31300 Tammela MUISTIO 1/7 Paikka: Tammelan kunnan valtuustosali Aika: 4.1.2017 Tiedotus- ja kuulemistilaisuus koskien kouluverkkoratkaisua sekä mahdollisia koulujen lakkauttamisia Järjestäytyminen Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esa Ryhtä toivotti tilaisuuden osallistujat tervetulleiksi tiedotus- ja kuulemistilaisuuteen koskien kouluverkkoratkaisua sekä mahdollisia koulujen lakkauttamisia. Tilaisuus alkoi klo 17:00. Ryhtä esitteli kouluverkkotyöryhmän, johon kuuluvat puheenjohtajana Harri Kaunisto, jäseninä Heikki Vainio, Simo Pärssinen, Matti Lintukorpi (poissa), Ismo Ojansuu, Kirsi Siikonen ja kunnanjohtaja Kalle Larsson. Ryhtä esitteli myös paikalla olleet viranhaltijat tekninen johtaja Hannu Jalavan ja sivistystoimenjohtaja Mari Haapasen. Ryhtä ilmoitti, että tilaisuus videoidaan. Niille, jotka eivät halua tulla videoiduksi, oli varattu tila valtuustosalin parvelle. Ryhtä esitti, että varsinaiset kannanotot esitetään puhujakorokkeelta ja jätetään kirjallisina. Puheenvuoron käyttäjän toivotaan esittäytyvän. Kouluverkkoselvitystä ja mahdollisia koulujen lakkautuksia koskevat kirjalliset kannanotot on jätettävä 20.1.2017 klo 14.30 mennessä kuntaan. Kunnanjohtaja Kalle Larsson toivotti osallistujat tervetulleiksi ja toivoi, että kouluverkkoselvitystä koskevat kysymykset esitetään Raila Oksasen esityksen päätyttyä. Kouluverkkoselvityksen ja siihen liittyvien lapsi- ja maaseutuvaikutusarvioiden esittely Kouluverkkoselvityksen ja siihen liittyvät lapsi- ja maaseutuvaikutusten arviot ovat laatineet Raila Oksanen ja Riitta Ekuri FCG Consulting Oy:stä. Selvitys on saatavilla mm. kunnan kotisivuilta. Selvityksen tarkoituksena on ollut saada tietoa kouluverkkoratkaisun tueksi. Konsultit ovat kokoontuneet kouluverkkotyöryhmän kanssa kaksi kertaa käsittelemään kouluverkkoselvitystä ja sen liitteenä olevia lapsi- sekä maaseutuvaikutusten arvioita.
MUISTIO 2/7 Oksanen esitteli selvityksen pohjana olleen materiaalin ja sen saantitavat. Selvityksessä ei ole tehty henkilöstösuunnittelua, koska tällä hetkellä määräaikaisia opettajia jonkin verran eikä irtisanomistarvetta näin ollen ole. Ruokahuollossa tehdään tällä hetkellä seudullista selvitystä eikä siksi sitä tässä yhteydessä erityisesti selvitetty. Koulukuljetusten osalta ei ole tehty erityisiä kuljetussuunnitelmia vaan arvio kuljetustarpeesta. Tarkat kuljetussuunnitelmat edellyttävät lukujärjestyssuunnittelua eikä senkään vuoksi ole mahdollista laatia kuljetussuunnitelmia. Myöskään tulevia investointisäästöjä ei ole arvioitu. Oksanen esitteli mm. Tammelan kunnan väestökehitysennusteen, kunnan ikäjakauman mukaisen väestökehityksen, palvelutarve-ennusteen, oppilasmäärä- ja oppilasennusteen. Selvityksiin on liitetty myös kaavoitustilanne. Väestötiedon pohjatietona käytettiin vuotta 2014, joka on tilastokeskuksen nelivuotisennusteen mukainen viimeisin vuosi. Oksanen esitteli kouluverkkoraportin mukaisesti perusopetuksen palveluverkon Tammelassa, lasten ja nuorten määrien ennustetut muutokset sekä oppilasennusteet kunnan osalta ja koulukohtaisesti. Hän esitteli myös kunnan koulutiloista tehdyt arviot, kouluverkon talousvaikutukset ja kustannukset. Lopuksi hän esitteli konsulttien johtopäätöksinään esittämät vaihtoehdot kouluverkkoratkaisuvaihtoehdoiksi. Nämä kolme vaihtoehtoa ovat seuraavat: Vaihtoehto 1. 1. Teuron koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2017 lukien 2. Kaukjärven koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2021 lukien Vaihtoehto 2. 1. Kaukjärven koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2017 lukien 2. Letkun koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2017 lukien 3. Teuron koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2017 lukien Vaihtoehto 3. 1. Kaukjärven koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2019 lukien 2. Letkun koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2019 lukien 3. Myllykylän koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2019 lukien 4. Portaan koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2019 lukien 5. Riihivalkaman koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2019 lukien 6. Teuron koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2017 lukien Oksanen toi esille myös sen, että kunnanvaltuuston voimassa olevan päätöksen mukaan koulun lakkautusraja on 20 oppilasta.
MUISTIO 3/7 Kysymykset ja kannanotot: Kysymys: Katriina Suutala, Letku Kysyi syntyneiden määrän ja oppilasmäärän ristiriidasta raportin sivulla 10. Vastaus: Raila Oksanen: Forssassa ja muualla opiskelevat lapset vähentävät määrää pienemmäksi kuin syntyneet. Kyse voi olla myös tilastoheitosta tai eri tilastoarvojen käytöstä rinnakkain. Kysymys: Tuomo Tuovinen, Kuuslammi Ovatko konsultit tutustuneet Tammelan kunnan strategisiin tavoitteisiin, kyläohjelmiin ja asunto-ohjelmiin? Vastaus: Raila Oksanen: Ei ole kuulunut toimeksiantoon. Lähinnä asia on tullut esille maankäytön suunnittelun eli kaavoituksen osalta. Kysymys: Ilkka Tuovinen, Kytö Miksi ohjausryhmä jätti huomiotta strategian ja tahtotilan ja hyväksyä väestöennusteen sellaisenaan? Vastaus: Esa Ryhtä: Tässä vaiheessa konsulteilta tilattiin faktoja ja päättäjät yhdistävät ne muihin suunnitelmiin päätöstä tehdessään. Päätöksen tekeminen ei tule olemaan helppoa. Kysymys: Veli-Matti Pura, Porras Missä on maaseutuvaikutusten ja lapsivaikutusten arvoinnin esittely? Mikä kouluverkkoratkaisun vaikutus on maaseudulla asumiseen? Vastaus: Raila Oksanen: Arvio on tehty ja on kouluverkkoselvityksen liitteenä. Kommentti: Tuomo Tuovinen, Kuuslammi Kommenttipuheenvuoro: Ennuste on ennuste, fakta on se tilanne missä nyt ollaan. Kysymys: Heli Hätönen, Letku Vuonna 1980 Tammelassa 5561 asukasta, nyt on 800 ihmistä enemmän. Kouluverkko oli sama. Miksi kouluverkkoa on nyt tarkoitus karsia? Voiko olla, että Tammelan asukasluku on noussut juuri kouluverkosta johtuen? Vastaus: Harri Kaunisto: 1980 kunta oli muuttovoittokunta, nyt kunta on muuttotappiokunta. Kunta tekee kaikkensa, jotta kunnan asukasluku ja oppilasmäärä saadaan nousuun. Maaseutu- ja lapsivaikutusten arvio tehtiin kuntalaisaloitteen johdosta. Haluttiin selvittää muita seikkoja kuin taloutta. Toivotaan, että kuntaan saadaan lisää väkeä. Koko Kanta-Hämeen tilanne on yhtä huono väestökehityksen osalta. Koulut olivat aiemmin vaatimattomampia. Kommentti: Katariina Suutala, Letku Lapsiperheet muuttavat sinne missä on lapsiperheen palvelut ovat. Ihmiset muuttavat sinne missä koulupalvelut ovat. Väestöennuste tulee toteutumaan mikäli kouluja lakkautetaan. Loviisan kaupunki satsaa lapsiperheisiin. Satsaus kouluihin, päivähoitoon ja neuvolaverkkoon on saanut väkiluvun nousemaan.
MUISTIO 4/7 Puheenvuoro: Tuomo Tuovinen, Kuuslammi Kuulemistilaisuuden tarkoitus on kuulla kuntalaisen kantoja kouluverkkoselvitykseen. Valtuutettuja on ilahduttavan paljon paikalla. Kouluverkkoselvityksessä esitettyihin vaihtoehtoihin ei tarvitse pitäytyä vaan kaikki vaihtoehdot ovat avoinna. Tammelan kunnalla ei ole mitään pakottavaa syytä karsia kouluverkkoa. Fakta on että tilastokeskus ennustaa lapsi- ja väestömäärän vähenemistä, mutta sen perusteella tehty kouluverkon vähennys vasta vähentää väestöä ja tekee ennusteesta totta. Laskevaan ennusteeseen reagoiminen enneaikaisesti on väestökadon tietoista kiihdyttämistä. On kannustettu avoimeen mielipiteen ilmaisuun, mutta kunnanjohtaja ja muut kunnan virkamiehet eivät ole tehneet vastineita mielipidekirjoituksiin. Kunnanhallitus on tilannut uuden kouluverkkoselvityksen ilman kunnanvaltuuston ilmaisemaa tahtoa. Nyt tarjotaan ilmeisesti vain kolmea vaihtoehtoa päätöksentekoon. Kunnan virkamiesjohdon tavoite on sellainen, että päätös ei kumoutuisi hallinto-oikeudessa. Selvityksessä ei todennäköisesti kuultu lainkaan kuntalaisia. Kumppanuudesta vain puhutaan kunnassa. Ainakin Teuron ja Pohjois-Tammelan asukkaat ovat innokkaasti tarjonneet kumppanuutta kunnalle, mutta siihen ei ole tullut vastakaikua. Teuron ja Kuuslammin lapsiluku on ennusteenkin mukaan nousussa. Kuka päättää kunnan tulevaisuudesta: pinnallisesti kunnan tuntevat virkamiehet, konsulttifirma, keskittämistarpeiset poliitikot vai vaaleilla valittu kunnanvaltuusto? Kannanotto: Paula Hartikainen, Teuro (kokonaisuudessaan kirjallisena liitteessä) Onko valtuutettujen tahtotila tuhota kunta ja kunnan lasten ja nuorten tulevaisuus lakkauttamalla koulut? Vai istuttamalla lapsia tuntikaupalla autossa? Kouluverkkoselvityksen mukaan lapset voidaan toimittaa Teurolta 15 minuutissa koulukeskukseen. Tämä on utopiaa. Miten toteutuu lapsien etu, oikeus ja tasapuolisuus? Koulukyyditykset, terveysongelmat ja jopa mielenterveysongelmat ovat liian suuri hinta. Sosiaalisessa mediassa on vain ikävää luettavaa Tammelan tulevasta kouluverkkoratkaisusta. Mieheni ja veljet ovat käyneet pientä koulua ja ovat sitä mieltä, että kyläkoulussa oli ihana käydä koulua. Teuron kyläkoulu täyttää 120 vuotta. Kunnan pitäisi olla ylpeä siitä. Koko kylä kasvattaa lasta. Valtuutettujen tulee toimia tasapuolisesti ja lasten edun mukaisesti. Kysymys: Mikko Pietilä, Teuro Kysymys tekninen johtaja Hannu Jalavalle: Mihin kouluverkkoselvityksestä on unohtunut Nylkkämäen kiinteistö eli Fain kiinteistö? Selvityksen sivulla s. 23 on taulukko 19: Tammelan koulujen kunto. Kuka on tehnyt selvityksen? On pyydetty tätä selvitystä kirjallisena, mutta ei ole saatu. Onko FCG kuntaliiton omistama yritys? Vastaus: Harri Kaunisto: Forssan ammatti-instituutin entinen kiinteistö seisoo tyhjillään eikä ole vielä olemassa suunnitelmaa sen suhteen. Fai (Forssan ammattiinstituutti eli käsi- ja taideteollinen koulu) siirtyi kunnan toiveesta huolimatta kunnalle opetuksen loputtua. Kiinteistöjen keittiöarviot on tehty ruokahuoltoselvityksen yhteydessä.
MUISTIO 5/7 Vastaus: tekninen johtaja Hannu Jalava: Kunnan talonrakennusmestari on tehnyt koulukiinteistöjen kuntoarviot 20 vuoden kokemuksella. Kysymys: Maijastiina Rahkonen Onko konsulttiyhtiöstä annettu taulukon kriteerit kiinteistöjen kuntoarvioihin? Vastaus: Raila Oksanen: Muuta ohjeistusta ei ole annettu vaan ainoastaan asteikko 1-4 niin että 1 on paras ja 4 huonoin. Suomen kuntaliitto omistaa FCG:n 100 prosenttisesti. Kysymys: Heli Hätönen, Letku Letkun keittiön kunto on arvioituarvosanalla 4. Miten, milloin ja millä tavoin kunnanhallituksen lausuntopyyntö on lähetetty koulujen vanhempainyhdistyksille? Letkun koulun vanhempainyhdistys ei ole saanut kunnanhallituksen lausuntopyyntöä. Letkun koulun oppilasmäärää on laskettu keinotekoisesti lähikouluperiaatteen vastaisesti kuljettamalla oppilaita muualle. Vastaus: Mari Haapanen: Perusopetuslaki määrää, että vanhemmilla on oikeus anoa lapsien koulupaikka. Tämä ei kuitenkaan aina ole maantieteellisesti lähin koulu vaan se voi olla oppilaan tarpeisiin sopivin koulupaikka. Toissijainen koulupaikka tarkoittaa sitä, että vanhempi kustantaa koulumatkat tähän kouluun. Vastaus: Kalle Larsson: Kirjaamo ja asianhallintasihteeri ovat toimittaneet lausuntopyynnöt sivistystoimesta saatuihin vanhempainyhdistysten osoitteisiin. Vastaus: Hannu Jalava: Talonrakennusmestarilla on näkemys myös keittiöiden kunnosta riippumatta siitä ovatko ne jakelu- tai valmistuskeittiöitä. Kysymys: Marko Hätönen, Letku Miten selvityksessä esitetty palvelutarve laskee, jos Teuron koulun oppilasmäärä nousee ja Lekun koulunkin pysyy vähintään ennallaan, jollei nousekin riippuen lähikoulumääritelmästä? Vastaus: Raila Oksanen: Koko kunnan perusopetuksen palvelutarve laskee. Koulujen sijainti kentällä osoittaa, että palvelutarve tulee laskemaan 2020-luvulla entisestään, jollei kuntaan muuta väkeä. Kannanotto: Sauli Alitalo, Pohjois-Tammela, Patakangas (puhujan kirjallinen kannaotto liitteenä) Tammela on suuri kunta, jonka vahvuus on aktiiviset kylät. Tästä esimerkkinä Susikkaan valinta Kanta-Hämeen vuoden kyläksi. Talkoovoimin on saatu palveluita säilymään koko kunnassa. Keskittäminen ja suurentaminen lisäävät erilaisia riskejä. Nyt pitää päättää, millainen kunta Tammelan halutaan olevan. Puheenvuoro: Tarja Suoranta, Susikas Tammela on vahva kunta, jonka tulee pitää kiinni vahvuuksistaan. Tilastoja ja laskemia ei saada oikeiksi. Talkoita ja kädenojennuksia esim. liikuntapalveluissa ei oteta vastaan. Tie kulkee kahteen suuntaan ja matka on yhtä pitkä molempiin suuntiin. Siksi oppilaita voitaisiin tuoda muualta Teuron kouluun erilaiseen oppimisympäristöön. Pienissä ryhmissä jokaisella on mahdollisuus toteuttaa itseään, eri-ikäiset ovat tekemisissä keskenään ja syntyy pitkäkestoisia sosiaalisia suhteita.
MUISTIO 6/7 Kuulemistilaisuuden päätös Pitkät matkat ovat epämukavia ja hankalia oppilaille. Jos koulu loppuu, ei Tammelalla ole mitään tarjottavaa teurolaisille. Esim. Teuron joulujuhla on yhteisöllinen tapahtuma, jossa kaikki esiintyvät. Kouluverkkoselvitys palveluverkkopallerot antavat väärän kuvan Teuron osalta. Pallero näyttää isolta, mutta toisen puolen olisi saanut poistaa. Kuntarajan ylittämällä oppilasmäärä lisääntyisi. Olisi pitänyt tutkia enemmän realistista kuljettamista. Koulut pitää sijoittaa maantieteellisesti tasapuolisesti kunnan alueelle. Puheenvuoro: Pirjo Ali-Tuomola, Teuro Valtuustoaloitessa luki: säästetään seinistä, ei lapsilta. Kuntalaiset nousivat takajaloilleen ja ilmapiiri kunnassa on heikentynyt. Kotihoidontuen kuntalisä ja vuorohoidon toimimattomuus ja aamupäivähoidon lopettaminen. Lapsen hyvinvoinnin turvaaminen tärkeintä vanhemmille. Nyt Tammelassa on1813 perhettä, montako mahtaa olla kouluverkkopäätöksen jälkeen. Mikä on lapsiperheiden arvo Tammelalle? Mikä on henkilökunnan arvo, onko varaa luopua tästä osaamisesta? Mihin nämä ihmiset työllistyvät jatkossa? Koulukuljetus Teurolta Myllykylään kestää pidempään kuin 15 min. Esiopetus on nyt keskustassa, matka kestää yhteensä 95 minuuttia päivässä. Teurolaisen yläkoululaisen matka kestää aamulla 1 h 50 min ja iltapäivällä 45 min. Halutaanko tähän ryhmään vielä enemmän lapsia? Koulukuljetuksen suuntaa-antava kustannus tulee arvioida. Puheenvuoro: Katariina Suutala, Letku Katariina Suutala luki Letkun kylän lapsilta kerättyjä lausuntoja koskien Letkun koulua. Lausunnot tulivat seuraavilta lapsilta: Kannanotto: Eija Laukkanen, Teuro (puhujan kirjallinen kannanotto liitteenä) Tammela täyttää 100 vuotta. Tammelan koululaitoksen 150 vuotisjuhlavuosi on nyt alkanut. Kunta haluaa Unisefin lapsilähtöiseksi kunnaksi, joulupukki julisti Tammelan hyväntahdon kunnaksi ja kasvua Pohjois-Tammelaan. Nämä ovat ristiriidassa koulujen lakkautusaikeiden kanssa. On mahdotonta näyttää, että koulujen lakkautuksella saataisiin säästöjä aikaan. Oppilaat haluavat opiskella pienissä ryhmissä, myös henkilökunta haluaa työskennellä pienissä ryhmissä. Väkiluku ei nouse kouluja lakkauttamalla. Palvelujen heikentäminen ei lisää kunnan houkuttelevuutta. Näin jäljelle jäävät vain eläkeläiset ja perheet, jotka ammatin puolesta ovat sidoksissa kyliin. Oppilasmäärissä välillä notkahduksia, se pitää hyväksyä. Päätöksen seuraukset on arvioitava pitkällä aikavälillä. Maaseudulla asuville on verojen vastineeksi saatava muutakin kuin kirjastoauton käynti joka toinen viikko. Kysymys: olisiko mahdollista vielä avata lapsi- ja maaseutuvaikutusten arviota läsnäolijoille. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esa Ryhtä kertoi, että tilaisuus oli aikarajallinen Kouluverkkoselvitys sekä siihen liittyvät lapsi- ja maaseutuvaikutusten arviot ovat saatavissa ja luettavissa esim. kunnan kotisivuilta. Ryhtä kiitti osallistujia ja kertasi kirjallisten kannanottojen toimittamisohjeistuksen: Kuntalaisille varataan tilaisuus tulla kuulluksi asiassa joko tässä kuulemistilaisuudessa tai kirjallisesti viimeistään 20.1.2017 klo 14.30 toimitettavalla kannanotolla.
MUISTIO 7/7 Kannanotto toimitetaan osoitteeseen: Kunnanhallitus,, 31300 Tammela tai kirjaamo@tammela.fi. Ryhtä päätti tilaisuuden klo 19:13. Kuulemistilaisuudessa jätetyt kirjalliset kannanotot: