KOULUTUSJÄRJESTELMÄ ON PÄIVITETTY Olet saanut 2014 syksynä tietoa koulutusjärjestelmän kehitystyöstä. Mikäli tiedotteet eivät ole sinua tavoittaneet lähetä sähköpostia osoitteeseen niko.koivula@karateliitto.fi. Lisätietoja: www.karateliitto.fi/koulutus Tässä tiedotteessa on täydentävää tietoa taustoista sekä kokonaisuudesta seuratoimintanne tueksi. Mikä AHOT? Lyhenne on sanoista Aikaisemman Hankitun Osaamisen Tunnistaminen. Oletko ohjannut pitkään, mutta ohjaajakoulutuksissa ei ole vain tullut käytyä. Tarjoamme yksinkertaista mallia osaamisen tunnustamiseksi. 1. Katso koulutustasojen tavoitteita www.karateliitto.fi/koulutus 2. Tee vapaamuotoinen asiakirja ohjaus- ja valmennustaustastasi peilaten tavoitteisiin (kirjaa myös aikaisemmat mahdolliset koulutustietosi) ja lähetä se info@karateliitto.fi 3. Saat liitosta ratkaisun mihin asetut valmentajan polulla ja tiedon seuraavan koulutuksen ajankohdasta Taustaa Strategian jalkauttaminen päätettiin liiton hallituksessa tuoda vuonna 2014 karateliitossa koulutusjärjestelmän puolelle. Tavoitteena työryhmällä oli kehittää karateliiton koulutusjärjestelmä palvelemaan paremmin seuroja ja seurojen ohjaajia ja valmentajia. Hallitus toimeenpani työryhmän pohtimaan liiton koulutusjärjestelmää.
Työryhmän jäsenet Niko Koivula (Seuratoimintavaliokunnan edustaja) Petri Tuominen (Kilpaurheiluvaliokunnan edustaja) Anssi Kaltevo (Karaten lajipäällikkö) Sera Kaukola (Taidon lajipäällikkö) Ensimmäisissä kokouksissa käsiteltiin suomalaisten lajiliittojen koulutusjärjestelmiä. Työryhmä selvitti seuraavien lajiliittojen koulutusjärjestelmiä. (Jalkapallo-, lentopallo-, koripallo-, judo-, suunnistus-, käsipallo-, taekwondo-, paini-, jääkiekko- ja taidoliitto). Eri lajiliittojen koulutusjärjestelmiä yhdisti VOK-mukaisuus, joka onkin otettu suomalaisen valmennusjärjestelmän yhdistäväksi tekijäksi. Lisäksi monissa lajiliitoissa oli aloitettu urheilijan polun rinnalle rakentaa erilaisia valmentajan polkuja. Huipulle tähtäävän urheilijan polku on kuvaus siitä, kuinka matka kohti maailman huippua tulisi lajissa parhaimmillaan rakentaa. Työryhmä käsiteli myös muita strategiatason liikunta- ja urheilumalleja, kuten esim. PYRAMIDI-ajattelu, BENJAMIN BLOOMin malli, SKOTLANNIN malli vuodelta 1998, LTAD; Long-Term Athlete Development, DMSP; Developmental Model of Sport Participation, LISPA; Lifelong Involvement in Sport and Physical Activity, PCDE/DPYPS; Psychological Characteristics of Developing Excellence/ Developing the Potential of Young People in Sport. Suomalainen urheilijan polku muotoilee osin LTAD-mallia. LTAD ajatus soveltuu parhaiten myöhäisen lajin huippu-urheiluun sopiviin lajiin. Kamppailu-urheilu kuuluu näihin lajeihin. Kanadassa on 1990-luvun puolesta välistä lähtien kehitelty kokonaisvaltaista kehystä urheilijoiden valmennukseen. LTAD-malli on tarkoitettu raamiksi, jota voidaan soveltaa kaikissa lajeissa ja ikäryhmissä. Kirjoittajat itse kutsuvat malliaan filosofiaksi ja kertovat avoimesti, että niissä asioissa, joista tutkimustietoa ei ole ollut käytettävissä, on tehty valintoja. LTAD:n harjoitteluvaiheet on kehitetty lähinnä optimoimaan huipulle tähtäävien urheilijoiden harjoittelu. Toisaalta urheiluseurojen ja koulujen yhteistyömallit ovat omiaan kannustamaan uusia lapsia ja nuoria liikkumaan. Mallin kehittämistä ja käyttöönottamisen tärkeyttä on perusteltu kahdella seikalla: kanadalaisten urheilijoiden menestys on heikentynyt kansainvälisissä kilpailuissa ja väestön fyysinen aktiivisuus on vähentynyt. (Balyi ym. 2005.) (urheilujärjestelmiin, s. 55) Kirjainyhdistelmä LTAD tulee sanoista Long-Term Athlete Development. Mallin on tilannut ja rahoittanut Sport Canada ja sen on kehittänyt viiden hengen asiantuntijaryhmä, johon kuuluvat Istvan Balyi, Richard Way, Charles Cardnal, Colin Higgs ja Steven Norris. Sport Canada esitteli LTAD-mallin vuonna 2004. LTAD:ssa korostetaan, että lasten ja nuorten urheiluharjoittelun tulisi noudattaa kronologisen iän sijaan kehityksellistä ikää, johon vaikuttavat biologinen kypsyminen, fyysinen kasvu, mentaalinen, kognitiivinen ja emotionaalinen kehitys. Urheilijan harjoitettavuus (trainability) liikunnan eri osa-alueilla riippuu hänen kehitysvaiheestaan. Balyi kollegoineen kutsuu näitä optimaalisia kehitysvaiheita harjoitettavuusikkunoiksi (windows of trainability). Esimerkiksi notkeuden ja erilaisten perustaitojen harjoittaminen aloitetaan aiemmassa kehitysvaiheessa kuin voimaharjoittelu. Yksilöllisen kehitysvaiheen painottaminen
harjoittelun määrässä ja laadussa tekee mallista urheilijalähtöisen. LTAD:ssa harjoittelu jaetaan seitsemään vaiheeseen, jotka seuraavat toisiaan (Balyi ym. 2005) (urheilujärjestelmiin, s. 55) Côté (ks. esim. Côté 1999) on omien tutkimustensa perusteella huomannut huippu-urheilijoiden käyneen läpi yleensä kolme harjoitteluvaihetta: Useiden lajien harrastaminen (sampling years) 6 12-vuotiaat Erikoistuminen (specializing years) 13 15-vuotiaat Panostaminen (investment years) yli 16-vuotiaat Eri mallien ajatuksia voidaan tuoda karateliiton koulutusjärjestelmään. Valmentajan (/Urheilijan) polku ja LTAD tuomat ajatukset ovat uuden koulutusjärjestelmän pedagogisena taustana.
Suomalainen Valmentaja- Ja OhjaajaKoulutuksen malli VOK (Valmentaja- ja ohjaajakoulutus) tukee perusteiden mukaista koulutuksen suunnittelua ja toteuttamista. Suomalaisen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen toimintaympäristöä kuvattaessa lähtökohtana on yksittäinen urheilulaji. Urheilulajin sisällä muodostuu vaikuttamisketju, jonka ensimmäinen lenkki on lajiliitto. Ketju etenee ensin kouluttajakoulutuksen kautta lajiliiton kouluttajaan ja sen jälkeen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kautta urheiluseuran valmentajaan/ohjaajaan. Seuravalmentaja/-ohjaaja on ketjun tärkeimmässä liitoskohdassa, vuorovaikutuksessa urheilijan/liikkujan kanssa. Seuran oma sisäinen koulutus tukee valmentajan/ohjaajan ja urheilijan/liikkujan oppimista sekä lajiliiton koulutusta. Opetusministeriö on merkittävä taustavoima ja rahoittaja sekä lajiliitoille että VOK-hankkeelle. Kunnat ovat toinen tärkeä taho. Ne huolehtivat urheilulle ja liikunnalle tärkeistä olosuhteista ja liikuntapaikoista sekä tukevat urheiluseuroja. Lisäksi urheiluopistoilla, SLU-alueilla ja eri asiantuntijatahoilla on tärkeä merkitys koulutus- ja tukipalvelujen tuottajina. VOK-perusteissa kuvataan koulutuksen rakenne sekä annetaan ohjeita ja linjauksia valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen toteuttamiseen. Siinä määritellään kaikille lajeille tasojen 1-3 yhteiset osaamistavoitteet ja oppisisällöt sekä annetaan esimerkkejä oppimistehtävistä ja arviointitavoista. VOK löytyy verkkosivuilta osoitteesta www.valmentajakoulutus.fi/vok/ Työryhmän asettamia linjauksia Palaverissa työryhmä teki seuraavat linjaukset hankesuunnittelun pohjalle. Koulutusjärjestelmää yksinkertaistetaan ja sillä mahdollistetaan yhteistoiminta Taidon ja JuJutsun kanssa. Koulutuksista muodostetaan tämän kehittämisohjelman jälkeen suunnitelmia sekä hankkeita, jossa kartoitetaan mm lajien näkökulmat. Tavoitteena on muodostaa koulutuksista selkeät pedagogiset käsikirjat, jotka pitävät sisällään koulutusmateriaalin. LTAD-mallista otetaan kehityksellisen iän näkemys ja VOK-mallista yleiset periaatteet Koulutusjärjestelmässä tavoitetilana on, että paikallisella tasolla on kyky toteuttaa 0- ja 1.tason koulutukset yhteistoiminnassa karateliiton ja liiton yhteiskumppanien kanssa. 3.tason koulutuksen käyneellä tai karateliiton kouluttajalla on tietotaito pitää 0- ja 1.tason koulutuksia Koulutusjärjestelmään kehitetään kannustin- ja tunnustusjärjestelmä (todistukset ja merkit). koulutusseteli asia on päätetty sekä todistukset ovat valmiit Koulutusyhteistyökumppanit ovat; Suomen valmentajat ry, Aluejärjestöt, VALO, KIHU, OK, ja Akatemiat. Koulutuskalenteri rutiini (Vuosikello) on alusta asti mukana toimivan koulutusjärjestelmän rakentamisessa. Koulutusjärjestelmän kehitystyössä pyritään siihen, että järjestelmä ei olisi henkilösidonnainen.
Koulutusjärjestelmän kehittämisohjelman rakenne Koulutusohjelma on rakennettu tavoitetilan kautta yhdeksi ohjelmaksi, josta johdetaan koulutuskohtaiset suunnitelmat. Suunnitelmat etenevät hankkeiksi niiden koulutusten osalta, jotka eivät täytä nykytilan vaatimuksia. Hankkeiden valmistuttua suoritetaan arviointi nykyisten koulutusten päivittämisestä, jotta koulutusohjelma muodostaa loogisen kokonaisuuden. Kehitystyön edetessä osa näistä nimistä vaihtui ja aikataulu oli tehty liian optimistiseksi. Rakenne on pysynyt kuvan kaltaisena. Koulutusten pedagogisten käsikirjojen perusteet Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen perusteissa koulutuksen laajuus määritellään osaamisen kautta (osaamistavoitteet). Koulutuksen suunnittelun avuksi voidaan kuitenkin hahmottaa oppijalta vaadittavaa keskimääräistä työmäärää myös tunneissa. Tällöin tulee huomioida, että yksittäisen valmentajan/ohjaajan osaamistavoitteiden saavuttamiseen tarvitsema työmäärä vaihtelee yksilöllisesti. Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen perusteet on laadittu siten, että tasojen 1-3 osaamistavoitteiden saavuttaminen edellyttää valmentajalta/ohjaajalta keskimäärin 300 tuntia opiskelua ja kaksi vuotta käytännön valmennus- /ohjaustyötä. Se jakautuu eri tasoille seuraavasti: 50 h /1-taso, 100 h /2-taso ja 150 h / 3-taso. Työmäärä koostuu lähiopetuksesta ja oppimistehtävien suorittamisesta. Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kaikille lajeille yhteiset sisällöt on jaettu (tasoilla 1-3) kolmeen sisältöalueeseen: 1. Valmentajana ja ohjaajana toimiminen 2. Urheilun ja liikkumisen valmiudet ja ominaisuudet 3. Eettinen ja terveyttä edistävä valmennus ja ohjaus
Kukin sisältöalue on jaettu teemoihin, joissa määritellään tasojen 1-3 osaamistavoitteet ja oppisisällöt. Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen rakenne muodostuu oppimiskäsityksen perustalta seuraavanlaiseksi: Sisältöalue (esim. Valmentajana ja ohjaajana toimiminen) Teema (esim. valmentajana ja ohjaajana kehittyminen) Osaamistavoitteet Oppisisällöt Oppimistehtävät ja työtavat Oppimisen ja osaamisen arviointi Oppimistehtävät, työtavat sekä oppimisen ja osaamisen arviointi ovat esimerkkejä, joita voi vaihdella ja käyttää tilanteisiin ja/tai eri kohderyhmiin sopivilla tavoilla. Lajiliiton koulutuksen suunnittelija ja kouluttaja valitsee lajiin ja ko. aiheeseen parhaiten sopivat oppimis- ja arviointitavat. Koulutuksen suunnittelijan kannattaa huomioida, että sekä lajisisältöjen että kaikille lajeille yhteisten sisältöjen osaamistavoitteita toteutuu samanaikaisesti esimerkiksi harjoitustilanteessa. Yhteisten sisältöjen eri sisältöalueissa tai teemoissa esiintyy toisiaan muistuttavia osaamistavoitteita. Niiden oppimistehtävissä on kuitenkin erilainen oppimista suuntaava näkökulma. Koulutuksen 1-tasolla on eniten opiskelijoita ja lähiopetusjaksoilla vähiten aikaa. Sen vuoksi oppimistehtävät ja varsinkin arviointitavat kannattaa laatia sellaisiksi, että niiden purkamiseen on riittävästi aikaa. Esimerkiksi kirjallisia tehtäviä kannattaa käyttää harkiten, jotta palautteen anto on laadukasta ja oppimista tukevaa. Sen sijaan tasolla 3 oppimistehtävien purkuun ja palautteen antoon on paremmin aikaa. Koulutuksen kaikilla tasoilla on tärkeää käyttää monipuolisesti eri työ- ja arviointitapoja. Osaamistavoitteet kertovat, mitkä ovat sisältöalueen ja teeman keskeiset osaamistavoitteet. Osaamistavoitteiden määrittelyssä käytetään käsitteitä: tuntee, tietää, ymmärtää, osaa ja hallitsee. Käsitteet kuvaavat osaamisen syvenemistä siten, että hallitsee on osaamisen korkein taso. Keskeisenä lähtökohtana on arjessa tarvittava osaaminen, jonka oppija kokee merkityksellisenä ja tavoittelemisen arvoisena. Osaamistavoitteet muuttuvat vaativimmiksi, kun edetään tasolta 1 eteenpäin. Oppisisällöt rakentuvat opittavista tiedoista, taidoista ja asenteista. Niitä voidaan opettaa ja oppia luennoilla, oppimateriaalista, käytännön harjoituksissa, demonstroimalla jne. Oppimisen kannalta on tärkeää huomioida oppijan kokemukset. Niiden kautta oppisisällöstä muodostuu osa oppijan ajattelua ja toimintaa. Oppisisältöjä valittaessa on tärkeää erottaa olennainen epäolennaisesta. Yleinen virhe on opettaa mahdollisimman paljon mahdollisimman lyhyessä ajassa. Oppimisen kannalta on parempi opettaa vähän mutta hyvin. Oppimistehtävien avulla oppijat perehtyvät, kuvaavat, analysoivat, reflektoivat ja soveltavat oppimaansa. Monipuoliset oppimistehtävät ohjaavat oppijaa sekä osaamistavoitteiden saavuttamisessa että oman oppimisensa ohjaamisessa. Oppimistehtäviä voidaan tehdä yksin ja/tai ryhmässä, valmennus- tai ohjaustilanteessa ja/tai sen ulkopuolella. Oppimistehtäviä laadittaessa on hyvä tiedostaa, että vaikuttava oppiminen näkyy oppijan toiminnassa ja sen kehittymisessä.
TASO 1 Suomen Karateliitto ry. TIEDOTE 2TAM2015 Oppimisen ja osaamisen arviointi on tärkeimpiä oppimista ohjaavia tekijöitä. Se voi tapahtua monella tavalla. Kouluttajalla on arvioijana tärkeä rooli, mutta oppimisen kannalta myös itse- tai vertaisarviointi ovat merkityksellisiä. Toisen oppijan suorituksen arviointi ohjaa kiinnittämään huomiota osaamistavoitteiden kannalta tärkeisiin kohteisiin. Itsearviointi ohjaa paitsi oppimaan oppimista myös oman suorituksen tietoista säätelyä. Positiivisen arviointikulttuurin rakentaminen ja sitä kautta arvioinnin avulla saadun palautteen hyödyntäminen oppimisessa on tärkeää. TASO 1 Koulutuksen sisältö ja tavoitteet (50h): Koulutuksen tavoitteena on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. SISÄLTÖALUE 1 SISÄLTÖALUE 2 SISÄLTÖALUE 3 Valmentajana ja ohjaajana toimiminen Urheilun ja liikkumisen valmiudet ja ominaisuudet Eettinen ja terveyttä edistävä valmennus ja ohjaus Harjoitusryhmän hallinta ja yksilön huomioiminen Ominaisuuksien monipuolinen harjoittaminen Turvallinen valmennus- ja ohjaustilanne TAVOITE Hyvää valmennusta ja ohjausta Hyvää harjoittelua Tervettä urheilua ja liikuntaa Koulutuksen toteuttaminen Tämän tason koulutukset voidaan toteuttaa VALO:n paikallisjärjestöjen, kamppailulajiliittojen tai pelkästään karateliiton toteuttamina. Junioriohjaajakoulutukset toteutetaan lähtökohtaisesti yhteistyössä kampailulajiliittojen kanssa. Pelkästään karateliiton järjestämiä koulutuksia vältetään. Yhteistyössä VALO:n paikallisjärjestöjen kanssa Henkilö voi suorittaa valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen yleisopinnot osallistumalla molempiin vuosittain järjestettäviin VALO:n paikallisjärjestöjen koulutusviikonloppuihin. Koulutusviikonloppujen kaikkiin osuuksiin ei ole tarkoitus osallistua. Lisäksi osallistujan tulee suorittaa lajiliiton edellyttämät opinnot, joista sovitaan aina erikseen. Koulutusviikonloput + LAJIOSUUS = I-tason karateohjaaja Yleisopintojen aiheet ensimmäisellä viikonlopulla: Kannustava valmentaja ja ohjaaja (3h), Liikunnallinen elämäntapa (3 h), Harjoittelun suunnittelu ja arviointi (3h), Psyykkiset ja sosiaaliset ominaisuudet harjoittelussa (2 h), Oppiminen ja opettaminen harjoitustilanteessa (3h), Taitoharjoittelu (3 h), Tunne ja vuorovaikutustaidot valmennuksessa (2 h)
Yleisopintojen aiheet toisella viikonlopulla: Ihmisen elinjärjestelmät ja harjoittelu (3 h), Kasvua ja kehitystä tukeva harjoittelu (2 h), Valmentajana ja ohjaajana kehittyminen (2 h), Herkkyyskausien huomiointi harjoittelussa (4 h), Fyysinen harjoittelu: voima, nopeus, kestävyys ja liikkuvuus (7 h) Ilmoittautumiset paikallisjärjestöjen koulutukseen verkkolomakkeella. Paikkakunnat, joissa yleisopintoja järjestetään: Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kaarina, Kokkola, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Sotkamo ja Tampere Esimerkki koulutuksen kulusta ja läpiviennistä seuran omalla paikkakunnalla (Helsinki) Ilmoittautuminen info@karateliitto.fi osoitteeseen. Seura tai yksittäinen ohjaaja on voinut ilmoittaa itsensä 28.2.2015 klo 18 mennessä koulutukseen. Ilmoittautumisessa tarvitaan seuraavat tiedot: nimi, seura, koulutuspaikkakunta. Henkilöille tehdään tunnukset ja heille johdetaan orientointi koulutukseen verkko-opetuksessa ennen ensimmäistä paikallisjärjestön koulutusviikonloppua. VOK yleisopintoviikonloppu järjestetään 17.-19.4.2015. Alkutehtävänä verkossa he esittelevät itsensä ja ilmoittavat alustavasti mitä osakokonaisuuksia he käyvät viikonlopuista (tummennetulla pakolliset). Koko viikonlopun käyminen on mahdollista, mutta ei välttämätöntä. Huhtikuussa järjestettävät osiot ovat: Kannustava valmentaja ja ohjaaja (3 h), Liikunnallinen elämäntapa (3 h), Harjoittelun suunnittelu ja arviointi (3 h), Psyykkiset ja sosiaaliset ominaisuudet harjoittelussa (2 h), Oppiminen ja opettaminen harjoitustilanteessa (3 h), Taitoharjoittelu (3 h) ja Tunne ja vuorovaikutustaidot valmennuksessa (2 h). Pääosa kurssilaisista suorittavat kannustava valmentaja ja ohjaaja (3 h), psyykkiset ja sosiaaliset ominaisuudet harjoittelussa (2 h) ja taitoharjoittelu (3 h) (hinta näille koulutuksille on 68 ). Koulutusviikonlopun jälkeen suoritetaan verkossa muutamia välitehtäviä, joka on esimerkiksi yhden harjoituskerran valmistelu omalle tai haluamalleen ryhmälle. Seuraava VOK yleisopintojen koulutusviikonloppu järjestetään 18.-20.9.2015. Syyskuussa järjestettävät osiot ovat: Ihmisen elinjärjestelmät ja harjoittelu (3 h), Kasvua ja kehitystä tukeva harjoittelu (2 h), Valmentajana ja ohjaajana kehittyminen (2 h), Herkkyyskausien huomiointi harjoittelussa (4 h), Fyysinen harjoittelu: voima, nopeus, kestävyys ja liikkuvuus (7 h). (hinta näille koulutuksille on 68 ) Syyskuun koulutusviikonlopun jälkeen erikseen sovittavana päivänä toteutetaan ohjaajien seurassa tai koulutuspaikkakunnalla karaten lajiosuus, jossa käsitellään fyysinen harjoittelu, valmentajana ja ohjaajana kehittyminen, oppiminen ja opettaminen harjoitustilanteessa, vuorovaikutustaidot valmennuksessa sekä Harjoittelun suunnittelu ja arviointi. Osaa tästä kokonaisuudesta käsitellään myös verkko-opetuksessa. Tämän kokonaisuuden kustannukset ovat kouluttajan matkakustannukset + 140. Tilakustannuksia ei ole otettu huomioon. Mikäli henkilö ei pääse kaikkiin koulutuksiin hän voi suorittaa rästissä olevat tehtävät verkko-opetuksena.
TASO 2 Suomen Karateliitto ry. TIEDOTE 2TAM2015 Tämä koulutuskokonaisuus on mahdollisuus toteuttaa seuraavilla paikkakunnilla: Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kaarina, Kokkola, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Sotkamo ja Tampere. TASO 2 Koulutuksen sisältö ja tavoitteet (100h): Koulutuksen tavoitteena on luoda valmentajille ja ohjaajille valmiudet harjoituskauden suunnitteluun ja toteuttamiseen. SISÄLTÖALUE 1 Valmentajana ja ohjaajana toimiminen Yksilön valmentaminen ja ohjaaminen osana ryhmää SISÄLTÖALUE 2 Urheilun ja liikkumisen valmiudet ja ominaisuudet Tavoitteellinen harjoittelu SISÄLTÖALUE 3 Eettinen ja terveyttä edistävä valmennus ja ohjaus Ohjaus liikunnalliseen ja urheilulliseen elämäntapaan TAVOITE Hyvää valmennusta ja ohjausta Hyvää harjoittelua Tervettä urheilua ja liikuntaa KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN Tämän tason koulutukset toteutetaan Suomen valmentajat ry:n tai kamppailulajiliittojen yhteistyönä. Junioriohjaajakoulutukset toteutetaan lähtökohtaisesti yhteistyössä kampailulajiliittojen kanssa. Pelkästään karateliiton järjestämiä koulutuksia ei järjestetä. Yhteistyössä Suomen valmentajat ry:n kanssa Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen opinnot suoritetaan kahdessa Suomen valmentajat ry:n ohjaamassa viikonlopussa. Koulutusviikonloput sisältäen LAJIOSUUS = II-tason karateohjaaja. Yleisopintojen aiheet ensimmäisellä viikonlopulla rakentuvat kuudesta keskeisestä liiketaidosta, jotka ovat valmiusasento, liikeaskel, ponnistaminen ja alastulo, suunnanmuutosaskel, olkavarren- ja lapojen toiminta ja heittäminen. Kaikkia kuutta liiketaitoa kehitetään neljässä eri vaikeustasossa. Toinen aihekokonaisuus on koordinaatio. Tehokas, toiminnallinen ja turvallinen liike muodostuu kehon osien ja motoristen tekijöiden yhteistyöstä. Koulutuksen materiaali on koottu kokonaisliikemalleista, kuten juoksu, laukka, ristiaskeljuoksu ja vuorohyppely. Tavoitteena on kehittää kehon taitoa koordinoituun ja sujuvaan liikkeeseen. Ajatuksena on käyttää eri liikemalleja harjoitteina, jotka kehittävät koordinaation lisäksi mm. dynaamista liikkuvuutta, keskivartalon liikehallintaa ja askelkontaktin laatua. Toisessa yleisopintojen viikonlopussa ovat erilaiset hypyt, loikat ja kinkat sekä heitot yhdistettynä perusliikemalleihin, kuten juoksuun, sivulaukkaan ja ristiaskellukseen. Koordinaatio ja etenkin liikkeiden yhdistelykyky nousevat tärkeään asemaan. Nämä ominaisuudet ovatkin urheilullisuuden ja tehtäväsidonnaisen liikkeen tärkeimpiä osatekijöitä. Erilaisten hyppyjen ja heittojen systemaattisessa toteutuksessa on tärkeää
harjoitteiden moniulotteisuus, liikkeen sujuvuus ja taloudellisuus sekä toteutuksen käytännöllisyys ja turvallisuus. Jälkimmäisenä päivänä toteutetaan lajipäivä, jossa aiheina ovat toiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi, valmentajana ja ohjaajana kehittyminen ja toimiminen, oppiminen ja opettaminen sekä psyykkinen valmennus. Lisäksi koulutukseen kuuluu lopputyö valittavista aiheista. 1. Kohti tavoitteellista harjoittelua. Työssä on tavoitteena laatia vuosi- tai kausisuunnitelma omalle valmennettavallesi/ ohjattavallesi/ ryhmällesi huomioiden harjoittelun jaksotus ja eri ominaisuuksien kehittäminen. 2. Yhteistyötä tekevä seura. Valmistele suunnitelma, joka edistää monipuolista ja laadukasta toimintaa seurassanne. Tavoitteena on tuoda esiin yhteistyöverkostojen ja erilaisten kumppanuuksien luomisen käytännön toimet. 3. Voit myös esittää omaa aihetta, joka on koulutuksen tavoitteisiin tähtäävä. Esimerkki koulutuksen kulusta ja läpiviennistä seuran omalla paikkakunnalla (Helsinki) Ilmoittautuminen info@karateliitto.fi osoitteeseen. Seura tai yksittäinen ohjaaja on voinut ilmoittautua 28.2.2015 klo 18 mennessä koulutukseen. Henkilöille tehdään tunnukset ja heille johdetaan orientointi koulutukseen verkko-opetuksessa ennen ensimmäistä koulutusviikonloppua. Alkutehtävänä verkossa he esittelevät itsensä ja ilmoittavat lopputyönsä aiheen. Lisäksi koulutukseen kuuluu lopputyö valittavista aiheista. Kohti tavoitteellista harjoittelua Yhteistyötä tekevä seura Voit myös esittää omaa aihetta, joka on koulutuksen tavoitteisiin tähtäävä Yleisopintojen aiheet ensimmäisellä viikonlopulla rakentuvat kuudesta keskeisestä liiketaidosta, jotka ovat valmiusasento, liikeaskel, ponnistaminen ja alastulo, suunnanmuutosaskel, olkavarren- ja lapojen toiminta ja heittäminen. Kaikkia kuutta liiketaitoa kehitetään neljässä eri vaikeustasossa. Toinen aihekokonaisuus on koordinaatio. Tehokas, toiminnallinen ja turvallinen liike muodostuu kehon osien ja motoristen tekijöiden yhteistyöstä. Koulutuksen materiaali on koottu kokonaisliikemalleista, kuten juoksu, laukka, ristiaskeljuoksu ja vuorohyppely. Tavoitteena on kehittää kehon taitoa koordinoituun ja sujuvaan liikkeeseen. Ajatuksena on käyttää eri liikemalleja harjoitteina, jotka kehittävät koordinaation lisäksi mm. dynaamista liikkuvuutta, keskivartalon liikehallintaa ja askelkontaktin laatua. Koulutusviikonlopun jälkeen suoritetaan verkossa muutamia välitehtäviä, joka on esimerkiksi yhden harjoituskerran valmistelu omalle tai haluamalleen ryhmälle. Toisessa yleisopintojen viikonlopussa ovat erilaiset hypyt, loikat ja kinkat sekä heitot yhdistettynä perusliikemalleihin, kuten juoksuun, sivulaukkaan ja ristiaskellukseen. Koordinaatio ja etenkin liikkeiden yhdistelykyky nousevat tärkeään asemaan. Nämä ominaisuudet ovatkin urheilullisuuden ja tehtäväsidonnaisen liikkeen tärkeimpiä osatekijöitä. Erilaisten hyppyjen ja heittojen systemaattisessa toteutuksessa on tärkeää harjoitteiden moniulotteisuus, liikkeen sujuvuus ja taloudellisuus sekä toteutuksen käytännöllisyys ja turvallisuus. Jälkimmäisenä päivänä toteutetaan lajipäivä,
TASO 2 YKSILÖ NÄKÖKULMA Suomen Karateliitto ry. TIEDOTE 2TAM2015 jossa aiheina ovat toiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi, valmentajana ja ohjaajana kehittyminen ja toimiminen, oppiminen ja opettaminen sekä psyykkinen valmennus. Jälkimmäisenä päivänä toteutetaan lajipäivä, jossa aiheina ovat toiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi, valmentajana ja ohjaajana kehittyminen ja toimiminen, oppiminen ja opettaminen sekä psyykkinen valmennus. Osaa tästä kokonaisuudesta käsitellään myös verkko-opetuksessa. Tämän kokonaisuuden kustannukset ovat 500. Koulutuksen toteuttaminen vaatii paikkakunnalle minimissään neljä (4) osallistujaa. HUOM! Järjestävä seura voi mainostaa paikallisille seuroille suomen valmentajat ry:n koulutuspäiviä, joita kuuluu tähän koulutukseen 3 kpl. Tämä laskee seuran koulutuskustannuksia huomattavasti, jos seura järjestää koulutuksen ja saa mukaansa esimerkiksi muiden kamppailulajiseurojen ohjaajia tai valmentajia. Tällaisessa tapauksessa aina yhteys lajiliittoon, jotta saadaan toimiva kokonaisuus. TASO 2 kilpavalmentaja Koulutuksen sisältö ja tavoitteet (125h): Koulutuksen tavoitteena on luoda valmentajille ja ohjaajille valmiudet harjoituskauden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä edellytykset toimia henkilökohtaisena valmentaja kilpailutoimintaan tähtääville urheilijoille. SISÄLTÖALUE 1 Valmentajana ja ohjaajana toimiminen Valmentaminen ja ohjaaminen yksilön kasvun ja tukena SISÄLTÖALUE 2 Urheilun ja liikkumisen valmiudet ja ominaisuudet Tavoitteellinen harjoittelu SISÄLTÖALUE 3 Eettinen ja terveyttä edistävä valmennus ja ohjaus Ohjaus liikunnalliseen ja urheilulliseen elämäntapaan TAVOITE Hyvää valmennusta ja ohjausta Hyvää harjoittelua Tervettä urheilua ja liikuntaa Koulutukselta halutaan sisältöalueelta 1 osalta 3.tason vaatimukset. (125h): Koulutuksen toteuttaminen Tämän koulutus toteutetaan Suomen valmentajat ry:n ja karateliiton maajoukkueen yhteistyönä. Yhteistyössä Suomen valmentajat ry:n kanssa Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen opinnot suoritetaan kahdessa Suomen valmentajat ry:n ohjaamassa viikonlopussa. Koulutusviikonloput sisältäen LAJIOSUUS = II-tason kilpavalmentaja. Koulutus sisältää kaksi viikonloppua maajoukkueen leirityksen yhteydessä Pajulahdessa. Koulutukseen kuuluu lopputyö valittavista aiheista.
1. Kohti tavoitteellista kilpaurheilua. Työssä on tavoitteena laatia vuosi- tai kausisuunnitelma omalle valmennettavallesi/ ohjattavallesi/ ryhmällesi huomioiden harjoittelun jaksotus ja eri ominaisuuksien kehittäminen. 2. Yhteistyötä tekevä seura. Valmistele suunnitelma, joka edistää monipuolista ja laadukasta toimintaa seurassanne. Tavoitteena on tuoda esiin yhteistyöverkostojen ja erilaisten kumppanuuksien luomisen käytännön toimet. 3. Voit myös esittää omaa aihetta, joka on koulutuksen tavoitteisiin tähtäävä. Keväällä starttikoulutus toteutetaan Pajulahdessa. Esimerkki koulutuksen kulusta ja läpiviennistä Ilmoittautuminen info@karateliitto.fi osoitteeseen. Seura tai yksittäinen ohjaaja on voinut ilmoittaa itsensä 28.2.2015 klo 18 mennessä koulutukseen. Henkilöille tehdään tunnukset ja heille johdetaan orientointi koulutukseen verkko-opetuksessa ennen ensimmäistä koulutusviikonloppua. Alkutehtävänä verkossa he esittelevät itsensä ja ilmoittavat lopputyönsä aiheen. Lisäksi koulutukseen kuuluu lopputyö valittavista aiheista. Kohti tavoitteellista kilpaurheilua Yhteistyötä tekevä seura Voit myös esittää omaa aihetta, joka on koulutuksen tavoitteisiin tähtäävä Ensimmäisen koulutusviikonlopun jälkeen suoritetaan verkossa muutamia välitehtäviä, joka on esimerkiksi yhden harjoituskerran valmistelu omalle tai haluamalleen ryhmälle. Toisen koulutusviikonlopun jälkimmäisenä päivänä toteutetaan lajipäivä, jossa aiheina ovat toiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi, valmentajana ja ohjaajana kehittyminen ja toimiminen, oppiminen ja opettaminen sekä psyykkinen valmennus. Osaa tästä kokonaisuudesta käsitellään myös verkkoopetuksessa. Tämän kokonaisuuden kustannukset ovat 500. Koulutuksen toteutuminen vaatii vähintään neljä (4) osallistujaa. Koulutuskokonaisuuden käyminen vaatii tuomarikurssin suorittamisen. TASO 3 Koulutuksen sisältö ja tavoitteet (150h): Koulutuksen tavoitteena on luoda valmentajille valmiudet toimia henkilökohtaisena valmentajana kilpailutoimintaan tähtääville urheilijoille.
TASO 3 Suomen Karateliitto ry. TIEDOTE 2TAM2015 SISÄLTÖALUE 1 Valmentajana ja ohjaajana toimiminen Valmentaminen ja ohjaaminen yksilön kasvun ja tukena SISÄLTÖALUE 2 Urheilun ja liikkumisen valmiudet ja ominaisuudet Yksilöllinen harjoittelu SISÄLTÖALUE 3 Eettinen ja terveyttä edistävä valmennus ja ohjaus Terveys ja hyvinvointi menestyksen taustalla TAVOITE Hyvää valmennusta ja ohjausta Hyvää harjoittelua Tervettä urheilua ja liikuntaa Koulutuksen toteuttaminen Tämän koulutus toteutetaan yhteistyössä kamppailulajiliittojen, Suomen valmentajat ry:n ja karateliiton maajoukkueen yhteistyönä. Yhteistyössä eri tahojen kanssa Koulutus sisältää neljä yleisjaksoa sekä kaksi lajijaksoa maajoukkueen leirityksen yhteydessä. Koulutukseen kuuluu lopputyö. Seuraava koulutus toteutetaan 2016. Ilmoittautuminen info@karateliitto.fi osoitteeseen. Henkilöille tehdään tunnukset ja heille johdetaan orientointi koulutukseen verkko-opetuksessa ennen ensimmäistä koulutusviikonloppua. Alkutehtävänä verkossa he esittelevät itsensä ja ilmoittavat lopputyönsä aiheen. Koulutuksen tarkka ohjelma suunnitellaan 2015 syksyllä. Mikäli henkilö ei pääse kaikkiin koulutuksiin hän voi suorittaa rästissä olevat tehtävät verkko-opetuksena. Koulutuskustannus on noin 1000. Tekijät ja lisätietoja: Anssi Kaltevo, anssi.kaltevo@karateliitto.fi, 050 314 1201 Niko Koivula, niko.koivula@karateliitto.fi, 040 847 1308