KEMIJOEN TULVARYHMÄ Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen lähtökohdat, tavoitteet ja valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä, joilla pyritään arvioimaan ja pienentämään tulvariskejä sekä estämään tai vähentämään tulvista aiheutuvia vahinkoja. Tulvariskien hallinnan suunnitteluun kuuluvat tulvariskien alustava arviointi sekä tulvakarttojen ja tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen merkittäville tulvariskialueille. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on arvioinut Lapin alueen tulvariskit. Ehdotuksista merkittäviksi tulvariskialueiksi oli mahdollisuus esittää mielipiteensä. ELY-keskuksen esityksestä Maaja metsätalousministeriö nimesi 20.12.2011 merkittäviksi tulvariskialueiksi Kemijoen vesistöalueelta Rovaniemen, Kittilän ja Kemijärven, sekä Ivalojoen vesistöalueelta Ivalon ja Tornionjoen vesistöalueelta Tornion. Näiden alueiden tulvariskien hallinnan suunnittelua koordinoimaan on asetettu Kemijoen, Ivalojoen ja Tornionjoen tulvaryhmät. Kemijoen tulvaryhmään kuuluu edustajia Lapin liitosta, ELY-keskuksesta, Lapin pelastuslaitoksesta, Rovaniemen kaupungista ja kaikista vesistöalueen kunnista. Lisäksi tulvaryhmässä on vakituisia asiantuntijajäseniä Kemijoki Oy:stä, Lapin luonnonsuojelupiiristä ja Kemijoen vesiensuojeluyhdistyksestä.
Kuva. Lapin merkittävät tulvariskialueet Tulvaryhmän tehtävät Tulvaryhmän tehtävä on: käsitellä tulvariskien hallintasuunnitelmaa varten laaditut selvitykset; asettaa tulvariskien hallinnan tavoitteet; hyväksyä suunnitelmaehdotus ja siihen sisältyvät toimenpiteet. järjestää vuorovaikutus viranomaisten sekä elinkeinonharjoittajien, maa- ja vesialueiden omistajien, vesien käyttäjien ja asianomaisten järjestöjen edustajien kanssa. 2
Työn tulokset Alustavat tulvariskien hallinnan tavoitteet Kemijoen vesistöalueella Yleisinä tulvariskien hallinnan tavoitteina kaikilla hallintasuunnitelmien kohteina olevilla vesistö- ja merialueilla on tulvariskien vähentäminen, tulvista aiheutuvien vahingollisten seurausten ehkäisy ja lieventäminen sekä tulviin varautumisen edistäminen. Lisäksi vesistötulvien vahinkojen tulisi vesistöalueella jäädä mahdollisimman vähäisiksi. Tulvaryhmä on hyväksynyt Kemijoen vesistöalueelle alla esitetyt alustavat tulvariskien hallinnan tavoitteet. Tavoitteisiin toivotaan sidosryhmiltä kommentteja. Lopulliset tavoitteet asetetaan v. 2015 hyväksyttävässä tulvariskien hallintasuunnitelmassa. Koko vesistöaluetta koskevat tavoitteet: Ihmisten terveys ja turvallisuus Melko harvinaisen tulvan (1/50a) peittämällä alueella olevat vaikeasti evakuoitavat kohteet, vedenottamot ja asuinrakennukset yhtenäisellä asuinalueella eivät vahingoitu. Asukkaat ovat tietoisia tulvavaarasta ja osaavat suojata omaisuuttaan sekä varautua tulvatilanteeseen omatoimisesti Ylläpidetään ajantasaista tulvatilannekuvaa viranomaisille ja kansalaisille Välttämättömyyspalvelut Vesi- ja jätevesihuolto toimivat melko harvinaisessa tulvatilanteessa (1/50a). Lämmön- ja sähkön tuotanto ja jakelu toimivat melko harvinaisessa tulvatilanteessa (1/50a). Tietoliikenneyhteydet toimivat melko harvinaisessa tulvatilanteessa (1/50a). Tie- ja muu liikenneinfra toimivat melko harvinaisessa tulvatilanteessa (1/50a). Ympäristö ja kulttuuriperintö Melko harvinaisen tulvan (1/50a) peittämällä alueella ei sijaitse sellaista toimintaa, josta voisi aiheutua pitkäkestoista ja laajaalaista vahingollista seurausta ympäristölle Tulvariskien hallinnan toimenpiteet ja vesienhoidon ympäristötavoitteet pyritään sovittamaan yhteen. Kulttuuriperinnölle ei aiheudu korjaamatonta vahingollista seurausta melko harvinaisessa tulvatilanteessa (1/50a) Tulvariskialuekohtaiset tavoitteet (Rovaniemi, Kemijärvi, Kittilä): Ihmisten terveys ja turvallisuus Asuinrakennuksia koskeva tavoite käsitellään seuraavassa tuivaryhmän kokouksessa Erittäin harvinaisen tulvan (1/250a) peittämällä alueella sijaitsevat vaikeasti evakuoitavat kohteet on suojattu ja kulkuyhteydet varmistettu. Välttämättömyyspalvelut Vesihuolto sekä lämmön ja sähkön jakelu ja tuotanto toimivat erittäin harvinaisessa tulvatilanteessa (1/250a). Jätevesihuolto toimii harvinaisessa tulvatilanteessa (1/100a) Merkittävät liikenneyhteydet eivät katkea erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). Ympäristö ja kulttuuriperintö Erittäin harvinaisen tulvan (1/250a) peittämällä alueella ei sijaitse sellaista toimintaa, josta voisi aiheutua pitkäkestoista ja laajaalaista vahingollista seurausta ympäristölle Kulttuuriperinnölle ei aiheudu korjaamatonta vahingollista seurausta erittäin harvinaisessa tulvatilanteessa (1/250a). 3
Tulvavaara- ja riskikartat Tulvavaarakartta kuvaa veden alle jäävät alueet ja vesisyvyyden sekä vallitsevan vedenkorkeuden tietyllä tulvan todennäköisyydellä. Tulvariskikartoissa esitetään tulvavaarakartan tietojen lisäksi alueen asukkaiden määrä, erityiskohteet, infrastruktuuri, ympäristöriskikohteet, kulttuuriperintökohteet ja muut tarpeelliset tiedot. Tulvavaara- ja riskikartat laaditaan Rovaniemen, Kittilän ja Kemijärven merkittäville tulvariskialueille: melko yleiselle tulvalle (1/20a), melko harvinaiselle tulvalle (1/50a), harvinaiselle tulvalle (1/100a) ja erittäin harvinaisille tulville (1/250a ja 1/1000a). Tulvakarttojen avulla selvitetään mahdolliset tulvavaara-alueet ja tulvariskikartoilla vahingot merkittävillä tulvariskialueilla. Ne luovat perustan tulvariskien hallintatoimenpiteiden suunnittelulle. Niitä voidaan jatkossa hyödyntää myös maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen apuvälineinä. Tulvavaara- ja tulvariskikarttoja on saatavilla osoitteesta www.ymparisto.fi/tulvakartat > lappi. Kuva. Ote Rovaniemen tulvavaarakartasta. Kuvassa harvinainen tulva, joka laskennallisesti toistuu kerran 100 vuodessa. 5
Tulvariskien hallintasuunnitelma Kemijoen vesistöalueelle laaditaan koko vesistöalueen kattava tulvariskien hallintasuunnitelma. Hallintasuunnitelmassa käydään läpi tulvariskien hallinnan tavoitteet ja toimenpiteet sekä suunnitelman täytäntöönpano. Toimenpiteet kattavat tulvariskien vähentämisen, valmiustoimet ja tulvasuojelun, toiminnan tulvatilanteissa sekä jälkitoimenpiteet. Tulvariskien hallinnan mahdollisia toimenpiteitä Tulvariskin ehkäisy Valmiustoimet Toiminta tulvatilanteessa Tulvasuojelu Maankäytön suunnittelu Tulvaviestintä Tilapäiset tulvasuojelurakenteet Tulvapenkereet Alimmat rakentamiskorkeudet Ennusteet ja varoitukset Tulvahuipun leikkaaminen säännöstelyllä Uomien perkaukset Kohteiden tulvahaavoittuvuuden vähentäminen Pelastussuunnitelmat Evakuointi Säännöstelyn kehittäminen Teiden korotukset Viranomaistoiminnan suunnittelu, koulutus, harjoitus Hyyde- ja jääpatojen torjunta Veden pidättäminen valuma-alueella Tekojärven rakentaminen 6
Ympäristövaikutuksien arviointi Tulvariskien hallintasuunnitelman laatimisen yhteydessä tehdään viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (SOVA, 200/2005) mukainen ympäristöarviointi. Suunnitelmien valmistelusta vastaavat ELYkeskukset selvittävät ja arvioivat hallintasuunnitelman ja siinä tarkasteltavien toimenpidevaihtoehtojen toteuttamisen todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset yhdessä tulvaryhmiensä ja muiden sidosryhmien kanssa. Arvioinnin tulokset kuvataan ympäristöselostuksessa. Ympäristöselostus esitetään erillisenä hallinta-suunnitelman osana. Ympäristöselostuksessa esitetään tarpeellisessa määrin seuraavat tiedot: hallintasuunnitelman pääasiallinen sisältö, tavoitteet ja suhde muihin suunnitelmiin ja ohjelmiin ympäristön nykytila ja sen kehitys, jos hallintasuunnitelmaa ei toteuteta ympäristön ominaispiirteet todennäköisellä vaikutusalueella hallintasuunnitelman kannalta merkitykselliset ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelutavoitteet todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset toimenpiteet joilla aiotaan ehkäistä, vähentää tai poistaa aiheutuvia haittoja vaihtoehtojen valinnan perusteet kuvaus siitä, miten arviointi on suoritettu seurannan suunnittelu yleistajuinen yhteenveto Tulvariskien hallinnan suunnittelu liittyy keskeisesti vesienhoidon ja merenhoidon suunnitteluun. Niiden toimeenpanon taustalla ovat samanlaiset Euroopan valtioita sitovat direktiivit kuin tulvariskien hallinnan suunnittelulla. Lainsäädäntö edellyttää, että vesienhoidon, merenhoidon ja tulvariskien hallinnan suunnittelu ottaa huomioon toistensa tavoitteet ja toimenpiteet. Kuuleminen vesienhoitosuunnitelmista ja tulvariskien hallintasuunnitelmista järjestetään samanaikaisesti. Myös merenhoidon suunnitteluun sisältyvästä merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmasta kuullaan samassa yhteydessä, vaikka sen kuulemisaika on lyhyempi. Tulvariskien hallintatoimenpiteiden arviointi TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN LUONTO- VAIKUTUKSET MUUT VAIKUTUKSET TOTEUTETTAVUUS KUSTANNUKSET Terveys ja turvallisuus Vesien tila Talous Tekninen Infrastruktuuri Luonnonsuojelu Sosiaaliset Rahoitus Taloudelliset Muut luontovaikutukset Kulttuuri Juridinen Ympäristö Hyväksyttävyys Kulttuuriomaisuus 7
Kuva. Tulva vuonna 2012 Rovaniemen Lainaan rannassa. Anna Kurkela Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden arviointi ja sidosryhmien näkemysten selvittäminen Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan olemassa oleviin selvityksiin ja kirjallisuuteen perustuen sekä tulvaryhmän, ELYkeskusten ja Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoiden arvioihin pohjautuen. Arvioinnissa käsitellään toimenpiteiden vaikutuksia tulvahaittojen vähenemiseen, luontovaikutuksia ja sosioekonomisia vaikutuksia. Myös toimenpiteiden toteutettavuus ja kustannukset arvioidaan. Asiantuntija-arvioinnin lisäksi sidosryhmien näkemyksiä toimenpiteistä selvitetään hyödyntäen Suomen ympäristökeskuksessa tähän tarkoitukseen tehtyä arviointimenetelmää. Sidostahoista koostuvassa arviointiryhmässä on edustettuina alueen keskeiset sidosryhmät; mm. kuntien ympäristönsuojeluviranomaisia, pelastusviranomaiset, elinkeinoelämän etujärjestöjä ja yrityksiä, vesialueiden omistajia, tutkimuslaitoksia sekä luonnonsuojelu-, vesiensuojelu-, kalatalous-, ym. yhdistyksiä. Kerro mielipiteesi! Tavoitteet Toimenpiteet Hallintasuunnitelma Ovatko asetetut alustavat tulvariskien hallinnan tavoitteet riittäviä? Tarvitaanko muita tavoitteita tulvariskien vähentämiseksi? Mitä vaikutuksia tulisi tarkastella toimenpiteiden suunnittelussa? Mitä näkökulmia tulisi ottaa huomioon tulvariskien hallintasuunnitelmia laadinnassa? Mitkä asiat tulisi ehdottomasti käsitellä? 7
Osalliset ja kohderyhmät Osallistuminen ja viestintä Lapin liitto Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Rovaniemen ja Kemijärven kaupungit Vesistöalueen kunnat (Enontekiö, Keminmaa, Kittilä, Pelkosenniemi, Sodankylä, Savukoski, Salla, Tervola) Lapin pelastuslaitos Kemijoki Oy Lapin luonnonsuojelupiiri Kemijoen vesiensuojeluyhdistys Tulvariskialueen asukkaat sekä maa- ja vesialueiden omistajat Tulvariskialueen yritykset, teollisuuslaitokset, ym. Media Päättäjät ja luottamushenkilöt eri tasoilla Tutkijat ja asiantuntijat Järjestöt ja yhdistykset Muut viranomaistahot Muut mahdolliset osalliset Tulvaryhmässä mukana olevat tahot osallistuvat tulvariskien hallinnan suunnitteluun ryhmän kautta. Muut osalliset voivat esittää mielipiteensä: Nyt käynnissä olevan ympäristöarvioinnin sisällöstä ja tulvariskien hallinnan alustavien tavoitteiden kuulemisen aikana Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden vaikutusten arvioinnin ja sidosryhmien näkemysten selvittämisen aikana Tulvariskien hallintasuunnitelman kuulemisessa Kuulemisasiakirjat ovat nähtävillä 2.5.-2.8.2013 Lapin ELY-keskuksessa (Hallituskatu 5C, 96101 Rovaniemi), Kemijoen vesistöalueen kunnissa ja internetissä osoitteessa: www.ymparisto.fi/tulvaryhmat > Kemijoen tulvaryhmä. Työn etenemisestä tullaan antamaan mediatiedotteita ja sitä voi seurata tulvaryhmän internetsivuilta www.ymparisto.fi/tulvaryhmat > Kemijoen tulvaryhmä. Työstä voi pyytää myös lisätietoa ja kommentoida myös suoraan tulvaryhmän jäsenille. Aikataulu 2012 2013 2014 2015 Tulvariskien hallinnan tavoitteiden laatiminen ja asettaminen Tulvavaara- ja riskikarttojen laatiminen. Kaikki kartat sekä raportit kartoituksista valmiina 22.12. Tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotu ksen hyväksyminen Kuuleminen tulvariskien hallintasuunnitelmasta päättyy 31.3. Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden vaikutusten arviointi Kuuleminen tulvariskien hallintasuunnitelmasta alkaa 1.10. Hallintasuunnitelman tarkistaminen Sidosryhmien näkemysten selvittäminen Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyy hallintasuunnitelmat 22.12. mennessä Tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotusten laatiminen SOVA-sisällöstä kuuleminen 8
Kuva: Kittilän tulva vuonna 2005. Sauli Koski Tulvariskien hallinnan vastuut ELY-keskuksen vastuulla on tiedottaminen tulvavaarasta ja tulviin varautuminen ennen tulvia Pelastusviranomaisen vastuulla on toiminnan suunnittelu ja johtaminen tulvatilanteessa sekä pelastustoiminta Kunnan vastuulla on suojella omaa infraa ja toimintaa sekä tukea pelastusviranomaisen toimintaa tulvasuojelussa Asukkaan vastuulla on suojella itseään ja omaisuuttaan omilla toimillaan Vuorovaikutus asukkaiden ja viranomaisten välillä edistää tulviin varautumista ja tulvatilanteen hallintaa 9
Yhteystiedot Varsinaiset jäsenet Taho e-mail. Hannes Manninen (puheenjohtaja) Lapin liitto hannesmanninen(at)hotmail.fi Timo Alaraudanjoki Lapin ELY-keskus timo.alaraudanjoki(at)ely-keskus.fi Timo Rantala Lapin pelastuslaitos timo.rantala(at)lapinpelastuslaitos.fi Olli Peuraniemi Rovaniemen kaupunki olli.peuraniemi(at)rovaniemi.fi Markku Koivisto Kemijärven kaupunki markku.koivisto(at)kemijarvi.fi Jari Kinnunen Kittilän kunta jari.kinnunen(at)kittila.fi Aapo Mäenpää Keminmaan kunta aapo.maenpaa(at)keminmaa.fi Hannu Oikarinen Pelkosenniemen kunta hannu.oikarinen(at)pelkosenniemi.fi Kari Kilpimaa Savukosken kunta kari.kilpimaa(at)gmail.com Marita Leskinen Sallan kunta marita.leskinen(at)salla.fi Veikko Kähkölä Tervolan kunta veikko.kahkola(at)tervola.fi Kalevi Keskitalo Enontekiön kunta kalevi.keskitalo(at)enontekio.fi Veikko Virtanen Sodankylän kunta veikko.virtanen (at)sodankyla.fi Asiantuntijajäsenet: Taho e-mail. Kaj Hellsten Kemijoki Oy kaj.hellsten(at)kemijoki.fi Pekka Nyman Lapin luonnonsuojelupiiri piesu(at)suomi24.fi Markku Isometsä Kemijoen vesiensuojeluyhdistys markku.isometsa(at)tervola.fi Varajäsenet: Taho e-mail. Juha-Petri Kämäräinen Lapin ELY-keskus juha-petri.kamarainen(at)ely-keskus.fi Ari Soppela Lapin pelastuslaitos ari.soppela(at)lapinpelastuslaitos.fi Aku Raappana Rovaniemen kaupunki aku.raappana(at)rovaniemi.fi Timo Kyyhkynen Kemijärven kaupunki Lauri Kurula Kittilän kunta lauri.kurula(at)kittila.fi Antero Miettinen Sallan kunta antero.miettinen(at)salla.fi Arja Mäkitalo Sodankylän kunta arja.makitalo(at)sodankyla.fi Jouni Halonen Savukosken kunta jouni.halonen(at)savukoski.fi Pekka Alaollitervo Tervolan kunta pekka.ala-ollitervo(at)pp-inet.fi Pekka Mäkelä Keminmaan kunta pekka.makela(at)keminmaa.fi Panu Leinonen Pelkosenniemen kunta panu.leinonen(at)pelkosenniemi.fi Mikko Kärnä Enontekiön kunta mikko.karna(at)enontekio.fi Jussi Pyyny Kemijoki Oy jussi.pyyny(at)kemijoki.fi Tarja Pasma Lapin luonnonsuojelupiiri lappi(at)ssl.fi Riitta Vilmilä Kemijoen vesiensuojeluyhdistys riitta.vilmia(at)pp.inet.fi Sihteeri: Taho e-mail. Niina Karjalainen Lapin ELY-keskus niina.karjainen(at)ely-keskus.fi Maiju Hyry Lapin liitto maiju.hyry(at)lapinliitto.fi 10
KEMIJOEN VESISTÖALUEEN TULVARISKIEN HALLINTASUUNNITELMAN JA YMPÄRISTÖSELOSTUKSEN LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA VALMISTELU Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Etukansi: Kotisaari Rovaniemellä 2012 Anna Kurkela Takakansi: Ravadasköngäs @ Tarmo Oikarinen 11