Opetuksen suunnittelu tehtävä, Mikrotalousteorian kurssi Yleistä kurssista Pidin mikrotalousteorian kurssin syksyllä 2009. Kyseessä on aineopintojen kurssi, joka on keskeisessä asemassa kansantaloustieteen kandidaattiopinnoissa. Kansantaloustieteen pääaineopiskelijat osallistuvat kurssille yleensä joko ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna. Kurssille osallistuu myös paljon sivuaineopiskelijoita. Ilmoittautuneita kurssille on noin sata. Kurssi on laajuudeltaan 12 opintopistettä. Kurssilla on tärkeä asema kansantaloustieteen kandidaattiopinnoissa, sen pitäisi antaa edellytykset käydä aineopintojen pienempiä erityiskursseja ja mikrotaloustieteen syventävä kurssi. Kurssilaisilta ei vaadita erityisiä ennakkotietoja, jos sellaiseksi ei lasketa kansantaloustieteen pääsykoekirjan tason tietoja ja lukion matematiikan osaamista. Kurssi ei ole matemaattisesti erityisen haastava, mutta totuttaa opiskelijoita formaaliseen matemaattiseen esitystapaan ja tutustuttaa joihinkin yleisimpiin kansantaloustieteen matemaattisiin apuvälineisiin. Kurssi on opettajalle haasteellinen, mutta onnistuessa myös palkitseva. Opiskelijat ovat sekä tiedoiltaan, että motivaatioltaan heterogeeninen joukko. Osalle kaikenlainen matemaattinen esitys on kauhistus, osa on pitkälle matematiikan opinnoissa edenneitä kansantaloustieteen sivuaineopiskelijoita. Kansantaloustieteen pääsykokeiden sisäänpääsy prosentti on korkea, mikä on johtanut siihen, että pääaineopiskelijoissa on ihmisiä, joilla ei ole kovin tarkkaa kuvaa siitä, mitä kansantaloustiede, ovat päätyneet opiskelemaan ainetta, joka ei ole ollut heidän ensisijainen kiinnostuksenkohde tai ovat suorittaneet jo yhden tutkinnon. Koska mikrotalousteorian kurssi on kansantaloustieteen opintojen alussa, kaikki tämä porukka on tällä kurssilla. Suuri ja vaikea kysymys on, kuinka tarjota kurssi, joka on motivoiva ja kiinnostava mahdollisimman monelle. Varmasti joukossa on niitä, joille kansantaloustieteen formaalinen esitystapa on niin paha kauhistus, että he eivät siitä koskaan toivu, mutta sitten on suuri joukko opiskelijoita, joiden kiinnostuksen voi sytyttää tai sitä voi ruokkia tällä kurssilla ratkaisevalla tavalla jopa koko tutkinnon suorittamisen kannalta. Kurssi on haastava ja mielenkiintoinen myös substanssin näkökulmasta. Koska kurssi on eräänlainen peruskurssi, joka tarjoaa pohjatietoja monen myöhemmin käytävän kurssin tarpeisiin käsitellään sillä melkoinen joukko erilaisia teemoja, joihin ei tietenkään mennä kovin syvälle. Kurssilla käsitellään myös asioita, joihin kaikkiin opiskelija ei törmään enää opiskelujensa aikana, eikä myöskään tutkija! Opettaja siis kohtaa kurssilla asioita, joihin toisiin hän on perehtynyt perinpohjaisesti ja sellaisiin, jotka eivät ole tulleet vastaan sen
jälkeen, kun itse on ollut vastaavalla kurssilla opiskelijana. Minulla kierros opiskelijasta opettajaksi tämän kurssin kohdalla kesti kymmenen vuotta. Vuoden 2009 kurssilta jäi minulle parannettavaa erityisesti opetuksen linjakkuuden suhteen. Kurssilla olisi voinut paremmin yhdistää eri osiot toisiinsa, myös laskuharjoitukset olisivat voineet paremmin yhdistyä luentojen sisältöön ja laskuharjoitustilaisuudet olisivat voineet synkronisoitua paremmin luentojen kanssa. Opetussuunnitelma Kurssin tavoitteet ja alustava sisältö Kurssin aluksi esitellään tavoitteet. Kerrotaan, että kurssin sisältö on alustava ja kurssilaisilla on mahdollisuus vaikuttaa jonkin verran kurssin sisältöön. Koska kurssi antaa lähtötiedot monenlaiseen taloustieteelliseen mallittamiseen ja kurssin tietoja tarvitaan myöhemmin opinnoissa kurssin sisältö ei ole kokonaan opettajan tai opiskelijoiden määrättävissä. Kurssin luonteesta huolimatta kurssin sisällössä on liikkumavaraakin, erityisesti millaisesta näkökulmasta kurssin asiakokonaisuuksia lähestyy. Hyvin perinteinen tapa on esittää asiat niin, että ensin esitetään esimerkiksi Lagrangen menetelmä matematiikasta, sitten kerrotaan kuluttajan teoriasta ja kysynnästä, sitten esitetään jossain tietyssä tilanteessa, kuinka Lagrangen menetelmää voidaan soveltaa kuluttajan valintaongelman ratkaisemiseen ja kysyntäkäyrän muodostamiseen. Hedelmällisempi ja vähemmän oppikirjamainen tapa esittää asia on mielestäni ensin ottaa esille ongelma, kuinka käytännössä voitaisiin lähteä selvittämään kuluttajan käyttäytymistä, sitten paljastaa, että on olemassa tarkoituksen mukainen matemaattinen apuväline ja ratkaista sitten ongelma sen (eli Lagrangen menetelmän avulla) ja kun ratkaisu on saatu, keskustella (ja antaa opiskelijoiden oivaltaa) millaisia oletuksia tehdään, kun menetelmää käytetään. Kurssi perehdyttää opiskelijat taloustieteellisen mallintamisen perusperiaatteisiin. On tärkeää, että opiskelijat oppivat nuo periaatteet ja alkavat miettiä, miten ja milloin niitä voi soveltaa. Kurssin materiaali Kurssin tärkein lähde on Hal Varianin kirja Intermediate microeconomics, tämän lisäksi kurssinkotisivuille tulee kurssin aikana täydentävää materiaalia. Luentomuistiinpanoista tulee ennen kutakin luentoa versio nettiin kurssin kotisivuille, jotta opiskelijat voivat ottaa muistiinpanot mukaan luennoille. Tärkeää on, että muistiinpanot eivät ole täyteenahdetut niin, että niissä pyrittäisiin kirjaamaan kaikki, mikä luennoilla
puhutaan, vaan niissä olisi luentokerran esityksen runko, jota opiskelija voi täydentää omilla merkinnöillään. Luentojen kulku Opiskelijoille kerrotaan alussa, että luennot noudattavat ohjeellisesti esitettyä sisältöä, mutta että aikataulussa on tilaa ja varaa muutoksille, jos esiin nostetaan asioista, jotka yhteisesti nähdään mielenkiintoisiksi ja hyödyllisiksi kurssin tavoitteisiin nähden. Kurssi sisältää 28 luentokertaa a 1,5 tuntia. Mitään täsmällistä sisältöä sen suhteen, mitä asioita kullakin luentokerralla käsitellään ei kannata etukäteen laatia, koska se sitoisi liiaksi. Luentojen tarkka aikataulu sisällön osalta määräytyy kurssin kuluessa. On kuitenkin harkittava sitä, missä järjestyksessä asioita käydään, koska uusia asia aina osittain perustuu aiemmin opittuun. Kurssi sisältää seuraavia teemoja: 1) Kuluttajan teoria -budjettirajoite, preferenssit, hyöty, valinta, kysyntä, kokonaiskysyntä 2) Laajennuksia kuluttajan teoriaan -intertemporaalinen valinta, epävarmuus, varallisuusmarkkinat 3) Yrityksen teoria -teknologia, hyödynmaksimointi, kustannustenminimointi, tarjonta, kokonaistarjonta 4) Markkinat -tasapaino, markkinoiden kysyntä ja tarjonta, tuotanto 5)Epätäydellinen kilpailu -monopoli, oligopoli, tuotannontekijämarkkinat 6) Hyvinvointi ja ympäristötaloustiede 7) Informaatioteknologia 8) Julkishyödykkeet 9) Informaatiotaloustiede Kurssi etenee varsin perinteisen luento-opetuksen tavoin. Opiskelijoita kannustetaan kysymään ja keskustelemaan. Opettajana tavoitteeni on aidosti rohkaista opiskelijoita osallistumaan ja keskustelemaan. Tärkeä periaate on aiemmin mainittu esitystapa, jossa lähdetään käytännön ongelmasta ja esitetään mikroteorian välineet keinona lähestyä
ongelmaa ja samalla tarkastellaan kriittisesti, millaisia oletuksia ja rajoituksia joudutaan tekemään. Luentoihin kuuluu joka kerta pienet kysymykset, joiden ratkaisua voi tilanteen mukaan antaa opiskelijoiden miettiä parin minuutin yksin tai vieruskaverin kanssa, joihinkin kysymyksiin joku opiskelija voi tulla taululla esittämään lyhyen ratkaisun. Laskuharjoitusten kulku Kurssi kuuluu luentojen lisäksi laskuharjoituksia. Laskuharjoitustehtäviä jaetaan luennoilla ja netissä. Kunkin harjoituskerran asiat nivoutuvat läheisesti luennoilla esillä olleisiin asioihin. Harjoitusten ratkaiseminen vaatii opiskelijalta luentojen asioiden kertaamista ja syventämistä. Laskuharjoitustilaisuuksissa opiskelijat esittävät ratkaisemiaan tehtäviä taulullla ja harjoitustenpitäjä korjaa ja kommentoi (kuten tietenkin myös muut opiskelijat). Puolet kaikista laskuharjoitustehtävistä pitää olla tehty, jotta opiskelija saa osallistua tenttiin. Tehdyiksi lasketaan tehtävät, joita opiskelija on tosissaan yrittänyt, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että opiskelija merkitsee rastin tehtävän kohdalle luokassa kiertävään listaan ja on kysyttäessä valmis esittämään ratkaisunsa taululla. Tämä on varsin yleisesti käytössä oleva tapa, jolla on selkeästi omat hyvät puolensa: jos tehtäviä palautettaisiin opettajalle, niiden tarkastaminen aiheuttaisi ylimääräistä työtä hänelle. Toisaalta opiskelijan vastauksen ja esityksen pitää olla tietyllä tavalla viimeistelty, että hän pystyy sen esittämään taululla. Kurssilaisia kannustetaan varsinaisten harjoitustilaisuuksien lisäksi tekemään tehtäviä pienissä ryhmissä. Hyvä kysymys on se, miten pienryhmien syntymistä voisi kannustaa. On selvää, että jos opiskelijat muodostavat pieniä oppintopiirejä laskuharjoitusten tekeminen on helpompaa ja hauskempaa. Tuntuu kuitenkin kohtuuttomalta, jollei jopa mahdottomalta valvoa tai opettajakeskeisesti pitää yllä näiden pienryhmien toimintaan. Toisaalta, jos ryhmien synty ja toiminta jää täysin opiskelijoiden vastuulle on varmasti opiskelijoita, jotka mielellään tekisivät muiden kanssa yhteistyötä, mutta eivät tunne oikein muita. Tämän vuoksi kurssilla järjestetään 0. laskuharjoitus kerta. Tämä on laskuharjoitustilaisuus, johon voi tulla tekemään tehtäviä ja paikalla on myös harjoitustenpitäjä. Opiskelijat tekevät harjoituksia itsenäisesti ja harjoitusmestari neuvoo tarvittaessa. Hän myös kannustaa opiskelijoita muodostamaan jatkossa ryhmiä, jossa voivat ratkaista harjoituksia etukäteen. Myöhemmillä harjoituskerroilla kurssilaiset esittävät valmiiksi ratkaisemiaan tehtäviä luokan edessä, eikä laskuharjoituksia enää tehdä harjoitusmestarin läsnäollessa. Tämä on tietenkin resurssikysymys, koska pitäisi järjestää tupla määrä harjoitustunteja, jos niissä sekä tehtäisiin tehtäviä että esitettäisiin ratkaisuja. Kurssin suorittaminen ja palaute Kurssin suorittamiseksi siis vaaditaan, että vähintään puolet harjoituksista on tehty. Jos opiskelija tekee enemmän hän saa lisäpisteitä tenttiin. Kurssi jakautuu yhden ison tentin sijaan kolmeen pienempää. Kun noin kolmannes kurssista on käyty pidetään ensimmäinen
koe jne. Viikon sisällä kokeesta on korvaava koe samasta alueesta, niille, jotka eivät ole voineet ensimmäiseen tenttiin osallistua. Yhtä yksittäistä koetta ei. ole Tämä käytäntö vaatii opiskelijoita opiskelemaan intensiivisesti kurssin aikana, mahdollisuus jättää opiskelukurssin loppuun on poistettu. Tämän toivon johtavan siihen, että opiskelijat ovat aktiivisia kurssin ajan, he eivät voi vakuuttaa itselleen opiskelevansa asiat paremmin sitten joskus joulun jälkeen. Kun opiskelijat ovat paremmin perillä jo käydyistä asioista, uudet asiat luennoilla ovat helpompia. Kurssilla kerätään kirjallista palautetta ja toivomuksia ensimmäisellä luennolla ja tenttien yhteydessä, lisäksi pyydän palautetta suullisesti luennoilla ja pyydän harjoitustenpitäjiä pyytämään palautetta.