Lausunto/palauteyhteenveto Kymijoen vesistöalueelle

Transkriptio

1 Lausunto/palauteyhteenveto Kymijoen vesistöalueelle Tiedottaminen, kuuleminen ja osallistuminen Kymijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman valmisteluun liittyen. Kuulemisaika Hämeen ELY-keskus Arvioinnin kohde SOVA-lain 8 1 momentin mukaan ympäristöarvioinnin kohteena voi olla koko suunnitelma tai ohjelma ja siinä tarkasteltavat vaihtoehdot tai vaihtoehtoisesti myös suunnitelman osat, kuten tavoitteet tai tavat toteuttaa niitä (so. toimenpiteet). Lausuntopyynnössä tai sen liitteenä olevassa tekstissä arvioinnin kohdetta ei kuitenkaan esitetä kovin selväsanaisesti. Vaihtoehtoja tultaneen tarkastelemaan ainakin toimenpidetasolla, mutta SOVA-arvioinnin kohteena olevalle hallintasuunnitelmalle ei liene tarkoitus esittää eri vaihtoehtoja. Mikäli mahdollisia toimenpiteitä on lukuisia, kuten mm. tässä suunnitelmassa, ja jokaisella on 2-3 toisistaan riippumatonta vaihtoehtoa, vaihtoehtojen suunnitelmatasoinen vertailu voi olla mahdotonta tai vähintäänkin haastavaa. Jottei suunnitelmatasoinen vaihtoehtojen vertailu muodostuisi liian haastavaksi, saattaisi olla tarkoituksenmukaista esittää kokoavia suunnitelmavaihtoehtoja, esim. suppeiden toimenpiteiden vaihtoehto, keskisuurten toimenpiteiden vaihtoehto ja laajojen/suurten toimenpiteiden vaihtoehto, tai koota joitakin toimenpiteitä toimenpidekokonaisuuksiksi ja esittää niille vaihtoehtoja. Mikäli tämäntyyppisiä kokoavia vaihtoehtoja ei ole mielekästä tehdä, on kuitenkin tarpeen täydentää toimenpiteittäin tehtyjä arviointeja kokoamalla ohjelman yhteisvaikutuksia yhteen yleisemmälle tasolle. Yleisperiaatteena suunnitelmien ympäristövaikutusten arvioinnissa on se, että arviointi kohdistetaan ensisijaisesti sellaisiin suunnitelman osiin, joilla saattaa olla merkittäviä vaikutuksia tai joihin saattaa liittyä olennaisia näkemyseroja. Tästä syystä arvioinnin kohdetta koskevia ratkaisuja voidaan suunnittelun ja arvioinnin edetessä joutua tarkentamaan/muuttamaan. Tekstistä käy ilmi, että tarkoituksena on arvioida myös ympäristön nykytila ja sen kehitys, jos hallintasuunnitelmaa ei toteuteta (SOVA-lain edellyttämä nollavaihtoehto). Sitä, kuinka se aiotaan tehdä, ei kuitenkaan ole toistaiseksi tarkemmin selvitetty. 1

2 Arvioinnin tavoitteet Lausuntopyynnön liitteenä olevasta suunnitelmasta ei käy kovin selkeästi ilmi, mihin SOVAarvioinnilla pyritään. Arvioinnin käytännön toteuttamisen näkökulmasta arvioinnin tavoitteiden selkeällä määrittelyllä on kuitenkin oma merkityksensä. Arvioinnin tavoitteina voivat olla esimerkiksi suunnittelun, päätöksenteon ja julkisen keskustelun tukeminen (yleensä arvioinnin ydintavoite ), suunnitelman sisällön kehittäminen, vaikutustiedon tuottaminen, vaihtoehtoja koskevan informaation tuottaminen, osallistumisen ja yhteistyön tukeminen sekä ristiriitojen käsittely tai kaikki nämä tai jotkut näistä yhdessä. Arvioinnin organisointi Suunnitelman laatimiseen liittyvä SOVA-arviointi on tarkoitus tehdä ELY-keskuksessa yhteistyössä tulvaryhmän ja muiden sidosryhmien kanssa. Suunnittelijoilla ja ryhmien jäsenillä on suunnitelman sisältöä ja prosessia koskeva asiantuntemus. On tärkeää, että suunnittelijoilla on tämän lisäksi myös riittävä vaikutusten arvioinnin asiantuntemus ja riittävästi aikaa arvioinnin tekemiseen. Todennäköisesti suunnitteluprosessin aikana tarvitaan myös konsultointiapua vaikutusten arvioinnin asiantuntijoilta. Ympäristövaikutusten selvittäminen Vaikutusten tunnistaminen Vaikutusten selvittämisen ensimmäinen askel on vaikutusten tunnistaminen. Valmisteluaineiston sivulla 6 on kaaviokuva, jossa arvioinnin kohteena on Tulvariskien hallintatoimenpiteiden arviointi. Tarkoituksena ei siten ilmeisesti ole arvioida koko suunnitelmaa, vaan vain tulvariskien hallintatoimenpiteiden vaikutuksia. Arvioitavat vaikutukset on jaettu viiteen osioon: tulvahaittojen väheneminen, luontovaikutukset, muut vaikutukset, toteutettavuus ja kustannukset. Tämä jaottelu on sekava. Siinä on ensinnäkin sekaisin varsinaiseen tulvariskien hallintasuunnitelmaan kuuluvia asioita ja SOVAan kuuluvia asioita. Myös varsinaiseen SO- VAan kuuluvia asioita on esitetty jossain määrin sekavasti, epäloogisesti ja puutteellisesti. Ennen kuin vaikutuksia lähdetään tunnistamaan, on syytä siirtää tulvariskien suunnitelmatekstin puolelle sinne kuuluvat asiat. Varsinainen vaikutusten tunnistaminen on syytä tehdä uudelleen SOVA-lain tarkoittamalla tavalla ja lähtökohdista, eli: 1) On erotettava toisistaan tulvariskien hallintasuunnitelmaan ja SOVAan kuuluvat asiat Pääotsikoista kolme ei kuulu SOVA-vaikutusten arviointiin: Tulvahaittojen väheneminen lienee koko suunnitelman yleistavoite. Esitettyjen toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi tulvahaittojen vähentäjinä ei kuulu SOVA-arviointiin, vaan varsinaiseen tulvariskien hallintasuunnitelmaan. Toteutettavuus ei kuulu tarkasteltavaksi SOVA-osiossa, vaan itse suunnitelmassa. SOVAosioon voidaan liittää tarkastelu arvioitujen vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta niiltä osin kuin on kyse vaikutusten arvioinnissa saaduista tuloksista ja niiden mahdollisesta vaiku- 2

3 tuksesta toimenpiteiden ja niiden vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuuteen (so. ympäristöllinen toteuttamiskelpoisuus). Nämä tiedot voidaan ottaa sitten mukaan suunnitelmaan tulevaan toteuttamiskelpoisuuden arviointiin, jossa tarkastellaan lisäksi myös muita toteuttamiskelpoisuuden osatekijöitä, kuten taloudellista ja teknistä toteuttamiskelpoisuutta. Kustannukset ei kuulu SOVAan, vaan itse tulvariskien hallintasuunnitelmaan. Edellä esitetyt asiakokonaisuudet on siis syytä siirtää hallintasuunnitelman sisältörunkoon. 2) On tunnistettava ja esitettävä arvioitavat vaikutukset SOVA-lain tarkoittamalla tavalla SOVA-arvioinnissa vaikutusten arvioinnilla tarkoitetaan SOVA-lain 2 :n mukaan suunnitelman välillisiä ja välittömiä myönteiset ja kielteisiä vaikutuksia Suomessa ja sen alueen ulkopuolella: a) ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen; b) maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen; c) yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön; d) luonnonvarojen hyödyntämiseen; e) a d alakohdissa mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. SOVA-arvioinnin alkajaisiksi tulisi siis tunnistaa arvioitavien toimenpiteiden ja niiden vaihtoehtojen edellä lueteltuja mahdollisia vaikutuksia. Sivulla 6 esitetyssä kaaviokuvassa on eri pääotsikoiden alla näistä jo joitakin, mutta puutteellisesti esitettynä: Ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen liittyviä vaikutuksia ovat taulukossa terveys ja turvallisuus, sosiaaliset vaikutukset ja taloudelliset vaikutukset. Tekstiyhteydestä ei ilmene, mitä sosiaalisilla vaikutuksilla tässä tarkoitetaan; liittyvätkö esim. toimenpiteen hyväksyttävyyteen, ihmisten mielipiteeseen siitä? (on huomattava, että toimenpiteiden kustannusten tarkastelu kuuluu itse ohjelmaan). Maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviä vaikutuksia ovat taulukossa luontovaikutukset (tosin tässä kohdassa on esitetty ympäristön nykytilan kuvaukseen liittyviä seikkoja, kuten vesimuodostuma ja erityisalueet). Taulukosta ei varsinaisesti selviä, mitä luontovaikutuksilla tässä tarkoitetaan. Vaikutuksena on myös ympäristö, mutta ei ilmene, mitä sillä tarkoitetaan. Yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvan ja kulttuuriperintöön kohdistuvia vaikutuksia ovat infrastruktuuri, kulttuuriomaisuus ja kulttuuri. Myöskään näiden osalta ei ole esitetty tarkempaa selvitystä. Toimenpiteiden ja niiden vaihtoehtojen vaikutusten tunnistaminen on syytä tehdä uudelleen SOVA-lain tarkoittamalla tai sitä vastaavalla vaikutusten jaottelulla, esim. jaottelulla ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset, mutta joka tapauksessa niin, että asiakokonaisuudet ja näkökohdat, jotka kuuluvat itse suunnitelmaan, rajataan SOVA-arvioinnin ulkopuolelle. 3

4 Vaikutusten rajaus Seuraavana työvaiheena vaikutusten arvioinnissa on niiden rajaus eli se, että arviointi kohdennetaan alustavasti merkittäviksi oletettuihin vaikutuksiin, sillä kaikkia vaikutuksia ei yleensä ole mielekästä eikä edes mahdollista arvioida yhtä perusteellisesti. Vaikutusten yksityiskohtainen selvittäminen Vaikutuksia tulee tarkastella johdonmukaisesti ja kattavasti erilaisten ominaisuuksien suhteen, esimerkiksi: 1) suunta ja määrä, esimerkiksi kuinka paljon jokin tekijä lisääntyy tai vähenee, yleistyy tai harvinaistuu 2) laajuus ja kohdentuminen, esimerkiksi kuinka laajalle alueelle, kuinka moneen ihmiseen ja mihin ihmisryhmiin vaikutusten kohdentuu (huom. erilaiset herkät kohteet ja ihmisryhmät) 3) ajallinen kesto, esimerkiksi kuinka pitkä tai lyhytaikainen, palautuva tai palautumaton vaikutus on 4) varmuus/epävarmuus, esimerkiksi kuinka todennäköisesti vaikutus ilmenee ja millaista epävarmuutta vaikutuksen ilmenemistapaan liittyy. Arviointi voi olla laadullista ja/tai määrällistä kullekin vaikutukselle parhaiten sopivalla tavalla. Paitsi että arvioidaan (tässä tapauksessa) toimenpiteiden ja niiden vaihtoehtojen vaikutuksia on tärkeää arvioida myös eri toimenpiteiden tai toimenpidekokonaisuuksien mahdollisia yhteisvaikutuksia. Vaikutusten merkittävyyden arviointi Kun vaikutukset on arvioitu, on tarpeen tarkastella niiden merkittävyyttä. Sillä on merkitystä mm. vaihtoehtojen vertailussa ja suunnitelman eteenpäin työstämisessä. Vaikutusten merkittävyyden arviointi tulee tehdä johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti seuraavien tekijöiden perusteella: 1) vaikutuksen ominaisuudet, esimerkiksi vaikutuksen määrä, laajuus ja kohdentuminen 2) nykytilanne ja kehityssuunnat, esimerkiksi nykyiset ympäristöongelmat, joiden ennakoidaan pahenevan tulevaisuudessa 3) tavoitteet ja normit, esimerkiksi arvioitavan suunnitelman tavoitteet, muissa yhteyksissä asetetut tavoitteet sekä erilaiset raja- ja ohjearvot 4) osapuolten näkemykset, esimerkiksi vaikutusten kohteena olevien tahojen näkemys vaikutuksen merkittävyydestä. Tietolähteet ja menetelmät Toimenpiteiden vaikutuksia aiotaan arvioida olemassa olevien selvitysten ja kirjallisuuden sekä tulvaryhmän ja SYKEn asiantuntijoiden arvion pohjalta. Valittu menettelytapa vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta. Useimmiten SOVAssa on kyse olemassa olevan tiedon kokoamisesta, käsittelystä ja soveltamisesta. SOVA-opas tunnistaa arvioinnin tietolähteiksi ja menetelmiksi kirjalliset lähteet (esim. tutkimukset, selvitykset ja tilastot), uuden tiedon tuottamisen (esim. mallintaminen), vuorovaikutuksen (esim. työpajat, kyselyt, haastattelut) sekä systematisoin- 4

5 ti- ja havainnollistamismenetelmät (esim. vaikutuslistat ja matriisit, kuvat ja kartat). Vaihtoehtojen vertailu Vaihtoehtojen vertailu on työlästä, ellei mahdotonta, mikäli se tehdään ja esitetään ympäristöselostuksessa toimenpidetasolla. Sen vuoksi on tarpeen pohtia jo arvioinnin valmisteluvaiheessa sitä, kuinka toimenpiteiden vaihtoehtotarkasteluja voitaisiin esittää sopivalla tavalla kootusti. Vaihtoehtojen vertailussa on tarpeen tiivistää, jäsentää ja tulkita arvioinnin tulokset siten, että niitä voidaan vertailla. Erittelevä vertailumenetelmä on yleensä parempi ja riskittömämpi kuin yhdistelevä. Ensiksi mainitussa menetelmässä vaikutuksia ei yhteismitallisteta, vaan kukin vaikutus esitetään sille ominaisella tavalla ja jälkimmäisessä vaikutukset muunnetaan keskenään yhteismitallisiksi, yleensä rahaksi tai pisteiksi. Esitystapana erittelevä vertailutaulukko on yleensä käyttökelpoisin. Vuorovaikutus ja raportointi Suunnitelman valmistelussa osallistuminen on mahdollista kahta kautta: tulvaryhmässä mukana olevat tahot osallistuvat ryhmän kautta ja muilla tahoilla on mahdollisuus osallistua julkisissa kuulemisissa, joita järjestetään sekä alustavista tavoitteista että valmiista tulvariskien hallintasuunnitelmasta. Lisäksi vaikutusten arvioinnin ja sidosryhmien näkemysten selvittämisen aikaan annetaan mahdollisuus esittää mielipiteitä. Asiakirjat ovat nähtävillä ELYkeskuksessa, suunnitelman vaikutusalueen kunnissa ja verkossa ymparisto.fi:ssa. Esitettyjä osallistumismenettelyjä voidaan pitää riittävinä. Pohjois-Savon ELY-keskus Kymijoen vesistön latvoilla sijaitseva Rautalammin reitti kuuluu erityissuojelua vaativiin vesistöihin, jotka on määritellyt ympäristöministeriön asettama Vesistöjen erityissuojelutyöryhmä (Ympäristöministeriö, Työryhmän mietintö 63/1992). Reitin suojelun yhdeksi päätavoitteeksi työryhmä on määrittänyt säännöstelemättömän reitin hydrologisen luonnontilan säilyttämisen. Reitin erityissuojelun tavoitteet tulee ottaa huomioon Kymijoen tulvariskien hallinnan toimenpiteiden suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa. Merkittävien tulvariskialueiden suojelemiseksi ei tule esittää sellaisia yläjuoksulle kohdistuvia toimenpiteitä, jotka vaarantaisivat reitin hydrologisen luonnontilan säilymisen. Etelä-Savon ELY-keskus Ei huomautettavaa kuulemisaineistoon Webropol-palautteet Yksi palaute koskien Vaajakosken yläpuolella sijaitsevaa Leppävettä. Viestin sisältö tiivistettynä ja tulkittuna: Sateiden vaikutuksia Leppäveden vedenkorkeuksiin tulisi ennakoida nykyistä paremmin niin että vedenkorkeus ei nousisi runsaan veden aikana niin ylös. 5