2016 Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI ja kirjoittajat. Kustantaja: MDI Public Oy Kansi, ulkoasu ja taitto: Anssi Kumpula

Transkriptio

1 ALUEPROFIILIT 2016

2 2016 Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI ja kirjoittajat Kustantaja: MDI Public Oy Kansi, ulkoasu ja taitto: Anssi Kumpula ISBN (nid.) ISBN (PDF) Oy Fram Ab, Vaasa 2016 mdi.fi

3

4 SISÄLLYS 1 ALUSSA OLI ALUEPROFIILIT 7 2 KANSALLISEN KEHITYKSEN KUVA 10 3 ALUEPROFIILIT 17 UUSIMAA 18 HELSINGIN SEUTUKUNTA 20 LOVIISAN SEUTUKUNTA 22 PORVOON SEUTUKUNTA 24 RAASEPORIN SEUTUKUNTA 26 VARSINAIS-SUOMI 28 LOIMAAN SEUTUKUNTA 30 SALON SEUTUKUNTA 32 TURUN SEUTUKUNTA 34 VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA 36 ÅBOLAND-TURUNMAAN SEUTUKUNTA 38 SATAKUNTA 40 POHJOIS-SATAKUNNAN SEUTUKUNTA 42 PORIN SEUTUKUNTA 44 RAUMAN SEUTUKUNTA 46 KANTA-HÄME 48 FORSSAN SEUTUKUNTA 50 HÄMEENLINNAN SEUTUKUNTA 52 RIIHIMÄEN SEUTUKUNTA 54 PIRKANMAA 56 ETELÄ-PIRKANMAAN SEUTUKUNTA 58 LOUNAIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNTA 60 LUOTEIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNTA 62 TAMPEREEN SEUTUKUNTA 64 YLÄ-PIRKANMAAN SEUTUKUNTA 66 PÄIJÄT-HÄME 68 LAHDEN SEUTUKUNTA 70 KYMENLAAKSO 72 KOTKAN-HAMINAN SEUTUKUNTA 74 KOUVOLAN SEUTUKUNTA 76 ETELÄ-KARJALA 78 IMATRAN SEUTUKUNTA 80 LAPPEENRANNAN SEUTUKUNTA 82 ETELÄ-SAVO 84 MIKKELIN SEUTUKUNTA 86 PIEKSÄMÄEN SEUTUKUNTA 88 SAVONLINNAN SEUTUKUNTA 90 POHJOIS-SAVO 92 KOILLIS-SAVON SEUTUKUNTA 94 KUOPION SEUTUKUNTA 96 SISÄ-SAVON SEUTUKUNTA 98 VARKAUDEN SEUTUKUNTA 100 YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA 102 POHJOIS-KARJALA 104 JOENSUUN SEUTUKUNTA 106 KESKI-KARJALAN SEUTUKUNTA 108 PIELISEN KARJALAN SEUTUKUNTA 110

5 KESKI-SUOMI 112 JOUTSAN SEUTUKUNTA 114 JYVÄSKYLÄN SEUTUKUNTA 116 JÄMSÄN SEUTUKUNTA 118 KEURUUN SEUTUKUNTA 120 SAARIJÄRVEN-VIITASAAREN SEUTUKUNTA 122 ÄÄNEKOSKEN SEUTUKUNTA 124 ETELÄ-POHJANMAA 126 JÄRVISEUDUN SEUTUKUNTA 128 KUUSIOKUNTIEN SEUTUKUNTA 130 SEINÄJOEN SEUTUKUNTA 132 SUUPOHJAN SEUTUKUNTA 134 POHJANMAA 136 JAKOBSTADSREGIONEN 138 KYRÖNMAAN SEUTUKUNTA 140 SYDÖSTERBOTTENIN SEUTUKUNTA 142 VAASAN SEUTUKUNTA 144 KESKI-POHJANMAA 146 KAUSTISEN SEUTUKUNTA 148 KOKKOLAN SEUTUKUNTA 150 POHJOIS-POHJANMAA 152 HAAPAVEDEN-SIIKALATVAN SEUTUKUNTA 154 KOILLISMAAN SEUTUKUNTA 156 NIVALA-HAAPAJÄRVEN SEUTUKUNTA 158 OULUN SEUTUKUNTA 160 OULUNKAAREN SEUTUKUNTA 162 RAAHEN SEUTUKUNTA 164 YLIVIESKAN SEUTUKUNTA 166 KAINUU 168 KAJAANIN SEUTUKUNTA 170 KEHYS-KAINUUN SEUTUKUNTA 172 LAPPI 174 ITÄ-LAPIN SEUTUKUNTA 176 KEMI-TORNION SEUTUKUNTA 178 POHJOIS-LAPIN SEUTUKUNTA 180 ROVANIEMEN SEUTUKUNTA 182 TORNIOLAAKSON SEUTUKUNTA 184 TUNTURI-LAPIN SEUTUKUNTA ALUEKEHITYKSEN ARVOSANAT 188 ALUEKEHITYKSEN KOULUARVOSANAN MUODOSTAMINEN KATSE TULEVAAN KEHITYSNÄKYMÄT KUNNISSA JA ALUEILLA 192 LIITTEET & LUKUOHJE 195 LUOKITUKSET 196 TILASTOJEN JA TIETOJEN SELITTEET 197

6 1JOHDANTO

7 ALUSSA OLI ALUEPROFIILIT Aluekehittämistä voi ohjata kolmella tavalla: pykälillä, rahoituksella tai tiedolla. Pykälät ja rahoituskanavat ovat viranomaisten käyttöön soveltuvia vahvoja työkaluja, mutta tiedon vaikutusvalta on käytännössä toimivin. Alueprofiileihin on koottu perustietoa Suomen alueista, maa- ja seutukunnista, sekä niiden kehityksestä ja kehittämisestä. Numerot kertovat karua kieltään. Alueiden kehittäjät, päättäjät, tutkijat ja muut tulkitsijat tuntevat niiden taustat. Tämä aluekehittämisen tietopaketti koostuu ensin lyhyestä kansallisen kehityksen analyysistä, jonka jälkeen tarkastelussa on kukin Manner- Suomen maakunta erikseen ja jokaisen maakunnan osalta taso vielä tarkemmin. Seutukunnittain koottu tieto ja vertailu pitää sisältää Manner-Suomen 67 a. Julkaisun lopussa olemme keskustelun herättämiseksi antaneet aluekehityksen ( ) arvosanat näille 67:lle seudulle. Julkaisun lopusta alueprofiilien lukuohjeesta löydät tiedon lähteet ja tulkinta-apua kootuille tiedoille. Heikot arvosanat eivät ole syy lamautua, vaan ne ovat herätyssignaali. Pienetkin alueet pärjäävät, kun saavat oman alueen aidoista vahvuuksista ja maailman tuulista oikein kiinni. Hyvät arvosanat eivät saa tuudittaa toimijoita. Käppyrät kääntyvät muutamassa vuodessa laskuun, jos levy jää pyörimään paikalleen. Hyvä rakenne kannattelee toki pidempään, mutta sekin haperoituu ajan saatossa. Menestyvillä alueilla on olemassa vahvat kärjet, mutta jatkuvasti myös uusia avauksia kasvamassa ekosysteemistä löytyy elinkeino- ja innovatiivista monimuotoisuutta. 7

8 Maailmankirjat menivät sekaisin 2008 finanssikriisin ja sen jälkeisten talouden mataamisen vuosina. Se on heijastunut myös suomalaisten alueiden kehitykseen. Alueprofiileissa olemme halunneet seurata alueiden kehitystä 1990-luvun puolivälin nousukiitovuosista finanssikriisiin asti ja tämän jälkeen talouden mateluvuosien kehitykseen. Logiikka on muuttunut, 1990-luvun puolivälin viiden voittajan rinnalle ovat kirineet vahvimmat maakuntamoottorit. 36 KAUPUNKISEUTUA, 31 MAASEUTUMAISTA SEUTUA Kaupunkiseudut on valittu Kaupunkiverkkotutkimuksen perusteella ( Kaupunkiseutujen joukkoon on otettu mukaan kaupunkiverkossa sen historiallisen tarkastelun (eli vuodesta 1995 lähtien) aikana mukana olleet kaupunkiseudut. Yhteensä kaupunkiseutuja on mukana 36, edustaen kuutta erilaista kaupunkityyppiä. Muut seudut on luokiteltu maaseutumaisiksi seuduiksi, jotka on jaoteltu kahteen joukkoon taajamoitumisen perusteella. Seutujen sisäisessä tarkastelussa on käytetty sekä jaottelua keskuskaupunkiin että kehyskuntiin sekä Suomen ympäristökeskuksessa kehitettyä paikkatietoon perustuvaa kaupunki-maaseutu-alueiden luokittelua. Alueprofiilien luokituksia, muuttujia ja sisältöä on avattu tarkemmin julkaisun lopussa lukuohjeissa (liitteet). Laitoimme seutukunnat järjestykseen (Taulukot 2-3, sivu 190) niiden kehityksen mukaan vuosina Kehityksen perustana ovat rakenteelliset tekijät, jotka korostavat alueen monipuolisuutta ja volyymia, eli tasoa. Dynaaminen tarkastelu tarkoittaa kehityksen muutosta, eli trendiä aluekehityksen perusmuuttujissa. Tilastotuotannon viiveistä johtuen, jotka muuten ovat nopeutumassa ensi vuonna, perusmuuttujissa päästään kauttaaltaan vain vuoteen 2013 asti. Viime vuosien kehityksestä on käytössä kaksi indikaattoria: väestön ja työttömyysasteen muutokset, joiden avulla on tuotu kehityskuva vuoteen 2016 asti. Tarkastelussa rakennetekijöitä on painotettu 70 %, dynaamisia muuttujia 10 % ja nopeita muuttujia 20 %. Metropolialue ja monipuoliset korkeakoulupaikkakunnat ovat kehityksen moottoreita kirkkaimmassa kärjessä ovat Vaasa ja Helsinki, mutta vuosien kehityksen arvosanat eivät ole kaikilta osin aivan totutussa järjestyksessä. Kun tarkastelee erityisesti nopeita muuttujia, on huolestuttava merkki, että monilla rakenteellisesti vahvoilla seuduilla tuoreimmat luvut ovat keskinkertaisia. Ja kääntäen: on hienoa että synkässä taloustilanteessa heikosti pärjänneet seudut, kuten Jyväskylä ja Oulu, ovat jälleen nopeissa muuttujissa kärjessä. Maaseutumaisilla alueilla taajaan asutut ja matkailuun väkevästi satsanneet alueet ovat kehityksen kärjessä, heikoimpia arvosanoja on harvaan asutuilla ja saavutettavuudeltaan haasteellisilla alueilla erityisesti Itä- ja Keski-Suomessa. Maaseutumaisilla seuduilla rakenteellisten ja dynaamisten muuttujien välillä hieman kaupunkiseutuja vahvempi yhteys, eli rakenteellisesti vahvat seudut ovat pärjänneet kohtalaisen hyvin myös dynaamisissa muuttujissa. ALUEKEHITTÄMISEN MONINAISET PAINOPISTEET Toimme alueprofiileihin mausteeksi mukaan maakuntien ja eri alueiden kehittämisen sisältöjä kertomaan lukujen ohella myös alueilla tehtävää työtä kehityksen eteen. Summasimme 18 maakuntaohjelman teemat ja erityisenä näkökulmana lisäksi elinkeino- ja innovaatiopolitiikan painotukset, joita kussakin maakunnassa kuvataan älykkään erikoistumisen käsitteen alla hieman eri tavoin. Lisäksi kokosimme suurimpien kaupunkien kehittämisen ajankohtaisia teemoja haastattelemalla kaupungin edustajia 39:stä kaupungista, jotka on poimittu tähän kaupunkiverkkotutkimuksen perusteella. Maaseudun kehittämisen luonteesta ja teemoista taas kertovat 52:n Leader-strategian painotukset. Kuluvalla maakuntaohjelmien toteutuskaudella ( ) maakuntaohjelmissa yleislinjat ovat kaikkialla Suomessa hyvin samanlaiset ja niissä korostetaan kaikkein vahvimmin elinkeinoelämän uudistumista, kansainvälistymistä, osaamistarpeita ja niihin vastaamista sekä hyvinvoinnin edistämistä ja hyvää, vetovoimaista asuin- ja toimintaympäristöä. Maakunnat ovat keskittyneet ainakin retorisella tasolla älykkään erikoistumisen kärkiin vahvistamalla alueen poikkileikkaavia osaamisalueita ja kehittämällä laajempia yritys- ja innovaatioekosysteemejä ja näin ollen kumppanuuksia elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja julkisen sektorin välillä. Silti valinnat ovat usein perinteisen toimialapohjaisia, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan kärkiä riittää laaja kattaus ja erityisen uskaliaita ja rohkeita valintoja on harvassa. Biotalouden kehittäminen ja cleantech ovat kaikkien maakuntien älykkään erikoistumisen yhtenä painopisteenä, mutta sisältöpainotuksissa onneksi erojakin löytyy. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan painotuksissa tulevat esille vahvasti ylipäätään perinteisen teollisuuden (metsä-, kone- ja metalli- ja teknologiateollisuus) ja elinkeinorakenteen uudistuminen bio-, digi- ja 8

9 kiertotalouden avulla. Lisäksi paljon pyritään uudistamaan myös palveluja ja parhaimmissa tapauksissa, kuten Pirkanmaalla, jättämään erityistä tilaa kehittämistyön mustille hevosille. Kaupungit rakentavat uutta kuntaa elinvoimapolitiikan näkökulman pohjalta. Edelläkävijät ja etunenässä kulkevat kokeilijat ovat jo pidempään järjestäneet ja jäsentäneet kaupunkikonsernin toimintoja ja palveluja elinvoimanäkökulmasta, miettineet digitaalisuuden hyödyntämistä palveluissa ja vahvistaneet osallisuuden ja kuntalaisaktivismin näkökulmaa. Teollisuuden ja perinteisten toimialojen uudistaminen koettelee useita kaupunkeja ja työllisyyden edistämisen parissa työskennellään joka puolella. Pahimmilla rakennemuutosalueilla paukut ovat kuluneet tulipalojen sammuttamiseen työllisyyden hoitamiseksi ja toimintaympäristön vahvistamiseksi. Toisaalta uusia näkökulmia haetaan vahvistamalla elinkeinoelämän ja korkeakoulujen yhteistyötä sekä panostamalla ja investoimalla merkittäviin kehittämisympäristöihin ja tekemällä aktiivisesti työtä uusien sijoittumisten ja kansainvälisten investointien eteen. Tätä varten kaupungit ovat joutuneet tekemään myös edelleen työtä vetovoiman edistämisen, täsmämarkkinoinnin, uusien kumppanuuksien rakentamisen ja profiilien kirkastamisen eteen. Joka puolella Suomea saavutettavuus ja toimivat palvelut on nostettu ydinkysymyksiksi alueiden elinvoimaisuuden kannalta. Vyöhykkeisiin perustuva kehittäminen on alueilla edelleen vahvasti mukana ja kymmenen maakuntaa kahdeksastatoista nostaa vyöhykkeet ja niihin perustuvan kehittämisen hyvin keskeiseksi näkökulmaksi maakunnan kehittämisessä. Suurimmassa osassa korostuu nimenomaan kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen. Suurin merkitys kehittämisvyöhykkeistä näyttää olevan keskisuurille kaupungeille ja maakuntien kakkoskaupungeille sekä etelän seutukaupungeille kytkeytyä suurempien kasvukeskusten imuun, liikennejärjestelmän valtimoihin ja muihin virtoihin mukaan. Maaseutualueilla kehittämisen painotuksena on maaseudun elinvoimaisuus. Panoksia suunnataan tukemaan MAAKUNTAOHJELMAT Elinkeinoelämän uusiutuminen, osaamiskärkien vahvistaminen Osaamistarpeet ja niihin vastaaminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Hyvä ja kestävä asuin- ja toimintaympäristö (ml. kestävä aluerakenne, saavutettavuus sekä luonnonympäristö) KAUPUNKISEUDUT Uusi kunta (elinvoima-, verkosto- ja kumppanuuskunta sekä osallisuuden ja aktivismin vahvistaminen) Työllisyyden edistäminen Elinkeinojen ja elinkeinorakenteen uudistuminen Saavutettavuus ja liikenneratkaisut Vetovoiman edistäminen: profilointi, aluemarkkinointi ja suorien (kansainvälisten) elinkeinoinvestointien houkuttelu, ydinkeskustan kehittäminen (investoinnit ja elävöittäminen), uudet kumppanuudet ja verkostot Kehittämisympäristöt ja innovaatioalustat Taulukko 1. Koonti eri alueiden kehittämisen painopisteistä. ja aktivoimaan yrittäjyyttä ja elinkeinotoimintaa sekä arjen osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Merkittävä osa maaseudun elinvoimapolitiikkaa on nuoriin panostaminen sekä elävien kylien sekä luonnon- ja kulttuuriympäristön kehittäminen. Paljon korostetaan myös perinteisten maa- ja metsätalouden elinkeinojen sekä matkailun merkitystä. Lisäksi osa nostaa erikseen myös maaseudun kansainvälisyyden vahvistamisen keskiöön. Taulukossa 1 on lyhyt summaus näistä painotuksista. Sote-rakenteiden järjestely on kaikkialla ajankohtaista ja siksi niitä ei ole erikseen mainittu taulukossa. Jokaisen maakunnan kohdalla esitetyt koonnit ja nostot ELINKEINO- JA INNOVAATIOPOLITIIKAN KÄRKITEEMAT Biotalous, cleantech ja kiertotalous (erit. puu- ja biojalostus, metsäteollisuus, uusiutuva energia ja energiateknologia, elintarvikkeet, jätteettömyys) ICT ja digitaalisuus Terveys ja hyvinvointi Luova talous MAASEUTUALUEET Yrittäjyyden ja elinkeinotoiminnan aktivointi ja tukeminen (erit. pienyrittäjyys, perinteiset maaseutuelinkeinot ja matkailu) Arjen osallisuus, yhteisöllisyys ja paikallisuus Nuoret Elävät kylät ja toimivat palvelut Luonnon- ja kulttuuriympäristön kehittäminen ja säilyttäminen kehittämisen sisällöistä tuo pehmeyttä ja tulevaisuuden suuntaa myös koville luvuille ja arvosanoille. TIETOA KÄYTETTÄVÄKSI Tieto on tarkoitettu käyttöön. Toivottavasti se antaa alueille parempaa tietoa omasta ja muiden kehityksestä. Vertailun vivuttava voima on suuri. Tiedon pohjalta löydetään vertailukohtia ja rakennetaan yhteyksiä, verkosto. Tiedon kautta saadaan ymmärryksen lisäksi potkua oman alueen kehittämiseen. 9

10 2 KANSALLISEN KEHITYKSEN KUVA

11 VÄESTÖ A Metropolialue B Monipuoliset korkeakoulupaikkakunnat A2 Metropolialueen lähiseudut E2 Erikoistapaus KOKO MAA C Maakuntaveturit E1 Pikkukaupungit D Maakuntien vahvat kakkoskaupungit M1 Taajaan asutut seudut M2 Maaseutumaiset seudut nkehitys (1995=100). Luokittelun lukuohje julkaisun lopussa. Lähde: Tilastokeskus nkehitys (%). Suluissa seutujen lukumäärä kyseisessä luokassa. Lähde: Tilastokeskus 11

12 TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT % D Maakuntien vahvat kakkoskaupungit C Maakuntaveturit B Monipuoliset korkeakoulupaikkakunnat M1 Taajaan asutut seudut KOKO MAA E1 Pikkukaupungit M2 Maaseutumaiset seudut A Metropolialue A2 Metropolialueen lähiseudut E2 Erikoistapaus 4/2006 4/2007 4/2008 4/2009 4/2010 4/2011 4/2012 4/2013 4/2014 4/2015 4/2016 Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta huhtikuu huhtikuu Luokittelun lukuohje julkaisun lopussa. Lähde: Tilastokeskus & TEM Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta huhtikuussa Suluissa seutujen lukumäärä kyseisessä luokassa. Lähde: Tilastokeskus & TEM 12

13 BKT / ASUKAS 170 A2 Metropolialueen lähiseudut B Monipuoliset korkeakoulupaikkakunnat A Metropolialue 140 M1 Taajaan asutut seudut KOKO MAA 130 M2 Maaseutumaiset seudut 120 E2 Erikoistapaus 110 C Maakuntaveturit 100 E1 Pikkukaupungit 90 D Maakuntien vahvat kakkoskaupungit Bruttokansantuotteen kehitys (2000=100). Luokittelun lukuohje julkaisun lopussa. Lähde: Tilastokeskus Bruttokansantuote asukasta kohden Suluissa seutujen lukumäärä kyseisessä luokassa. Lähde: Tilastokeskus 13

14 TYÖPAIKAT A Metropolialue B Monipuoliset korkeakoulupaikkakunnat A2 Metropolialueen lähiseudut KOKO MAA C Maakuntaveturit E2 Erikoistapaus M1 Taajaan asutut seudut D Maakuntien vahvat kakkoskaupungit M2 Maaseutumaiset seudut E1 Pikkukaupungit Työpaikkojen määrä (1995=100). Luokittelun lukuohje julkaisun lopussa. Lähde: Tilastokeskus 14

15 KORKEA-ASTEKOULUTETUT 30 A Metropolialue 25 B Monipuoliset korkeakoulupaikkakunnat KOKO MAA 20 E2 Erikoistapaus % 15 A2 Metropolialueen lähiseudut C Maakuntaveturit 10 5 D Maakuntien vahvat kakkoskaupungit E1 Pikkukaupungit M1 Taajaan asutut seudut M2 Maaseutumaiset seudut Korkea-astekoulutettujen (alempi ja ylempi korkeakoulutusaste sekä tutkijakoulutus) osuus 15 v. täyttäneistä Luokittelun lukuohje julkaisun lopussa. Lähde:Tilastokeskus 15

16 LUONNOLLINEN VÄESTÖNLISÄYS ENNUSTE 2040 ennuste 2040 KOKONAISNETTOMUUTTO ENNUSTE 2040 ennuste 2040 VÄESTÖNKASVU ENNUSTE 2040 ennuste 2040 (2014=100) A Metropolialue E2 Erikoistapaus A2 Metropolialueen lähiseudut E1 Pikkukaupungit B Monipuoliset korkeakoulupaikk akunnat M1 Taajaan asutut seudut A Metropolialue B Monipuoliset korkeakoulupaikk akunnat C Maakuntaveturit D Maakuntien vahvat kakkoskaupungit M1 Taajaan asutut seudut M2 Maaseutumaiset seudut A Metropolialue E2 Erikoistapaus B Monipuoliset korkeakoulupaikk akunnat KOKO MAA A2 Metropolialueen lähiseudut C Maakuntaveturit E1 Pikkukaupungit M2 Maaseutumaiset seudut D Maakuntien vahvat kakkoskaupungit A2 Metropolialueen lähiseudut E1 Pikkukaupungit D Maakuntien vahvat kakkoskaupungit M1 Taajaan asutut seudut C Maakuntaveturit E2 Erikoistapaus M2 Maaseutumaiset seudut Luonnollisen väestönlisäyksen, kokonaisnettomuuton ja väestönkasvun ennuste vuoteen Luokittelun lukuohje julkaisun lopussa. Lähde Tilastokeskus 16

17 3 ALUEPROFIILIT UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI SATAKUNTA KANTA-HÄME PIRKANMAA PÄIJÄT-HÄME KYMENLAAKSO ETELÄ-KARJALA ETELÄ-SAVO POHJOIS-SAVO POHJOIS-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-POHJANMAA POHJANMAA KESKI-POHJANMAA POHJOIS-POHJANMAA KAINUU LAPPI

18 UUSIMAA ALUEKEHITTÄMISEN PAINOTUKSET HELSINGIN SEUTUKUNTA LOVIISAN SEUTUKUNTA PORVOON SEUTUKUNTA RAASEPORIN SEUTUKUNTA KASVUN MAHDOLLISUUDET Metropolialueen älykäs erikoistuminen sekä tietotekniikan, avoimen datan, osallisuuden ja uusien innovaatioalustojen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen palvelujen tarjonnassa ja yritystoiminnassa. TOIMIVA ARKI Viisas ja sujuva liikkuminen, viihtyisä asuminen ja elinympäristö, hyvä työ, maahanmuutto ja kotoutuminen, paikallisuus, lähidemokratia ja nuorten osallistuminen. KESTÄVÄ LUONNONTALOUS Monimuotoinen luonto ja luonnonvarat, vesien ja Itämeren tilan parantaminen, ympäristöviisaat elintavat sekä hiilineutraali Uusimaa. ELINKEINO- JA INNOVAATIOPOLITIIKAN PAINOPISTEVALINNAT Luova talous ja luova osaaminen (media- ja peliala nopeasti kasvavina kansainvälisiä kasvualoina ja digitaaliseen talouteen siirtyminen tuo kokonaisuutena uuden kasvun mahdollisuuden Uudellemaalle) MAASEUTUALUEIDEN PAINOTUKSET Ympäristöliiketoiminta (cleantech): resurssitehokasta toimintatapa toimialasta riippumatta. Urbaani ruokahuolto: elintarvikkeiden aiheuttaman ympäristökuormituksen vähentäminen ja lähiruuan markkinaosuuden kasvattaminen MAASEUDUN KEHITTÄMIS YHDISTYS SILMU RY Yritystoiminta ja työllisyys Elinvoimaiset kylät Ympäristö ja luonto Saaristo POMOVÄST RF Luonto kehittämismahdollisuutena Paikallisuus voimavarana Nuoret Länsi-Uudenmaan tulevaisuutena EMO ETELÄISEN MAASEUDUN OSAAJAT RY Sosiaalinen pääoma ja osallistuvuus Hyvä arki ja asuminen Lapset ja nuoret osana yhteisöä Yrittäjyydellä kestävää kasvua SUURIMPIEN KAUPUNKIEN KEHITTÄMISEN AJANKOHTAISET HELSINKI Hallinto: kaupungin johtamisjärjestelmä sekä erillisratkaisut maakuntauudistuksessa Elinkeinoelämä ja osaaminen; työttömyystilanteen parantaminen (ratkaisut kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelmaan) Liikenneratkaisut ja yleiskaava Toimintaympäristö ja vetovoima: markkinointistrategia ja brändikonsepti Aktivismi (esim. Helsinki lab, käyttäjälähtöinen kehittäminen ja muotoilu) ESPOO Länsimetro ja siihen liittyvät investoinnit ja vaikutusten ennakointi. Sote ja itsehallinto (erityisratkaisut) Aalto-yliopiston kampuksen vahvistuminen (kansallisesti merkittävä lokaatio) Aktivismi ja joukkoistamisen työkalut (uudenlainen yhteisöllinen tekeminen) Kiertotalous VANTAA Vilkkaan muuttoliikkeen hallinta (väyläratkaisujen yhteydessä tullut kaavoitusvelvoite realisoituminen): kaavoitettujen työpaikka-alueiden ja kehäradan tuoman liikerakentamisen hyödyntäminen Osaamisintensiivisten työpaikkojen tukeminen Aktivismi ja co-design (esim. Myyrmäki) PORVOO Ympäristöliiketoiminta (erit. sähköinen talotekniikka ja energiatuotanto). Hyvinvointi ja sote-alan yrittäjyys kasvualana Kasvuyritykset HYVINKÄÄ Uuden kunnan rooli (maakunta- ja soteuudistus) ja talous Työttömyyden vähentäminen ja talouden tasapainottaminen. Kiinan suuntaan viritelty yhteistyötä (esim. uusi ystävyyskaupunkisopimus). Elinkeino-ohjelmassa teemoja ovat erityisesti markkinointi (yritystontit), luontomatkailuyrittäjyys, nostamiseen liittyvä klusteri. KERAVA Saavutettavuus (väyläinfra ja logistiikka) Soten eteen tehdään erillistä selvitystä ja vahvaa työtä Ei erityisiä toimialakohtaisia valintoja 18

19 UUSIMAA HELSINGIN SEUTUKUNTA LOVIISAN SEUTUKUNTA PORVOON SEUTUKUNTA RAASEPORIN SEUTUKUNTA väkiluku UUSIMAA : ,9 % maakuntien vertailu 1/18 1/18 1/18 1/18 työttömien työnhakijoiden UUSIMAA 2/2008: 5 % 2/2016: 11,1 % 6,1 %-yks. osuus työvoimasta maakuntien vertailu 2/18 4/18 16/18 BKT/asukas UUSIMAA 2000: : maakuntien vertailu 1/18 1/18 1/18 13/18 VÄESTÖ TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT BKT / ASUKAS Helsingin UUSIMAA Porvoon KOKO MAA Raaseporin Loviisan % /2006 4/2007 4/2008 4/2009 4/2010 4/2011 4/2012 4/2013 4/2014 4/2015 4/2016 Loviisan KOKO MAA Helsingin UUSIMAA Raaseporin Porvoon euroa Helsingin UUSIMAA KOKO MAA Porvoon Loviisan Raaseporin nkehitys (1995=100). Lähde: Tilastokeskus Työttömien osuus työvoimasta huhtikuussa Lähde: TEM ja Tilastokeskus Bruttokansantuote asukasta kohden Lähde: Tilastokeskus 19

20 UUSIMAA HELSINGIN SEUTUKUNTA väkiluku työikäisten osuus muuttotase vieraskielisten osuus LUOKKA A METROPOLIALUE KESKUSKUNNAT ESPOO, HELSINKI, HYVINKÄÄ, JÄRVENPÄÄ, KERAVA, LOHJA, VANTAA KEHYSKUNNAT KARKKILA, KAUNIAINEN, KIRKKONUMMI, MÄNTSÄLÄ, NURMIJÄRVI, PORNAINEN, SIPOO, SIUNTIO, TUUSULA, VIHTI uusin tieto keskuskunnat : ,0 % kehyskunnat : ,4 % Helsingin : ,6 % seutukuntien vertailu 1/67 1/67 1/67 2/67 keskuskunnat 70,4 % 70,8 % 2015: 67,8 % -3 %-yks. kehyskunnat 67,4 % 65,9 % 2015: 63,3 % -2,7 %-yks. Helsingin 70,0 % 70,0 % 2015: 67,1 % -2,9 %-yks. seutukuntien vertailu 1/67 1/67 1/67 5/67 keskuskunnat 9,8 6,3 2015*: 8,2 1,9 -yks. kehyskunnat -2 9,3 2015*: 3,3-6 -yks. Helsingin 8,2 6,8 2015*: 7,5 0,7 -yks. seutukuntien vertailu 2/67 5/67 1/67 22/67 keskuskunnat 3,2 % 8,2 % 2014: 12,4 % 4,3 %-yks. kehyskunnat 1,0 % 2,3 % 2014: 3,9 % 1,6 %-yks. Helsingin 2,9 % 7,3 % 2014: 11,2 % 3,9 %-yks. seutukuntien vertailu 1/67 1/67 1/67 1/67 *ennakkotieto ARVONLISÄYS JA TYÖLLISET Työssäkäyntikunta Helsinki Työssäkäynti. Työllisten määrä. Työssäkäyntiprosentti. Kunnassa työskentelevien osuus asuinkunnan työllisistä. Asuinkunta Helsinki ,8 79,0 77,4 Kauniainen ,0 40,9 39,5 Vantaa ,5 42,4 39,2 Espoo ,6 38,4 36,7 Sipoo ,1 35,9 34,6 Kerava ,6 33,3 30,8 Kirkkonummi ,0 28,0 27,9 Järvenpää ,5 30,4 27,8 Tuusula ,4 29,8 27,1 Nurmijärvi ,0 29,6 26,7 Työssäkäynti seudun merkittävimpään työpaikkakeskittymään. Lähde: Tilastokeskus kaupunki- ja maaseutualueilla elintarvike hoivapalvelut julkinen hallinto kauppa koti ja asuminen koulutus ja kulttuuri liikenne ja matkailu metalli metsä rahoitus ja yrityspalvelut rakennus ja kiinteistö tieto ja viestintä yhdyskuntahuolto arvonlisäys työlliset Seudun arvonlisäys ja työlliset klustereittain vuonna 2013 sijaintiosamääränä suhteessa Manner Suomeen (Manner-Suomi =100). Lähde: Tilastokeskus

21 Talous, työpaikat ja elinkeinot työpaikat taloudellinen huoltosuhde työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta BKT asukasta kohden yritysten nettoperustanta suhteessa yrityskantaan kesämökkien määrä Osaaminen ja T&K korkea-astekoulutettujen osuus 15-vuotta täyttäneistä yliopisto-opiskelijat T&K menot milj. Kuntatalous kunnan tuloveroprosentti kunnan lainakanta /asukas uusin tieto keskuskunnat : ,7 % kehyskunnat : ,0 % Helsingin : ,7 % seutukuntien vertailu 1/67 1/67 1/67 11/67 keskuskunnat : kehyskunnat : Helsingin : seutukuntien vertailu 1/67 1/67 1/67 38/67 keskuskunnat - 4/2008: 5,3 % 4/2016: 11,6 % 6,3 %-yks. kehyskunnat - 4/2008: 3,4 % 4/2016: 8,4 % 5 %-yks. Helsingin - 4/2008: 5,0 % 4/2016: 11,2 % 6,2 %-yks. seutukuntien vertailu - 8/67 19/67 56/67 Helsingin 2000: : seutukuntien vertailu 2/67 2/67 1/67 44/67 keskuskunnat - 2,5 % 2014: -0,7 % 3,2 %-yks. kehyskunnat - 2,8 % 2014: -1,2 % 4 %-yks. Helsingin - 2,6 % 2014: -0,8 % 3,3 %-yks. seutukuntien vertailu - 17/67 40/67 20/67 keskuskunnat : : ,9 % kehyskunnat : : ,8 % Helsingin : : ,8 % seutukuntien vertailu 1/67 3/67 3/67 62/ uusin tieto keskuskunnat 15,8 % 24,3 % 28,7 % 4,4 %-yks. kehyskunnat 11,0 % 18,6 % 21,7 % 3,1 %-yks. Helsingin 15,1 % 23,5 % 27,7 % 4,2 %-yks. seutukuntien vertailu 1/67 1/67 1/67 5/67 Helsingin kevät 2000: kevät 2008: kevät 2015: ,6 % yliopistoseutukuntien vertailu 1/21 1/21 1/21 18/21 Helsingin 1027,1 2786,5 2014: 2948,2 Lohjan 3,8 20,9 - seutukuntien vertailu 1/ uusin tieto keskuskunnat 16,87 17, : 18,66 0,85 %-yks. kehyskunnat 17,43 18, : 19,71 1,06 %-yks. Helsingin 16,95 17, : 18,81 0,88 %-yks. seutukuntien vertailu 1/67 1/67 1/67 8/67 keskuskunnat : kehyskunnat : Helsingin : seutukuntien vertailu 52/67 25/67 31/67 47/67 UUSIMAA HELSINGIN SEUTUKUNTA 21

22 M1 UUSIMAA LOVIISAN SEUTUKUNTA Työssäkäyntikunta Loviisa Työssäkäynti. Työllisten määrä. Työssäkäyntiprosentti. Kunnassa työskentelevien osuus asuinkunnan työllisistä. Asuinkunta Loviisa ,0 68,4 63,2 Lapinjärvi ,4 11,7 14,6 Pyhtää ,3 6,0 8,5 Myrskylä ,6 3,2 4,0 Porvoo ,7 1,2 1,3 Kotka ,4 0,7 1,2 Askola ,5 0,5 0,7 Kouvola ,2 0,2 0,3 Hamina ,1 0,3 0,3 Sipoo ,1 0,1 0,3 Työssäkäynti seudun merkittävimpään työpaikkakeskittymään. Lähde: Tilastokeskus kaupunki- ja maaseutualueilla elintarvike hoivapalvelut julkinen hallinto kauppa koti ja asuminen koulutus ja kulttuuri liikenne ja matkailu metalli metsä rahoitus ja yrityspalvelut rakennus ja kiinteistö tieto ja viestintä yhdyskuntahuolto ARVONLISÄYS JA TYÖLLISET LUOKKA M1 TAAJAAN ASUTTU SEUTU KUNNAT LAPINJÄRVI, LOVIISA arvonlisäys työlliset Seudun arvonlisäys ja työlliset klustereittain vuonna 2013 sijaintiosamääränä suhteessa Manner Suomeen (Manner-Suomi =100). Lähde: Tilastokeskus

23 väkiluku työikäisten osuus muuttotase vieraskielisten osuus Talous, työpaikat ja elinkeinot työpaikat taloudellinen huoltosuhde työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta BKT asukasta kohden yritysten nettoperustanta suhteessa yrityskantaan kesämökkien määrä Osaaminen ja T&K korkea-astekoulutettujen osuus 15-vuotta täyttäneistä yliopisto-opiskelijat T&K menot milj. Kuntatalous kunnan tuloveroprosentti kunnan lainakanta /asukas uusin tieto Loviisan : ,9 % seutukuntien vertailu 57/67 55/67 53/67 34/67 Loviisan 63,5 % 63,6 % 2015: 59,1 % -4,5 %-yks. seutukuntien vertailu 57/67 35/67 35/67 45/67 Loviisan -9,3-0,8 2015*: -5,1-4,3 -yks. seutukuntien vertailu 52/67 31/67 44/67 52/67 Loviisan 0,7 % 2,2 % 2014: 3,6 % 1,4 %-yks. seutukuntien vertailu 22/67 16/67 16/67 18/67 Loviisan : ,1 % seutukuntien vertailu 55/67 54/67 54/67 43/67 Loviisan : seutukuntien vertailu 23/67 15/67 22/67 51/67 Loviisan - 4/2008: 5,9 % 4/2016: 13,1 % 7,2 %-yks. seutukuntien vertailu - 14/67 30/67 62/67 Loviisan 2000: : seutukuntien vertailu 20/67 5/67 27/67 66/67 Loviisan - 2,2 % 2014: -0,7 % 2,9 %-yks. seutukuntien vertailu - 30/67 37/67 28/67 Loviisan : : ,7 % seutukuntien vertailu 47/67 52/67 52/67 60/67 Loviisan 5,8 % 9,5 % 11,9 % 2,4 %-yks. seutukuntien vertailu 30/67 33/67 34/67 36/67 Loviisan kevät 2000: - kevät 2008: - kevät 2015: - - yliopistoseutukuntien vertailu Loviisan 0 0,5 2014: 0,6 - seutukuntien vertailu 50/ uusin tieto Loviisan 18,10 19, : 19,87 0,55 %-yks. seutukuntien vertailu 41/67 34/67 6/67 5/67 Loviisan : seutukuntien vertailu 28/67 4/67 8/67 29/67 UUSIMAA LOVIISAN SEUTUKUNTA *ennakkotieto 23

24 UUSIMAA PORVOON SEUTUKUNTA väkiluku työikäisten osuus muuttotase vieraskielisten osuus LUOKKA A2 METROPOLIALUEEN LÄHISEUDUT KESKUSKUNNAT PORVOO KEHYSKUNNAT ASKOLA, MYRSKYLÄ, PUKKILA keskuskunnat : ,5 % kehyskunnat : ,8 % Porvoon : ,4 % seutukuntien vertailu 24/67 22/67 20/67 9/67 keskuskunnat 67,4 % 67,0 % 2015: 63,2 % -3,8 %-yks. kehyskunnat 63,4 % 64,2 % 2015: 60,8 % -3,4 %-yks. Porvoon 66,8 % 66,5 % 2015: 62,8 % -3,7 %-yks. seutukuntien vertailu 11/67 10/67 10/67 22/67 keskuskunnat 1,2 5,1 2015*: 1,7-3,4 -yks. kehyskunnat -9,7 4,5 2015*: -4,9-9,4 -yks. Porvoon -0, *: 0,7-4,3 -yks. seutukuntien vertailu 10/67 10/67 15/67 53/67 keskuskunnat 1,6 % 3,5 % 2014: 5,4 % 1,9 %-yks. kehyskunnat 0,7 % 1,7 % 2014: 2,1 % 0,4 %-yks. Porvoon 1,5 % 3,2 % 2014: 4,9 % 1,7 %-yks. seutukuntien vertailu 3/67 9/67 8/67 10/67 *ennakkotieto ARVONLISÄYS JA TYÖLLISET Työssäkäyntikunta Porvoo Työssäkäynti. Työllisten määrä. Työssäkäyntiprosentti. Kunnassa työskentelevien osuus asuinkunnan työllisistä. Asuinkunta Porvoo ,0 67,4 65,3 Askola ,7 31,0 31,2 Loviisa ,1 13,1 16,4 Myrskylä ,3 10,1 11,1 Lapinjärvi ,5 7,7 9,9 Pornainen ,5 5,8 6,0 Pukkila ,1 5,4 5,6 Sipoo ,6 4,3 4,7 Pyhtää ,3 0,5 1,5 Mäntsälä ,2 1,5 1,4 Työssäkäynti seudun merkittävimpään työpaikkakeskittymään. Lähde: Tilastokeskus kaupunki- ja maaseutualueilla elintarvike hoivapalvelut julkinen hallinto kauppa koti ja asuminen koulutus ja kulttuuri liikenne ja matkailu metalli metsä rahoitus ja yrityspalvelut rakennus ja kiinteistö tieto ja viestintä yhdyskuntahuolto arvonlisäys työlliset Seudun arvonlisäys ja työlliset klustereittain vuonna 2013 sijaintiosamääränä suhteessa Manner Suomeen (Manner-Suomi =100). Lähde: Tilastokeskus

25 Talous, työpaikat ja elinkeinot työpaikat taloudellinen huoltosuhde työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta BKT asukasta kohden yritysten nettoperustanta suhteessa yrityskantaan kesämökkien määrä Osaaminen ja T&K korkea-astekoulutettujen osuus 15-vuotta täyttäneistä yliopisto-opiskelijat T&K menot milj. Kuntatalous kunnan tuloveroprosentti kunnan lainakanta /asukas keskuskunnat : ,1 % kehyskunnat : ,7 % Porvoon : ,0 % seutukuntien vertailu 23/67 21/67 19/67 15/67 keskuskunnat : kehyskunnat : Porvoon : seutukuntien vertailu 2/67 2/67 2/67 37/67 keskuskunnat - 4/2008: 5,6 % 4/2016: 10,2 % 4,7 %-yks. kehyskunnat - 4/2008: 4,8 % 4/2016: 9,9 % 5,1 %-yks. Porvoon - 4/2008: 5,4 % 4/2016: 10,2 % 4,7 %-yks. seutukuntien vertailu - 11/67 10/67 36/67 Porvoon 2000: : seutukuntien vertailu 12/67 3/67 8/67 63/67 keskuskunnat - 2,9 % 2014: -0,1 % 3 %-yks. kehyskunnat - 3,4 % 2014: -2,4 % 5,8 %-yks. Porvoon - 3 % 2014: -0,5 % 3,5 %-yks. seutukuntien vertailu - 9/67 28/67 18/67 keskuskunnat : : ,8 % kehyskunnat : : ,0 % Porvoon : : ,4 % seutukuntien vertailu 35/67 38/67 37/67 3/67 keskuskunnat 9,2 % 15,9 % 19,2 % 3,3 %-yks. kehyskunnat 4,4 % 8,4 % 11,0 % 2,5 %-yks. Porvoon 8,5 % 14,7 % 18,0 % 3,2 %-yks. seutukuntien vertailu 9/67 9/67 9/67 18/67 Porvoon kevät 2000: - kevät 2008: - kevät 2015: - - yliopistoseutukuntien vertailu Porvoon 0 83,9 2014: 61,9 seutukuntien vertailu 13/ uusin tieto keskuskunnat 17,00 18, : 19,75 1 %-yks. kehyskunnat 17,59 19, : 20,90 1,81 %-yks. Porvoon 17,09 18, : 19,93 1,12 %-yks. seutukuntien vertailu 5/67 12/67 7/67 12/67 keskuskunnat : kehyskunnat : Porvoon : seutukuntien vertailu 53/67 56/67 26/67 2/67 UUSIMAA PORVOON SEUTUKUNTA 25

26 UUSIMAA RAASEPORIN SEUTUKUNTA väkiluku työikäisten osuus muuttotase vieraskielisten osuus LUOKKA E1 PIKKUKAUPUNGIT KESKUSKUNNAT RAASEPORI KEHYSKUNNAT HANKO, INKOO keskuskunnat : ,5 % kehyskunnat : ,4 % Raaseporin : ,9 % seutukuntien vertailu 28/67 29/67 30/67 32/67 keskuskunnat 62,9 % 63,5 % 2015: 60,0 % -3,5 %-yks. kehyskunnat 66,5 % 64,9 % 2015: 58,6 % -6,3 %-yks. Raaseporin 64,1 % 64,0 % 2015: 59,5 % -4,5 %-yks. seutukuntien vertailu 41/67 31/67 32/67 44/67 keskuskunnat -3,8 5,6 2015*: -6,9-12,5 -yks. kehyskunnat -14,4 4,9 2015*: -7,4-12,3 -yks. Raaseporin -7,6 5,4 2015*: -7,1-12,5 -yks. seutukuntien vertailu 44/67 8/67 54/67 65/67 keskuskunnat 1,4 % 2,8 % 2014: 4,1 % 1,3 %-yks. kehyskunnat 1,0 % 2,7 % 2014: 3,9 % 1,2 %-yks. Raaseporin 1,2 % 2,8 % 2014: 4,0 % 1,3 %-yks. seutukuntien vertailu 5/67 11/67 12/67 21/67 *ennakkotieto ARVONLISÄYS JA TYÖLLISET Työssäkäyntikunta Raasepori Työssäkäynti. Työllisten määrä. kaupunki- ja maaseutualueilla Työssäkäyntiprosentti. Kunnassa työskentelevien osuus asuinkunnan työllisistä. Asuinkunta Raasepori ,2 77,0 74,9 Inkoo ,2 8,4 8,3 Hanko ,7 5,6 7,4 Kemiönsaari ,3 1,3 1,8 Siuntio ,5 1,1 1,5 Lohja ,2 1,2 1,4 Kökar ,0 0,0 1,0 Salo ,6 0,6 0,6 Brändö ,4 0,0 0,5 Kirkkonummi ,3 0,3 0,4 Työssäkäynti seudun merkittävimpään työpaikkakeskittymään. Lähde: Tilastokeskus 26 elintarvike hoivapalvelut julkinen hallinto kauppa koti ja asuminen koulutus ja kulttuuri liikenne ja matkailu metalli metsä rahoitus ja yrityspalvelut rakennus ja kiinteistö tieto ja viestintä yhdyskuntahuolto arvonlisäys työlliset Seudun arvonlisäys ja työlliset klustereittain vuonna 2013 sijaintiosamääränä suhteessa Manner Suomeen (Manner-Suomi =100). Lähde: Tilastokeskus

27 Talous, työpaikat ja elinkeinot työpaikat taloudellinen huoltosuhde työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta BKT asukasta kohden yritysten nettoperustanta suhteessa yrityskantaan kesämökkien määrä Osaaminen ja T&K korkea-astekoulutettujen osuus 15-vuotta täyttäneistä yliopisto-opiskelijat T&K menot milj. Kuntatalous kunnan tuloveroprosentti kunnan lainakanta /asukas keskuskunnat : ,8 % kehyskunnat : ,7 % Raaseporin : ,2 % seutukuntien vertailu 28/67 27/67 29/67 58/67 keskuskunnat : kehyskunnat : Raaseporin : seutukuntien vertailu 5/67 7/67 21/67 61/67 keskuskunnat - 4/2008: 5,3 % 4/2016: 10,7 % 5,4 %-yks. kehyskunnat - 4/2008: 4,6 % 4/2016: 11,3 % 6,6 %-yks. Raaseporin - 4/2008: 5,1 % 4/2016: 10,9 % 5,8 %-yks. seutukuntien vertailu - 9/67 15/67 52/67 Raaseporin 2000: : seutukuntien vertailu 32/67 31/67 38/67 52/67 keskuskunnat - 2,3 % 2014: 0,6 % 1,7 %-yks. kehyskunnat - 1,2 % 2014: -0,7 % 1,9 %-yks. Raaseporin - 2 % 2014: 0,2 % 1,8 %-yks. seutukuntien vertailu - 35/67 10/67 49/67 keskuskunnat : : ,0 % kehyskunnat : : ,2 % Raaseporin : : ,0 % seutukuntien vertailu 18/67 18/67 17/67 21/67 keskuskunnat 8,2 % 12,8 % 15,8 % 3 %-yks. kehyskunnat 7,3 % 12,1 % 14,5 % 2,4 %-yks. Raaseporin 7,9 % 12,6 % 15,4 % 2,8 %-yks. seutukuntien vertailu 12/67 14/67 19/67 26/67 Raaseporin kevät 2000: - kevät 2008: - kevät 2015: - - yliopistoseutukuntien vertailu Raaseporin : 10 Tammisaaren 4,7 9,2 - seutukuntien vertailu 31/ uusin tieto keskuskunnat 18,40 20, : 22,00 1,64 %-yks. kehyskunnat 18,17 18, : 21,37 2,43 %-yks. Raaseporin 18,32 19, : 21,79 1,92 %-yks. seutukuntien vertailu 56/67 61/67 62/67 54/67 keskuskunnat : kehyskunnat : Raaseporin : seutukuntien vertailu 60/67 66/67 65/67 52/67 UUSIMAA RAASEPORIN SEUTUKUNTA 27

28 VARSINAIS-SUOMI ALUEKEHITTÄMISEN PAINOTUKSET LOIMAAN SEUTUKUNTA SALON SEUTUKUNTA TURUN SEUTUKUNTA VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA ÅBOLAND-TURUNMAAN SEUTUKUNTA TULEVAISUUS MUODOSTUU VALINNOISTA NYT Varsinais-Suomen menestys rakentuu uudistuvalle elinkeinoelämälle, työlle ja hyvinvoinnille, jota luodaan vastuullisilla, kestävillä valinnoilla. YHDESSÄ RAJAT YLITTÄEN Entistä vankemmalla yhdessä tekemisellä ja kumppanuudella saavutetaan uudenlaista innostusta ja tekemisen kulttuuria Varsinais-Suomessa. SAAVUTETTAVUUS - LÄHESTYTTÄVÄ ITÄMEREN PORTTI Varsinais- Suomessa on toimiva infrastruktuuri kestävä yhdyskuntarakenne ja älykäs liikennejärjestelmä. Varsinais-Suomi on pohjoisen kasvuvyöhykkeen keskeinen toimija. Kansainvälistynyt maakunta on helposti lähestyttävä, ja se on hyvä paikka asua ja toimia. RESURSSIVIISAUS - INNOVOIVAA EDELLÄKÄVIJYYTTÄ Varsinais-Suomi on toimintatavoiltaan kokonaisvaltaisesti resurssiviisas ja hiilineutraali maakunta, jossa hyödynnetään kestävästi luonnon- ja kulttuuriympäristön, aluerakenteen sekä ihmisten ja organisaatioiden voimavaroja yhdessä tulevaisuuteen tähdäten. Varsinais-Suomessa avoin tieto on kaikkien toimijoiden ja asukkaiden käytössä ja hyödynnettävissä. Varsinais-Suomesta tulee kiertotalouden ja resurssiviisauden edelläkävijä sekä mallialue. SUURIMPIEN KAUPUNKIEN KEHITTÄMISEN AJANKOHTAISET TURKU Osaamisen kehittäminen: osaamisen saatavuus sekä kysynnän ja tarjonnan kohtaanto (esim. meriteollisuusklusterin kasvun turvaaminen) Kaupunkiorganisaation kehittäminen kumppanina elinkeinoelämälle (Smart city -teema, innovatiiviset hankinnat ja tietovarantojen avaaminen) Digitaalisuuden hyödyntäminen, kiertotalouden kehittäminen (esim. Smart Chemistry Park) ja merkittävät kehittämisympäristöt (esim. telakan ympärille Blue Industry Park) Liikkuminen ja matkaketjuajattelu: pikaraitiotie, sähköbussit, tunnin junayhteys Helsinkiin (ml. On Hyperloop -juna). SALO Elinvoimapolitiikan ydinkysymykset ovat rakennemuutoksesta johtuen työpaikat ja työllisyys (/työttömyyden hoitaminen) sekä saavutettavuuden edistäminen ja sijainnin hyödyntäminen. Teollisen internetin osaamiskeskittymä: vuosikymmenten varrella kertyneen osaamisen hyödyntäminen (langaton tiedonsiirto) Tuotannon työpaikat ja toimitilarakentaminen UUSIKAUPUNKI Laajempi yhteistyö alueen elinvoiman eteen Raide- ja tieyhteydet (elinvoiman edistäminen muiden kaupunkien kanssa ja osana vyöhykkeitä) Investoinnit alueelle Profiloituminen ja erottuminen merkittävänä seutukaupunkina (houkuttelevuus satamakaupunkina ja tulevaisuutta rakentava kunta) Palvelu- ja teollisuustyöpaikat Sujuvat arjen palvelut ja elävät taajamat Asuinpaikkapreferenssien ja elintapamuutosten (erit. liikkuminen) huomiointi osana maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisuja ELINKEINO- JA INNOVAATIOPOLITIIKAN PAINOPISTEVALINNAT MAASEUTUALUEIDEN PAINOTUKSET Tulevaisuuden terveys (räätälöity terveys ja hyvinvointi; lääkekehitys sekä diagnostiikka ja sairauksia ehkäisevä innovointi; toiminnalliset ja interaktiiviset materiaalit sekä biopankki) Materiaali- ja kemian prosessitekniikka (biotieteiden ja insinööritieteiden yhdistely) I SAMMA BÅT RF Asuminen ja ympäristö Työ Palvelut Yhteisöllisyys VARSIN HYVÄ RY Uudistuva asukas- ja yhdistystoiminta Kehittyvä paikallistalous luo uusia työpaikkoja Kulttuurista ja ympäristöstä vetoa ja voimaa Ekologisuus etusijalla VARSINAIS-SUOMEN JOKIVARSIKUMPPANIT RY Voimistuva yhteisöllisyys ja mahdollisuus vaikuttaa omiin elinolosuhteisiin Luonto- ja kulttuuriympäristön ylläpitäminen ja kehittäminen Mikroyritykset maaseudun voimavarana YKKÖSAKSELI RY Vahvistuva paikallisuus Toimivat yhdyskunnat ja huolenpito ympäristöstä Alueen elinkeinoelämä ja paikallinen yrittäjyys 28

29 VARSINAIS-SUOMI LOIMAAN SEUTUKUNTA SALON SEUTUKUNTA TURUN SEUTUKUNTA VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA ÅBOLAND-TURUNMAAN SEUTUKUNTA väkiluku VARSINAIS-SUOMI : ,9 % maakuntien vertailu 3/18 3/18 3/18 5/18 työttömien työnhakijoiden VARSINAIS-SUOMI 2/2008: 6 % 2/2016: 12,6 % 6,6 %-yks. osuus työvoimasta maakuntien vertailu 3/18 6/18 17/18 BKT/asukas VARSINAIS-SUOMI 2000: : maakuntien vertailu 3/18 2/18 6/18 18/18 VÄESTÖ TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT BKT / ASUKAS Turun VARSINAIS-SUOMI KOKO MAA Salon Loimaan Åboland- Turunmaan % /2006 4/2007 4/2008 4/2009 4/2010 4/2011 4/2012 4/2013 4/2014 4/2015 4/2016 Salon Turun KOKO MAA VARSINAIS-SUOMI Loimaan Vakka-Suomen euroa Turun KOKO MAA VARSINAIS-SUOMI Åboland-Turunmaan Vakka-Suomen Loimaan Salon nkehitys (1995=100). Lähde: Tilastokeskus Työttömien osuus työvoimasta huhtikuussa Lähde: TEM ja Tilastokeskus Bruttokansantuote asukasta kohden Lähde: Tilastokeskus 29

30 M2 VARSINAIS-SUOMI LOIMAAN SEUTUKUNTA Työssäkäyntikunta Loimaa Työssäkäynti. Työllisten määrä. kaupunki- ja maaseutualueilla Työssäkäyntiprosentti. Kunnassa työskentelevien osuus asuinkunnan työllisistä. Asuinkunta Loimaa ,4 79,6 77,9 Oripää ,7 14,5 17,6 Ypäjä ,2 12,1 14,7 Pöytyä ,0 4,8 6,1 Koski Tl ,6 3,5 5,7 Humppila ,1 4,3 5,7 Punkalaidun ,6 4,2 4,6 Marttila ,8 2,1 3,6 Aura ,0 2,7 3,0 Jokioinen ,4 2,0 3,0 Työssäkäynti seudun merkittävimpään työpaikkakeskittymään. Lähde: Tilastokeskus 30 elintarvike hoivapalvelut julkinen hallinto kauppa koti ja asuminen koulutus ja kulttuuri liikenne ja matkailu metalli metsä rahoitus ja yrityspalvelut rakennus ja kiinteistö tieto ja viestintä yhdyskuntahuolto LUOKKA M2 MAASEUTUMAINEN SEUTU KUNNAT AURA, KOSKI TL, LOIMAA, MARTTILA, ORIPÄÄ, PÖYTYÄ ARVONLISÄYS JA TYÖLLISET arvonlisäys työlliset Seudun arvonlisäys ja työlliset klustereittain vuonna 2013 sijaintiosamääränä suhteessa Manner Suomeen (Manner-Suomi =100). Lähde: Tilastokeskus

31 väkiluku työikäisten osuus muuttotase vieraskielisten osuus Talous, työpaikat ja elinkeinot työpaikat taloudellinen huoltosuhde työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta BKT asukasta kohden yritysten nettoperustanta suhteessa yrityskantaan kesämökkien määrä Osaaminen ja T&K korkea-astekoulutettujen osuus 15-vuotta täyttäneistä yliopisto-opiskelijat T&K menot milj. Kuntatalous kunnan tuloveroprosentti kunnan lainakanta /asukas VARSINAIS-SUOMI Loimaan : ,2 % seutukuntien vertailu 37/67 33/67 32/67 23/67 Loimaan 61,6 % 62,2 % 2015: 58,3 % -3,9 %-yks. seutukuntien vertailu 37/67 50/67 43/67 26/67 Loimaan -4,1 0,1 2015*: -5,9-6 -yks. seutukuntien vertailu 27/67 27/67 48/67 59/67 Loimaan 0,5 % 1,2 % 2014: 2,6 % 1,5 %-yks. seutukuntien vertailu 34/67 40/67 29/67 13/67 Loimaan : ,2 % seutukuntien vertailu 37/67 34/67 34/67 25/67 Loimaan : seutukuntien vertailu 15/67 21/67 25/67 39/67 Loimaan - 4/2008: 4,9 % 4/2016: 9,5 % 4,6 %-yks. seutukuntien vertailu - 6/67 7/67 34/67 Loimaan 2000: : seutukuntien vertailu 42/67 51/67 48/67 17/67 Loimaan - 2 % 2014: -0,4 % 2,3 %-yks. seutukuntien vertailu - 36/67 26/67 41/67 Loimaan : : ,2 % seutukuntien vertailu 59/67 60/67 60/67 35/67 Loimaan 4,8 % 8,8 % 10,9 % 2,1 %-yks. seutukuntien vertailu 45/67 40/67 42/67 53/67 Loimaan kevät 2000: - kevät 2008: - kevät 2015: - - yliopistoseutukuntien vertailu Loimaan 3,1 3,6 2014: 3,2 - seutukuntien vertailu 38/ uusin tieto Loimaan 17,46 18, : 20,70 1,82 %-yks. seutukuntien vertailu 11/67 16/67 29/67 49/67 Loimaan : seutukuntien vertailu 21/67 31/67 10/67 11/67 LOIMAAN SEUTUKUNTA *ennakkotieto 31

32 VARSINAIS-SUOMI SALON SEUTUKUNTA väkiluku työikäisten osuus muuttotase vieraskielisten osuus *ennakkotieto LUOKKA D PIENET KAUPUNKISEUDUT KESKUSKUNNAT SALO KEHYSKUNNAT SOMERO keskuskunnat : ,6 % kehyskunnat : ,9 % Salon : ,0 % seutukuntien vertailu 21/67 18/67 19/67 29/67 keskuskunnat 65,0 % 64,5 % 2015: 60,3 % -4,2 %-yks. kehyskunnat 61,8 % 59,2 % 2015: 56,3 % -2,9 %-yks. Salon 64,5 % 63,8 % 2015: 59,7 % -4 %-yks. seutukuntien vertailu 39/67 34/67 30/67 29/67 keskuskunnat 8, *: -4,2-9,2 -yks. kehyskunnat 1,3 1,7 2015*: 1,4-0,3 -yks. Salon 7,4 4,5 2015*: -3,4-7,9 -yks. seutukuntien vertailu 4/67 11/67 35/67 61/67 keskuskunnat 1,1 % 4,4 % 2014: 5,6 % 1,2 %-yks. kehyskunnat 0,6 % 1,4 % 2014: 2,8 % 1,4 %-yks. Salon 1,0 % 4,0 % 2014: 5,2 % 1,2 %-yks. seutukuntien vertailu 8/67 5/67 7/67 24/67 ARVONLISÄYS JA TYÖLLISET Työssäkäyntikunta Salo Työssäkäynti. Työllisten määrä. kaupunki- ja maaseutualueilla Työssäkäyntiprosentti. Kunnassa työskentelevien osuus asuinkunnan työllisistä. Asuinkunta Salo ,7 86,2 78,6 Somero ,0 11,4 9,9 Koski Tl ,4 10,0 9,4 Paimio ,6 9,4 7,4 Marttila ,5 10,6 7,3 Sauvo ,4 10,0 6,6 Kemiönsaari ,6 3,9 3,7 Kaarina ,9 3,3 2,3 Aura ,9 2,4 2,0 Sottunga ,8 1,7 1,9 Työssäkäynti seudun merkittävimpään työpaikkakeskittymään. Lähde: Tilastokeskus 32 elintarvike hoivapalvelut julkinen hallinto kauppa koti ja asuminen koulutus ja kulttuuri liikenne ja matkailu metalli metsä rahoitus ja yrityspalvelut rakennus ja kiinteistö tieto ja viestintä yhdyskuntahuolto arvonlisäys työlliset Seudun arvonlisäys ja työlliset klustereittain vuonna 2013 sijaintiosamääränä suhteessa Manner Suomeen (Manner-Suomi =100). Lähde: Tilastokeskus

33 Talous, työpaikat ja elinkeinot työpaikat taloudellinen huoltosuhde työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta BKT asukasta kohden yritysten nettoperustanta suhteessa yrityskantaan kesämökkien määrä VARSINAIS-SUOMI keskuskunnat : ,1 % kehyskunnat : ,8 % Salon : ,1 % seutukuntien vertailu 18/67 18/67 20/67 67/67 keskuskunnat : kehyskunnat : Salon : seutukuntien vertailu 3/67 13/67 35/67 67/67 keskuskunnat - 4/2008: 6,1 % 4/2016: 15,7 % 9,6 %-yks. kehyskunnat - 4/2008: 5,6 % 4/2016: 11,1 % 5,5 %-yks. Salon - 4/2008: 6,0 % 4/2016: 15,0 % 9 %-yks. seutukuntien vertailu - 15/67 43/67 67/67 Salon 2000: : seutukuntien vertailu 1/67 1/67 53/67 67/67 keskuskunnat - 1,9 % 2014: -0,2 % 2,1 %-yks. kehyskunnat - 4,4 % 2014: -1,9 % 6,3 %-yks. Salon - 2,3 % 2014: -0,5 % 2,8 %-yks. seutukuntien vertailu - 23/67 29/67 30/67 keskuskunnat : : ,9 % kehyskunnat : : ,0 % Salon : : ,7 % seutukuntien vertailu 17/67 17/67 18/67 54/67 SALON SEUTUKUNTA Osaaminen ja T&K keskuskunnat 6,3 % 11,6 % 13,7 % 2,2 %-yks. korkea-astekoulutettujen kehyskunnat 4,2 % 7,5 % 9,5 % 2 %-yks. osuus 15-vuotta täyttäneistä Salon 6,0 % 11,0 % 13,1 % 2,1 %-yks. seutukuntien vertailu 28/67 29/67 30/67 50/67 yliopisto-opiskelijat Salon kevät 2000: - kevät 2008: - kevät 2015: - - yliopistoseutukuntien vertailu T&K menot milj. Salon 60,5 273,4 2014: 228,2 seutukuntien vertailu 5/67 Kuntatalous kunnan tuloveroprosentti kunnan lainakanta /asukas uusin tieto keskuskunnat 17,28 18, : 20,75 2,54 %-yks. kehyskunnat 17,50 18, : 19,50 1 %-yks. Salon 17,32 18, : 20,57 2,32 %-yks. seutukuntien vertailu 9/67 3/67 23/67 64/67 keskuskunnat : kehyskunnat : Salon : seutukuntien vertailu 11/67 8/67 19/67 37/67 33

34 VARSINAIS-SUOMI LUOKKA B MONIPUOLISET KORKEAKOULUPAIKKAKUNNAT TURUN SEUTUKUNTA KESKUSKUNNAT TURKU KEHYSKUNNAT KAARINA, LIETO, MASKU, MYNÄMÄKI, NAANTALI, NOUSIAINEN, PAIMIO, RAISIO, RUSKO, SAUVO väkiluku työikäisten osuus muuttotase vieraskielisten osuus *ennakkotieto keskuskunnat : ,9 % kehyskunnat : ,2 % Turun : ,2 % seutukuntien vertailu 3/67 3/67 3/67 7/67 keskuskunnat 68,1 % 69,5 % 2015: 67,0 % -2,5 %-yks. kehyskunnat 67,0 % 65,5 % 2015: 61,8 % -3,7 %-yks. Turun 67,6 % 67,8 % 2015: 64,8 % -3 %-yks. seutukuntien vertailu 4/67 4/67 7/67 7/67 keskuskunnat 12,6 1,4 2015*: 9,6 8,2 -yks. kehyskunnat -1 7,4 2015*: 1,1-6,3 -yks. Turun *: 6 2 -yks. seutukuntien vertailu 5/67 14/67 2/67 14/67 keskuskunnat 2,3 % 6,7 % 2014: 9,6 % 2,9 %-yks. kehyskunnat 0,6 % 1,9 % 2014: 3,0 % 1,1 %-yks. Turun 1,6 % 4,7 % 2014: 6,8 % 2,1 %-yks. seutukuntien vertailu 2/67 2/67 4/67 7/67 ARVONLISÄYS JA TYÖLLISET Työssäkäyntikunta Turku Työssäkäynti. Työllisten määrä. kaupunki- ja maaseutualueilla Työssäkäyntiprosentti. Kunnassa työskentelevien osuus asuinkunnan työllisistä. Asuinkunta Turku ,7 78,0 76,9 Kaarina ,0 49,3 51,6 Raisio ,2 48,6 48,2 Rusko ,9 50,2 48,0 Lieto ,9 45,7 46,9 Masku ,0 42,5 42,6 Naantali ,3 36,8 38,1 Nousiainen ,0 36,9 36,1 Aura ,9 33,2 33,9 Paimio ,6 23,1 27,8 Työssäkäynti seudun merkittävimpään työpaikkakeskittymään. Lähde: Tilastokeskus 34 elintarvike hoivapalvelut julkinen hallinto kauppa koti ja asuminen koulutus ja kulttuuri liikenne ja matkailu metalli metsä rahoitus ja yrityspalvelut rakennus ja kiinteistö tieto ja viestintä yhdyskuntahuolto arvonlisäys työlliset Seudun arvonlisäys ja työlliset klustereittain vuonna 2013 sijaintiosamääränä suhteessa Manner Suomeen (Manner-Suomi =100). Lähde: Tilastokeskus