MEDIAKASVATUS LANU
KÄSITTEET Media tarkoittaa välineitä, joilla on mahdollista viestittää ja vastaanottaa viestejä sekä niiden sisältöjä ja käytänteitä, jotka ovat syntyneet välineiden ympärille. Mediakasvattaja olet sinä, kasvattaja, joka jaat ajatuksesi, kuuntelet, keskustelet ja työstät lasten kanssa mediaa ja sen sisältöjä eli ohjaat ja opetat. Mediaesitys tai mediateksti on median (elokuva, mainos, verkkosivu ) kuvallista, sanallista tai äänellistä sisältöä, jonka tarkoituksena on viestiminen. Medialukutaito on eri viestimien luku- ja kirjoitustaitoa eli kykyä ilmaista itseään eri viestimillä, hankkia tietoa median avulla sekä eritellä ja tulkita kriittisesti erilaisia mediatekstejä.
MEDIAKASVATUS Mediakasvatus auttaa lasta ymmärtämään, miten media muokkaa käsityksiämme todellisuudesta. Se antaa lapselle välineet luoda ja ilmaista omaa maailmankuvaansa, kehittää siten tervettä aktiivista osallisuutta yhteisessä viestinnän kulttuurissa.
MEDIA ON TAITOLAJI Mediakasvatus on oppimista ja kasvua median parissa. Se on toimintaa, jolla tietoisesti yritetään vaikuttaa yksilön median käyttöön ja mediataitoihin. Mediakasvatuksella kehitetään mediakulttuurissa elämisen perusvalmiuksia. Medialukutaito on kansalaistaito https://www.youtube.com/watch?v=n8_yrokmlp8
MEDIALUKUTAITO Kriittinen medialukutaito on mediakasvatuksen päätavoite. Se on kykyä analysoida, tulkita, luoda, ilmaista ja osallistua. Kriittisen medialukutaidon omaava kykenee käyttämään mediaa omien tarpeidensa pohjalta ja nauttimaan siitä. Hän ajattelee itsenäisesti, tarkastelee asioita eri näkökulmista, tunnistaa lajityyppejä. Kriittinen medialukutaito on kykyä kyseenalaistaa, kysyä ja luoda uutta Medialukutaitoinen henkilö pystyy jäsentämään ja tiivistämään tietoa, tekemään eettisiä päätöksiä ja toimimaan aktiivisesti. http://www.mediakasvatus.fi/materiaalipankki/materiaalihaku/matkalla-kohtimedialukutaitoa
MEDIAVÄLINEET TEHTÄVÄ Mediamaailma on muuttunut hurjasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Tämän päivän lapsi kasvaa ympäristössä, johon kuuluu television, kirjojen ja sarjakuvien lisäksi äänikirjoja, videoita ja elokuvia, pelikonsoleita ja tietokoneita, internet ja kännykät. Miten tämän päivän lapsen mediaympäristö poikkeaa oman lapsuutesi mediaympäristöstä? Millaisia mediavälineitä käytät ja millainen on niiden merkitys omassa elämässä? Mieti viime viikon mediavälineiden käyttöä, mitä mediaa olet käyttänyt? Minkälaisen luulet mediaympäristön olevan vuonna 2020?
VINKKEJÄ TURVALLISEEN MEDIANKÄYTTÖÖN Aikuisen kanssa jaetut mediakokemukset auttavat lasta tulkitsemaan ja käsittelemään erilaisia mediaviestejä. Ikärajat ja sisältösymbolit ohjaavat lapsille turvallisten mediasisältöjen valinnassa. Medialaitteiden sijoittaminen kodin yhteisiin tiloihin helpottaa niiden käytön valvontaa. Lapsen mediankäyttöä voi rajoittaa myös erilaisten estoohjelmien tai salasanojen avulla. Lapsen tiedollinen, emotionaalinen ja sosiaalinen kehitystaso vaikuttavat hänen kykyihinsä tulkita mediasisältöjä
TURVALLINEN MEDIANKÄYTTÖ Lapsen kasvaminen on aina yksilöllistä ja jokainen lapsi on mediankäyttäjänä omanlaisensa, joten sama mediasisältö voi vaikuttaa eri lapsiin eri tavoin. Lasta tulee ohjata mediankäytössä hänen ikäänsä ja persoonallisuuteensa sopivalla tavalla. Ikärajoista ja muista suojauskeinoista huolimatta lapset voivat altistua liian rajuille mediasisällöille. Median vakavimmat riskit lasten kehitykselle aiheutuvat ikätasolle soveltumattomista sisällöistä, Esimerkiksi voimakkaasta väkivallasta tai pornografiasta. Yhä useampi lapsi on törmännyt pornoon netissä joko vahingossa tai etsinyt sitä tarkoituksella
Liian voimakkaista mediasisällöistä aiheutunut ahdistus voi ilmetä esimerkiksi unen häiriintymisenä, keskittymisvaikeuksina, pelokkuutena tai aggressiivisuutena toisia tai itseä kohtaan. Pahimmillaan yksittäinenkin mediakokemus voi olla lapselle niin voimakas, että siitä toipuminen kestää pitkään
MITÄ TEEN, JOS LAPSI ON NÄHNYT JOTAIN PELOTTAVAA? Ota lapsen huoli vakavasti ja auta lasta käsittelemään pelottavaa kokemusta Kerro lapselle, että hän on turvassa ja että aikuiset pitävät lapsesta huolta. Tarjoa turvaa ja kerro, että vanhemmille tarkoitetut sisällöt eivät sovi hänen ikäiselleen. Mikäli kyse on esimerkiksi pelottavasta uutisesta, kerro lapselle, mitä on tapahtunut hänen käsityskykyynsä sopivalla tavalla Vastaa lapsen kysymyksiin selittämällä pelottavan asian olennaiset seikat Muista, ettei tunne-elämän kehitystä voi nopeuttaa karaisemalla! Voit asentaa tietokoneelle lapsilukon tai nettisuodattimen. Tekniset rajoitukset eivät kuitenkaan korvaa keskustelua aikuisen kanssa
TUNNISTA LIIALLISEN RUUTUAJAN MERKIT Laiminlyökö lapsi kavereitaan, harrastuksiaan tai koulunkäyntiään mediankäytön vuoksi? Kärsivätkö lapsen yöunet ja arkirutiinit? Aiheuttaako lapsen mediankäyttö terveydentilan heikkenemiseen liittyviä oireita, kuten univaikeuksia tai niska- ja selkäkipuja? Onko lapsella vieroitusoireita tai onko hän ärtynyt, kun hän ei ole ruudun ääressä? Valehteleeko lapsi perheenjäsenilleen tai kavereilleen peitelläkseen mediankäyttönsä laajuutta? Uppoutuuko lapsi median maailmaan paetakseen ongelmia? Tunteeko lapsi syyllisyyttä omasta mediankäytöstään?
SE VAAN PELAA https://www.youtube.com/watch?v=eppfzdn3ww0
APUA RUUTUAJAN VÄHENTÄMISEEN Lapsen kanssa on hyvä keskustella siitä, miksi mediankäyttö on hänelle niin tärkeää. Medialaitteet voi siirtää lapsen huoneesta perheen yhteisiin tiloihin. Mediankäytölle kannattaa sopia yhdessä selkeät rajat, joista pidetään kiinni. Lasta voi auttaa pohtimaan, miten mediankäytölle asetetut rajat hyödyttävät häntä. Lapsen mediahetket kannattaa pitää entistä ly hyempinä ja aikataulutettuina. Aikataulutuksen apuna voi käyttää esimerkiksi kännykän hälytystä tai munakelloa. Liiallisen ruutuajan tilalle mahtuu uusi perheen yhteinen projekti tai harrastus. Lasta kannattaa rohkaista viettämään enemmän aikaa ikätovereiden seurassa
VINKKEJÄ VERKKOPALVELUN ARVIOINTIIN Useilla lapsille suunnatuilla verkkosivustoilla on tieto paketti huoltajille, johon kannattaa tutustua. Ainakin seuraavat asiat kannattaa selvittää, ennen kuin päätät voiko lapsesi rekisteröityä palveluun: Sopivatko sivuston kohderyhmä, sisällöt ja palvelut lapsellesi? Onko ylläpitoon helppo ottaa yhteyttä? Onko sivuston käyttö ilmaista vai voiko siellä käyttää myös maksullisia palveluita? Ovatko sivuston yksityisyysasetukset selkeät ja helppokäyttöiset? Voiko sivustolta poistaa oman käyttäjäprofiilin? Onko sivuston käyttöehdoissa ja säännöissä määritelty, millainen käytös on kiellettyä, millaista materiaalia sivustolla ei saa julkaista, miten ja mihin voi ilmoittaa käyttösääntöjen rikkomuksista ja millaisia seuraamuksia käyttöehtojen rikkomisesta seuraa
NETTITUTUN VOI TAVATA TURVALLISESTI Nettitutun huoltajiin kannattaa olla yhteydessä ennen tapaamista. Tapaamiseen on hyvä ottaa mukaan joku luotettava henkilö, kuten kaveri, huoltaja tai vanhempi sisarus. Tapaamisen voi sopia julkiselle paikalle, kuten kauppakeskukseen, nuorisotalolle tai kahvilaan, jossa on muita ihmisiä ja josta on helppo poistua tarvittaessa. Ensimmäistä tapaamista ei kannata sopia omaan tai nettitutun kotiin, ellei asiasta ole sovittu huoltajien kesken. Tapaamisessa on hyvä pitää kännykkä käsillä epämiellyttävien tilanteiden varalta. Huoltaja voi myös tehdä varmistussoiton parikymmentä minuuttia tapaamisen alkamisen jälkeen ja tarkistaa kuinka tapaaminen etenee. Jos CC BY-NC-SA tapaaminen Hanna Lokka ei ole lapsen toiveiden mukainen, voi huoltaja soittamalla tarjota lapselle helpon tavan lähteä pois tapaamisesta
OPETA LASTA SUOJAUTUMAAN NETTIKIUSAAMISELTA Vahvista lapsen taitoa sanoa ei. Kaikkea ei tarvitse katsoa eikä kokea. Opasta lasta käyttämään nettipalveluiden turvaominaisuuksia, kuten mustia listoja, joilla estetään kiusaajien ja ahdistelijoiden mahdollisuus ottaa yhteyttä. Rohkaise lasta kertomaan kaikesta netissä tapahtuvasta aikuiselle. Opasta tallentamaan ikävät viestit sellaisinaan, ottamaan niistä kuvakaappaukset tai kuvaamaan viestit ruudulta kameralla. Myös viestien päivämäärät ja kellonajat on hyvä kirjata ylös. Kannusta lasta hyväksymään yhteydenotto- ja kaveripyyntöjä vain jo ennalta tutuilta kavereilta. Auta lasta ilmoittamaan ylläpidolle palvelun käyttösääntöjen vastaisesta toiminnasta.
NETTIELÄMÄÄ OLENKO AINOA? Tässä tarinassa käsitellään seurustelua, sosiaalisen median yksityisyysasetuksia ja nettituttujen tapaamista. Erikoisvieraana virtuaalipoliisi Marko "Fobba" Forss. Video on tarkoitettu käytettäväksi opetustilanteessa. https://www.youtube.com/watch?v=ayaaq_xggcw
HUOMIOI HANKKIESSASI LAPSELLE MATKAPUHELINTA Älypuhelimilla pääsee langattomasti verkkoon myös ilman puhelinliittymän nettiyhteyttä. Mieti, millainen puhelin lapselle sopii ja mitä ominaisuuksia hän tarvitsee. Onko netti välttämätön puhelimessa? Pyydä operaattorilta liittymään saldorajoitus, jos sille on tarvetta. Varmista myös, että liittymällä ei joko voi käyttää nettiä lainkaan tai että liittymällä on kiinteä kuukausimaksu, jos netti on lapselle tarpeellinen. Tarkista liittymän palveluestot välttääksesi yllättäviä laskuja. Palveluestot voivat koskea ikuisviihdepalveluita, ajanvietepalveluita, asiointipalveluita tai yleishyödyllisiä palveluita. Sopikaa, millaisia puhelinpalveluita lapsesi saa käyttää ja mitä pelejä ja sovelluksia puhelimeen saa ladata. Varmista etteivät luottokorttitietosi jää puhelimen muistiin ostaessasi puhelimeen sovelluksia. Myös matkapuhelimiin on saatavilla esto- ja suodatinohjelmia. Löydät niitä puhelimen sovelluskaupasta.
TEKIJÄNOIKEUDET Tekstin, kuvien, musiikin ja muiden hengentuotteiden tekijöillä on tekijänoikeus teokseensa. Se tarkoittaa, etteivät muut saa julkaista niitä ilman oikeudenhaltijan lupaa Digitaalitekniikka on asettanut tekijänoikeusjärjestelmän uuden haasteen eteen, ja on hyvä muistaa, että internetiä koskevat samat tekijänoikeudet kuin muitakin medioita. Tekijänoikeudet koskettavat opetuksen järjestämistä sekä lasten työskentelyä että heidän tuotoksiaan. Lasten piirustukset tai kirjoitelmat saavat suojan, jos ne ovat itsenäisiä ja omaperäisiä. Ne ovatkin lähes aina suojattuja, eikä niitä saa sijoittaa koulun Intranet- tai Internetsivulle tai käyttää koulun julkaisuissa ilman tekijänsä lupaa. Kun kyseessä on alaikäinen lapsi, on kysyttävä vanhempien lupa. Lasten tai opettajan elävän esityksen tilapäiseen nauhoittamiseen ei tarvita lupaa, mutta nauhoitusta voi käyttää vain tilapäisesti opetuksessa, ei muussa tarkoituksessa. Puheiden sekä musiikki- ja näyttämöesitysten taltioimiseen tarvitaan useimmiten sekä tekijän CC BY-NC-SA Hanna että Lokka esittäjän lupa. Teosten heijastaminen piirtoheittimellä lapsiryhmälle on julkista näyttämistä.
Tekijänoikeudet täytyy huomioida arkipäiväisessä työskentelyssä kunnioittamalla lasta mediaesityksen tekijänä tai esiintyjänä. Lapsen oikeutta omaan tekstiinsä tai mediaesitykseensä tulee arvostaa yhtä lailla kuin aikuistenkin oikeuksia omiin tuotoksiinsa. Esimerkiksi valmiiden töiden esille laittamisessa keskustelkaa lapsen kanssa, saako hänen työnsä ripustaa seinälle toisten töiden kanssa. Lapsen oman äänen kuuluviin saaminen on tärkeää, sillä lapsella on oikeudet siinä missä aikuisellakin. Kun lapsi tiedostaa, mitä tekijänoikeuksilla tarkoitetaan, alkaa hän ymmärtää omien sekä toisten tuotosten merkityksen.
Elokuvien esittämistä päiväkodeissa ja kouluissa säätelevät ikärajojen lisäksi tekijänoikeudet. Elokuvia ei saa näyttää ilman lupaa julkisesti ei ammattitekijöiden eikä lasten tekemiä. Videovuokraamosta tai kirjastosta lainattua tai kaupasta ostettua elokuvaa ei siis saa näyttää julkisesti. Lasten tuotoksia saa vanhempien luvalla esittää sovitussa yhteydessä. Tekijänoikeudet on huomioitava myös käytettäessä toisen tekemää musiikkia tai kuvaa siihen on oltava lupa niin lasten kuin aikuistenkin tuotoksissa.
Lasten kanssa omia mediaesityksiä tehtäessä on hyvä huomioida seuraavaa: Jos esimerkiksi olette tekemässä animaatioelokuvaa, taustaäänet tai musiikki on hyvä suunnitella ja toteuttaa itse. Mikäli käytätte animaatiossa valmiita kuvia tai musiikkiesityksiä, joista ei ole maksettu tekijänoikeuksia, (valmiita äänitteitä tai laulatte toisten tekemän laulun itse), ei mediaesitystänne voi esitellä julkisesti Internetissä tai päiväkodin, koulun tai kerhon ulkopuolella. Silloin mediaesitys ei voi osallistua myöskään kilpailuihin tai muuhun julkiseen tapahtumaan.
LAPSEN NETTIETIKETTI Älä paljasta tietoja itsestäsi (nimeä, osoitetta, puhelinnumeroa, tms.) ilman aikuisen lupaa. Älä luovuta vieraille kuvaasi ilman aikuisen lupaa. Älä paljasta salasanaasi. Ota muut huomioon. Muista, ettei kukaan voi pakottaa sinua mihinkään. Muista, että kaikki eivät puhu netissä totta. Sähköpostikäyttäjän etiketti Käytä omaa käyttäjätunnustasi, älä anna sitä muiden käyttöön. Kirjoita viestit lyhyesti ja ytimekkäästi. Kirjoita vain sellaista, jonka voisit sanoa myös kasvotusten.
VERKKOKESKUSTELUT Vanhempien on hyvä olla tietoisia verkkokeskusteluympäristöistä sekä niiden mahdollisuuksista jo ennen kuin lapsi aloittaa niissä käymisen. Kun virtuaaliset keskustelupalstat alkavat kiinnostaa lasta tai nuorta, on esimerkiksi sähköpostin, keskustelupalstojen, chattien ja Messengerin käyttöä hyvä harjoitella yhdessä alkaen salasanojen ja nimimerkkien käytöstä. Alusta asti kannattaa korostaa, ettei salasanoja ja nimimerkkejä kerrota muille käyttäjille. Myöskään mitään tarkkoja tietoja itsestä (omaa tai perheenjäsenten nimeä, osoitetta, puhelinnumeroa, sähköpostiosoitetta) ei saa antaa ilman keskustelua vanhempien kanssa. Lapsen kanssa on tärkeä selvittää myös, miten toimia, jos törmää netissä johonkin pelottavaan tai epäsopivaan. Silloin on suljettava kone ja kerrottava aikuiselle. Yhteinen sopimus sopivista sivuista ja tutustuminen niihin yhdessä vanhemman kanssa lisää turvallisuutta.
PELATAANKO YHDESSÄ? https://www.youtube.com/watch?v=udytrgcbqac Video on suunnattu 1-2 luokkalaisille
PELIT Abstraktit pelit sisältävät graafisia kuvioita tai objekteja. Näissä peleissä ei ole tarinaa. Abstrakteissa peleissä voi olla inhimillistettyjä hahmoja, mutta pelin maailma ei pyri jäljittelemään todellisuutta. Esimerkkeinä: Tetris ja Pac-Man. Ajopelit vaativat ajotaitoa. Ne ovat yleensä yksinpelejä, joissa pyritään ajallisesti nopeaan suoritukseen kilpailematta muiden kanssa. Ampumapelit sisältävät ampumista ja tuhoamista. Nämä niin sanotut Shoot Em up tai Shooter-nimellä kutsutut pelit edellyttävät nopeita refleksejä. Demopelit on tarkoitettu pelisysteemien tai pelien esittelyyn tarkoitetut. Demot mahdollistavat pelin kokeilun ennen sen ostamista. Estepeleissä päätarkoituksena on vaikealla reitillä eteneminen. Peleihin kuuluu juoksemista, hyppimistä sekä erilaisten vaarojen välttämistä. Hallintasimulaatioissa pelaaja rakentaa ja ylläpitää yhteisöä. Pelaajan on huomioitava sisäisten (esimerkiksi taudit, rikollisuus) ja ulkoisten (esimerkiksi ufojen hyökkäykset, pyörremyrskyt) voimien vaikutus. Yksi tunnetuimmista simulaatiopeleistä on SimCity. Hyötypelien päätarkoituksena ei ole tarjota viihdytystä vaan hyötyä. Ne eivät ole varsinaisesti pelejä, vaikka niiden rakenne muistuttaa pelejä.
PELIT Interaktiivinen elokuva sisältää videoklippejä tai muita liikkuvia kuvia. Pelaajan toiminta ja valinnat määräävät tarinan kulun. Jäljittelypeleissä pyritään simuloimaan muuntyyppisten pelien pelaamista. Esimerkiksi Virtual Pool jäljittelee biljardia ja NHL-pelisarja jääkiekkoa. Keinotekoista elämää jäljittelevissä peleissä pelaaja luo elävän olennon ja pitää siitä huolta. Lajityypin tunnetuin peli lienee The Sims. Keräilypeleissä päätarkoituksena on liikkumattomien objektien keräily. Keräily voi tarkoittaa objektien ylittämistä tai niihin törmäämistä. Kiinniottopeleissä otetaan kiinni karkuun pyrkiviä liikkuvia objekteja. Klassisissa lautapeleissä jäljitellään esimerkiksi Monopolyn kaltaisia pelejä. Korttipelit jäljittelevät suosittuja korttipelejä kuten pokeria ja pasiansseja. Koulutussimulaatiot jäljittelevät todellisia tilanteita koulutustarkoituksessa. Esimerkiksi Police Trainer kouluttaa poliisin työhön. Lentopelit edellyttävät lentämisessä vaadittavien taitojen hallintaa. Lentokokemus saattaa jäljitellä lentokoneen tai avaruusaluksen lentämistä tai lintuna liitelemistä. Tunnetuin lentopeli on Microsoft Flight Simulator. Maalitaulupeleissä tarkoituksena on ampua tai osua liikkumattomaan maaliin.
PELIT Ohjelmointipelit tarkoittavat pelejä, joissa pelaaja kirjoittaa lyhyitä ohjelmia peliä kontrolloidakseen. Esimerkiksi Robot Battle -pelissä ohjelmoidaan robotteja. Opetuspelit pyrkivät opettamaan pelaajalleen jonkin taidon pelaamisen kautta. Näitä pelejä käytetään jonkin verran myös kouluissa. Pakopeleissä päätarkoituksena on paeta jotain tai jostain ilman taistelua. Paperi ja kynä -pelit jäljittelevät ristinollan kaltaisia paperilla ja kynällä pelattavia pelejä. Pulmapelit vaativat ongelmanratkaisukykyjä. Pöytäpelit jäljittelevät fyysisiä taitoja vaativia pelejä. Esimerkkinä: Table Tennis. Ralli (Racing) tarkoittaa ajokilpailupelejä, joissa pyritään voittamaan toiset kilpailijat. Roolipeleissä pelaajat luovat tai ottavat roolihahmon. Pelit voivat olla yksin tai ryhmässä pelattuja.
PELIT Seikkailupelit ovat juonellisesti sekä toiminnallisesti haastavia pelejä. Pelin maailma sijoittuu usein tiettyyn historialliseen aikaan tai se liittyy teemallisesti genreen. Tunnettuja seikkailupelejä ovat Tomb Raider -pelit, Lego Star Wars. Simulaatiot ovat pelejä, jotka jäljittelevät todellista tilannetta kuten rautatieverkoston rakentamista tai huvipuiston pyörittämistä. Sokkelot ovat erilaisissa tiloissa tapahtuvia navigaatiota vaativia pelejä. Pelaajan perspektiivi vaihtelee lintu-, sivu-, ensimmäisen persoonan- ja piiloperspektiivin välillä. Sokkelopelit voivat sisältyä myös muihin peleihin. Strategiapelit vaativat kykyä suunnitella ja hahmottaa laajempia kokonaisuuksia, eivät niinkään nopeita refleksejä. Taistelupeleissä pelaaja ja tietokone tai usea pelaaja yhdessä taistelevat ampuen kohti toisiaan. Taistelut perustuvat tasaväkisyyteen aseiden ja voimien osalta. Menestymiseen vaaditaan nopeutta ja kekseliäisyyttä. Takaa-ajopeleissä ajetaan takaa objekteja ottamatta niitä kiinni. Tanssi- ja rytmipelit vaativat pelit musiikillista rytmitajua. Tappelupeleissä taistellaan tavallisesti ilman aseita. Hahmot ovat joko ihmisiä tai inhimillisiä ominaisuuksia omaavia eläimiä tai hahmoja.
PELIT Tarttumispeleissä tartutaan objekteihin. Erona kiinniottopeleihin on se, että objektit eivät pyri karkuun. Tasohyppelyissä pelaajan tarkoituksena on liikkua tasolta toiselle juoksemalla, kiipeämällä, hyppäämällä tai muulla tavalla. Pelaaja pelaa peliä sivuperspektiivistä. Tekstiin perustuvissa seikkailupeleissä pelin maailma ja kulku koetaan tekstin kautta. Tietokilpailuissa tarkoituksena on vastata oikein kysymyksiin. Monet näistä peleistä jäljittelevät lautapelejä tai television tietokilpailuja. Uhkapelit sisältävät vedonlyöntiä. Urheilupeleissä jäljitellään eri urheilulajeja. Esimerkkeinä: FIFA- ja NHL-sarjan pelit. Vianmääritysohjelmapelit testaavat pelikonsolin toimivuutta. Ne eivät ole itsessään pelejä, mutta ovat pelin kaltaisia. Väistelypeleissä keskeisenä tehtävänä on ammusten ja muiden liikkuvien objektien väistely. Liikuntapelit Musiikkipelit
PÄÄSENKÖ MUKAAN PORUKKAAN? https://www.youtube.com/watch?v=ex_9wa57xte Video on suunnattu 3 ja 4 luokkalaisille Nettikiusaaminen, virtuaalikuluttaminen, kaveripaineet
MEDIAKASVATUSTA PÄIVÄKOTEIHIN, KERHOIHIN JA ALAKOULUUN Mediahyrrä on yhteisöllisesti rakentuva mediakasvatuksen työkalu, josta löydät lyhyitä, toiminnallisia ja lapsia osallistavia toimintaideoita päiväkotiin, esiopetukseen, kerhoihin ja alakouluun Tehtäviä on monenlaisia ja monen tasoisia, joten ne sopivat kaikille kasvattajille Et välttämättä tarvitse teknisiä välineitä tehtävien toteuttamiseksi arjessa Voit myös lisätä oman toimintaideasi Mediahyrrään
TOIMINNALLISTA MEDIAKASVATUSTA http://vimeo.com/39015215
MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO http://www.mll.fi/kasvattajille/mediakasvatus/videot/ Kasvattajille materiaalia
LASTEN MEDIAKASVATUS Pelastakaa lapset ry Mediakasvatustyön asiantuntija Riitta Kauppinen https://www.youtube.com/watch?v=wfhuaafxiko
OSALLISUUS JA VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET MEDIAN KAUTTA http://vimeo.com/31589696
MEDIALEIKKI
MEDIALEIKKI Medialeikissä on selkeät yksinkertaiset periaatteet. Joka kerta kun aikuiset lapsen vanhemmat, kasvattajat, opettajat, pedagoginen yhteisö tunnistavat medialeikin idean, se syntyy uutena luovana oppimisena. Medialeikin periaatteista Medialeikissä lapsilähtöisyys ja mediakriittisyys syntyvät samasta lähteestä, lapselta kysymisestä. Medialeikin pedagogiikka lähtee siitä, miten lapsi kokee maailman, mikä on lapsen suhde mediaan. Kriittisyys ei etsi valmiita selityksiä mediasta käsin vaan keskiöön nousee lapsen oma esteettinen ajattelu. Tämä malli sisältyy medialeikin sääntöihin, joita noudattamalla lapsiryhmän kuvaustyöskentelystä käynnistyy sosiaalisen taiteen yhteisöllinen prosessi, lähimedian vahvistuminen. Medialeikkiä käytännön pedagogiikassa Medialeikin tavoite on muuttaa kasvatusyhteisöt median passiivisista kuluttajista median aktiivisiksi tuottajiksi. Mediakriittisessä mediakasvatuksessa ei vain tyydytä vastaanottamaan valmiina annettua tietoa tai olemaan markkinoiden etäispäätteitä. Lapsilähtöisyys mediakasvatuksessa antaa lapselle ja häntä tukevalle aikuiselle välineet omien mediasisältöjen luomiseen. CC BY-NC-SA Lapsen Hanna ilmaisua Lokka palvelevana välineen medialeikki muuttuu yleispedagogiseksi menetelmäksi, joka on sovellettavissa millä tahansa kasvatuksen ja opetuksen alueella.
Ei meidän 3-vuotias Noora osaa vielä erottaa että mikä on totta ja mikä ei. Esimerkiks Katti Matikainen on sille ihan yhtä todellinen kuin mummon Mirri-kissa, se on niinkun ihan oikee eläin. Raija, 27
TEHTÄVÄ Miten media näkyy lapsen leikeissä? Miten voit auttaa lasta ymmärtämään eron toden ja tarun välillä? Millaisilta mediasisällöiltä suojelet lasta?
Parhaimmillaan media avartaa maailmankatsomusta, opettaa uusia tietoja ja taitoja sekä herättelee rakentamaan eettistä arvomaailmaa. Lapsi ottaa mediasta lisäksi aineksia tunne-elämänsä, itsetuntonsa ja maailmankuvansa rakentamiseen. Mitä itse olet oppinut median välityksellä?
NETTIRIIPPUVUUSTESTI http://www.paihdelinkki.fi/testaa/netinkaytto
FB, TWITTER, INSTAGRAM Videot http://somekoulutus.fi/article/facebook-edgerank-algoritmi/
TEHTÄVÄ Suunnittele lyhyt mediakasvatus tuokio päiväkodissa olevalle lapselle Voit ottaa kuvia, videoida, kertoa, lukea jne. Luovuus käyttöön Pienet ryhmät
LÄHTEET www.mediakasvatus.fi www.ikarajat.fi www.nettivinkki.fi www.mediataitokoulu.fi www.opettajantekijanoikeus.fi mediahyrra.mediakasvatus.fi/ mediametka.fi www.mll.fi www.paihdelinkki.fi