Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa SAAMELAISVÄESTÖN TULEVAISUUDEN PALVELUT SAAMELAISTEN KULTTUURI-ITSEHALLINNON JA PERUSOIKEUKSIEN NÄKÖKULMASTA 1. Alkusanat Suomen saamelaiskäräjien puolesta haluan toivottaa teidät lämpimästi tervetulleeksi tähän tärkeään seminaariin pohtimaan yhdessä sitä, miten sote-uudistuksessa turvaamme saamelaisväestölle yhdenvertaiset, laadukkaat, asiakaslähtöiset palvelut läheisyysperiaatteella. Saamenkielisillä ja kulttuurinmukaisilla palveluilla on tärkeä merkitys saamelaisten hyvinvoinnin lisäksi myös koko saamelaisen kansanryhmän kielellisen ja kulttuurisen jatkuvuuden turvaamisessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tarkoittaa huomattavaa muutosta niin palvelujen rakenteissa kuin toiminnassakin. Kuntia kannustetaan varautumaan uudistuksen valmisteluvaiheessa uuteen tapaan järjestää ja tuottaa palvelut. Toiminnassa on keskeistä, että asiakkaan saama palvelu on sujuva kokonaisuus. Samalla haetaan keinoja parantaa tehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä saada aikaan säästöjä. Saamelaisten perusoikeuksien toteutumista ei voida mitata taloudellisuuden ja tehokkuuden mittareilla. Omakielisten palvelujen toteuttaminen pienelle väestömäärälle on keskimääräistä kalliimpaa. Uudistusta on vietävä eteenpäin Lapissa myös perusoikeuksien toteutumisen lähtökohdista. Saamelaisten näkökulmasta uudistus on todellinen mahdollisuus saada yhdenvertaisia, laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita omalla äidinkielellä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää inarin- ja koltansaamenkielisten palvelujen turvaamiseen. Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisten alkuperäiskansaasema on vahvistettu Suomessa perustuslaissa. Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista. Heistä yli 60 prosenttia asuu kotiseutualueen ulkopuolella, mikä asettaa saamenkielisten palvelujen järjestämiselle uudenlaisia vaatimuksia. Norjan Finnmarkin ja Suomen saamelaisalueen saamenkielisten määrä on yhteenlaskettuna noin 20 000 henkilöä. 2. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden nykytilanne Suomessa
Lapin yliopiston vuonna 2012 tekemän Saamelaisten hyvä elämä - tutkimuksen mukaan saamelaisten palveluiden saatavuus ja palvelutyytyväisyys saamelaisten kotiseutualueella ovat selvästi maan keskitasoa alhaisemmat. Palveluiden saatavuuden koki hyväksi keskimäärin vain kolmasosa saamelaisvastaajista ja palvelujen saatavuutta huonona piti 42 %. Kuntakohtaisten erojen lisäksi näkyy kuntien osien eroja palveluiden saatavuudessa. Selvityksessä korostuvat aiemmat havainnot siitä, kuinka saamenkielisiä palveluita pitää edelleen erikseen vaatia. Saamenkielistä ammattihenkilöstöä ei ole saatavilla ja etäisyydet vaikeuttavat palveluiden tuottamista. Saamenkielisiä palveluita on tuotettu lyhyen aikaa, niitä on tarjottu satunnaisesti ja määräaikaisesti ja niiden saatavuus on ollut vähäistä. Internet ei ole auttanut saamenkielisten palveluiden saatavuutta, vaan pikemminkin päinvastoin. Myös asioinnin muuttuminen puhelinpalveluksi on vaikeuttanut palveluiden saatavuutta, sillä saamenkielisten on vaikea asioida puhelimitse. Erityisesti ikäihmiset ovat kokeneet puhelimitse asioinnin vaikeaksi. (Heikkilä, Laiti- Hedemäki & Pohjola 2013.) Saamenkielisiä palveluita pidetään erittäin tärkeänä saamelaisten hyvinvoinnin toteutumisessa. Palvelurakenteen muutos, jossa palvelut keskittyvät kuntakeskuksiin, heikentää saamelaisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Palveluissa tulisi huomioida paremmin saamenkielisille tärkeät yhteisölliset ja kulttuuriset näkökulmat. Kuuluminen omaan yhteisöön nähdään tärkeänä perustarpeena mm. asumispalveluissa. Saamelaisten kotiseutualueella saamenkielisiä sote-palvelujen saatavuutta on vuodesta 2002 lähtien pyritty turvaamaan erillisen valtionavustuksen turvin. Määrärahaa ohjautuu saamelaiskäräjien kautta saamelaisalueen kunnille. Tämä järjestely on edistänyt saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen perusoikeuksien toteutumista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Avustus on vuonna 2016 yhteensä 480 000 ja se kattaa kolmanneksen saamelaisalueella asuvien saamelaisten tarpeista. Valtionavustuksesta kohdentuu noin 60 % ikäihmisten kotipalveluihin, 30 % ikäihmisten asumispalveluihin ja 10 % perhe- ja terveydenhoitopalveluihin. STM:n erillismääräraha on saamenkielisten sote-palveluiden tuottamiseen merkittävä, mutta ei riittävä panostus. Ikääntyneiden palvelujen lisäksi tarvittaisiin erityisesti saamenkielisiä ensihoito-, mielenterveys-, päihde-, terapia-, kuntoutus-, perhe- ja yleislääkäripalveluita sekä muistisairaiden hoitoon suunniteltuja palveluita. 3. Kansainvälisten sopimusten ja kansallisen lainsäädännön asettamat vaatimukset soteuudistukselle Saamelaisten tosiasiallinen suoja muodostuu kansainvälisten sopimusten ja kansallisen lainsäädännön takaamista oikeuksista. Itsehallinto- ja sote-alueiden valmistelussa, palveluja
suunniteltaessa, järjestettäessä ja kehitettäessä nämä alkuperäiskansoja koskevat vaatimukset tulee asianmukaisesti huomioida. Valtiolla on viime kädessä vastuu perustuslain 22 :n ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaisesti huolehtia saamelaisten perusoikeuksien tehokkaasta ja yhdenvertaisesta toteuttamisesta. Suomen perustuslaki turvaa saamelaisille alkuperäiskansana oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan (PL 17.3 ) sekä niitä koskevan itsehallinnon saamelaisten kotiseutualueella (PL 121.4 ). Suomen perustuslain 22 taas puolestaan liittää kansainvälisen oikeuden ihmisoikeussopimukset Suomen perusoikeusjärjestelmän osaksi. Saamelaisten itsehallinnon tavoitteena on luoda saamelaisille perustuslain turvaama asema vaikuttaa ja osallistua heitä koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Perustuslain säännöksellä pyritään siihen, että tulevassa lainsäädännössä säädetään saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria koskevissa asioissa toimielimet, toimivaltarajat ja tehtävät saamelaishallinnolle, kunnalliselle itsehallinnolle ja valtionhallinnolle. Lainsäätäjän tarkoituksena on ollut tehdä lailla mahdolliseksi se, että saamelaisten kielelliseen ja kulttuuriseen itsehallintoon kuuluvia asioita otetaan kuntien tai valtion hallintoa koskevaan lainsäädäntöön saamelaisalueella tai että näitä tehtäviä siirretään kuntien tai valtion hallinnosta saamelaishallinnolle. Saamelaisten itsehallintoa koskevan lainsäädännöllisen järjestelyn tultua voimaan saamelaisten itsehallinto on tullut kansainvälisten ihmisoikeussopimusten piiriin. Tämän järjestelmän myöhemmät heikennykset voivat merkitä kansainvälisoikeudellista rikkomusta (HE 248/1994 vp s. 21). Sote-uudistuksella ei voida heikentää saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa. Saamelaiskäräjien kautta kanavoitu rahoitus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi saamelaisten kotiseutualueella on tällä hetkellä konkreettisin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon muoto. Saamelaisten itsehallintoa koskeva säännös tuo mukanaan valtiolle velvollisuuden toimia lainsäädännössä saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon toteuttamiseksi. 1 Valtion tulisi neuvotella saamelaiskäräjien kanssa siitä, mitä saamelaisten oikeus itsehallintoon sote-uudistuksen osalta sisältää, ja toisaalta siitä, miten itsehallinto on tarkoituksenmukaista järjestää tässä tilanteessa. Saamelaisten lainsäädännöllinen asema ja saamenkielisten palveluiden saatavuuden turvaaminen tulisi ottaa huomioon hallinnossa, palvelujen järjestämisessä, resursoinnissa, koulutuksessa, tutkimuksessa ja kehittämisessä. Saamen kielilaki määrittelee julkisen vallan velvollisuudeksi toteuttaa ja edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia ilman, että saamelaisen tarvitsee niihin erikseen vedota. Henkilöstöä palvelukseen otettaessa olisi huolehdittava siitä, että henkilöstö pystyy palvelemaan myös saameksi. 1 Saamelaistyöryhmän mietintö: Saamelaisten kulttuuri-itsehallinto, Helsinki 1994, s. 54
Viranomaisen on lisäksi koulutusta järjestämällä tai muilla toimenpiteillä huolehdittava siitä, että henkilöstöllä on viranomaisten tehtävien edellyttämä saamen kielen taito. Saamelaisten kielelliset oikeudet ovat siis laajemmat kuin oikeus saada tulkkaus- ja käännösapua. Suomessa saamen kielillä tarkoitetaan pohjois-, inarin- ja koltansaamea. Saamelaisten kotiseutualueen kuntien tulisikin mielestäni tulevaisuudessa erityisesti harkita, mitkä virat ovat sellaisia, joissa saamen kielen taito on yksi viran täyttämisen edellytyksistä, eikä taitoa katsota vain hakutilanteessa hakijan eduksi. Viranomaisilla on perustuslakiin ja yhdenvertaisuuslakiin perustuva velvollisuus edistää ihmisten yhdenvertaisuutta. Samanlainen kohtelu ei aina kuitenkaan takaa yhdenvertaisuuden toteutumista, sillä ihmisten lähtökohdat ja mahdollisuudet ovat erilaiset. Tosiasiallinen yhdenvertaisuuden toteuttaminen edellyttää eriarvoisuuden aktiivista poistamista. Yhdenvertaisuuslain mukaisesti viranomaisten tulisi muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Syrjintälautakunta on arvioinut vuonna 2008 yhden saamelaisalueen kunnan tapaa järjestää saamenkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Syrjintälautakunta katsoi, että saamenkielisen väestön oikeus äidinkielellä tuotettuihin palveluihin tulee toteutua yhtäläisesti suomenkielisen väestön kanssa. Lisäksi palveluissa tulee kulttuuritausta huomioida asianmukaisesti. Kansainvälisistä sopimuksista on tässä yhteydessä merkitystä erityisesti Euroopan neuvoston alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskevalla sopimuksella, jonka yhteydessä Suomi on ilmoittanut saamen kielen alueelliseksi vähemmistökieleksi. Euroopan neuvoston ministerikomitea suositti vuonna 2012 Suomelle toteuttavaksi lisätoimia varmistaakseen saamenkielisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuuden. Suomi on saanut myös muilta ihmisoikeuksia valvovilta elimiltä suosituksia parantaa saamenkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. YK:n rotusyrjintäkomitea on vuonna 2014 suosittanut, että Suomi tosiasiallisesti varmistaa saamenkielisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden saamelaisille kotiseutualueella. 2 Lasten oikeuksien komitea on vuonna 2011 suosittanut Suomea varmistamaan, että saamelaislapsilla, myös saamelaisalueen ulkopuolella, on oikeus kulttuurisensitiivisiin terveydenhuoltopalveluihin omalla kielellään. Alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevä julistus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa vuonna 2007. YK:n ensimmäinen korkean tason alkuperäiskansojen maailmankonferenssin avausistunto hyväksyi vuonna 2014 alkuperäiskansojen oikeuksien edistämistä käsittelevän loppuasiakirjan, jonka tarkoituksena on edistää alkuperäiskansojen oikeuksien täytäntöönpanoa. Alkuperäiskansajulistus näyttää poliittisena asiakirjana suuntaa, mihin tavoitteisiin tulee pyrkiä hallitusten ja alkuperäiskansojen välisen yhteistyön avulla. Julistuksen mukaan erityistä huomiota on kiinnitettävä alkuperäiskansoihin kuuluvien vanhusten, naisten, nuorten, lasten ja vammaisten 2 CERD/C/FIN/CO/20-22
henkilöiden oikeuksiin ja erityistarpeisiin. Näiden ryhmien erityistarpeet tulee huomioida erikseen meneillään olevassa Lapin sote-valmistelun asiakasprosessityössä. Lisäksi huomattavaa on, että Suomi on sitoutunut loppuasiakirjan 6 artiklassa ILO 169 -sopimuksen ratifiointiin sekä 7 ja 8 artikloissa konkreettisiin kansallisiin toimiin sekä toimintasuunnitelman tai strategian laatimiseen alkuperäiskansajulistuksen toimeenpanemiseksi. ILO:n alkuperäiskansasopimuksen 25 artikla säätää alkuperäiskansojen osallistumisoikeudesta paikallisten terveyspalveluiden luomiseen ja hallintaan. Suomessa saamelaisilla tulisi olla oikeus osallistua terveyspalveluiden luomiseen ja hallintaan sote-alueella sekä päättää saamelaisten sosiaali- ja terveydenhuoltoa ohjaavat painopisteet. Ruotsin, Norjan ja Suomen valtiot neuvottelevat parhaillaan yhdessä saamelaiskäräjien edustajien kanssa pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksymiseksi. Sopimusneuvottelut on tarkoitus saattaa loppuun tämän vuoden aikana. Tavoitteena on luoda edellytykset saamen kielen ja kulttuurin kehittymiselle siten, että valtion rajat estävät saamelaisten yhteistyötä mahdollisimman vähän. Sopimuksessa on artikla myös sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskien. 4. Tarvittavat toimenpiteet Saamelaiskäräjien tavoitteena sote-uudistuksessa on, että 1. Saamelaisväestölle turvataan yhdenvertaiset, laadukkaat asiakaslähtöiset sosiaali- ja terveyspalvelut läheisyysperiaatteella. Asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan saamenkielisyyden lisäksi palvelun toteuttamista saamelaisen kulttuurin lähtökohdista, saamelainen elämänmuoto ja arvot huomioon ottaen. Palvelun sisältö, järjestämistapa ja palveluajat tulisi sopeuttaa paremmin saamelaisten elämäntilanteeseen ja tarpeisiin. 2. Saamelaisten alkuperäiskansa-asema ja itsemääräämisoikeus huomioidaan asianmukaisesti. Itsemääräämisoikeuden mukaan saamelaisilla tulee olla mahdollisuus päättää itse siitä, millaisia sosiaali- ja terveyspalveluja he tarvitsevat, millaiselle perustalle ja arvomaailmalle sekä näkemyksille hyvinvoinnista niiden tulisi rakentua ja miten ne tulisi parhaiten järjestää. 3. Saamenkielisten sote-palvelujen järjestämiseksi osoitettu valtionavustus (33.60.36) turvataan lailla. 4. Rajayhteistyöesteet poistetaan. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden ja laadun turvaamisessa sekä palvelujen kehittämisessä saamelaisten pohjoismainen rajayhteistyö on tärkein käytettävissä oleva keino. Pohjoissaamenkielisten asiakkaiden näkökulmasta palvelut voidaan yhdistää sujuvaksi hoito- ja palveluketjuksi peruspalveluista erityispalveluihin saakka rajayhteistyöllä. 5. Saamelaiskäräjien edustus sote-alueen päättävissä toimielimessä turvataan asetuksella.
6. Saamelaisten sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisresurssit turvataan. Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikkö säilytetään sopimuksellisesti Saamelaiskäräjien yhteydessä riittävän rahoituksen turvin. Uudistuksessa turvataan saamelaisten palvelujen kehittämisresurssit ja poistetaan saamelaisten rajayhteistyön esteet. 7. Saamelaisten terveyttä ja hyvinvointia koskeva tiedontuotanto turvataan. 8. Saamenkielisen ammattihenkilöstön saatavuuteen ja koulutukseen panostetaan erityisin toimenpitein. Saamelaisten hyvinvoinnin haasteisiin ja kehittämistarpeisiin vastaaminen edellyttää yhteistyötä laajalla rintamalla yli rajojen. Tarvitaan tiivistä yhteistyötä ja hyvien kokemusten sekä tiedon vaihtoa Norjan ja Ruotsin sekä muiden arktisten alkuperäiskansojen kanssa. Saamelaiskäräjät aikoo tämän yhteistyön edistämiseksi asettaa tänä vuonna saamelaisten sosiaali- ja terveysasiain yhteistyöelimen, jonka tavoitteena on edistää yhteistyötä saamelaisten hyvinvointiasioissa ja edesauttaa yhteistyöhön osallistuvien organisaatioiden välistä kansallista ja rajat ylittävää yhteistyötä. Kiitos mielenkiinnostanne!