kehittäminen Kaivostoiminnan kansainvälisyys ja kotimaisen tuotannon
LisätiedotAMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja
AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen
LisätiedotIHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020
IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA
YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:
LisätiedotLapin yliopisto Pohjoisen puolesta maailmaa varten
Lapin yliopisto Pohjoisen puolesta maailmaa varten Yleisesittely Tiedekunnat ja koulutusvolyymit Neljä tiedekuntaa Kasvatustieteiden Oikeustieteiden Taiteiden ja Yhteiskuntatieteiden tiedekunnat. Lapin
LisätiedotMetsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala
Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää
LisätiedotArktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi
Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston 14.3.2017 tilaisuuden pohjalta laadittu kooste 2.6.2017 1 Kv. luonnonvarapolitiikan
LisätiedotTekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille
Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä
LisätiedotYHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI
YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä
LisätiedotPohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely
Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,
LisätiedotTekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo
Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu
LisätiedotISAT-painoalojen ulkoinen arviointi
ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ARVIOINNIN TAUSTA ARVIOINNIN TAUSTA ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi perustui ISATin toimintasuunnitelmaan 2010-2013 ja Innovatiivinen aluekehitystyö -toimintaan
LisätiedotLAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs
LAPPI SOPIMUS Kertausta kertaukset perään Ylläs 8.9.2014 LAPPI-SOPIMUS TOTEUTTAA LAPIN MAAKUNTASTRATEGIAA 2040 Lappi sopimukseen on yhdistetty kaksi maakunnallista suunnitteluasiakirjaa www.lapinliitto.fi/lappisopimus
LisätiedotSHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät
SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus
LisätiedotLuonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa
Kutsuseminaari Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi ja hyötykäyttöön 18.6.2012 Oulun yliopisto Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Eero Kubin Metla
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS
KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa
LisätiedotAjankohtaista Suomen Akatemiasta
Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot
LisätiedotSTRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti
STRATEGIA 2010-2012 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MATKAILUALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTIN TAUSTA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin - tai tuttavallisemmin Lapin matkailuinstituutin
LisätiedotGlobaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund
Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet
LisätiedotKansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle Päivitetty
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle 2019 Päivitetty 8.2.2019 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä
LisätiedotALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016
ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset
LisätiedotYritysten EU-rahoitusmahdollisuudet Elina Holmberg, Tekes
Yritysten EU-rahoitusmahdollisuudet Elina Holmberg, Tekes 8.11.2017 Miten EU toimii? EU:n budjetti Hallinnoidaan Suomesta: mm. rakennerahastot, maatalouden tuki ym. Hallinnoidaan Euroopan komissiosta:
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotScience with Arctic attitude
1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja
LisätiedotITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017
ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja
LisätiedotITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018
ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja
LisätiedotHAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus
HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan
LisätiedotGTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015
GTK:n uudet tuulet Olli Breilin, aluejohtaja Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 Strategian muutostekijöitä 2 Strategian kärkiversot, Perustehtävän uudistaminen Vaikuttavuus,
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotSelkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset
Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin
LisätiedotBiotalous Itä Suomen yliopiston tutkimuksessa
Biotalous Itä Suomen yliopiston tutkimuksessa Janne Jänis Kemian laitos Joensuun kampus Biotalouden määritelmä Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian,
LisätiedotGTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen
LisätiedotKATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti
KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011
LisätiedotLuonnonvarakeskus uusi tutkimusorganisaatio Hannu Raitio Ylijohtaja
Luonnonvarakeskus uusi tutkimusorganisaatio Hannu Raitio Ylijohtaja Lapin 55. Metsätalouspäivät Kittilä, Levi Summit 7.-8.2.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen
LisätiedotAjankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista. Aki Parviainen
Ajankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista Aki Parviainen 7.11.2017 Business Finland 1.1.2018 alkaen Finpro ja Tekes yhdistyvät uudeksi Business Finland -organisaatioksi. Saman katon alla kaikki innovaatiotoiminnan,
LisätiedotGeologian tutkimuskeskuksen strateginen ja toiminnallinen arviointi. Keskeiset tulokset ja suositukset. HMV PublicPartner Oy
Geologian tutkimuskeskuksen strateginen ja toiminnallinen arviointi Keskeiset tulokset ja suositukset HMV PublicPartner Oy Yhteenveto tuloksista GTK:n valitsemat vaikuttavuusalueet (ydintehtävät) ovat
Lisätiedot1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä:
PÄÄTÖS 4.6.2004 dnro 4/011/2003 OM TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUSTA VALMISTELEVAN SUUNNITTELUHANKKEEN ASETTAMINEN Tausta ja tavoitteet Oikeusministeriö päätti asettaa hankkeen, jonka tehtävänä
LisätiedotMetsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta
Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä Tapio Pouta 11.11.2009 Sisältö Metsähallituksen ja sen yksiköiden roolit Tulevaisuuden visio Metsähallituksen T&K toiminta Tutkimustiedon käytäntöön
LisätiedotKansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017 Luonnos 9.3.2017 9.3.2017 1 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä
LisätiedotLapin yliopisto Pohjoisen puolesta maailmaa varten
Lapin yliopisto Pohjoisen puolesta maailmaa varten Yleisesittely Tiedekunnat ja koulutusvolyymit Neljä tiedekuntaa Kasvatustieteiden Oikeustieteiden Taiteiden ja Yhteiskuntatieteiden tiedekunnat. Lapin
LisätiedotSuomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma
Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotMAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma
MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotSuunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010
Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA GEOLOGIASTA. gtk.fi
KESTÄVÄÄ KASVUA GEOLOGIASTA gtk.fi Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus (GTK) luo geologisella osaamisella menestystä asiakkailleen ja sidosryhmilleen. Palvelevana osaamiskeskuksena GTK on
LisätiedotMUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto
MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin
LisätiedotGeologian tutkimuskeskuksen strategia GEOLOGIASTA KESTÄVÄÄ KASVUA JA HYVINVOINTIA
Geologian tutkimuskeskuksen strategia GEOLOGIASTA KESTÄVÄÄ KASVUA JA HYVINVOINTIA SISÄLTÖ 5 ROOLI, TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN SUUNTA 13 STRATEGISET LINJAUKSET KOHTI VAIKUTTAVUUTTA ONNISTUMISEN AVAIMET
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu
LisätiedotTUTKIMUKSEN KÄRKIHANKEHAKU 2009
1 TUTKIMUKSEN KÄRKIHANKEHAKU 2009 Yliopistoallianssin hallitus julistaa avoimeksi allianssin tutkimuksen kärkihankehaun 5.1.2009. Hakuaika päättyy 30.4.2009. Haku kohdistuu erityisesti allianssin tutkimuksen
LisätiedotToimintasuunnitelma 2010-2011 Hallitus 3.3.2010
1/5 Toimintasuunnitelma 2010-2011 Hallitus 3.3.2010 Yleistä Sääntöjensä mukaisesti Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry Edistää ry:n jäsenten välistä yhteistoimintaa ja parantaa alan yleisiä toimintaedellytyksiä.
LisätiedotYdinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)
Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013
LisätiedotKoulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009
Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet ja niihin sisältyviä tehtäviä Tavoitteet Mitä tavoitteita kyseiseen
LisätiedotMikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa?
Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa? johtaja Pirjo Marjamäki Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus www.socca.fi 1 Esimerkkinä pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010
LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -
LisätiedotSUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA
Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai
LisätiedotPyrkimyksenä Lapin yliopiston Lapin ammattikorkeakoulun
Lapin korkeakoulukonserni on Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun strateginen liittouma, jonka avulla korkeakoulut kykenevät tarjoamaan opiskelijoille, henkilökunnalleen ja ympäröivälle yhteiskunnalle
LisätiedotYM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit
YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit Tutkimusjohtaja 8.5.2014 Laura Höijer 2 Esitelmän rakenne 1. Yleistä YM:n T&K toiminnasta
LisätiedotGreen Growth - Tie kestävään talouteen
Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous
LisätiedotStrategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan
LisätiedotKestävän proteiinijärjestelmän tulevaisuus. Ari Paloviita, Jyväskylän yliopisto Tulevaisuuden proteiinijärjestelmä -työpaja, Jyväskylä 10.4.
Kestävän proteiinijärjestelmän tulevaisuus Tulevaisuuden proteiinijärjestelmä -työpaja, Jyväskylä 10.4. Food system studies -tutkimusryhmä Perustettu 2014 Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, JY
LisätiedotStarttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula
Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan Mirva Naatula EU biotalousstrategia Euroopan biotalousstrategia 2012, Innovating for Sustainable Growth: A Bioeconomy for Europe Päätavoitteet:
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotNäkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome
VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä
LisätiedotEuroopan tutkimus FP7 ja Horisontti 2020 Yhteyshenkilöt
Euroopan tutkimus FP7 ja Horisontti 2020 Yhteyshenkilöt Timo Taskinen 22.8.2013 Tutkimuspalvelupäivät EU National contact point (NCP) Kansallinen yhteyshenkilö tutkimuksen ohjelmissa NCP:n rooli ja tehtävät
Lisätiedot