Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla y, voidaan kirjoittaa. y T u.

Samankaltaiset tiedostot
Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

DEE Sähkötekniikan perusteet

Luento 4 / 12. SMG-1100 Piirianalyysi I Risto Mikkonen

( ) ( ) ( ) ( ) SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 1(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

järjestelmät Luento 8

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

2.2 Energia W saadaan, kun tehoa p(t) integroidaan ajan t suhteen. Täten akun kokonaisenergia W tot saadaan lausekkeesta ( )

Insinöörimatematiikka D, laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0.

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemianalyysin laboratorio. Mat Systeemien Identifiointi. 4. harjoitus

(s 2 + 9)(s 2 + 2s + 5) ] + s + 1. s 2 + 2s + 5. Tästä saadaan tehtävälle ratkaisu käänteismuuntamalla takaisin aikatasoon:

y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x

KKT: log p i v 1 + v 2 x i = 0, i = 1,...,n.

Silmukkavirta- ja solmupistemenetelmä. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Lukujonot Z-muunnos Z-muunnoksen ominaisuuksia Z-käänteismuunnos Differenssiyhtälöt. Z-muunnos. 5. joulukuuta Z-muunnos

Lukujonot Z-muunnos Z-muunnoksen ominaisuuksia Z-käänteismuunnos Differenssiyhtälöt. Z-muunnos. 1. joulukuuta Z-muunnos

2. Viikko. CDH: luvut (s ). Matematiikka on fysiikan kieli ja differentiaaliyhtälöt sen yleisin murre.

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Luento 6. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Luento 2. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

DEE Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 2 ratkaisuiksi

Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus

Mat Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 1

v AB q(t) = q(t) v AB p(t) v B V B ṗ(t) = q(t) v AB Φ(t, τ) = e A(t τ). e A = I + A + A2 2! + A3 = exp(a D (t τ)) (I + A N (t τ)), A N = =

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

x = ( θ θ ia y = ( ) x.

Vektoreiden virittämä aliavaruus

Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

BM20A0900, Matematiikka KoTiB3

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

4. Lasketaan transienttivirrat ja -jännitteet kuvan piiristä. Piirielimien arvot ovat C =

Tehtäväsarja I Tehtävät 1-5 perustuvat monisteen kappaleisiin ja tehtävä 6 kappaleeseen 2.8.

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

Ominaisarvo ja ominaisvektori

Kuvaus. Määritelmä. LM2, Kesä /160

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C

Fy06 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

1 Kertaus. Lineaarinen optimointitehtävä on muotoa:

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II. LM2, Kesä /141

MATP153 Approbatur 1B Ohjaus 2 Keskiviikko torstai

Mat Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 5

Lineaariset yhtälöryhmät ja matriisit

9. Lineaaristen differentiaaliyhtälöiden ratkaisuavaruuksista

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

4 Korkeamman kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt

Tfy Fysiikka IIB Mallivastaukset

Matematiikan tukikurssi

Laplace-muunnos: määritelmä

4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 2, ratkaisuehdotukset. Johdanto differenssiyhtälöiden ratkaisemiseen

Derivaatat lasketaan komponenteittain, esimerkiksi E 1 E 2

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

6 Variaatiolaskennan perusteet

7 Vapaus. 7.1 Vapauden määritelmä

Matemaattinen Analyysi

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

Oletetaan sitten, että γ(i) = η(j). Koska γ ja η ovat Jordan-polku, ne ovat jatkuvia injektiivisiä kuvauksia kompaktilta joukolta, ja määrittävät

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Dierentiaaliyhtälöistä

Epäyhtälöt 1/7 Sisältö ESITIEDOT: yhtälöt

Luoki?elua: tavallinen vs osi?ais. Osa 11. Differen0aaliyhtälöt. Luoki?elua: kertaluku. Luoki?elua: lineaarisuus 4/13/13

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0007 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

5 DIFFERENTIAALIYHTÄLÖRYHMÄT

y + 4y = 0 (1) λ = 0

Magneettinen energia

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Sähkövirran määrittelylausekkeesta

= 3 = 1. Induktioaskel. Induktio-oletus: Tehtävän summakaava pätee jollakin luonnollisella luvulla n 1. Induktioväite: n+1

1 Di erentiaaliyhtälöt

RCL-vihtovirtapiiri: resonanssi

Demo 1: Simplex-menetelmä

Van der Polin yhtälö

Lineaarikuvauksen R n R m matriisi

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

6. Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaariset

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.

DEE Sähkötekniikan perusteet

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi

802320A LINEAARIALGEBRA OSA I

Yhtälöryhmät 1/6 Sisältö ESITIEDOT: yhtälöt

Tehtävänanto oli ratkaista seuraavat määrätyt integraalit: b) 0 e x + 1

Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä

1 Lineaariavaruus eli Vektoriavaruus

w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1.

Transkriptio:

DEE-00 Lineaariset järjestelmät Harjoitus, ratkaisuehdotukset Järjestelmien lineaarisuus ja aikainvarianttisuus Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla y, voidaan kirjoittaa Täten esimerkiksi termi Tu u u u y T u tarkoittaa järjestelmän ulostuloa, kun sisäänmeno on Lineaarinen järjestelmä on sekä additiivinen että homogeeninen Mahdollisimman selväsanainen kuvaus lineaarisuuden määritelmästä voisi olla jotakin seuraavanlaista Additiivisuusehdolle on vaikea keksiä erityisen selväsanaista kuvausta Kyse on siitä, että jos sisäänmeno tuottaa ulostulon a, ja jos sisäänmeno tuottaa ulostulon b, additiivisen järjestelmän sisäänmeno + tuottaa ulostulon a + b Homogeenisuusehto tarkoittaa sitä, että sisäänmenon kertominen tietyllä vakiolla aiheuttaa sen, että myös ulostulo tulee kerrotuksi tällä samalla vakiolla Eli jos esimerkiksi sisäänmeno tuplataan, homogeenisessa järjestelmässä myös ulostulo tuplaantuu Lineaarisuuden käsitettä käytetään usein virheellisesti suoran yhtälöä noudattavan käyttäytymisen synonyyminä Näin ei siis saisi tehdä Jos järjestelmällä on vain yksi sisäänmeno ja yksi ulostulo, eli jos järjestelmän ulostulon ja sisäänmenon välinen riippuvuus on kuvattavissa yksittäisellä käyrällä, lineaarisella järjestelmällä tämä käyrä on on origon kautta kulkeva suora Tehtävä Kuten edellä kerrottiin, lineaarisuuden määritelmässä esiintyvä termi T{x} tarkoittaa järjestelmän ulostuloa, kun sisäänmenona on x Jotta lineaarisuuden määritelmää voidaan käyttää järjestelmän lineaarisuuden selvittämisessä, tarkasteltavan järjestelmän ulostulo on ensin pystyttävä lausumaan järjestelmän sisäänmenon avulla (a) Ulostulo on järjestelmän (a) lausekkeessa jo valmiiksi ratkaistuna, joten lineaarisuuden määritelmää voidaan soveltaa suoraan annettuun lausekkeeseen Järjestelmä (a) on toisin sanoen sellainen, jonka ulostuloksi tulee järjestelmän sisäänmeno viitosella kerrottuna Tarkastellaan, onko tällainen järjestelmä lineaarinen Selvitetään ensin additiivisuus: 5 5 5 T u u u u u u T u T u Täten järjestelmä (a) on additiivinen

Selvitetään sitten homogeenisuus: 5 5 T au au a u at u Täten järjestelmä (a) on myös homogeeninen Järjestelmä (a) on additiivinen ja homogeeninen, joten järjestelmä (a) on lineaarinen (b) Jotta voidaan tarkastella järjestelmän (b) lineaarisuutta, järjestelmää kuvaavasta yhtälöstä on ensin ratkaistava ulostulo y: y u 4 y u 8 Lineaarisuutta voitaisiin tässäkin tarkastella erikseen additiivisuus- ja homogeenisuusehdon avulla, mutta käytetään nyt nämä ehdot yhdistävää lineaarisuuden määritelmän lauseketta T u u T u T u, jossa u ja u ovat järjestelmän sisäänmenoja, ja ja ovat vakioita Kirjoitetaan erikseen auki lineaarisuuden määritelmän lausekkeen vasen ja oikea puoli ja katsotaan, saadaanko ne yhtäsuuriksi Lineaarisuuden määritelmän vasemmasta puolesta saadaan: T u u u u 8u u 8 Vastaavasti lineaarisuuden määritelmän oikeasta puolesta saadaan: 8 8 8 T u T u u u u u Huomataan, että lineaarisuuden määritelmän vasenta ja oikeaa puolta ei saada yhtäsuurksi, joten järjestelmä (b) ei ole lineaarinen (c) Ulostulo on järjestelmää (c) kuvaavassa yhtälössä jo valmiiksi ratkaistuna, joten lineaarisuuden määritelmää voidaan soveltaa suoraan Kirjoitetaan auki lineaarisuuden määritelmän vasen puoli: sin sin cos cos sin T u u u u u u u u

Kirjoitetaan auki lineaarisuuden määritelmän oikea puoli: sin sin T u T u u u Lineaarisuuden määritelmän vasemmasta ja oikeasta puolesta ei saada yhtäsuuria, joten järjestelmä (c) ei ole lineaarinen Tehtävä Jotta järjestelmän lineaarisuutta pystytään tarkastelemaan, on ensin muodostettava yhteys järjestelmän sisäänmenon ja ulostulon välille Tällä kertaa tuo yhteys saadaan kondensaattorin virta-jännite-yhtälöstä, jonka mukaan du i c c, jossa u c on kondensaattorin jännite, kapasitanssi ja i c kondensaattorin virta Nyt siis i c on sisäänmeno ja u c ulostulo Eli yllä olevassa lausekkeessa sisäänmeno on lausuttu ulostulon avulla Lineaarisuuden tarkastelua varten järjestelmän ulostulo pitää kuitenkin lausua sisäänmenon avulla, joten ratkaistaan u c : du c ic uc ic U Tässä U edustaa matemaattisesti integroimisvakioa ja fysikaalisesti kondensaattorin yli olevaa jännitettä integroinnin alkuhetkellä Nyt ulostulo u c on lausuttu sisäänmenon i c avulla, ja voidaan tarkastella järjestelmän lineaarisuutta Kirjoitetaan ensin auki lineaarisuuden määritelmän vasen puoli: T{i c + i c } = ic ic U ic ic Kirjoitetaan sitten auki lineaarisuuden määritelmän oikea puoli: T{i c } + T{i c } = i c U ic ic U i c U Huomataan, että lineaarisuuden ehto toteutuu ehdolla U = 0 V Tämä tarkoittaa siis sitä, että alunperin varaamaton kondensaattori on lineaarinen järjestelmä Mutta jos kondensaattorien levyjen välillä on nollasta poikkeava jännite tarkastelun alkuhetkellä, järjestelmä on epälineaarinen U 3

Tehtävä 3 Kirjoitetaan lauseke järjestelmän ulostulon ja sisäänmenon välille Ulostulo on vastuksen teho p(t), ja sisäänmeno on lähdejännite u(t), joka on tässä tapauksessa samalla vastuksen pt utit yli oleva jännite: Ulostulo on nyt lausuttu sisäänmenon avulla, mutta lineaarisuuden määritelmää ei voida vielä käyttää, koska yhtälössä on ylimääräinen muuttuja, eli kytkennän virta i(t) Siitä on siis päästävä eroon Kun virta lausutaan u(t) avulla, saadaan: p t u t u t u t Nyt järjestelmän lineaarisuutta voidaan tarkastellaan lineaarisuuden määritelmän avulla Kirjoitetaan auki lineaarisuuden määritelmän vasen puoli: u u u uu u T u u Kirjoitetaan auki lineaarisuuden määritelmän oikea puoli: u u TuTu Huomataan, että järjestelmä ei ole lineaarinen Tehtävä 4 Lähdetään muodostamaan yhtälöä ulostulon U ja sisäänmenon J välille Merkitään oikean haaran kokonaisresistanssia muuttujalla apu ja lausutaan virta I virranjaon avulla: apu apu I J J apu apu apu Jännitteeksi U saadaan nyt U I, joten ulostulon U ja sisäänmenon J välillä on riippuvuus U J J apu 3 4 4

Huomaa, että hankalahkosta lausekkeesta huolimatta ulostulon ja sisäänmenon välinen riippuvuus on muotoa U aj, jossa a on vakio, sillä kaikki resistanssit ovat vakioita Täten järjestelmä on samaa muotoa kuin tehtävässä (a), eli kyseessä on lineaarinen järjestelmä Lineaarisuuden määritelmän vasemmasta puolesta saadaan J J a J J T, ja oikeasta puolesta tulee J TJ aj aj a J J T Järjestelmä on lineaarinen Tehtävä 5 Koska siis {, 3, 5} {, -, -3, 3}, niin {0, 0,, 3, 5} {0, 0,, -, -3, 3} Edellinen voidaan kirjoittaa sillä perusteella, että systeemi on aikainvariantti Konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että systeemi käynnistetään kahta diskreettiä ajanhetkeä myöhemmin Edelleen lineaarisuuden homogeenisuusehdon perusteella voidaan kirjoittaa (kerrotaan sekä sisäänmeno että ulostulo samalla skalaarilla ): {, 6, 0} {, -4, -6, 6} Kuten edellä, aikainvarianttisuuden perusteella voidaan kirjoittaa {0, 0, 0, 0, 0, 0,, 6, 0} {0, 0, 0, 0, 0, 0,, -4, -6, 6} Nyt uusi sisäänmenolukujono voidaan kirjoittaa kahden lukujonon summana, ts {0, 0,, 3, 5, 0,, 6, 0} {0, 0,, 3, 5} + {0, 0, 0, 0, 0, 0,, 6, 0} Koska systeemi on lineaarinen, additiivisuusehto (eli yhteenlaskuperiaate) on voimassa Täten ulostuloksi saadaan edellisiä sisäänmenolukujonoja vastaavien ulostulolukujonojen summa, ts {0, 0,, -, -3, 3} + {0, 0, 0, 0, 0, 0,, -4, -6, 6} {0, 0,, -, -3, 3,, -4, -6, 6} 5