Maisema-arkkitehtuurin perusteet 1B, kevät 2016, DEMO 3: MAISEMA-ARKKITEHTUURIN ESITYSTEKNIIKASTA Esitystekniikassa on kyse suunnitelmien ja ideoiden visualisoimisesta, illustroimisesta. Kyse on suunnitelman pelkistämisestä, yksinkertaistamisesta, suunnitelman tekemisestä ymmärrettäväksi.
On olemassa tiettyjä sovittuja illustroimisen keinoja: piirustusmerkinnät. Tässä esitetyt ovat teknisen piirustuksen eli toteutusasiakirjan merkintöjä. Ne luovat pohjan illustraatiolle, joka on ns. havainnekuva.
Esimerkki toteutussuunnitelmasta, jota ei ole illustroitu
HARJOITUSTYÖN TEHTÄVÄNANTO: Paikan ja tilapihojen pohjapiirros 1:100 (1:50) Maantasokerroksen pohjapiirroksessa esitetään myös ulkotila. Piirroksessa esitetään maastonmuodot, kasvillisuusalueet ja puut (ei lajeja), rakenteet (muurit, portaat, pergolat, altaat tms.), pintamateriaalit, pääreitit ja keskeiset toiminnot. Korkeusasemat esitetään korkeuskäyrin (0,2m käyrävälit ja tarvittaessa korkeuspistein) merkittynä. Pohjapiirros varustetaan pohjoisnuolella. Pohjapiirroksen on oltava varjostettu.
TARKKUUSTASO 1:100 + 3.6 astinkivet nurmi + 3.5 vaahterat vesiallas -MATERIAALIT EROTTUVAT YKSITYISKOHTAISESTI: puu, kiveys, laatoitus, vesi, sora, hiekka -KASVILLISUUSALUEIDEN EROT: kasvillisuus (nurmi, niitty, maanpeitekasvit, kukkaistutukset, pensaat, puut..) -lehvästön rakenne, tekstuurit, mittakaavasuhteet, kasvillisuuden korkeus -puiden latvusten koko ja muoto, rungon paikka, oksiston struktuuri RAKENTEET: muurit, pergolat, portaat, luiskat MAASTONMUODOT: korkeuskäyrät, luiskamerkinnät Tarkkuustaso määrittää sen missä määrin kuvassa täytyy yksinkertaistaa ja pelkistää suhteessa todelllisuuteen. Skaalan merkitys - 1:100 mittakaavassa näkyy tiettyjä asioita.
Esimerkkejä: realistinen ns. puutarhalehtigrafiikkaa mahdollisimman havainnollinen, ei tarvitse juuri tulkintaa. Tässä näkyy perusasioita: kasvillisuuden erot, eri rakeisuus, puuston läpinäkyvä latvus jotta nähdään mitä maan pinnassa tapahtuu, eri materiaalit sekä viivapiirroksella, että värillä, heikot varjot.
DIETER KIENAST sveitsiläinen maisema-arkkitehti
Kun katsotaan tarkemmin nähdään mitä kuva sisältää: tekstiä käytetty rasterina. - rasterin tiheys oleellinen: tumma ja tiheä nousee yleensä kuvapinnasta ja antaa vaikutelman korkeasta kasvillisuudesta. - varjostus reunalla korostaa korkeusvaikutelmaa - harvassa pisterasteri: nurmi tai niittypinnat - tehostevärit
Esimerkki, toinen KIENAST, vahvemmin kollaasimainen ja osin valokuvista koottu ei pelkästään rasteria kuten edellisessä.
Tarkemmin katsottuna näkyy kuinka valokuvia käytetty kuvaamaan erilaisia kasvillisuusalueita tässä ei ole haettu mittakaavavaikutelmaa ja tekstuuria vaan ikään kuin koodattu kuvien avulla mistä on kysymys joko tunnelmana tai kasvillisuutena.
Maastonmuotojen esittäminen: käyrät ja lisäksi on tehty varjostusta jyrkille rinteen kohdille vesi on mustaa, vaikutelma syvyydestä.
Laajempaa aluetta kuvattaessa yksinkertaistuminen, tässä hyvä esimerkki kuinka julkisivu ja pohja rinnakkain kertovat paljon kuvien asettelu, selventävät tekstit osana kuvaa. PAN GYO Kutsukilpailu Koreaan. LOCI maisema-arkkitehdit yhdessä Pekka Helinin Co:n kanssa
Tietokonegrafiikkaa - joskus jopa varsin lattea tapa esittää (oik puol. kuva on jo varsin kaaviomainen), vasemmalla puolella huomatkaa mustan ympäristön merkitys luomassa tilavaikutelmaa tässä on kyseessä kaupunkiaukio joka on vahvasti rakennusten ympäröimä - kuva kertoo sen nopeasti.
MUSTAVALKOGRAFIIKKAA Axel Anderssen 40-50-luvulla valöörien käyttö nopeasti lyijykynällä aikaansaatavissa
Kun kuvaa katsotaan tarkemmin nähdään kuinka helposti on mahdollista esittää puu, rento viiva, viivoitus sisällä, laatoituksen elävä luonne erottuu samoin leikattu pensasaita joka on esitetty viivoituksella. Kuvassa näkyy myös kuinka helposti illustraatioon voi merkitä pienten tekstien avulla esim. kasvillisuuden lajimerkinnät
Toinen esimerkki mustavalkografiikasta, hieman esittävämpi kun edellinen, joka oli varsin pelkistetty. Tämä on ARNE JACOBSSENin piirtämä 1940-luvulta.
Nähdään miten erilaiset kasvillisuusalueet on erotettu erilaisella viivalla ja lehvästön mittakaavaerot tulevat esille. -pensaat valkoisena, erottuvat -varjostus nostaa ne esiin ja hahmottuvat korkeina -puut jo varsin esitttäviä -korkeuskäyrät näkyvät pohjalla hennosti erottuvat kuitenkin ja kertovat maaston muodosta
Tarkempaan mittakaavaan piirretty esitys, ote puutarhasta KIENAST: Lyijykynä/ tussi, varjostamalla käsittelemällä alueina puut valkoisina ja varjostettuina nousevat esille.
Tässä myös KIENAST, jossa vapaan käden piirtämistä yhdistetty valokuvista otettuihin osiin, kollaasitekniikka
Puun latvusta kuvaa lehden suurennos varjostus vahvoja valöörieroja mustasta valkoiseen!
Mistä rasterit: luontokuvakirjoista kopioimalla ja skannaamalla - rasterikirjastoa kannattaa kerätä koko ajan.
Elsi Lehto, Asuinympäristö- kurssin harjoitustyö
Kaaviomainen kuvaus myös mahdollista - tässä sisäpihapuutarha jossa leikatut pensasaidat muodostavat pääaiheen SÖRENSSEN, Tanska 1950-luvulta
LEIKKAUSKUVA kuvittaa perspektiivikuvien ohella suunnitelman tilallisuutta ja mittakaavaa
leikkaus voi olla perspektiivikuvanomainen näyttäen myös leikkauspinnan takana olevia mittakaavaihmiset/ eläimet ovat tärkeitä
Miten tämä kuva on tehty? kollaasi valokuvia työstetty photoshopissa -runko käsin piirtäen haluttuun mittakaavaan on skannattu koneelle se muodostaa pohjan sille esim. miten korkeita puut ovat ja eri alueiden korkeudet yms. mittakaavaa säilyy sopivana -kerätty materiaalia, valokuvattu koivuja, haapoja muutamia kappaleita. Tavoitteena on kuvata puut mahdollisimman rauhallista taustaa vasten, jotta puu erottuu kokonaisuudessaan, kuvia voi myös etsiä kirjoista ja lainata - ikään kuin rakentaisi kollaasia -kuvan osat omilla layereillään, -taivas valokuvasta -photoshopissa voi säätää tasojen läpinäkyvyyttä ja sitä kautta saada aikaan vaikutelman siitä että jotkut puut ovat taampana ja leikkautuvat tummempia
Kaisaniemen puistokilpailu, Gretel Hemgårdin ehdotus. Tämä on tehty kopiokonetekniikalla eli käyttäen kuvamateriaalia, valokuvia rasteritekniikka käytännössä skannerin ja photoshopin sijaan käytetty kopiokonetta ja tarrakalvoja, ja sommiteltu osia käsin leikkaamalla tarrakalvoa. TAIVAS! esittäkää ilmaa!
kuva on kollaasimainen esitys, leikkauksesta kasvaa perspektiivi
KIENAST maastonmuodon esittäminen, maanalaiset rakenteet ym
KIENAST yksinkertainen viivapiirros, muutama valokuva ja rasterialue
Tarkempaan mittakaavatasoon mentäessä periaatteet voivat olla samoja leikkausote, detalji vesikanavasta
Elsi Lehto, Asuinympäristö- kurssin harjoitustyö
Elsi Lehto, Asuinympäristö- kurssin harjoitustyö
NÄKYMÄKUVAT, NÄKYMÄKUVA, PERSPEKTIIVIKUVAT
perspektiivikuvan ei tarvitse olla konstruoitu ns. oikea perspektiivi vaan voi olla käsivaralla piirretty tunnelmakuva riittää kuvaamaan paikan tunnelmaa ja maisema-arkkitehtuuria.
Etualan merkitys on oleellinen kuvan intensiivisyyden kannalta: maisema näkyy puiden lomasta. miettikää miltä tämä näkymä näyttäisi ilman koivuja?
Mahdollinen muu materiaali suunnitelmaan: Keskeiset luonnokset ja muistiinpanot, mahdolliset suunnittelun innoittajat, referenssikuvat, materiaalikuvat tms.
KAAVIOT JA REFERENSSIKUVAT Kaavioiden avulla voi selventää suunnitelman eri osa-alueita, korostaa jotakin teemaa rinnalla referenssikuvat kuvittavat materiaaleja tms. Milla Hakarin ehdotus Espoonjokilaakson maisema-arkkitehtuurikilpailu.
sama asia referenssikuvat kasvillisuudesta, materiaaleista, yksityiskohdista Pan Gyo kutsukilpailu.
Kaaviokuvat, pohjapiirroksen eri elementit tai asiat erotettuna layereille tasoille yksinkertaistetuksi esitykseksi.
AKSONOMETRIA
...netissä paljon nähtävää, esimerkiksi maailmanlaajuinen arkkitehti- ja maisema-arkkitehtidiplomitöiden kilpailu, toimistojen kotisivuja yms http://www.archiprix.org
Tehkää itsellenne planssien lay-out suunnitelma sopivassa mittakaavassa, niin hahmotatte kokonaisuuden minkä kokoisia kuvat ovat.