TeknologiaSuomi nousuun: amkyritysyhteistyön mahdollisuudet Johtaja Mervi Karikorpi 19.1.2011 INSSI-seminaari, Tampere
Sisältö Teknologiateollisuuden visio 2017 Teknologiateollisuuden henkilöstökehitys ja osaajatarpeet: case: globaalit ohjelmistotuotteet Ammattikorkeakoulujen haasteet ja mahdollisuudet
Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Elcoteq, Ensto, Nokia, Nokia Siemens Networks, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, VTI Technologies... Metallien jalostus Boliden, Componenta, FNsteel, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Ovako, Rautaruukki, Sacotec Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, STX Finland, Valtra, Wärtsilä... Suunnittelu ja konsultointi-ala Citec, Deltamarin, Elomatic, Etteplan, Finnmap, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Rejlers, Sito, Sweco... Tietotekniikka-ala Affecto Finland, Comptel, Digia, Endero, Enfo, Flander, F-Secure, Fujitsu Services, IBM, Logica, Microsoft, Tieto...
Suomen teknologiateollisuuden menestyksen tiekartta: Kilpailukyvyn lähteiden muutos Kilpailukyvyn tasot 1 = keskitasoa huonompi 2 = Keskitasoa 3 = Parempi kuin keskiarvo 4 = Parhaan 3-5 maan joukossa 5 = Kolmen parhaan maan joukossa Tuotannollinen tehokkuus Perustan rakentaminen - tuotanto, v. 1950-1990 Teknologiavetoinen kasvu- tuotteet, v.1990-2010 Asiakasymmärrys, ratkaisut ja uudet liiketoimintamallit Tuote- ja teknologiajohtajuus Globaalisti menestyvä teknologiateollisuus - asiakkaat ja ratkaisut, v. 2010-2020 Lähde: Liiketoiminnan ja teknologian linjaus, Teknologiateollisuus ry, 2010 Viitekehys: Treacy & Wiersema (sovitettu) 4
Suomen teknologiateollisuuden visio 2017 Lähde: Liiketoiminnan ja teknologian linjaus, Teknologiateollisuus ry, 2010 5
Jäsenyritysten segmentointi Segmentointimalli käytettäväksi palvelutarjooman kehittämiseen Kansainväliset Suomessa Vahvat suomalaiset Kansainvälistyvät suomalaiset Pienet paikalliset Suomessa olevat yksiköt ovat osa kansainvälistä yritystä, jonka pääkonttori sijaitsee muualla kuin Suomessa, ulkomainen omistus > 50 % Yrityksen pääkonttori ja/tai juuret Suomessa, mutta toiminta on hyvin kansainvälistä ja osaamisalue laaja Suomalainen yritys, jolla on kansainvälistä liiketoimintaa ja/ tai kyky ja resurssit kasvaa kansainvälisesti Yritys toimii kotimaassa ja usein paikallisella tasolla. Toiminta on yleensä keskittynyttä tiettyyn osaamisalueeseen Osuus jäsenkunnasta 14 % (200 kpl), 17 % henkilöstöstä Osuus jäsenkunnasta 1 % (11 kpl), 30 % henkilöstöstä Osuus jäsenkunnasta 24 % (345 kpl), 35 % henkilöstöstä Osuus jäsenkunnasta 60 % (860 kpl), 17 % henkilöstöstä Tyypillinen yrityskoko: 160 hlöä Esimerkkejä yrityksistä: ABB, AGCO, Fujitsu, IBM, Logica, Microsoft, Norilsk Nickel, STX Tyypillinen yrityskoko: 5 200 hlöä (kotim.) Esimerkkejä yrityksistä: Cargotec, KONE, Konecranes, Metso, Nokia, Outokumpu, Rautaruukki, Tieto, Wärtsilä Tyypillinen yrityskoko: 190 hlöä Esimerkkejä yrityksistä: Basware, Ensto, F-Secure, Hollming, Polar, Ponsse, Suunto, Vaisala Tyypillinen yrityskoko:35 hlöä Esimerkkejä yrityksistä: Hakaniemen Metalli, Hellmanin Konepaja
Pk-yritysten haasteena oman suoran ulkomaanviennin kasvattaminen Eri kokoisten yritysten osuus viennistä Työntekijöiden lkm alle 50 50-249 250-999 yli 1000 100 % 90 % 8 9 80 % 70 % 57 50 24 22 60 % 50 % 32 21 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 23 13 Lähde: External trade by activities and size-classes of enterprises, EC 2005 7 22 16 13 Suomi Ruotsi Saksa Tanska 36 48 Lähde: External trade by activities and size-classes of enterprises, EC 2005
Teknologiateollisuuden henkilöstökehitys ja osaamistarpeet
Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009: + 2 % 300 000 280 000 260 000 240 000 220 000 200 000 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 (30.6) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Yritysten arvio 2011 2012 2013 Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu (30.6.2010) sekä Henkilöstöselvitys 2013 (arvio vuodelle 2013)
Teknologiateollisuuden Suomen henkilöstö toiminnoittain: pk-yritykset uskovat kasvuun Arvioitu määrän muutos vastanneissa yrityksissä/konserneissa 2009-2013, % % 25 20 Henkilöstön määrän arvioitu kasvu yhteensä 2 % aikavälillä 2009-2013 Yritysten 2009 henkilöstömäärän mukaan: Yli 500 Alle 500 15 10 + 11 % 5 0-5 -2 % -10 Johto & hallinto Myynti & markkinointi T&K Hankinnat, osto & logistiikka Tuotanto, (tuotteiden ja palvelujen valmistus) - joista työnjohto/ tiiminvetäjä Asiakastuki, huolto, kunnossapito, ylläpito Muu Henkilöstö yhteensä Lähde: Henkilöstöselvitys 2013, Teknologiateollisuus ry
Teknologiateollisuuden Suomen henkilöstön koulutusaste 2009 ja 2013: Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus henkilöstöstä kasvaa edelleen 50000 45000 40000 35000 (Vastanneet yritykset/konsernit, yht. 441, jotka työllistävät 127 000) 2009 2013 Muutos 2009-2013: + 2% + 3 % 30000 +11 % +6 % 25000-15 % 20000 15000 10000 5000 0 Yliopistotutkinnot AMK-tutkinnot Ammatillinen tutkinto Muu pätevöityminen Lähde: Henkilöstöselvitys 2013, Teknologiateollisuus ry
Teknologiateollisuudessa tarvitaan monenlaista osaamista Tarvittavan osaamisen taso nousee kaikissa tehtävissä Kokonaisuus ja prosessit Taloudellisuus ICT:n hyödyntäminen Teknologiaosaaminen Projektijohtaminen Energiatehokkuus Kädentaidot Myyntiosaaminen Ympäristöosaaminen Matematiikka ja luonnontieteet Palveluosaaminen Teknologia-alan ammattilainen Oppimishalu ja -kyky Tavoitteellisuus Muutosvalmius Mahdollisuuksien näkeminen Yrittäjähenkisyys Kommunikointitaidot Sosiaaliset taidot Kieli- ja kulttuuritaidot Tiimityötaidot
Arvoverkoston analyysi: Globaalit ohjelmistotuotteet Ohjelmistot ovat läpileikkaava avainkomponentti monissa toimiala- ja palvelukohtaisissa arvoverkostoissa. Tässä pääfokus liittyy ohjelmistotuotteisiin, mutta samalla tarkastellaan ohjelmistoliiketoimintaa myös laajemmin Lähde: TEKES 2009 13
Globaalit ohjelmistotuotteet Tähänastinen kehitys ja menestystekijät Ohjelmistoyrityksen toiminnan lähtökohtana ovat usein olleet räätälöidyt tuotteet ja projektit, yrityksen kasvaessa pyritään siirtymään ohjelmistotuoteliiketoimintaan. Kyseessä on tällöin haastava ja perustavaa laatua oleva muutos liiketoiminta-, ansainta- ja ajattelumallissa. Ohjelmistotuoteyrityksissä time-to-market on nähty kilpailuetuna ja markkinoille tuodaan nopeasti uusia tuotteita / teknologisia ratkaisuja Toimialaosaaminen on ollut vahva ajuri suomalaisessa ohjelmistoteollisuudessa Matkaviestintä- ja tietoliikennealan merkitys ohjelmistoteollisuuden kasvuun on ollut suuri Aidosti kansainvälisiä ohjelmistoyrityksiä on Suomessa vähän, pieni kotimarkkina vaikeuttaa kasvua Myös ohjelmistoyritykset ovat alkaneet siirtyä palveluiden tarjoajiksi Lähde: Liiketoiminnan ja teknologian linjaus, Teknologiateollisuus ry, 2010 14
Globaalit ohjelmistotuotteet Tuleva kehitys sekä menestystekijät (1/2) Lähde: Liiketoiminnan ja teknologian linjaus, Teknologiateollisuus ry, 2010 Ohjelmistot ovat yhä tärkeämpi osa ihmisten elämää työ- ja vapaa-aikana. Käyttäjien taustat, osaamiset ja vaatimukset ovat yhä moninaisempia, ja samalla erityisesti työtehtävien tukevien ohjelmistojen monimutkaisuus kasvaa. Nämä kehitystrendit ovat nostaneet ohjelmistojen käytettävyyden ja käyttäjäkokemuksen avainasemaan. Yhä useammin ohjelmistojen tarjoama toiminnallisuus tarjotaan palveluna. Siten skaalattavien sovelluspalvelujen merkitys lisääntyy, ja SaaS-liiketoimintamallit (Software as a Service) sekä internet-palvelut jatkavat kasvuaan. Internet-ympäristöön rakennettavat ohjelmistot eroavat monessa suhteessa perinteisistä ohjelmistoista Internet- ja mobiilipohjaiset kanavat avaavat aivan uudenlaisia mahdollisuuksia ohjelmistotuotteiden globaalille myynnille ja jakelulle, ja samalla ne mahdollistavat yhä kapeampien asiakastarvesegmenttien tavoittamisen Avoimuuden merkitys kasvaa jatkuvasti. Aiemmin sulautetut ohjelmistoalustat (matka-puhelimet, autot, automaatio, kulutuselektroniikka) ovat avautumassa yleisillä alustoilla toimiville ohjelmistotuotteille. Avoimen lähdekoodin toiminnasta on tullut keskeinen osa ohjelmistoteollisuutta, ja muuttanut osin pelisääntöjä ja toimintamalleja. Avoimen ympäristön hyödyntämisessä on tärkeää syvällisesti tuntea rajoitukset ja toimintamekanismit (mm. immateriaalioikeudet) 15
Globaalit ohjelmistotuotteet Tuleva kehitys sekä menestystekijät (2/2) Tietoturvan merkitys korostuu jatkuvasti, ja edellyttää systemaattista kokonaisvaltaista tietoturvan rakentamista osaksi ohjelmistoratkaisuja yli koko elinkaaren Ohjelmistotyön tuottavuuden jatkuva parantaminen on jatkossakin tärkeä menetystekijä ja ketterien menetelmien merkitys ohjelmistokehityksessä siten korostuu entisestäänkin Kaikkien edellä kuvattujen tekijöiden myötä ohjelmistoliiketoiminnan monimuotoisuus lisääntyy ja toimialarajat hämärtyvät edelleen Pieni sisämarkkina hankaloittaa suomalaisten ohjelmistotuoteyritysten kasvua ja edellyttää kansainvälistymistä varhaisessa vaiheessa Amerikkalaisten yritysten vahvuus ohjelmistomarkkinoilla selittyy osaltaan suurella ja tehokkaalla sisämarkkinalla Eurooppa ei toimi yhtenäisenä sisämarkkinana vastaavalla tavalla Uusia mahdollisuuksia suomalaisille ohjelmistoratkaisuille luovat mm. energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantamista edistävät ohjelmistoratkaisut osana tuotteita ja prosesseja ikääntyneen väestön toimintaa ja laajemmin koko sosiaali- ja terveydenhuollon kenttää - helpottavat ja tehostavat ohjelmistot sekä digitaaliset palvelut Lähde: Liiketoiminnan ja teknologian linjaus, Teknologiateollisuus ry, 2010 16
Ammattikorkeakoulujen haasteet ja mahdollisuudet
Ammattikorkeakoulujen haasteet ja mahdollisuudet Teknologiateollisuuden yrityksistä keskimäärin 85 % on sitä mieltä, että insinöörikoulutus vastaa melko hyvin (50 %) tai hyvin (35 %) yritysten osaamistarpeita. Päätoimialojen välillä on selviä eroja. PK-yrityksistä kuitenkin vain noin 50 60 % on sitä mieltä, että insinöörikoulutus vastaa melko hyvin tai hyvin yritysten tarpeita. PK-yritysten viesti: lisää käytännönläheisyyttä opetukseen! Useita toimipisteitä, joiden vetovoima vaihtelee merkittävästi. Yksinomaan insinöörikoulutuksessa on nyt noin 50 opintosuuntaa, joihin opiskelijat hakevat. Insinöörikoulutuksen alhainen läpäisyaste: 5-vuodessa valmistuu noin 50 %. Insinööritutkinnon hinta vaihtelee 30 000 60 000 euron välillä ammattikorkeakouluittain.
Tavoitteena kansainvälisesti kilpailukykyinen korkeakoulujärjestelmä (1/2) Viimeistään vuonna 2020 vähintään kaksi suomalaista yliopistoa kuuluu määrittelemillään fokusalueilla maailman kärkitason yliopistojen joukkoon. Vuonna 2020 Suomessa on 6 8 kansainvälisesti kilpailukykyistä ja vetovoimaista yliopistoa ja 12 14 työelämälähtöistä ammattikorkeakoulua. Ammattikorkeakoulut osakeyhtiömuotoisia ja niillä on vain yksi hallitus ja hallituksessa vähintään puolet jäsenistä on elinkeinoelämän edustajia. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia muutettava niin, että toiminnan kansainvälisyydellä, laadulla ja vaikuttavuudella olisi merkittävä paino. Ammattikorkeakoulujen monimutkainen valtionapujärjestelmä on purettava ja perusrahoituksen tulisi tulla suoraan valtiolta.
Tavoitteena kansainvälisesti kilpailukykyinen korkeakoulujärjestelmä (2/2) Ammattikorkeakoulujen ja pk-yritysten yhteistyötä vahvistetaan ja tämä huomioidaan myös rahoitusmallissa. Tekniikan ja liikenteen alalla tutkintojärjestelmää selkiytetään ja osaamisaukot poistetaan (ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulutus). Insinöörikoulutuksessa opiskelijavalintaa selkiytetään. Yritysten on tiedettävä, mitä esim. valmistunut koneinsinööri ainakin osaa. Kaikissa koulutusohjelmissa insinööri- ja tradenomikoulutukseen (tietojenkäsittely) sisällytetään harjoittelun ja opinnäytetyön lisäksi vähintään yksi yritysyhteistyössä toteutettava projektityö.