MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN janne a 12.8.2016
Muuttoliike 1952 2015e Muuttoliike 1952 2015e
Nettomuutto 1952 2015e -50000-40000 -30000-20000 -10000 0 10000 20000 30000 40000 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015e kaupunkiseutujen keskuskaupungit kaupunkiseutujen kehyskunnat maaseutumaiset seudut
www.mdi.fi/kaupunkiverkko
www.mdi.fi/kaupunkiverkko
Muuttoliike aluetyypeittäin 1995 2015 130 125 120 115 110 105 100 95 90 85 80 199519961997199819992000200120022003200420052006200720082009201020112012201320142015 A Metropolialue B Monipuoliset korkeakoulupaikkakunnat A2 Metropolialueen lähiseudut E2 Erikoistapaus KOKO MAA C Maakuntaveturit E1 Pikkukaupungit D Maakuntien vahvat kakkoskaupungit M1 Taajaan asutut seudut M2 Maaseutumaiset seudut
Työpaikkojen määrän kehitys aluetyypeittäin 95 13 (95=100) Lähde: Tilastokeskus
Työttömien osuus työvoimasta aluetyypeittäin helmikuu 2006 helmikuu 2016 Lähde: TEM/Tilastokeskus
BKT:n kehitys aluetyypeittäin 00 13* (00=100) Lähde: Tilastokeskus
Maistiaisia aluekehityksen arvosanoista 2008 2016 (ennakkotietoa, Alueprofiilit julkistetaan 24.8.) sijoitus Aluekehityksen seutukunta kouluarvosana 2008 2016 1 9,6 Vaasan seutukunta 2 9,5 Helsingin seutukunta 3 9,1 Turun seutukunta 4 9,0 Kuopion seutukunta 5 8,8 Porvoon seutukunta 6 8,8 Tampereen seutukunta 7 8,7 Hämeenlinnan seutukunta 7 8,7 Seinäjoen seutukunta 9 8,5 Oulun seutukunta 9 8,5 Kokkolan seutukunta
Väestökehityksen ennusteita vuoteen 2040 aluetyypeittäin 7 000 6 500 6 000 5 500 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 Luonnollinen väestönlisäys ennuste 2040 A Metropolialue E2 Erikoistapaus A2 Metropolialueen lähiseudut E1 Pikkukaupungit B Monipuoliset korkeakoulupaik kakunnat M1 Taajaan asutut seudut 12 000 11 000 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 Kokonaisnettomuutto ennuste 2040 A Metropolialue B Monipuoliset korkeakoulupaikka kunnat C Maakuntaveturit D Maakuntien vahvat kakkoskaupungit M1 Taajaan asutut seudut M2 Maaseutumaiset seudut 125 120 115 110 105 100 Väestönkasvu ennuste 2040 (2014=100) A Metropolialue E2 Erikoistapaus B Monipuoliset korkeakoulupaikk akunnat KOKO MAA A2 Metropolialueen lähiseudut C Maakuntaveturit E1 Pikkukaupungit 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 2032 2034 2036 2038 2040 M2 Maaseutumaiset seudut D Maakuntien vahvat kakkoskaupungit C Maakuntaveturit 2 000 1 000 0 1 000 2 000 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 2032 2034 2036 2038 2040 A2 Metropolialueen lähiseudut E1 Pikkukaupungit E2 Erikoistapaus 95 90 85 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 2032 2034 2036 2038 2040 D Maakuntien vahvat kakkoskaupungit M1 Taajaan asutut seudut M2 Maaseutumaiset seudut
Vyöhykemäiset työssäkäyntialueet Kaupungeista kaupunkiseutuja (1970 2010), kaupunkiseuduista kaupunkiseutujen verkkoja ja vyöhykkeitä (2010 >)
Kaupunkipolitiikan II tiekartta piirrettiin alkuvuodesta 2016 Keväällä 2015 laaditun kaupunkipolitiikan tiekartan Onko maallamme malttia kaupungistua? jatko osa. Infrainvestointien ja asuntotuotannon vauhdittamiseksi raportissa esitetään 8 ratkaisua. Raportti on syntynyt kolmikantamenetelmällä: rakennusalan toimijat, kaupunkien edustajat ja MDI:n asiantuntijat pitivät neljä työpajaa alkuvuoden 2016 aikana, joiden perusteella raportti on laadittu. Löytyy osoitteesta www.mdi.fi/kaupunkipolitiikantiekartta Kevään 2016 kehysriihi oli kaupunkipolitiikan kannalta erittäin onnistunut antaen sisältöä, ryhtiä ja vauhtia myös valtion ja kaupunkiseutujen välisille MAL sopimuksille.
Tiekartan keskeiset ajatukset Kaupungistuminen jatkuu Suomessa vielä vuosikymmeniä. Suurimmat kaupungit saavat lähes miljoona asukasta lisää vuoteen 2050 mennessä. Suurten kaupunkien asuntotuotanto ei ole pysynyt kysynnän kyydissä Asuntotuotanto voidaan kääntää nousuun investoimalla liikenneinfraan, erityisesti raideliikenteeseen. Infrainvestoinnit ja asuntotuotannon nousu ovat myös erinomaista elvytystä tilanteessa, jossa kansantalouden kapasiteetti on vajaakäytössä ja korkotaso on painunut historiallisen matalalle.
Tiekartan keskeiset ajatukset Tarvitaan uutta kaupunkipolitiikkaa, jonka ydin on liikenne ja asuntopolitiikan entistä paremmassa kytkennässä. Ennakoitavuuden lisäämiseksi Suomeen tarvitaan liikenteen pitkän aikavälin strateginen infrastruktuuriohjelma. Tavanomaisen budjettirahoituksen rinnalle on kehitettävä uusia rahoitusmalleja, jotka houkuttelevat yksityistä pääomaa ja jotka mahdollistavat EU rahoituksen saannin. Kasvukeskusten asemanseudut muodostavat merkittävän kaupunkirakentamisen potentiaalin. Ne tarjoavat erinomaisia sijainteja kaupunkien ytimissä ja edistävät kaupunkivyöhykkeiden vahvistumista.
Elinvoiman nelikenttä TYÖ JA TALOUS Kasvun luominen Elinkeinopolitiikka TOIMIVA ARKI Maankäyttö, asuminen, liikenne Palvelut RAKENTEELLISET TEKIJÄT Saavutettavuus Osaaminen KOETTU JA TEHTY ELINVOIMA Elämykset ja alueen viehkouspalvelut Aktivismin mahdollisuudet
Kaava Suomen nousuun saattamiseen 1 10 100 1000
www.mdi.fi Facebook www.facebook.com/ MDIfriends/ Twitter @MDIfriends LinkedIn Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI