Mitä VELMUn jälkeen? Ehdotus pohjien (monimuotoisuuden) seurannasta (PoSe) Esitelmä: Samuli Korpinen, Jan Ekebom

Samankaltaiset tiedostot
Meriluonnon monimuotoisuus ja merenhoitosuunnitelman tietotarpeet. Juha-Markku Leppänen SYKE Merikeskus

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Merenhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Meristrategiadirektiivi ja VELMU

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

Suomen meriympäristön tila Erityisasiantuntija Jan Ekebom, Ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vesien ja mertensuojeluyksikkö

EUROOPAN KOMISSIO YMPÄRISTÖASIOIDEN PÄÄOSASTO

Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus

Ref. Ares(2017) /06/2017

VELMU. Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelma - Meren suojelun ja kestävän käytön hyväksi. Markku Viitasalo SYKE merikeskus

Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä elokuuta /2011 Valtioneuvoston asetus. merenhoidon järjestämisestä

Merenpohjan laajojen elinympäristöjen tila

Vesiensuojeluun kohdistuvat odotukset. Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta

MERILUONNON TILANNE EUssa 2015

Merenhoidon tilannekatsaus. Annukka Puro-Tahvanainen Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous

Vesienhoito hallinnonuudistuksessa. Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmä Harri Mäkelä Hämeen ELY-keskus

Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen

Biodiversiteetti-indikaattorien kehittäminen MARMONI LIFE+ -projektissa Vivi Fleming-Lehtinen

Lepakkoseurantojen käynnistäminen

Kompensaatiot merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari

Mitä kallioriuttojen levät kertovat ihmisen vaikutuksesta meriluontoon?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

VELMU Tiedotustilaisuus Harakan saari Markku Viitasalo & VELMU-ryhmä. Mihin VELMUa tarvitaan?

Maakunta- ja aluehallintouudistus vesi- ja ympäristöasioiden osalta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta

Kansalaishavainnointi osana Itämeren tilan seurantaa

Merenhoidon kuulemispalaute 2018

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta /2011 Laki. vesienhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta

Merenhoitosuunnitelman ensimmäisen osan valmistelu -tilannekatsaus. Pohjois-Pohjanmaan yhteistyöryhmän kokous

ELYt ja merialueiden suunnittelu

Vesien- ja merenhoidon suunnittelu kaudella

Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi

LIITE. asiakirjaan. Komission direktiivi

Vieraslajit hallintaan

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuus ja suojelu itäisellä Suomenlahdella

6/2010. FINMARINET kar toittaa meriluontoamme

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

Natura -luontotyyppien mallinnus FINMARINET -hankkeessa. Henna Rinne Åbo Akademi, Ympäristö- ja meribiologian laitos

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Merenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi

DIREKTIIVIT. (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella

HE 242/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D044527/03 - Liite.

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Miten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus

Itämeren luontotyypit ja uuden tiedon tulva. Lasse Kurvinen Metsähallitus Luontopalvelut Lutu-seminaari

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu

Perämeri LIFEn jälkeen tapahtunutta

Vieraslajit ja kasvintuhoojat

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

Ilmastonmuutos ja Itämeri

Vesienhoito ja luontodirektiivit kolmas kierros toden sanoo

VELMU tiedolla edistetään meremme monimuotoisuuden suojelua ja kestävä käyttöä

Ehdotus Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaksi. Itämeren tila yhdessä paremmaksi

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. tammikuuta 2017 (OR. en)

HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET

Ajankohtainen tilanne haitallisten aineiden tarkkailusta

MERIALUESUUNNITTELU JA SEN LINKIT MERENHOITOON. Vaasa Ann Holm, Pohjanmaan liitto ja Pekka Salminen, Varsinais-Suomen liitto

Suomen merenhoidon seurantakäsikirja

Haitallisten aineiden päivä. Juhani Gustafsson

Ekologiset yhteydet: Vedenalaisen luonnon näkökulma

Maakuntauudistus ELY-keskuksen kannalta. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Neuvottelukunta

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo

Vesien- ja merenhoidon uudet prioriteettiaineet -hanke UuPri

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Kunnostusmenetelmien hyödyt, riskit ja kustannukset sekä ehdotus tiekartaksi. Esa Salminen, DI, FT Vahanen Environment Oy

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI

Merenhoidon suunnittelu 2014

HELCOMin Itämeren suojelun toimintaohjelma & Suomen biodiversiteettistrategia

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

LIITE. asiakirjaan. Komission päätös,

Olli Rönkä Aluesuunnittelija Lapin liitto. Merialuesuunnittelun tilannekatsaus

Yleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Ryhmä 6. Ilmatieteen laitos, SYKE, HELCOM, Uudenmaan liitto

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. jäsenvaltioiden meristrategiadirektiivin mukaisten seurantaohjelmien arvioinnista

MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu

Tulvadirektiivin toimeenpanon ja vesienhoidon yhteensovittaminen

Maa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu

Kuuleminen SAC-työryhmän tehtävät. Satu Sundberg, YM/LYMO

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

Vesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi

Sisävesi LIFE IP -diat

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa. Antton Keto ja Maria Laamanen Vaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja meren parhaaksi, 5.9.

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

RoskatPois! Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman toimenpidettä ROSKAT I tukeva hanke

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en)

Rantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta

Transkriptio:

Mitä VELMUn jälkeen? Ehdotus pohjien (monimuotoisuuden) seurannasta (PoSe) Esitelmä: Samuli Korpinen, Jan Ekebom

Miksi pohjien seuranta on juuri nyt ajankohtainen? (1/2) Meristrategiapuitedirektiivistä (MSD) sovittiin 2008, ja direktiivin 5 Artikla sanoo: iv) Seurantaohjelman laatiminen ja täytäntöönpano 15 päivänä heinäkuuta 2014 mennessä, jollei asiaa koskevasa yhteisön lainsäädännössä toisin säädetä, tavoitteiden jatkuvan arvioinnin ja säännöllisen ajantasaistamisen varmistamiseksi 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti. MSD 11 Artikla: Seurantaohjelmat (4 kohtaa josta keskeiset alla): Kohta 1: Seurannassa tulee huomioida ominaisuudet, paineet ja, ympäristötavoitteet (Liitteet III, IV sekä 10 artikla) Kohta 2a) Seurantamenetelmät on oltava yhdenmukaisia koko merialueella Kohta 2b) merkittävät rajan ylittävät vaikutukset ja piirteet otetaan huomioon Kohta 2c) Jäsenvaltioiden on ilmoitettava seurantaohjelmista komissiolle kolmen kuukauden kuluessa niiden laatimisesta Kohta 2d) Seuranta ja arviointia varten tarkoitetut eritelmät ja standardoidut menetelmät vahvistetaan 25 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenetelmää noudattaen. Direktiivi: eur-lex.europa.eu, kaikilla EU:n kielillä (html, pdf, tiff)

Miksi pohjien seurantaohjelma on juuri nyt ajankohtainen? (2/2) Direktiivi on transponoitu Suomen lainsäädäntöön 2011 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä jossa seurannasta mainitaan lain 26 I kohdissa 4 ja 6 josta 4 sanoo: Ympäristöministeriö vastaa muiden Itämeren valuma-alueella sijaitsevien valtioiden kanssa tehtävästä merenhoidon suunnittelun yhteistyöstä. Suomen ympäristökeskus, asianom. Vesiainen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus sekä muut toimivaltaiset viranomaiset osallistuvat yhteistyöhän omilla toimialueillaan. Vesienhoitoalueella ja merivesillä toimivat muut valtion ja kuntien viranomaiset osallistuvat toimialloillaan tässä laissa tarkoitettuun vesienhoidon ja merenhoidon järjestämiseen Asetuksessa Valtion asetus merenhoidon järjestämisestä 3 (kohta 3) ja etenkin 14 (Seurantaohjelma) ja 15 (Seurannan järjestäminen) josta jälkimmäinen sanoo muun muassa: Rannikon ulkopuolisia merivesiä koskevan seurannan kärjestämisestä vastaa Suomen ympäristökeskus yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Elintarviketurvallisuusviraston Eviran, Metsähallituksen sekä puolustusvoimien kanssa. Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset järjestävät seurannan toimialueensa rannikkovesillä yhteistyössä muiden viranomaiset laitosten kanssa. YM vastaa direktiivin implementoinnista ja SYKE koordinoi käytännön työtä, myös seurantaa. Seurannan valmistelutyö jaettiin osiin ja työ käynnistyi loppuvuodesta 2012 (toden teolla alkuvuodesta 2013).

Seurannan työnjako osa-ohjelmiin Biologiset häiriöt Haitalliset aineet ja niiden vaikutukset Haitallisten aineiden kuormitus Hydrologiset muutokset Kalat, linnut, hylkeet Kuormitus ja häiriöt Meriveden fysikaalinen ja kemiallinen seuranta Meriveden kemiallinen seuranta Merenpohjien seurantaohjelma Pelagiaalin seurantaohjelma Vieraslajien seurantaohjelma

Pohjien Seurantaohjelma (PoSe) PoSe ohjelman kirjoittajat: Samuli Korpinen, Jan Ekebom, Mats Westerbom, Henrik Nygård Valokuva: Mats Westerbom Ryhmän jäsenet (aakkosjärjestyksessä): Mikaela Ahlman, Penina Blankett, Jan Ekebom, Mirja Heikkinen, Ville Karvinen, Suvi Kiviluoto, Samuli Korpinen, Kirsi Kostamo, Katriina Könönen, Rami Laaksonen, Ari Laine, Hans-Göran Lax, Maiju Lehtiniemi, Reetta Ljungberg, Alf Norkko, Henrik Nygård, Jouko Rissanen, Heta Rousi, Ari Ruuskanen, Asko Sydänoja, Markku Viitasalo, Mats Westerbom

Biolodiversiteetti PoSe -ohjelman kuvaajat Vieraslajit Kaupalliset kalat Ravintoverkot Rehevöityminen Merenpohjan koskemattomuus Hydrografiset muutokset Pilaantuminen Kalojen ja muiden meren antimien epäpuhtaudet Roskaantuminen Energia/melu

HUOMIOIDAAN PoSe - ohjelmassa (Tarkistettava!) Esimerkki Huomioidut PoSe -ohjelman kuvaajat kuvaajasta kriteerit ja siihen kuuluvista kriteereistä HUOM! Taulukko on koottu PoSe -ryhmän asiantuntijoiden arvion pohjalta käyttäen kirjallisuuslähteitä (Viitteet alla), paineiden vaikutus on arvioitu neljän pääluokan mukaan: 1) huomattava haitta (punainen), 2) haitta (oranssi), 3) vähäinen tai satunnainen haitta (keltainen), 4) ei tiedossa olevaa haittaa (harmaa). Arvio on tehty noudattaen varovaisuusperiaatetta eli pahin tiedossa oleva paine/uhka määrää pääluokan. Se että paine on merkitty "ei tiedossa olevaa painetta" ei merkitse ettei painetta ole. Kuvaaja 1: Biodiversiteetti Lajit X 1.1 Lajien levinneisyys (1.1) X 1.1.1 Lajien levinneisyysalue (1.1.1) X 1.1.2 Lajien levinneisyyden jakautuminen tarvittaessa koko levinneisyysalueella (1.1.2) X 1.1.3 Pinta-ala, jonka laji peittää (kun kyseessä olevan alustaan kiinnittyneet)/merenpohjalla elävät lajit (1.1.3) X 1.2 Populaatiokoko X 1.2.1 Populaation runsaus ja/tai biomassa X 1.3 Populaation tila X 1.3.1 Populaation demografiset ominaisuudet (esimerkiksi yksilöiden koko- tai ikäluokkarakenne, sukupuolijakauma. Hedelmällisyys, eloonjäämisaste tai kuolevuus (1.3.1) X 1.3.2 Populaation geneettinen rakenne tarvittaessa (1.3.2) X Luontotyyppitaso X 1.4 Luontotyypin jakauma (1.4) X 1.4.1 Luontotyypin levinneisyysalue (1.4.1) X 1.4.2 Luontotyypin levinneisyyden jakautuminen (1.4.2) X 1.5 Luontotyypin laajuus (1.5) X 1.5.1 Luontotyypin pinta-ala (1.5.1) X 1.5.2 Luontotyypin tilavuus, tarvittaessa (1.5.2) X 1.6 Luontotyypin tila (1.6) X 1.6.1 Tyypillisten lajien ja yhteisöjen tila (1.6.1) X 1.6.2 Suhteellinen runsaus ja/tai biomassa tapauksen mukaan (1.6.2) - oletettavasti on kyse luontotyypin tyypillisista lajeista ja yhteisöistä X 1.6.3 Fyysiset, hydrologiset ja kemialliset olot (1.6.3) X Ekoksysteemitaso X 1.7 Ekosysteemin rakenne X 1.7.1 Ekosysteemin osien (luontotyyppien ja lajien koostumus ja suhteelliset osuudet (1.7.1) X

Pohjien seurantaohjelman rakenne Meren pohjatyyppi Kovat pohjat Pehmeät pohjat Hiekkapohjat Avomeren pohja-eläinten seuranta Meren pohjan lajien ja yhteisöjen seuranta Makrolevien ja eläinten seuranta Rannikon pohjaeläinten seuranta Meren pohjan luontotyyppien seuranta Avainbiotoopit Luontotyyppien seuranta Luontodirektiivin luontotyypit Uusi makroskopisten kiinnittyneiden eliölajien seuranta pehmeillä, kovilla ja hiekkapohjilla tulee luontotyyppien seurannan kautta. Tukee Luontodirektiiviä ja VPD:ä!

PoSe ohjelman yhteydet muihin direktiiveihin Taulukko 8. Mitattava ominaisuus Merenhoito (MSD) Vesienhoito (VPD) Luontodirektiivi Lintudirektiivi HELCOM Pohjaeläimet X X X X Vesikasvit X X X X Luontotyypit X X X Ihmisperäiset paineet X X X (X)

PoSe ohjelman kansainväliset yhteydet Ruotsi: kokous Göteborgissa 21.8 Eesti: GES-REG kokouksen yhteydessä pohjien seurantapienryhmän kokous keskusteltu esimerkiksi kustannuksista, seurantaverkoston (näytteenottopisteverkoston) luomisesta yhdessä, sekä menetelmiin liittyvästä yhteistyöstä HELCOM: CORESET hankkeen kehittämät indikaattorit on huomioitu ohjelmassa. HELCOM MORE työtä on seurattu, ja joihinkin kokouksiin osallistuttu EU: Osallistuimme EU:n MSFD BD seurantakokoukseen Brysselissä marraskuun alussa 2012 ja ODEMM kokouksen työpajaan toukokuussa ICES WGBIODIV työryhmän jäsenyys (seuraava kokous 2014)

Valmiit indikaattorit Seurantaohjelma Valmiit indikaattorit Kehitettävät indikaattorit Avomeren pehmeiden pohjien seuranta Indeksi Pitkäikäisten pohjaeläinlajien kokojakaumat Rannikon pehmeiden pohjien seuranta Indeksi Kovien pohjien seuranta (makrolevät + sinisimpukka) Luontotyyppiseuranta Rakkolevä- ja punalevävyöhykkeen alaraja Uusien vieraslajien ilmestyminen Vakiintuneiden vieraslajien määrän muutos Elinympäristöjä muodostavien lajien levinneisyysalue ja tila Luontotyyppien pinta-ala ja levinneisyysalue Luontotyypeille tyypillisten lajien ja yhteisöjen tila Merenpohjan geologisen pysyvyyden indeksi Vieraslajien ja alkuperäisten lajien suhde Haitallisten vieraslajien runsauden ja levinneisyyden muutos 12

Rannikon pohjaeläinseuranta Vuosittainen VPD-seuranta Jokaisessa pintavesityypissä vuosittaista seurantaa Lisäksi 3-6 v välein seurattuja vesimuodostumia Vaihettumat kuormitetuilta alueilta vähemmän kuormitetuille Ei suuria muutoksia edelliseen ohjelmaan Tarve: Sisätyypin vuosittainen seuranta Tarve: Ulkotyypin vuosittainen seuranta (Porin/ Rauman/ Uudenkaupungin edusta Ehdotus: vuosittainen seuranta

Avomeren pohjaeläinseuranta Asemat 2009-2012 Kuinka Onko usein rikkivetyä? ei eläimiä? Rikkivedyllisiä näytteitä ei nosteta Nyt 3-5 näytettä per asema Siirtymä asemakohtaisista toistoista rypäsmäiseen otantaan interpolaation luotattuvuus paranee Näytteenotto turha säännöllisesti hapettomilla asemilla hydrografia ennustaa happitilanteen Ei rikkivetyä 2000-12 Ajoittain rikkivetyä 2000-12 Aina rikkivetyä 2000-12

Kovien pohjien leväseurannat (VPD) Seuranta perustuu VPD:n rakkoleväseurantaan ja makrolevälinjoihin Kaikki linjat muutetaan sukelluslinjoiksi Uusia muuttujia: makrolevien ja sinisimpukoiden peittävyys ja alakasvuraja/tiheimmän kasvun syvyys Sekä kuormitettuja että vähemmän kuormitettuja paikkoja Sekä sisä- että ulkosaaristoa Uusia paikkoja ei ehdoteta

Huomioitu menetelmästandardit Taulukko 5. Pohjaseurantaan liittyviä menetelmäohjeistuksia. Pohjatyyppi / Viite menetelmä Standardit Pehmeät pohjat SFS-EN ISO 16665:2005. Water quality. Guidelines for quantitative sampling and sample processing of marine soft-bottom macrofauna (ISO 16665:2003) Pehmeät pohjat SFS 5076:1989. Water quality. Sampling of the bottom fauna on soft bottoms with an Ekman grab. Vesitutkimukset. Pohjaeläinnäytteenotto Ekman-noutimella pehmeiltä pohjilta Kovat pohjat SFS-EN ISO 19493:2007. Water quality. Guidance on marine biological surveys of hard-substrate communities (ISO 19493:2007) Drop-video / SFS-EN 16260:2012 Water quality Visual seabed surveys using remotely HELCOM ohjeet Muut ROV Potkuhaavi Potkuhaavi Pehmeät pohjat Kovat pohjat Pehmeät pohjat Pehmeät pohjat Kovat pohjat Kaikki pohjat operated and/or towed observation gear for collection of environmental data SFS-EN ISO 10870:2012 Water quality. Guidelines for the selection of sampling methods and devices for benthic macroinvertebrates in fresh waters (ISO 10870:2012) SFS 5077:1989. Water quality. Handnet sampling of the bottom fauna in running waters. Vesitutkimukset. Pohjaeläinnäytteenotto käsihaavilla virtaavissa vesissä HELCOM Combine manual. Annex C-8 Soft bottom macrozoobenthos http://www.helcom.fi/groups/monas/combinemanual/annexesc/en_gb/annex 8/ HELCOM Combine manual. Annex C-9 Guidelines for monitoring of phytobenthic plant and animal communities in the Baltic Sea http://www.helcom.fi/stc/files/combinemanual/partc/annexc9.pdf Lax H-G, Perus J 2008. Pehmeiden pohjien pohjaeläinten ja sedimentin näytteenotto rannikkovesien VPD-seurannassa. Teoksessa Vuori et al. (toim.) Vesienhoitoalueiden biologisten seurantojen järjestäminen ja määritysten hankinta. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 35, liite 4 Pohjaeläinten lajiston, lukumäärän ja biomassan määritys. SYKE/MK Sisäinen menetelmä TA201, modifioitu HELCOM ohjeistuksesta. Rakkolevän alarajan määritys ja kasvillisuuslinja-menetelmä (A. Ruuskanen, pers. comm.) VELMU menetelmäohjeistus

Maastomenetelmät

~1 km ~10 km Skemaattinen kuva Seurantaverkoston pisteiden valinta Kuva 2. Luontotyyppien seurantaohjelman näytteenottostrategia (skemaattinen kuva!). Näytteenottoalueet (noin 10km 2 ) sijoitetaan merialueille kattaen sekä rannikon läheiset luontotyypit (esim. laguunit, jokisuistot, laajat matalat lahdet) ja ulommat luontotyypit (esim. riutat, harjusaaret). Kaksi punaista näytteenottoaluetta kuvaavat erityisaluetta, joka sijaitsee pääkaupunkiseudun edustalla. Kullakin näytteenottoalueella (sisennetty kuva) otanta satunnaistetaan vuosittain tietyn luontotyypin tai pohjatyypin mukaisesti (pallot) siten että 6 vuoden aikana saadaan alueen tyypilliset luontotyypit katettua. Lisäksi näytteet otetaan kolmelta kiinteältä alueelta (1/v. 2 kertaa/6 v sykli).

Pohjien seurantaohjelman rakenne/sisällysluettelo (1/2) 1. Vastuullinen viranomainen 3 2. Vastuulaitokset 3 3. Ohjelman lyhyt kuvaus 3 4. Ohjelmakategoria 5 5. Indikaattorit ja ympäristötavoitteet 5 5.1 Meren tilan indikaattorit 5 5.2 Johtopäätökset indikaattoreista ja näiden seurannasta 8 5.3 Hyvän merentilan tavoitteet 9 5.4 Ohjelman yleistettävyys ja kattavuus 10 6. Mitattavat ominaisuudet ja menetelmät 11 6.1 Menetelmäohjeistus 11 6.2 Pehmeiden pohjien selkärangattomat eläimet 11 6.3 Kovien pohjien seuranta 12 6.4 Pohjien luontotyyppien seuranta pehmeillä, kovilla ja hiekkapohjilla 12 6.5 Täydentävät seurannat 17 7. Alueellinen kattavuus 19 7.1 Seurannan sijoittuminen Suomen merialueille 19 7.2 Näytteenottoverkoston riittävyys: alueellinen interpolaatio 19 8. Havainnoinnin ajallinen kattavuus 20 8.1 Näytteenoton ajankohta 20 8.2 Nykyisten seurantojen aikasarjojen luotettavuus 20

Pohjien seurantaohjelman rakenne/sisällysluettelo (2/2) 9. Havaintoverkko 21 9.1 Otannan strategiat 21 9.2 Yhteistyö naapurivaltioiden kanssa 22 9.3 Näytteenottoverkon spatiaalinen suunnittelu 22 10. Seurantaan liittyvät virhelähteet 24 10.1 Luonnollinen vaihtelu 24 10.2 Spatiaaliset virheet 25 10.3 Temporaaliset virheet 25 10.4 Taksonomiset virheet 25 10.5 Analysointivirheet 25 11. Laadunvarmistusmenetelmät 26 11.1 Näytteenotto ja analyysit 26 11.2 Datan tallennus ja jakaminen 26 12. Kustannukset 26 13. Yhteensopivuus kansallisen, EU-lainsäädännön tai 27 13.1 Merenhoito (MSD) 28 13.2 Vesienhoito (VPD) 28 13.3 Luontodirektiivi 28 13.4 Lintudirektiivi 28 13.5 HELCOM 28 13.6 Yhteensovitus kansainvälisesti 29

Huomioitavat asiat Koska PoSe ohjelmasta noin 70% on uutta seurantaa niin kyseinen ryhmä tulisi jatkaa Synergiat muihin osa-ohjelmiin on huomioitava, esim. Paineet ja vaikutukset (paikkatietoon pohjautuvat toimet koordinoitava) Vieraslajit (maastotyön koordinointi?) Pohjien seurannan tulosten riittävän luotettavuuden saavuttaminen edellyttää että näytteenottopisteiden valinta ja ajallinen toisto selvitetään tilastollisin menetelmin (power analysis) yhteistyössä Ruotsin ja Viron kanssa PoSe ohjelman käynnistämisen yhteydessä tulee yhtenäistää näytteenottomenetelmiä (mm. van Veen) Pehmeiden pohjien pohjaeläinnäytteiden otto laajenee suojaisin mataliin rannikoalueisiin Kovien pohjien näytteenotto laajenee mutta VPD sukelluslinjat pysyvät ennallaan Hiekkapohjien seuranta käynnistyy täysin uutena osana Uusien seurantojen maastotyöt ja näytteiden analysointi edellyttävät että näihin osoitetaan varoja

Seuraavat vaiheet PoSe -ryhmä jatkaa työtään 2014 aikana Ohjelmaa tarkennettava Seurannan pilottivuosi suunnitelaan PoSe ryhmässä mutta myös yhteistyössä metsähallituksen aluemeribiologien kanssa Yhteistyö naapurivaltioiden kanssa vietävä loppuun Seurannan näytteenottoverkoston luontiperusteista sovittava Seurannan näytteenottoverkoston suunnittelu Seurannan pilotointi alkaa maastokaudella 2014

Kiitos!