KALAJOEN TULVATYÖPAJA II, 22.1.2014 YLIVIESKA YHTEENVETO TOIMENPIDEKESKUSTELUSTA Kuinka tärkeinä pidät seuraavia tulvariskien hallinnan toimenpiteitä? Erittäin tärkeä Melko tärkeä Kohtalainen Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä Tulvaviestintä ja asukkaiden omatoiminen varautuminen Jää- ja hyydepatojen muodostumisen ehkäisy & rikkominen Tulvapenkereiden kunnossapito Valuma-alueen vedenpidätyskyvyn lisääminen Tilapäiset tulva-alueet Pengerten tausta-alueiden käyttö tulva-alueina Kohdekohtaiset pysyvät tulvasuojelurakenteet Säännösteltyjen järvien luparajan tilapäinen ylittäminen Hautaperän säännöstelyn optimointi 0 2 4 6 8 Vastaajat Toimenpide Tulvaviestintä ja asukkaiden omatoiminen varautuminen Jää- ja hyydepatojen muodostumisen ehkäisy & patojen rikkominen Tulvapenkereiden kunnossapito Kommentit ja kehittämisehdotukset kyselylomakkeista + yhteenveto keskusteluista Tietoisuuden lisääminen Tulvakartat asukkaiden tietoon Kohdennettu tiedotus, mitä kiinteistö voi tehdä Rakentajille tiedote Kodin kansioon/talokirjaan tms. infoa tulvista (jos vaara olemassa) Hanke-ehdotus: Tulvakorkeuspaalu riskialueelle tiedoksi kansalaisille (1/20, 1/50, 1/100, 1/250, 1/1000) Ennen tehtiin julkisin varoin, voisiko jatkossa saada tukea omatoimiseen suojaukseen, viemäreiden tukkimiseen jne. esim. kunnilta/vakuutusyhtiöiltä? Palotarkastuksen yhteydessä voisi kertoa tulvariskeistä Tiedottaminen vahingonkorvausvastuista: tietämättä voi tulla iso kustannus kiinteistönomistajalle Selvitetään etukäteen mistä maamassoja ym., esim. kaivoksella mahdolliseen patovuotoon maamassat osoitettuna Kylätoimikunnilla ja vpk:lla tulvasuojelumateriaalia Rakentamisen ohjausta tehty kulloistenkin ohjeiden mukaisesti, osa rakennuksista alempana. Ennaltaehkäisynä hyvä toimenpide Ehkä jonnekin jäiden pidätyspaikka?? Tärkeää, että ELYllä jatkossakin turvattu organisaatio tulvantorjunnassa, pengeryhtiöt tai pelastuslaitos eivät tee ennaltaehkäisevää työtä. Infran säilyminen
Valuma-alueen vedenpidätyskyvyn lisääminen (kosteikot, ojitusalueet) Tilapäiset tulva-alueet (järvikuiviot, käytöstä poistuvat turvetuotantoalueet) Pengerten tausta-alueiden käyttö tulvaalueina Kohdekohtaiset pysyvät tulvasuojelurakenteet (erityiskohteet ja asuinrakennukset) Säännösteltyjen järvien luparajan tilapäinen ylittäminen Hautaperän säännöstelyn optimointi Muut: Hituran kaivosalueen käyttö Vedenpidätyspotentiaali metsäojituksissa Pengeryhtiöille tietoa enemmän, mistä ovat vastuussa, mitä pitää tehdä jne. Vaatii lähempää tarkastelua tapauskohtaisesti, vaatii kannustimia maanomistajille Tukee myös vesiensuojelua Pitää olla valtakunnallisia ohjauksia Korvaukset yksityisen suojelualueen perustamisesta? Lähinnä teoreettinen, ei vaikutusta suuriin tulviin. Uusien turvetuotantoalueiden selvittäminen mahdollisiksi tulvaaltaiksi -> jälkikäyttöedellytys lupavaiheeseen? Maakuntakaavassa turvetuotantoon osoitetut alueet? (on jo osoitettu isommat alueet, joihin jälkikäyttö suunnitellaan vesienhoidon ym. näkökulmasta -> Kalajoen vesistöalueella ei ole niin isoja alueita) Mertuanjärvi ei maatalouskäytössä, pusikkoa. Alueella useampia maanomistajia. Vedenpidätysalueilla vaikutus tämän yläpuolelta tulevien tulvavesien pidättämiseen, ei niin, että johdetaan jokivettä näille alueille. Vesiensuojelu? Ravinteet Jos talvitulvassa vesi pelloille, jäätyy sinne Voisiko penkereissä olla valmiina syöpymättömät sulakkeet tai betoniportaat, joista päästetään vesi hallitusti penkereiden taakse, jos penger uhkaa murtua/ylittyä? Viljelijät tottuneet, että vesi nousee pelloille. Pienet kustannukset ja niiden oikea kohdentuminen Vahingot ranta-alueilla Sievissä Korpisen rannoilla alhaalla rakennuksia, mökit kastuu jos nostetaan vettä. (Kesätulva) Vähäinen vaikutus Saadaanko järvi täyteen, jos ennakoidaan? Louhokselta jokirantaan 350 m, valmis kanava Tilavuus 5,2 milj. m3, pintaan saakka 12 milj. m3. 6 milj. m3 riittäisi 2 vrk ajan 60 m3/s veden johtamiseen Tyhjennettävä jollakin aikavälillä, kustannukset? Tulisi tutkia, mikä vaikutus metsäojituksilla on valumiin ja kuinka paljon metsäalueilla on mahdollista pidättää valumavesiä. Muuta keskustelua: - vähemmän haitan periaate missä tulvista vähemmän vahinkoa - Nykyisin 1/30-1/40 esiintyvä tulva kastelee Nivalan pellot. Vuoden 2000 tulva suurin alajuoksulla esiintynyt, v. 1982 yläosan suurin tulva, jonka jälkeen rakennettiin Hituran ympärille penger.
Kalajoen tulvatyöpaja 2 22.1.2014 KKe/Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 14.2.2014
SISÄLTÖ Kokouksen avaus Tulvariskien hallinnan kuulumiset ja kertaus viime työpajasta Toimenpiteet ja niiden vaikutukset esittelyä ja keskustelua 2
Tulvariskienhallintatyö Tulvavaara- ja tulvariskikartat on julkaistu uudessa karttasovelluksessta www.ymparisto.fi/tulvakartat pystyy tarkastelemaan riskikohteita ja tulvavaarakarttoja Kartalle voi piirtää Sovellukseen voi lisätä omia aineistoja Voi mitata etäisyyksiä ja pinta-aloja Luoda linkin tietyn kartan näkymään esim. Pystyy tulostamaan karttoja 3
4
Lähde: Finanssialan Keskusliitto, Seppo Pekurinen Tulvavahinkojen korvaus on siirtynyt valtiolta vakuutusyhtiöille Määritelmä korvattavalle vesistötulvavahingolle Kaikki vertailun vakuutusyhtiöt määrittelevät korvattavan tulvavahingon samalla tavalla eli kotivakuutukset korvaavat poikkeuksellisen vesistötulvan aiheuttamia vahinkoja. Usein toistuvia tai jokavuotisia tulvia ei korvata jatkossakaan. Kaikki yhtiöt pitävät poikkeuksellisena vedenpinnan nousuna vedenkorkeutta, jonka esiintymistodennäköisyys on 50 vuotta tai harvemmin. Mihin tulvaturva sisältyy Vertailussa tulvaturva sisältyi If:n, LähiTapiolan ja Pohjolan laajoihin kotivakuutuksiin. Perus- ja suppeissa kotivakuutuksissa on eroja. Eräät LähiTapiolan vanhemmat vakuutuskannat, joihin tulvaturva ei sisälly missään turvatasossa. 5
Korvauspiirin laajuus Yhtiökohtaisia eroja löytyy korvauspiirin laajuudesta. Kaikki yhtiöt korvaavat vakuutettujen rakennusten ja siellä olevan irtaimiston vahinkoja. Piha-alueella ja ulkona olevan omaisuuden osalta vakuutuksen kohteen ja korvauspiirin määrittelyssä on eroja, jotka voivat olla tapauskohtaisesti merkittäviä. Omavastuu Omavastuun suuruus vaihtelee yhtiöittäin. Omavastuu voi olla perusomavastuu kaksin- tai nelinkertaisena kuitenkin enintään 1700 euroa tai 2000 euroa tai omavastuukorotusta ei tehdä eli omavastuu on valitun perusomavastuun suuruinen. LÄHDE: Finanssialan Keskusliitto, Seppo Pekurinen 6
Tulvaturva on myös kiinteistö- ja maatilavakuutuksessa Vakuutuksesta korvataan ehtojen mukaisesti poikkeukselliset tulvavahingot, kuten kotivakuutuksessa Poikkeuksellisena pidetään vedenkorkeutta, jonka esiintymis- todennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin Poikkeuksellinen sade on ollut silloin kun sademäärä on mittausten mukaan 30 mm tunnissa tai 75 mm vuorokaudessa Poikkeuksellinen merenpinnan nousu johtuu myrskytuulesta (keskituulennopeus yli 15 m/s, ilmanpaineen vaihtelusta tai virtauksesta Tanskan salmissa. LÄHDE: Finanssialan Keskusliitto, Seppo Pekurinen 7
Tulvatyöpaja 1 Järjestettiin 2.10. Ylivieskassa Keskusteltiin mahdollisista uusista toimenpiteistä Keskustelussa oli 1. Valuma-alueen vedenpidätyskyvyn lisääminen 2. Järvikuivioiden hyödyntäminen 3. Teiden korotukset 4. Veden johtaminen pengerrysalueelle 5. Penkereiden rakentaminen ja korottaminen 6. Kohdekohtaiset tulvasuojelurakenteet Keskustelujen seurauksena teiden korotukset jäivät pois tarkastelusta ja muista hankittiin lisätietoa 8
TARKEMPAAN ARVIOINTIIN VALITUT UUDET TOIMENPITEET Arviointiasteikot 9
Arviointiasteikot: Tulvavahinkojen väheneminen Ei vaikutusta: 0 Ei paranna tulvasuojelutasoa ko. tulvatilanteessa nykytilanteeseen verrattuna. ++ Vähentää merkittävästi tulvariskiä ylä/alapuolisessa vesistössä Pieni: 1 Toimenpiteellä on lievä tulvavahinkoja vähentävä vaikutus ko. tulvatilanteessa. Toimenpiteellä voidaan suojata noin < 10 % vahinkokohteista ko. tulvatilanteessa tai vähentää virtaamaa/vedenkorkeuksia noin < 10 % tarvittavasta määrästä. Toimenpide ei yksinään ole riittävä. + Vähentää jonkin verran tulvariskiä ylä/alapuolisessa vesistössä Kohtalainen: 4 Toimenpiteellä on kohtalainen tulvavahinkoja vähentävä vaikutus ko. tulvatilanteessa. Toimenpiteellä voidaan suojata noin 40 % vahinkokohteista ko. tulvatilanteessa tai vähentää virtaamaa/vedenkorkeuksia noin 40 % tarvittavasta määrästä. Toimenpide ei yksinään ole riittävä. 0 Ei vaikutusta tulvariskeihin muualla vesistössä Suuri: 7 Toimenpiteellä on suuri tulvavahinkoja vähentävä vaikutus ko. tulvatilanteessa. Toimenpiteellä voidaan suojata noin 50 70 % vahinkokohteista ko. tulvatilanteessa tai vähentää virtaamaa/vedenkorkeuksia noin 50 % tarvittavasta määrästä. Toimenpide ei yksinään ole riittävä. - Lisää hieman tulvariskiä ylä/alapuolisessa vesistössä Erittäin suuri 10 Toimenpiteellä on erittäin suuri tulvavahinkoja vähentävä vaikutus ko. tulvatilanteessa. Toimenpiteellä voidaan suojata 80 100 % tai vähentää virtaamaa/vedenkorkeuksia sille tasolle, että vahingot voidaan välttää muilla nykykäytännön mukaisilla toimilla. -- Lisää merkittävästi tulvariskiä ylä/alapuolisessa vesistössä 10
Luontovaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset Asteikko Suuri Esimerkkikuvauksia Toimenpiteellä suuria, laaja-alaisia ja pitkäaikaisia tai palautumattomia kielteisiä vaikutuksia. Kohtalainen Toimenpiteellä melko suuria pitkäaikaisia kielteisiä vaikutuksia pienellä alueella tai väliaikaisia melko suuria kielteisiä vaikutuksia laajalla alueella. Vähäinen Ei vaikutusta Vähäinen + Kohtalainen + + Suuri + + + Toimenpiteellä väliaikaisia ja paikallisia kielteisiä vaikutuksia. Toimenpiteestä ei aiheudu myönteistä tai kielteistä vaikutusta. Toimenpiteellä on vähäisiä myönteisiä vaikutuksia. Toimenpiteellä on kohtalaisen suuria myönteisiä vaikutuksia laajalla alueella tai suuria myönteisiä vaikutuksia melko suppealla alueella. Toimenpiteellä on suuria laaja-alaisia myönteisiä vaikutuksia. 11
Toteutettavuus ja riskit LUOKKA TEKNINEN JURIDINEN TOTEUTTAJA/RAHOITUS Hyvä = HY Toimenpiteestä on aikaisempaa kokemusta, eikä ongelmia ole ilmennyt Luvan saanti hyvin todennäköistä Toteuttaja tiedossa ja rahoitus todennäköinen Kohtalainen= KO Toimenpiteestä vain vähän kokemusta, haasteita toteutuksessa Luvan saantiin sisältyy jonkin verran epävarmuutta Epävarmuutta toteuttajasta tai rahoituksen järjestymisestä Huono = HU Erittäin vaativa toimenpide, ei aikaisempaa kokemusta Luvan saantiin sisältyy suurta epävarmuutta Epäselvyyttä toteuttajasta ja rahoituksen järjestyminen epävarmaa LUOKKA POLIITTISET RISKIT TULVASUOJELUHYÖTYJEN TOTEUTUMINEN ODOTTAMATTOMAT HAITAT Pieni/ olematon = P Toimenpiteeseen liittyvät ristiriidat vähäisiä Hyödyt käytännössä varmoja Toimenpiteen vaikutukset ovat ennakoitavissa Kohtalainen = K Osa sidosryhmistä vastustaa/suhtautuu kielteisesti toimenpiteeseen On mahdollista, että toimenpide ei tuota arvioitua hyötyä Toimenpiteen haitalliset vaikutukset melko hyvin ennakoitavissa Suuri = S Todennäköisesti aiheuttaa laajaa vastustusta Suuri todennäköisyys, että toimenpide ei tuota arvioitua hyötyä, esim. veden varastoinnin ajoitus, kansalaisten omaehtoinen varautuminen Toimenpiteeseen liittyy vaikeasti ennakoitavissa olevia haitallisia vaikutuksia 12
Tulvahaittojen väheneminen Sosioekonomiset vaikutukset Toteutettavuus Luontovaikutukset Riskit/epävarmuudet 1/50 Alavieska-Ylivieska 1/100 Alavieska-Ylivieska 1/250 Alavieska-Ylivieska Ylä- tai alapuolinen alue Vesien tila (vedenlaatu) Luonnon monimuotoisuus (rantavyöhykkeen tila) Kalasto Maatalous Vesivoima Kalastus ja virkistyskäyttö Maisema ja viihtyisyys Tekninen Rahoitus Juridinen Hyväksyttävyys Hyötyjen saavuttaminen Odottamattomat haitat Kustannukset (milj. ) Toteutukseen kuluva aika (vuotta) VALUMA-ALUEEN VEDENPIDÄTYSKYVYN LISÄÄMINEN PIENIMUOTOISILLA TOIMENPITEILLÄ TILAPÄISET TULVA-ALUEET (JÄRVIKUIVIOT, KÄYTÖSTÄ POISTUVAT TURVETUOTANTOALUEET) 1-0 0 0 + ++ + + + 0/+ + + Hy Hy Hy P P P yli 6 v 1-2 0-1 0 + + + + -- + + + Ko/ hu Hu Ko K K K Yli 1 milj. yli 6 v PENGERTEN TAUSTA-ALUEIDEN KÄYTTÖ TULVA-ALUEINA 4 1 0 + + 0 0 + + 0 0 Ko Ko Ko Ko? Ko? Ko Yli 5 milj. 6-12 v. KOHDEKOHTAISET TULVASUOJELURAKENTEET 10 10 10/ 0 0 0 0 0 0 0 0 -- Hy Ko Ko P/K P P 500-1000 /m erit. kohteet: 0-6 v muut: yli 6 SÄÄNNÖSTELTYJEN JÄRVIEN YLÄRAJAN YLITTÄMINEN 1 0 0-0/+ 0 0 - + 0 0 Ko Ko/ hu Hu Ko k k useita milj. yli 6 v HAUTAPERÄN SÄÄNNÖSTELYN OPTIMOINTI 1 0 0 - - -- -- - + -- - Ko Ko/ hu Ko Ko/ P k k Vesivoimatappiot 0-6 v
Keskustelu toimenpiteistä Poikkeaako oma arviosi asiantuntijaarviosta? Onko toimenpiteillä muita mahdollisia hyötyjä tai haittoja? Mitä mieltä olet toimenpiteen tarpeellisuudesta ja toteutettavuudesta? 14
TARKEMPAAN ARVIOINTIIN VALITUT UUDET TOIMENPITEET VALUMA-ALUEEN VEDENPIDÄTYSKYVYN LISÄÄMINEN PIENIMUOTOISILLA HANKKEILLA TILAPÄISET TULVA-ALUEET (JÄRVIKUIVIOT, KÄYTÖSTÄ POISTUVAT TURVETUOTANTOALUEET) PENGERTEN TAUSTA-ALUEIDEN KÄYTTÖ TULVA- ALUEINA KOHDEKOHTAISET TULVASUOJELURAKENTEET SÄÄNNÖSTELTYJEN JÄRVIEN LUPARAJAN TILAPÄINEN YLITTÄMINEN HAUTAPERÄN TEKOJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMINEN HUOMIOIDEN MAANKOSTEUS 15
Valuma-alueen vedenpidätyskyvyn lisääminen pienimuotoisilla hankkeilla Maatalouden ympäristötuen ehdot täyttäviä potentiaalisia kosteikoita 802 kpl, pinta-ala 42 700 ha Kalajoen vesistöalueen turvemaista on ojitettu noin 85 % (110 000 ha 1/4 valuma-alueen pinta-alasta) Prosentti valuma-alueen turvemaista on turpeenottokäytössä (1 950 ha). Maatalouden kosteikoille, ennallistumaan jätettäville alueille ja kunnostusojitusten vesiensuojelutoimenpiteille tullaan asettamaan määrälliset tavoitteet vesienhoitosuunnitelmassa. 16
Kosteikkoala yhteensä (ha) 53.01 Siiponjoen - Alajoensuun a 2 071 53.02 Kalajoen alaosan a 6 933 53.03 Kalajoen keskiosan a 4 452 53.04 Kalajoen yläosan a 6 547 53.05 Kalajanjoen va 5 601 53.06 Malisjoen va 5 962 53.07 Settijoen va 2 017 53.08 Hautaperän tekojärven a 1 541 53.09 Vääräjoen va 7 612 Yhteensä 42 736
1 % Soiden ojitustilanne (yht. 130 000 ha) 14 % Ojittamaton 18 000 ha 85 % Ojitettu 110 000 ha Turpeenotto 2 000 ha 18
Toimenpiteiden vaikutuksia Voi olla paikallista vaikutusta yleisiin tulviin Harvinaisiin ja laajemmille alueille leviäviin tulviin ei voida vaikuttaa Positiivisia vaikutuksia vedenlaatuun Saatavilla taloudellisia kannustimia Kosteikot lisäävät virkistyskäyttö- ja metsästysmahdollisuuksia Ovat yhteensopivia vesienhoidon tavoitteiden kanssa, mutta eivät poista tulvaongelmaa 19
Tilapäiset tulva-alueet Toimenpide sisältää entisten järvien eli ns. järvikuivioiden käytön tulvaalueina. Tarkoituksena olisi säilöä tulvahuippu järvikuivioon ja päästää sieltä tulvan jälkeen vähitellen pois. Tarkastelussa on 8 eri paikkaa, joista 6 sijaitsee latva-alueella, ja kaksi Vääräjoen vesistöalueella. Yksi sijaitsee merkittävän tulvariskikohteen läheisyydessä ja yksi sen alapuolella. 20
Alue Sijainti Teoreettinen varastotilavuus (vesisyvyys Tilapäiset tulva-alueet 0,5 1,0 m) 1. Kortejärvi Sievi 1,9 Mm 3 (21m 3 /s 1 vrk ajan) 2. Sievinmäenjärvi Sievi 975000 m 3 (11 m 3 /s 1 vrk ajan) Valumaalueen pinta-ala Vaikutus merkittävään tulvariskialueeseen 250 km 2 Alapuolella, ei vaikutusta 3,7 km 2 Alapuolella, ei vaikutusta (Jos käännettäisiin Vääräjoen vedet -> tällöin yläpuolinen va: 640 km 2 ) 3. Luotonen Reisjärvi 0,76 km 2 Kaukana? 4. Kalajan pellot Reisjärvi 7,5 Mm 3 (86 m 3 /s 1 vrk ajan) 5. Nokkouden järvikuivio Haapajärvi 6. Karvosjärvi Nivala 500 000 m 3 (5,5m 3 /s 1 vrk ajan) 7. Mertuanjärvi Ylivieska 2,3 Mm 3 (26m 3 /s 1 vrk ajan) 500 km 2 Kaukana, ei vaikutusta? Viljelykäytössä 3,5 km 2 Kaukana? 20 km 2 Kaukana, ei vaikutusta? 60 km 2 Mertuanojan varressa taloja, joita pitää suojata 1/20 ja 1/50 tulvalla -> voisi olla merkitystä näihin 8. Vetenjärvi Alavieska 1 km 2 Laskee Kalajokeen 21 alapuolella, ei vaikutusta
1. Kortejärvi sijaitsee Sievissä 53.093 Sievin a valuma-alue 250 km 2 teoreettinen pinta-ala 2,5 km 2 -> pinnan nosto 0,5 1 m -> 1,9 Mm 3 -> 21m 3 /s vuorokauden ajan (valuma 87 l/s*km 2 ) Sijaitsee Vääräjoella, laskee Kalajokeen vasta Alavieskan alapuolella -> ei vaikutusta merkittävään tulvariskialueeseen 22
2. Sievinmäenjärvi sijaitsee Sievissä 53.093 Sievin a Yläpuolinen valuma-alue 742 km 2, erillään Vääräjoesta Sievinmäenjärveen laskee 3,7 km 2 alueelta vesiä Jos käännettäisiin Vääräjoen vedet -> tällöin yläpuolinen va: 640 km 2 Teoreettinen pinta-ala 1,3 km 2 -> korotus 0,5-1 m -> 975000 m 3 -> 11 m 3 /s vuorokauden aikana -> 17,6 l/s*km 2 Sijaitsee Vääräjoella, laskee Kalajokeen vasta Alavieskan alapuolella Vaatii suuret rakenteet, jos Vääräjoesta käännetään vedet Ensin vettä pidätettäisiin kortejärvessä ja sitten täällä 23
4. Kalajan pellot Sijaitsee Reisjärvellä 53.052 Kalajanjärven a Valuma-alue Kalajanjärven + ylhäältä tulevat 500 km 2 Teoreettinen pinta-ala 15 km 2 -> 0,5 m vettä -> 7,5 Mm 3 -> 86 m 3 /s vuorokauden ajan (172 l/s*km2) Peltojen välissä menee teitä ja asutukset pellon laidalla Ravinteiden huuhtoutuminen Laskee Kalajokeen Haapajärvessä -> ei vaikutusta merkittävään tulvariskialueeseen 24
6. Karvosjärvi Sijaitsee Nivalassa 53.044 Kilpanevapuron va Yläpuolinen valuma-alue n. 20 km 2 Teoreettinen pinta-ala 0,5 km 2 Vieressä Kiplaneva, jonne vois johtaa Pohjojärven vedet (Välioja), teoreettinen ala 1 km 2, korotus 0,5 m -> 500 000 m 3 -> 5,5 m 3 /s vuorokauden ajan talot rakennettu korkeammalle laskee Kalajokeen Haapajärven alapuolella -> ei vaikutusta merkittävään tulvariskialueeseen 25
7. Mertuanjärvi sijaitsee Ylivieskassa 53.025 Mertuanojan va Yläpuolinen valuma-alue 86 km 2, järveen laskeva 60 km 2 teoreettinen pinta-ala 1,5 km 2 -> n.1,5 m nosto mahdollinen -> 2,3 Mm 3 -> 26m 3 /s vuorokauden ajan (valunta 430 l/s*km 2 ) osittain kastelee peltoja ei taloja vaaravyöhykkeellä Mertuanoja laskee Kalajokeen merkittävällä tulvariskialueella, Mertuanojan varressa taloja, joita pitää suojata 1/20 ja 1/50 tulvalla -> voisi olla merkitystä näihin 26
3. Luotonen, 5. Nokkouden järvikuivio 8. Vetenjärvi Luotonen sijaitsee Reisjärvellä aivan valuma-alueen rajalla latvalla, 53.053 Reis-Vuohtajärven a valuma-alue 0,76 km 2 Nokkouden järvikuivio sijaitsee Haapajärvessä, 53.082 Kuonanojan täyttökanavan a valuma-alue 3,5 km 2 Vetenjärvi sijaitsee Alavieskassa 53.023 Vetenojan va, ihan valuma-alueen latvalla, valuma-alue noin 1 km 2 Vetenoja laskee Kalajokeen Alavieskan alapuolella 27
Turvetuotantoalueiden hyödyntäminen Akanrahka, Alavieska 1,0 km 2 (104 ha). Turvejetti, arvioitu kestävän vuoteen 2025, jos altaan syvyys olisi 1,5 m, niin kokonaistilavuudeksi tulisi 1,6 Mm 3, jälkikäytöksi luvassa määrätty maa- tai metsätalouskäyttö -> Ruonanojan kautta Kalajokeen Löytynneva, Ylivieska 1,5 km 2 (152,7 ha), Turveruukki, arvioitu kestävän vuoteen 2020, suopohjan tuotannon jälkeisen uusiokäyttömuodon valitsee maanomistaja (3 kiinteistönomistajaa), jos altaan syvyys olisi esimerkiksi 1,5 m, niin kokonaistilavuudeksi tulisi 2,3 Mm 3 -> laskee Mertuanojan kautta Kalajokeen 28
Toimenpiteiden vaikutuksia Vaikutus yleisiin tulviin voisi olla mahdollinen Vaikutus harvinaisiin tulviin erittäin epätodennäköinen Positiivisia vaikutuksia vedenlaatuun Kielteinen vaikutus maataloudelle, jos järvikuiviot on raivattu pelloiksi Turvetuotannon jälkikäyttö yleensä nimetty maatai metsätalouskäyttöön Riskinä suuret rakenteet ja pieni hyöty 29
Pengerten tausta-alueiden käyttö tulva-alueina Käytössä olisi neljä pumppaamoaluetta, joiden ympärillä olevat penkereet korotettaisiin niin, ettei vesi pääse itsestään leviämään alueelle (varastotilavuus: 3,45 Mm 3 ) Toimintaperiaate: Kun odotettavissa oleva tulvahuippu on lähellä (1-2 päivän päässä) aloitetaan luukkujen kautta juoksutus pumppaamoalueille (penkereen tausta-alueelle) ja pyritään siten vaikuttamaan Kalajoen alaosan tulvahuipun pienentämiseen. Tulvan jälkeen vesi jouduttaisiin pumppaamaan alueelta kuten nykyisinkin. Pellot kastuvat noin 1/30-1/40 tulvalla nykyisin. Nykytilanteeseen verrattuna neljällä käytössä olevalla alueella pelloilla vesi olisi siten vähemmän aikaa. Tosin virtaus olisi täytön aikana suurempaa kuin nykyisin ja se tulisi penkereen suunnasta. Alueen tyhjentyminen tapahtuisi samoin kuin nykytilanteessa eli vapaalla juoksulla aluksi Pidisjärven pinnan laskiessa ja pumpuilla loput. Toimenpidettä käytettäisiin jääpatotilanteessa ja muilla tulvilla. Se olisi sidottu vedenkorkeuteen pengeralueella, kun penger uhkaa ylittyä merkittävällä tulvariskialueella. 30
31
Pengerten tausta-alueiden käyttö Toimenpide: tulvavesien tilapäinen pidättäminen valumaalueella Pengerretyt tulva-alueet Pidisjärven ympäristössä (3,45 Mm 3 ) ja Mertuanjärvellä (2,3 Mm 3 ), joille vesi johdetaan tulvaluukuista Tavoitteena 1/100 toistuvan tulvan leikkaaminen merkittävällä tulvariskialueella Alavieskassa Simuloidut virtaamat: Maksimivirtaama Niskakoski Alavieska 1/100 -tulva 513 447 1/100 -tulva, leikattu 485 414 Erotus -28-33 1/100 tulva voidaan torjua 1/70 tulvaksi kun luukkujen avauksen ajoitus osuu kohdalleen 32
Pengerten tausta-alueiden käyttö 33
Toimenpiteen vaikutukset 1/100 tulvan huippuun n. 30 m 3 /s vaikutus 2 vrk:n ajan, jolloin tulva olisi n. 1/70-1/80 luokkaa 1/250 tulvaan ei vaikutusta Vesi nousee pelloille nykyistä harvemmin Voimalaitoksen ohijuoksutusten määrä vähenee Riskinä leikkauksen ajankohdan onnistuminen 34
Kohdekohtaiset tulvasuojelurakenteet Toimenpiteellä tarkoitetaan jonkinlaisten esteiden käyttöä suojaamaan rakennuksia tulvavedeltä. Sellaisia voi olla erilaiset penkereet, tulvaseinät tai - aidat 35
Toimenpiteen vaikutukset Paikallisesti merkittävä vaikutus, ei nostata vettä muualla Ei luontovaikutuksia Maisematyölupa Hankkeen hyötyjä toteuttaa 36
Säännösteltyjen järvien ylärajan ylittäminen Mallinnettiin tilannetta jossa Reisjärven, Hautaperän ja Kuonanjärven säännöstelyä hoidetaan tulva-aikana niin että annetaan vedenkorkeuden nousta ylemmäs kuin normaalisäännöstelykäytännössä, jolloin myös ylärajan ylityksiä tulisi enemmän Säännöstely ei olisi tällöin harvinaisen tulvatilanteen sattuessa niin vahvasti sidottu ylärajaan vaan pieniä ylityksiä sallittaisiin tapahtuvan jo ennen tulvahuipun ajankohtaa tehtävissä säännöstely- ja juoksutuspäätöksissä. Ylärajan ylitykset olisivat 0,1-0,5 m suurempia kuin nykykäytännössä, pysyen kuitenkin patoturvallisuuden kannalta alle riskirajojen. 37
Säännösteltyjen järvien padottaminen Toimenpide: Säännösteltyjen järvien ylärajojen ylittäminen (Kuonanjärvi, Reis-Vuohtojärvi, Hautaperä) tulvatilanteessa noin 50 cm Vaikutukset virtaamaan Niskakoskessa 0-10 m 3 /s Ei merkittäviä tulvansuojelullisia vaikutuksia jokivarressa Myllypadon suuret juoksutukset (15-20 m 3 /s) kesä- ja syystulvissa voisivat jäädä n. 5 m 3 /s pienemmiksi 38
Toimenpiteen vaikutukset Mitä isompi tulva, sen pienempi vaikutus järvien nostolla on Vaikutus alajuoksulla 0-10 m 3 /s Järvien rannoilla voi pahentaa tulvaongelmia Patoturvallisuusriski kasvaa 39
Hautaperän säännöstelyn optimointi Lupaehtoihin tehtäisiin muutos jossa vaadittaisiin maankosteuden perusteella jokin tietty yläraja missä järveä saa kesäaikana pitää. Käytännössä tätä toteutetaan jo nykyisinkin pitämällä järveä n. 40-30 cm ylärajan alapuolella sateisena aikana lähellä kesäajan alarajaa joka on 50 cm ylärajasta. Rankkasadetulva tilanteessa joudutaan hyvin nopeasti ohijuoksutuksiin. 40
Hautaperän lasku ennen rankkasateita Toimenpide: Hautaperän tekoaltaan laskeminen alemmas, jos maankosteus on suuri. Näin voitaisiin varautua mahdollisten rankkasateiden aiheuttamiin tulvia. Lähtökohtana laskennoissa esim. rankkasadetulva elokuu 2012, jolloin peltoja veden vallassa ja teitä poikki Maksimivirtaama Niskakoskessa 325 m 3 /s Elokuun 2012 tulvassa Altaan lasku 90 cm ennen tulvaa pienensi maksimivirtaamaa Niskakoskessa 9 m 3 /s Altaan lasku 20 cm ennen tulvaa pienensi maksimivirtaamaa Niskakoskessa 4 m 3 /s Maankosteuden vaje hieman keskimääräistä pienempi Tämän suuruusluokan tulvassa Hautaperällä ei tulvasuojelullista merkitystä alajuoksun virtaamiin 41
Toimenpiteiden vaikutuksia Vaikka Hautaperä olisi 90 cm alempana ennen kesän rankkasadetta, vaikutus Niskakoskella vain 9 m 3 /s Kielteisiä vaikutuksia kalastolle ja rantavyöhykkeen eliöstölle N. 50 ha rantaa jäisi kuivilleen Vesivoimatuotannolle tappiota 14.2.2014
NYKYISET TOIMENPITEET JA NIIDEN TEHOSTAMINEN Tulvaviestintä ja asukkaiden omatoiminen varautuminen Jää- ja hyydepatojen muodostumisen ehkäisy ja patojen rikkominen Tulvapenkereiden kunnossapito 43
Tulvaviestintä ja asukkaiden omatoiminen varautuminen Tulvaviestintä nykyisin SYKE:n tulvakeskus ELY-keskuksen tiedotteet -> media ELY-keskuksen twittertili @POPtulvat Asukkaiden omatoiminen varautuminen Pelastuslaitoksen oppaat tulossa Tietoutta lisätä Erityisesti nyt, kun valtionkorvaus siirtyi vakuutuksiin 44
Keskustelu Mikä on tulviin liittyvän tiedottamisen taso tällä hetkellä? Miten asukkaiden omatoimista varautumista voidaan edistää? 45
Jää- ja hyydepatojen muodostumisen ehkäisy ja patojen rikkominen Jäänsahaus Tunnetuille jääpatopaikoille sahataan joen pituussuunnassa 2-3 railoa, jotka helpottavat jäiden liikkeellelähtöä kyseisessä kohdassa Riskinä se, että liikkeelle lähtevät jäät kasautuvat alajuoksulle Värjäysjuoksutus Vettä johdetaan jään päälle ennen kevättulvia, jolloin jää värjäytyy ja aurinko sulattaa jäätä nopeammin Tuloksia toimenpiteen tehokkuudesta ei ole 46
Keskustelua Onko Kalajoella esiintynyt hyydepatoja? Miten voisi kehittää nykyisiä käytäntöjä jääpatojen torjunnassa? Mitä toimintaa on pidettävä yllä jatkossakin? 47
Tulvapenkereiden kunnossapito Penkereitä yhteensä noin 18 km Kunnossapitovastuu järjestely-yhtiöillä 48
49
Keskustelu Vastuukysymykset ja penkereiden kunnossapidon kontrollointi? Kunnan ja järjestely-yhtiöiden määräaikainen tarkastusmenettely? Asutusta suojaavat penkereet patoturvallisuusviranomaisen kontrolloitavaksi? 50
Tulvavahinkoarvioita 51
Asukasmäärät ja tulvavahingot (rakennukset, infra, pelastustoimen kustannukset) 1/20a 1/50a 1/100a 1/250a Haapajärven taajaman tulvakartta Tulvavahingot, milj. 0,4 1,0 1,4 1,6 asukkaat 28 46 62 65 Nivalan Pidisjärven tulvakartta Tulvavahingot, milj. 2,3 2,7 2,8 3,3 asukkaat 17 25 26 30 Kalajoen ala- ja keskiosan tulvakartta Tulvavahingot, milj. 2,0 3,4 7,8 20,4 asukkaat 33 52 181 498
Maatalouden tulvavahingot Arvioitu Kalajoen ala- ja keskiosan tulvakartan alueelta Vahingot: tulvan peittämä peltoala * satovahinkolain mukaiset korvaukset (sato kg/ha * yksikköhinta v. 2011 /kg) Mukana: liejunpoisto 3,5 /ha ja salaojien, teiden yms. kunnossapito 35 /ha + säästyneet korjuu- ja kuivatuskustannukset 53
Arvioidut maatalouden tulvavahingot (ala- ja keskiosa) 1/50a 1/100a 1/250a Tulvan peittämien peltolohkojen pinta-ala 1370 ha 2520 ha 3760 ha Tulvan satovahinko (tulvan peittämät alueet: kesätulvan vahinko) 0,7 milj. 1,2 milj. 1,6 milj. Tulvasta laskettu satovahinko (jos koko peltolohko kärsii vahingon) 2,3 milj. 2,5 milj. 2,6 milj. Kastuvien peltoalueiden arvo (pelto 9000 /ha, metsä 2900 /ha ja joutomaa 170 /ha) 12 milj. 23 milj. 34 milj. 54
Pengerten tausta-alueiden käyttö tulva-alueina 1/50 v tulvan peittämä peltoalue: 189 ha Satovahinko: 0,086 milj. Kastuvien peltoalueiden arvo 1,7 milj. 55
Maatalousalueiden käyttö tulva-alueina? 1/50 v tulvan peittämä peltoalue: 172 ha Satovahinko: 0,1milj. Kastuvien peltoalueiden arvo 1,5 milj. 56
1/100 tulvalla 47 <10 -aluetta jää veden peittoon (47-470 ihmistä), n. 320 rakennusta riskialueella, joista 175 kastuu näistä suojaan penkereitä korottamalla jäisi 24 57