Kehitetyt hyvät käytännöt: perhesovittelun prosessimalli ja perhesovittelijan työkalupakki

Samankaltaiset tiedostot
Perheasioiden sovittelun uudet tuulet: havaintoja ja kokemuksia Fasper-hankkeen pohjalta

Mistä perheasioiden sovittelussa on kyse?

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN

MITEN TUKEA VANHEMPIA EROTAITOJEN OPETTELUSSA?

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan perheoikeudellinen yksikkö

Mitä sovittelu antaa?

Asiakkaiden kokemuksia perheasioiden sovittelusta

Ympäristöasioiden sovittelu

Ero konfliktina haaste palvelujärjestelmälle. Vaula Haavisto, FT, projektipäällikkö Fasper-hanke / Suomen sovittelufoorumi ry Erofoorumi

SOVITTELU PALAPELIN KOKOAMISENA?

Sosiaaliset suhteet - ohje

Perheasioiden sovittelun historia ja nykytila Suomessa

Kahden kodin arki lapsen ja vanhemman näkökulmasta

Työyhteisösovittelun toimintaohje opetushenkilöstön ja opiskelijoiden tarpeisiin

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsiperheen arjen voimavarat

Varjosta valoon seminaari

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin

Miksi lapsen asioista sopiminen tuottaa vaikeuksia? - näkökulmia erotilanteen hankaluuksiin

Sovittelu teoriassa ja käytännössä Kaijus Ervasti

Monimuotoiset perheet

Aidon kohtaamisen. loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo , Saimaa Stadium

SOVITTELUKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNTIA MISTÄ TULLAAN?

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Sähköiset palvelut Hollannin malli

Pohdittavaa apilaperheille

SUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA. 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana

Riitojen hallinta ja riidanratkaisutavan valinta. Tavoitteet riidanratkaisussa

Antero Kupiainen

YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille

Kohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere

Miten lapsia tehdään?

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

MONIAMMATILLISUUS. Humap. May 15, 2009 Humap Oy, sivu 1

VARHAISEN VAIHEEN EROTYÖSKENTELY. Sari-Anne Loisa-Lindberg erosensitiivinen sosiaaliohjaaja sosionomi, psykoterapeutti

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

TYÖYHTEISÖ- SOVITTELIJAVALMENNUS

Perheasioiden sovittelun uudet tuulet

Lapsiperheiden eroauttamisen palvelut. Etelä-Savon alueella

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat

SOVITTELU PERHE- JA LAPSIASIOISSA ASIANTUNTIJA-AVUSTEINEN HUOLTORIITOJEN SOVITTELU

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Oikeushallinto-osasto Tuomioistuinyksikkö OM 1/31/2010 STM 1/2014 ASIANTUNTIJA-AVUSTEINEN HUOLTORIITOJEN SOVITTELU VALTAKUNNALLI- SEKSI

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

REILUN YHDISTYSTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT

Monikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke

Työpaja. MDFT-terapeuttina sosiaali- ja terveyspalveluissa. MDFT-terapian vaikuttavuus ja yhteistyön merkitys nuorten kanssa työskentelyssä

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset

Sovittelu Venäjällä: lainsäädäntö ja käytäntö

Digitalisoidaan julkiset palvelut. Anne Kauhanen-Simanainen Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet -työpaja

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin

Riidan sovittelu tuomioistuimessa

Lapsen edun toteutuminen vanhempien erotilanteessa ja sovinnollisessa yhteistyövanhemuudessa

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille

Vanhemmuudesta ei voi erota

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

VAPAAEHTOISTYÖN PORTFOLIO MAAHANMUUTTAJILLE

Peruspalveluiden raaka-aineet perhekeskusverkosto lasten ja perheiden arjessa

Sovittelu koulujen hyvinvoinnin rakentajana

Sovittelun käyttöalueet Suomessa

EROAUTTAMINEN JA SEN KEHITTÄMINEN ESPOOSSA. Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies

TERVETULOA TYÖYHTEISÖSOVITTELUUN. Ei ole olemassa ongelmaa, josta puhumatta jättäminen auttaisi sen ratkaisemisessa. Timo Pehrman

Eroauttamisen kehittäminen Vantaalla Erofoorumi

2 Sähköisen plagiaatintunnistusohjelman käyttö /opintoasiainpäällikkö Mari Kähkönen (liite)

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

UUSPERHENEUVOJAKOULUTUS. Ammatillinen lisäkoulutus monimuotoisia perheitä työssään kohtaaville sosiaali- terveys- ja kasvatusalan ammattilaisille.

Eropalvelujen ja sovinnollisen yhteistyövanhemmuuden kehittäminen -työryhmä / pj. Marjatta Karhuvaara

219 Valtuustoaloite koskien lastensuojelun keinoja puuttua huoltokiusaamiseen ja vieraannuttamiseen - Sirkkaliisa Virtanen ym.

Tervetuloa esiopetuksen esittelytilaisuuteen

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Pienten lasten vanhempien erot ja parisuhdehaasteet

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Varhainen tuki, hoito ja kuntoutus perhekeskuksen tehtävänä

* com/watch?v=lykwyqc MsEw

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi AN 1

Isän vanhemmuus eron jälkeen

Rauman normaalikoulu on Turun yliopiston alainen kaksisarjainen harjoittelukoulu. Normaalikoulu on muuttunut yhtenäiskouluksi elokuussa 2012.

Perheasiain sovittelua koskeva kartoitus Etelä-Suomen aluehallintoviraston kunnat / syksy 2014/ Mauri Ylinentalo, korkeakouluharjoittelija

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä.

Kohti kasvupalvelukoulutuksia

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Teaviisari.fi Pia Hakamäki, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Kohtaamispaikkojen kehittäminen Pohjois-Savossa. Henna Julkunen Pohjois-Savon Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma YHDESSÄ!

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Transkriptio:

Kehitetyt hyvät käytännöt: perhesovittelun prosessimalli ja perhesovittelijan työkalupakki Perheasioiden sovittelun kehittäminen Etelä- Suomen aluehallintovirasto Tutkija, VTM marina.bergman-pyykkonen(at)sovittelu.com

Tässä esityksessä Fasilitatiivinen sovittelu ja sen mahdollistavat välineet sovittelun prosessi koko prosessin rakenne (prosessimalli) sovitteluprosessin sisältömalli (perhesovittelun salmiakki) ekogrammi 2

Fasilitatiivinen sovittelu On strukturoitu, vaiheittainen prosessi, jossa osapuolia avustetaan löytämään ratkaisu konfliktiinsa. Keskittyy osapuolten perheasioissa erityisesti lapsen - tarpeisiin. Edesauttaa osapuolten välistä kommunikaatiota. Auttaa osapuolia pääsemään tehokkaaseen vuorovaikutukseen, neuvotteluun ja päätöksentekoon. On tulevaisuuteen suuntautuvaa toimintaa, jolla aktiivisesti etsitään (kestäviä) myönteisiä ratkaisuja. Mitä fasilitatiivinen sovittelu on perheiden konflikteissa? 3

Mitä tarvitaan toteuttamiseksi? Tarvitaan sovittelun prosessille rakenne Tarvitaan osaavia perhesovittelijoita Mitä taitava perhesovittelija tarvitsee? välineitä: Mistä tässä on kyse? -ymmärrysvälineitä Ratkaisuvälineitä = TYÖKALUPAKKI 4

SOVITTELUN PROSESSI Erilliset tapaamiset tai yhteinen alkutapaaminen Mistä sovittelussa on kyse? Mistä asioista vanhemmat haluavat sopia? Onko sovittelulle estettä? 1-3 sovittelutapaamista Kaksi ulkopuolista, puolueetonta sovittelijaa Vanhemmat neuvottelevat tavoitteenaan löytää ratkaisuja lasten asioiden järjestämiseen ja arjen käytäntöihin Seurantatapaaminen Miten sovitut käytännöt ovat toimineet? Onko uusia sovittelulla ratkaistavia asioita? 5

Perhesovittelijan välineet Sovittelusta ja palvelujärjestelmästä viestimisen välineet Sovittelijan välineet sovitteluprosessin ohjaamisessa 6

Työkalupakin kehittäminen Fasperin perhesovittelijat ovat kaikki ammattilaisia jotka työssään tapaavat lapsiperheitä: lastenvalvojia, pari- ja perheterapeutteja, perheneuvojia jne. oma työkalupakki jo entuudestaan Sovittelussa tarvitaan välineitä, jotka sopivat asiakkaiden tarpeisiin sovittelun kontekstissa lähtökohtana fasilitatiivinen perhesovittelu ja konfliktiteoriat Pyörää ei tarvitse keksiä kokonaan uudestaan, vaan hyödynnetään soveltuvaa jo olemassa olevaa, muokaten sitä sovitteluun sopivaksi. Sovittelukokeiluissa työvälineitä kokeiltiin, jonka jälkeen niitä jatkojalostettiin verkostossa. Työskentely verkostossa lisää oheisoppimisen mahdollisuuksia: rakennetaan yhteisesti perhesovittelijan perusvarustusta. välineiden kehittäminen jatkuu paikallisessa sovittelijoiden sparrausverkostossa 7

MISTÄ ON KYSE YMMÄRRYSVÄLINEET: RATKAISUVÄLINEET: + yhteiset * omat + yhteiset ++ Sovittelijoiden verkoston työkalupakin perusvarustus, jota voidaan yhdessä täydentää ja kehitellä *+ Sovittelijoiden työkalupakeissa on samoja ratkaisuvälineitä, mutta niitä käytetään eri yhteyksissä ja eri tarkoituksiin * omat +* Ratkaisuvälineitä voidaan hyvin vaihtaa ja jatkojalostaa verkostossa, koska niiden tarkoitus ja kohde ymmärretään samoin ** Sovittelijan työkalupakin henkilökohtaiset välineet, joita on hankala jakaa verkostossa Fasperille muotoillut konsultti-kehittäjä, FT Heli Ahonen 2013 8

SOVITTELUSTA JA PALVELUJÄRJESTELMÄSTÄ VIESTIMISEN VÄLINEET Palvelujärjestelmän kartta Sovittelupalvelun toimijat ja yhteystiedot Konseptia kuvaavat mallinnukset Sovittelijoiden vuosikalenteri (sparraus, koulutus, sovittelut, ym.) Palveluohjauksen välineet: sovittelupalvelun prosessikuvaus, esite tuomioistuimen jaettavaksi Materiaali asiakkaille: sovitteluesite, sitoumus, lapsi erotilanteessa -ohje, ym. 9

SOVITTELIJAN VÄLINEET SOVITTELUPROSESSIN OHJAAMISESSA sovitteluprosessin kuvaus (sanallinen) ekogrammi kysymysten käyttö sovittelussa alun erillistapaamisen kysymykset vuorovaikutuksen ohjaamisen välineet: -pelisäännöt - liikennemerkit välineet huomion kohdentamiseksi lapseen valmistautumisen välineet (check list) Mistä tässä on kyse välineet: - salmiakki: sovittelun vaiheet - konfliktiportaat - eron eriaikaisuus - (ekogrammi) 10

Kaksi esimerkkiä välineistä sovittelun vaiheet ekogrammi 11

SOVITTELUN VAIHEET: salmiakista synnyttämiseen Valmisteluvaihe Avautumisvaihe Ponnistusvaihe Synnytysvaihe + Jälkitarkastus kaupallinen sovittelumielikuva muuttui mielikuvaksi eron jälkeisen vanhemmuuden hyvien ja toimivien käytäntöjen synnyttämisestä = perhesovittelun mielenmaisema 12

Vaiheiden sisältö jokaiseen vaiheeseen on erikseen määritelty: kuka tekee (koordinaattori, sovittelija) mitä tekee millä välineillä mitä materiaalia asiakkaille näytetään tai annetaan vaiheistus ei kuitenkaan ole mekaaninen, jota aina noudatetaan samalla tavalla vaiheistus toimii sovittelijan mielessä sovittelua ohjaavana rakenteena, jolla varmistetaan että prosessi viedään alusta loppuun 13

ekogrammi Vaikka vanhempien parisuhde loppuukin (ylempi katkaistu viiva), vanhemmuussuhteen tulee jatkua hyvässä yhteistyössä yhteisten lasten parhaaksi. Lapsia kannattelee katkeamaton vanhemmuussuhde. Myös Neuvokeskus korostaa tätä (vanhemmuuden peruuttamaton kolmio). 14

Ekogrammin taustaa Lisa Parkinsonin kehittämä väline, joka on sukua perheterapiassa käytetylle genogrammille. Fasper hankkeessa ekogrammin kehittelyä on jatkettu ja sen käyttöä kokeiltu eri tilanteisiin. voi laajentaa käsittämään myös lasten vanhempien uusia perheitä, mikäli sovittelussa on esim. kyse lasten tapaamisista toisen vanhemman luona uusperheessä. Tuolloin voi olla tärkeää hahmottaa keitä kaikkia lapsen molemmissa perheissä on. Fasper perhesovittelun sisältö keskittyy vanhemmuussuhteeseen ja lasten arjen järjestelyjen sujumiseen = sovittelun alue. 15

Ekogrammin käyttötapoja: muistikartta: sovittelija piirtää itselleen ekogrammin erillistapaamisten jälkeen oman muistinsa tueksi. Sovittelija näkee yhdessä silmänräpäyksessä sovittelun osapuolet ja perheenjäsenet. piirretään fläpille yhdessä vanhempien kanssa ensimmäisen sovitteluistunnon aikana. kysy molemmilta vanhemmilta keitä perheeseen kuuluu. harkitse: ovatko kolmannet osapuolet osa lapsen uusperhettä? eron eriaikaisuus: onko kolmansien osapuolten kirjaaminen näkyville ja jatkuvasti silmien alle liian haavoittavaa jommallekummalle osapuolelle? Onko kolmansien piirtäminen ekogrammiin uusi riidan aihe konfliktoituneille vanhemmille? vanhemmuussuhteen jatkumisen ja jatkuvan yhteistyön tärkeyden havainnollistamiseksi. vuoropuhelun ohjaamisen välineeksi: vanhempien puheen ajautuessa sovitteluun kuulumattomalle alueelle, sovittelijat ohjaavat keskustelun takaisin sovittelun alueelle, eli vanhemmuuspuheeseen, osoittamalla ekogrammia. 16

Välineistä vielä Väline sanana voi johtaa harhaan, jopa tuoda teknisen mielikuvan. Sillä ei kuitenkaan tarkoiteta sitä että tehdään jollakin pelkällä tekniikalla. Välineet eivät ole niksejä, eikä sovittelu ole niksien jatkumo. Sovittelussa on kyse oikeista ihmisistä ja mutkikkaista tilanteista, välineitäkin on monenlaisia. Sovittelijan ammattitaitoa osoittaa se, että hän osaa tietoisesti valita ratkaisuvälineen ymmärtäen mistä juuri tässä sovittelussa, juuri tällä hetkellä on kyse. Sovittelijan ammattitaitoa osoittaa myös se että hän osaa hallitusti improvisoida ja heittäytyä kokeilemaan jotain välinettä, vaikkei ole ihan varma siitä mistä on kyse. Todellista ammattitaitoa osoittaa se että sovittelija kokeilun jälkeen pystyy arvioimaan kokeilun tulosta ja oppimaan siitä. 17

EIKU MENOKS! FASILITATIIVISEN PERHESOVITTELIJAN TYÖ ON VAATIVAA ASIANTUNTIJATYÖTÄ 18