Tervetuloa maailman parhaaseen kouluun!

Samankaltaiset tiedostot
TERVETULOA MAAILMAN PARHAASEEN KOULUUN!

Sisältö. Tervetuloa maailman parhaaseen kouluun!

Tervetuloa maailman parhaaseen kouluun!

Jyväskylän perusopetuksen oppilaaksioton periaatteet ja menettelytavat hyväksytty Jyväskylän kaupungin sivistyslautakunnassa

Oppilaaksioton periaatteet perusopetuksessa Hyväksytty sivistyslautakunnassa

PERUSOPETUS. Jyväskylä

Tutustumisilta 6.luokkalaisten huoltajille ja nuorille

PERUSOPETUS JYVÄSKYLÄ

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu

PARKANON YHTENÄISKOULU

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Sivistyslautakunnan tehtäväalueen toimintasäännön 3 :n mukaan oppilaaksioton perusteista päättää sivistyslautakunta.

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa Ikaalinen

VALINNAISUUS LIELAHDEN KOULUSSA LUKUVUONNA LIELAHDEN KOULU, OPS 2016 HAANPÄÄ SYKSY 2017

Valinnaisopas Lukuvuosi Veromäen koulu

Oppilaaksioton perusteet perusopetuksessa

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

Valinnaisopas Lukuvuosi Veromäen koulu 5.luokka

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja.

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu

SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä

Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman

Varhainen kasvu ja perusopetus Toimintakate Toimintatulot Perusopetuksen hallinto Toimintakate Toimintamenot

TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

12. Valinnaisuus perusopetuksessa

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA

Koulutulokkaiden huoltajien tiedotustilaisuus

Munkkiniemen ala-aste

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu HYVINKÄÄ

Tiedotustilaisuus koulutulokkaiden vanhemmille keskiviikkona Aineisto osoitteessa:

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Kempeleen kunta Liite 1

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Valinnaisaineiden valinta 9. luokkaa varten keväällä Noora Lybeck Oppilaanohjaaja Järvenperän koulu

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Opas 3. luokalle siirtyvälle

Kielten opiskelu Oulussa

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, :30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys

Yläkoulun valinnaiset opinnot

Valinnaisopas Lukuvuosi

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Valinnaisopas Lukuvuosi

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle Koulu

Opas valinnaisuuteen. Saarnilaakson koulu

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta /2012 Valtioneuvoston asetus

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

Tilastotietoja perusopetuksesta

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Sinustako tulevaisuuden opettaja?

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

1. Kolmiportainen tuki

Tervetuloa 7. luokkien VALINNAISAINEILTAAN

Savonlinnan normaalikoulu

Lausuntoja tuntijaosta

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh

Valinnaisaineet Järvenperän koulussa. Info huoltajille

Munkkiniemen yhteiskoulu. peruskoulu luokat 7 9

Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi?

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

Kempeleen perusopetuksen opetussuunnitelma

Valtioneuvoston asetus

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄN TÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Savonlinnan normaalikoulu

Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu?

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Opetussuunnitelman arvopohja ja tuntijako

Kempeleen perusopetuksen opetussuunnitelma

Tervetuloa Hatanpään kouluun!

Transkriptio:

Perusopetus

Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen... Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Jyväskylän kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma: http://opspro.peda.net/jyvaskyla Tervetuloa maailman parhaaseen kouluun! YK:n lapsen oikeuksien julistuksen mukaan jokaisella maailman lapsella on oikeus koulutukseen. Suomessa asuvat lapset ovat onnellisessa asemassa, sillä meillä on lakiin kirjattu oppivelvollisuus ja sen suorittamiseksi maailman paras koulu. Jyväskylässä arvostetaan koulua ja koulutusta. Kaupunki on tunnettu suomenkielisen opetuksen ja oppimisen keskuksena. Jos kaupungit kilpailisivat perusopetuksen Suomen mestaruudesta, Jyväskylä olisi vuodesta toiseen kärkisijoilla. Suomen vanhin suomenkielinen opettajankoulutuslaitos, yliopiston muut tieteenalat sekä muut oppilaitokset kouluttavat opetusalan ammattilaisia, joista monet ovat jääneet ja vielä useammat tahtoisivat jäädä Jyväskylään töihin. Avoimiin työpaikkoihin on aina runsaasti hakijoita. Voi hyvällä syyllä sanoa, että meillä koulujen henkilökunta on maan huippua. Ennen lapsen lähtöä koulutielle, vanhempien ja huoltajien ei ole tarvinnut miettiä kouluasioita. Lapsuuden ja nuoruuden vuosien aikana koulusta tulee kuitenkin tärkeä osa lapsen ja lapsiperheen arkea. Koulu on mukana lapsen kasvussa ja pysyy yhtenä kestopuheenaiheista niin kotona kuin harrastuksissa. Aikuisilla tulee olla aikaa kuunnella mitä lapsella on sanottavana ja osallistua keskusteluun sekä lapsen että koulun kanssa. 2 Esitteen kuvissa Mankolan ja Palokan koulun oppilaita. Kuvat: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Sisältö Kaikille yhteinen perusopetus...4 Alakoulu...4 Yläkoulu...5 Opetussuunnitelma...5 Kaikkea ei opi kirjoista Kulttuuriopetussuunnitelma Kompassi...6 Ympäristöasiat ja Luontokoulu...6 Osallisuuskasvatus...6 Jälkkäri ja koulujen kerhotoiminta...6 Koulujen ulkopuolinen opetus...7 Yhteistyössä kodin kanssa Kodin ja koulun yhteistyö...8 Tietoa koulunkäynnistä...8 Arviointi...9 Koululaisen hyvinvointi...10 Kouluateria...10 Kouluterveydenhuolto...10 Hammashoito...10 Oppilashuolto...11 Koulumatkan korvaaminen...11 Kielten opiskelu...13 A1-kieli, 3.luokka...13 A2-kieli, 5.luokka, vapaaehtoinen...13 B1-kieli, 7.luokka...13 B2-kieli, 8.luokka, valinnainen...13 Äidinkielenä muu kuin suomi...13 Jyväskylän kaupungin tarjoamat opetuksen erityiset painotukset...14 Opetusta englannin kielellä...14 Ruotsinkielinen opetus...14 Musiikkiluokat...15 Urheiluluokat...15 Tukea koulunkäyntiin...17 Monikulttuurinen opetus...18 Briefly In English...18 3

Kaikille yhteinen perusopetus Jyväskylässä on lähes 12 000 oppilasta, jotka käyvät koulua kaupungin 39 koulussa. Lisäksi Jyväskylän normaalikoulua, Jyväskylän kristillistä koulua ja Jyväskylän steinerkoulua käy useita satoja oppilaita. Eri puolilla kaupunkia opinpolut ovat erilaisia, mutta opetus on kaikkialla tasaveroista. Jyväskylässä on kyläkouluja, päiväkotikouluja, alakouluja, yläkoulu sekä moderneja yhtenäiskouluja, joissa on oppilaita ekaluokkalaisista ysiluokkalaisiin. opetus luokilla 1 6 Ensimmäisellä luokalla lapset harjoittelevat koululaisena olemista ja opiskelevat samalla perustaitoja ja -tietoja. Ensimmäisinä vuosina tulevat tutuksi onnistumisen, oppimisen ja tekemisen ilo, ryhmässä toimiminen ja yksinkertaisten ohjeiden avulla tekeminen. Luokilla 1 6 lapset tutustuvat asioihin pääasiassa oman luokanopettajan johdolla, omassa luokassa tuttujen luokkakavereiden kanssa. Opiskelu etenee vähitellen ja mukaan otetaan uutta asiaa tuttuun lisäten. Oppimisen edetessä tunteja ja opiskeltavia aineita tulee lisää. Ensimmäisillä luokilla koulua on 20 tuntia viikossa, 6. luokalle mentäessä viikkotunteja on 25. Oppiaineet luokilla 1 6 Äidinkieli ja kirjallisuus Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto - luokilla 1 4 Uskonto/elämänkatsomustieto(* Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta 3. luokalta alkava yhteinen A1-kieli 4. luokalta alkava vapaaehtoinen A2-kieli 5. luokalta alkavat biologia ja maantieto 5. luokalta alkava historia 5. luokalta alkavat fysiikka ja kemia opinpolku 1 9 luokilla 1 6 luokat 7 9 luokat Halssila, Huhtasuo, Pupuhuhta Huhtasuo Keljonkangas*, Keltinmäki, Kilpinen, Kypärämäki Kilpinen Korpilahti, Tikkala Korpilahti Nenäinniemi, Pohjanlampi, Tikka Kuokkala Keljonkangas*, Lehtisaari, Muuratsalo, Säynätsalo Lehtisaari Keski-Palokka, Mankola, Saarenmaa Mankola Jokela, Palokka Palokka Liinalampi, Luonetjärvi, Nyrölä, Puuppola Tikkakoski Haapaniemi, Jyskä, Tammirinne ja Vaajakumpu Vaajakumpu Janakka, Oravasaari, Vaajakoski Vaajakoski Kortepohja, Kuohu, Lohikoski, Puistokoulu ja Vesanka Viitaniemi Normaalikoulu Normaalikoulu 4 Normaalikouluun oppilaat otetaan ensisijaisesti omalta oppilaaksiottoalueelta: Väinönkatu Sepänkatu Nisulankatu Vesangantie Savelankatu Keskussairaalantie Purokatu Jyväskylä-Haapamäki-rata Väinönkatu. *Keljonkankaalta Kilpisen kouluun alueen Vanha Keljonkankaantie Lotilantie pohjoispuolelta

opetus luokilla 7 9 Yläkoulussa luokilla 7 9 tietoja ja taitoja syvennetään ja täydennetään ja valmistaudutaan siirtymään toisen asteen opiskelupaikkoihin lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Uudet oppiaineet ja aineenopettajat muuttavat koulupäiviä alaluokkiin verrattuna. 7. 9. -luokkalaisilla oppilailla on luokanvalvoja, mutta eri aineissa omat opettajat. Opetusryhmän koko ja oppilaat vaihtelevat valinnaisaineiden ja ryhmien mukaan. Päivät myös pitenevät vielä jonkin verran. 7. luokalla on koulua on keskimäärin 30 tuntia viikossa. Jaksojärjestelmä Yläkoulujen lukuvuosi on jaettu yleensä neljään jaksoon. Lukujärjestys vaihtelee hieman jaksoittain. Oppiaineiden oppimäärät on jaettu kursseihin, jolloin yhden jakson aikana voi opetusta olla tietyssä oppiaineessa useita tunteja viikossa, tai oppiaine voi olla hajautettuna, jolloin tunteja on useammalla jaksolla. Yksi kurssi on 38 oppituntia. Valinnaisuus Oppilas voi painottaa jonkin verran opinto-ohjelmaansa valinnaisaineilla. Koulut tarjoavat valinnaisaineita pääosin 8. ja 9. luokan aikana. Yleisimpiä valinnaisaineita ovat kotitalous, liikunta, musiikki, tekninen työ, tekstiilityö tai tietotekniikka. Syntyvät valinnaisaineryhmät riippuvat koulun tarjonnasta sekä koulun määrittämästä opetusryhmän vähimmäiskoosta. Oppilaan aiemmin tekemät kielivalinnat vaikuttavat valinnan mahdollisuuksiin yläkoulussa. Jos oppilas on ottanut opinto-ohjelmaansa alakoulussa vapaaehtoisen A2-kielen, sen opiskelu jatkuu yläkoulussa valinnaisena aineena. Yleisimpiä valinnaisaineita ovat kotitalous, liikunta, musiikki, tekninen työ, tekstiilityö, tietotekniikka tai valinnaiset A2 ja B2 -kielet. Oppiaineet luokilla 7 9 Äidinkieli ja kirjallisuus Kielet: A-kieli ja B-kieli Matematiikka Biologia Maantieto Fysiikka Kemia Terveystieto Uskonto tai elämänkatsomustieto(* Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Kotitalous Käsityö: tekninen ja tekstiilityö Liikunta Oppilaanohjaus Yhteisiä aineita on yhteensä vähintään 78 vuosiviikkotuntia tai kurssia. *) Kouluissa järjestetään evankelis-luterilaista uskonnon opetusta ja uskontokuntiin kuulumattomille elämänkatsomustiedon opetusta. Myös muihin uskontokuntiin kuuluvat saavat omaa opetusta, jos kaupungin kouluissa on samaan uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvia oppilaita vähintään kolme. Opetukseen voi osallistua oppilaita useilta eri kouluilta. Opetussuunnitelma Koulussa opetettavat asiat pohjautuvat opetussuunnitelmaan. Valtakunnallinen opetussuunnitelma määrittää opetuksen minimitavoitteet. Tämän lisäksi kunnilla ja kouluilla voi olla omia tarkempia ja laajempia opetussuunnitelmia, joissa näkyvät kunnan omat painotukset. Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan elokuussa 2016. Jyväskylän kaupungin 1. 9. luokkien kouluissa on yhteinen opetussuunnitelma, jota kaikki koulut noudattavat. Jyväskylän opetussuunnitelmassa omia painotuksia ovat muun muassa urheiluluokat, musiikkiluokat sekä englannin- ja ruotsinkielinen opetus. Eri luokkatasojen oppisisällöistä ja -aineista sekä tärkeistä kasvun paikoista kerrotaan tarkemmin esitteissä, jotka jaetaan Jyväskylän kaupungin koulujen oppilaille lukuvuoden alussa. Tutustumalla esitteisiin yhdessä lapsen kanssa, saa käsityksen siitä millaisia asioita lukuvuosi tuo tullessaan. Jyväskylän kaupungin opetussuunnitelma löytyy osoitteesta: www.jyvaskyla.fi/opetus/perusopetus/opetussuunnitelma. Opetussuunnitelman lisäksi kouluilla on omat toimintasuunnitelmat, joiden mukaan koulun arki pyörii. Toimintasuunnitelman pääkohdista kerrotaan syksyisin jaettavissa koulujen lukuvuositiedotteissa ja luokkakohtaisissa vanhempainilloissa. 5

KAIKKEA EI OPI KIRJOISTA Koulu on muutakin kuin oppitunteja ja läksyjä. Onnistumisen elämykset, itsenäisyys, sosiaalinen yhteenkuuluvuus sekä erilaisuuden hyväksyminen vahvistavat lapsen identiteettiä. Osallisuutta edistävä ja kuunteleva kulttuuri kasvattaa lapsista vastuunsa tuntevia nuoria. 6 Kulttuuri-kompassi Jyväskylän koulujen kulttuuri-kompassi jäsentää kulttuurikasvatuksen tavoitteelliseksi oppimiseksi kulttuurin ja taiteen avulla. Kompassi tutustuttaa lapset kulttuurin eri aloihin ja ilmiöihin itse tehden ja kokien. Samalla lapsia kasvatetaan sosiaalisiin ja kulttuuriperinnöllisiin tapoihin ja taitoihin sekä monikulttuurisuuden havaitsemiseen. Jokaisella perusopetuksen oppilaalla on mahdollisuus osallistua vuosittain vähintään yhteen kulttuuriretkeen kaupungin museoihin, teatteriin ja konsertteihin. Lisäksi koulut toteuttavat koulun omaa kulttuuria tukevaa taide- ja kulttuurikasvatusta omien painotusten mukaisesti. Ympäristöasiat ja Luontokoulu Jyväskylän kouluissa ympäristöasiat on otettu osaksi opetusta. Ympäristökasvatusta opiskellaan muun muassa biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tunneilla. Tietoa saadaan luonnosta, rakennetusta ympäristöstä, oppilaasta itsestään osana yhteisöä, ihmisten erilaisuudesta sekä kestävästä kehityksestä. Ympäristökasvatuksessa huomioidaan myös vastuu ympäristöstä ja hyvinvoinnista sekä osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys. Jyväskylässä on myös oma luontokoulu, joka tukee omilla palveluillaan koulujen ympäristökasvatusta. Luontokoulu järjestää lapsille ja nuorille luontokoulupäiviä ja koulutustilaisuuksia, jotka syventävät koulun luonto- ja ympäristökasvatusta. Luontokoulun opetus perustuu toiminnallisuuteen, käytännönläheisyyteen, aistien käyttöön, seikkailuun ja taruihin luonnossa liikkuen ja ympäristöä havainnoiden. Opetus noudattaa kestävän kehityksen periaatteita. Osallisuuskasvatus Osa jokaisen Jyväskylän koulun osallisuuskasvatusta on koulun oma oppilaskunta. Osa oppilaista haluaa laajentaa osallisuuskokemuksiaan osallistumalla Jyväskylän Lasten parlamentin tai Nuorisovaltuuston toimintaan. Lasten Parlamentti: www.peda.net/ veraja/jyvaskyla/lastenparlamentti/ toiminta Nuorisovaltuusto: www.jyvaskyla.fi/nuva Jälkkäri, koulujen kerhotoiminta ja vertti Kun koulupäivä päättyy, Jyväskylä tarjoaa 1. ja 2. luokan oppilaille maksullista ohjattua iltapäivätoimintaa lähes joka koululla järjestettävissä Jälkkäri-ryhmissä. Monet isommat lapset ja nuoret jäävät mielellään vielä tunniksi pariksi koulujen järjestämiin harrastekerhoihin, joita löytyy niin kulttuuria kuin liikuntaa kaipaaville. Kehitysvammaisille ja autistisille lapsille ja nuorille järjestetään ohjattua aamuja iltapäivätoimintaa VERTTI-ryhmissä. www.jyvaskyla.fi/opetus/perusopetus/ jalkkari www.jyvaskyla.fi/opetus/perusopetus/ kerhotoiminta www.jyvaskyla.fi/opetus/erityisopetus/ vertti

Koulujen ulkopuolella TAPAHTUVA opetus Koulun toimintasuunnitelmaan kirjatut retket, vierailut ja muu koulun ulkopuolella tapahtuva toiminta on oppilaalle maksutonta. Jyväskylän kaupungissa osa koulun ulkopuolisesta opetuksesta on kaikille oppilaille kuuluvaa ja osa harkinnanvaraista ja vapaaehtoista, kunkin koulun oman toimintakulttuurin mukaisesti järjestettyä. Lisäksi voidaan toteuttaa esimerkiksi vapaaehtoisia leirikouluja, mikäli vanhemmat sitoutuvat varainhankintaan. Opintoretkestä ja leirikoulusta tehdään aina suunnitelma, jonka rehtori hyväksyy. Suunnitelmasta selviävät tavoitteet, järjestelyt ja valvontavastuut. 7

YHTEISTYÖSSÄ KODIN KANSSA Kodin ja koulun yhteistyö Vanhemmilla sekä koululla on omat tärkeät tehtävänsä lapsen kasvussa ja oppimisessa. Kodin ja koulun toimiva yhteistyö tukee lapsen kasvua. Se myös tarjoaa vanhemmille mahdollisuuden tutustua lapsen kouluun ja henkilökuntaan sekä vaikuttaa koulun kehittämiseen ja käytänteisiin. Samalla vanhemmat voivat tutustua toisiin vanhempiin, keskustella kasvatukseen liittyvistä asioista sekä saada niihin yhteisöllistä tukea. Perinteisiä kodin ja koulun yhteistyömuotoja ovat vanhempainillat, vanhempien tapaamiset sekä koulun tai luokan yhteiset juhlat ja retket. Kouluissa voi toimia myös luokkatoimikuntia ja vanhempainneuvostoja, jotka osallistuvat koulun sekä kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Alakouluissa vuosittain järjestettävät arviointikeskustelut ovat myös tärkeä osa koulun ja kodin välistä vuoropuhelua. Tietoa koulunkäynnistä 8 Opettajat tiedottavat luokkakohtaisista ajankohtaisasioista pääosin internet-pohjaisella Wilma-järjestelmällä. Koulut tekevät kerran vuodessa myös kootun lukuvuositiedotteen, jossa kerrotaan mm. koulun käytänteistä, tapahtumista sekä yhteystiedoista. Kaikilla kouluilla on luonnollisesti omat internetsivut, joille pääsee osoitteesta: http://www.jyvaskyla.fi/opetus/koulut.

Jyväskylän kouluilla on käytössä Wilmaoppilastietojärjestelmä, jossa huoltajat voivat muun muassa seurata lastaan koskevia merkintöjä, selvittää poissaolot ja myöhästymiset sekä olla tarvittaessa yhteydessä opettajaan. Vanhemmat saavat oman henkilökohtaisen tunnuksen Wilmaan jo lapsen kouluun ilmoittautumisen yhteydessä. Oppilaat saavat tunnukset koulun kautta. tunnukset koulun kautta. Wilman aloitussivu löytyy osoitteesta https://wilma.jkl.fi/. Arviointi Arviointi on paljon muuta kuin numeroita. Arvioinnin tarkoituksena on kannustaa opiskelussa, seurata oppilaan edistymistä ja kehittää itsetuntoa. Arviointia annetaan sekä kirjallisesti että suullisesti, mm. arviointikeskustelujen ja todistusten avulla. Myös oppilas arvioi itse omaa edistymistään. Arviointiperusteet ovat samat koko maassa. Valtakunnalliset hyvän osaamisen kriteerit eri oppiaineissa on määritelty 2., 5. sekä 9. vuosiluokille. Arviointi perustuu tavoitteiden saavuttamiseen. 1. 6. luokilla väliarviointi on lapsen, huoltajan ja opettajan yhteinen arviointikeskustelu. Keväisin 1. 4. luokkalaiset saavat sanallisen arvioinnin. 5. luokasta alkaen oppilaat saavat keväisin numeerisen lukuvuosiarvioinnin, jota voidaan täydentää sanallisesti. 3. ja 5. -luokalla koululaisen hyvinvointia arvioidaan SDQ-mittaristolla. Hyvinvointiarvioinnin osa-alueita ovat mm. sosiaalisuus, kaverisuhteet, tunnetaidot ja käyttäytyminen. Arvioinnin pohjalta käydään hyvinvointikeskustelu, joka on osa vuosittaista arviointikeskustelua. Yläkoulun lukuvuosi jakautuu yleensä neljään jaksoon. Jakson loputtua jaetaan todistus, jossa arvostellaan jaksossa täyttyneet kurssisuoritukset. Lukuvuoden viimeinen jaksotodistus keväällä on samalla lukuvuositodistus. Oppilas saa päättötodistuksen, kun perusopetuksen koko oppimäärä on suoritettu. 9

Koululaisen hyvinvointi Koululaisen hyvinvoinnissa liikuntatunneilla ja arkiliikkumisella on suuri merkitys. Koulupäiviin, liikuntatuntien rinnalle, saa lisää liikettä lihasvoimin tehdyillä koulumatkoilla, aktiivisilla välitunneilla ja koulujen kerhotoiminnalla. Myös riittävällä unella, monipuolisella ravinnolla sekä siisteydestä ja puhtaudesta huolehtimisella on suuri merkitys kasvavan lapsen ja nuoren hyvinvointiin. Joskus elämässä voi tulla tilanteita, joista selviämiseen lapsen ja nuoren omat voimat eivät tunnu riittävän. Tällöin ongelmat ja vastoinkäymiset ratkotaan ensisijaisesti yhteistyössä kodin kanssa. Jos tarve vaatii, käytettävissä ovat myös terveydenhuollon ja psykologin palvelut. 10 KOULUATERIA Kouluruokailu on yli 60 vuotta ollut yksi suomalaisen koulun menestystekijöistä. Oppilaille maksuton kouluateria kattaa noin kolmanneksen päivittäisestä ravinnontarpeesta. Kouluruokailu on osa opetusta ja antaa mallin säännöllisestä ja ravitsemuksellisesti oikeaoppisesta ruokailusta sekä ohjaa hyviin käytöstapoihin. Kouluaterian lisäksi kasvava nuori tarvitsee ravitsevan aamiaisen ennen kouluun lähtöä ja koulusta tultuaan välipalan, päivällisen ja kevyen iltapalan. Kouluaterialla tarjotaan hyvää suomalaista perusruokaa. Teemaviikot ja juhla-ajat tuovat vaihtelua ruokalistaan. Vanhempien on hyvä keskustella lapsen kanssa kouluruokailusta ja kannustaa häntä ennakkoluulottomasti maistamaan ja totuttelemaan uusiin makuihin ja ruokalajeihin. Terveydellisistä tai eettisistä syistä oppilaalla on mahdollisuus erityisruokavalioon. Erityisruokavaliosta tarvitaan lääkärin tai terveydenhoitajan todistus ja se tulee ilmoittaa koulun keittiöön heti koulun alkaessa. Vanhempien on myös ilmoitettava koulun keittiöön oppilaan pidemmästä poissaolosta, erityisruokavalioiden purkamisesta ja muutoksista. Koulujen ruokalistat ja palautteenantomahdollisuus ovat osoitteessa: www.jyvaskyla.fi/ruokapalvelu/koulut KOULUTERVEYDENHUOLTO Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen. Työtä tehdään luottamuksellisesti yhdessä oppilaiden, vanhempien, huoltajien, opettajien ja muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Terveydenhoitaja ei ole tavoitettavissa omalla koululla joka päivä, mutta yhteystiedot ja vastaanottoajat löytyvät koulusta koteihin jaettavasta tiedotteesta. Oppilaat voivat tulla kouluterveydenhoitajalle aikaa varaamatta keskustelemaan oireistaan tai muista mieltä vaivaavista asioista. Terveydenhoitaja tapaa koululaisia ja huoltajia myös säännöllisten terveystarkastusten yhteydessä.

Aika koululääkärille varataan terveydenhoitajan kautta. Kouluterveydenhuolto on oppilaille maksutonta. Lisätietoa: www.jyvaskyla.fi/sote/ terveys/kouluterveydenhuolto. HAMMASHOITO Koululaiset kutsutaan hammastarkastukseen 1., 3., 5. ja 8. luokalla; tarvittaessa useamminkin. Hammashoito ja -tarkastukset tapahtuvat pääsääntöisesti koulua lähimpänä olevassa hammashoitolassa. Hammashoito ja tarkastukset ovat perusopetuksen oppilaille maksuttomia, mutta kuljetuksia hammashoitolaan ei järjestetä. Lisätietoa: www.jyvaskyla.fi/sote/ terveys/hammashoito OPPILASHUOLTO Oppilashuollolla edistetään oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja oppimista yhteisöllisin ja yksilöllisin keinoin. Oppilashuolto on opetussuunnitelman mukaista toimintaa ja sitä toteuttavat kaikki koulun työntekijät, koulupsykologit ja kuraattorit sekä kouluterveydenhoitajat ja lääkärit. Jokaisessa koulussa laaditaan oppilashuoltosuunnitelma, jolla edistetään koulun toimintatapoja ja kulttuuria. Koulussa toimii monialainen oppilashuoltoryhmä, jonka tehtävänä on kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen. Oppilaat, vanhemmat ja opettaja voivat ottaa yhteyttä suoraan oppilashuollon työntekijöihin. Oppilashuollon palvelut ovat maksuttomia ja luottamuksellisia. Tarvittaessa oppilas- ja kouluterveydenhuollon työntekijä tekevät yhteistyötä myös muiden viranomaisten kanssa ja konsultoivat muita lasten ja nuorten parissa työskenteleviä. Tarkemmat yhteystiedot löytyvät lukuvuositiedotteesta tai koulun nettisivuilta. Lisätietoja: www.jyvaskyla.fi/opetus/ oppilashuolto KOULUMATKAN KORVAAMINEN Jyväskylässä 1. 2. luokalle tuleva oppilas on oikeutettu maksuttomaan kuljetukseen, jos matkan pituus Jyväskylän kaupungin osoittamaan kouluun on yli 3,5 kilometriä. 3. 9. luokkalaisilla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, jos koulumatka kaupungin osoittamaan kouluun on yli viisi kilometriä. Maksuttoman kuljetuksen voi saada myös terveydellisistä syistä. Ensisijaisesti käytetään linja-autoa. 11

12

Kielten opiskelu 3. luokalla ALKAA A1-KIELI Jyväskylän kouluissa aloitetaan kolmannella luokalla ensimmäisenä vieraana kielenä (A1-kieli) englanti. Pohjanlammen koulun ruotsinkieliset oppilaat opiskelevat A1-kielenään suomea. Koulussa tarjotaan mahdollisuutta myös A1-ruotsin kielen opiskeluun ruotsinkielisen opetusryhmän yhteydessä, mikäli oppilasmäärä on riittävä. Normaalikoulussa voi ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi valita englannin, saksan, ranskan, ruotsin tai venäjän. A1-kielen opiskelu jatkuu koko perusopetuksen ajan. Seitsemännelle luokalle siirryttäessä A1-kielen opiskelu jatkuu ensisijaisesti oman alueen koulun seitsemännellä luokalla. 4. luokan VAPAAEHTOINEN A2-KIELi Jyväskylän kaupungin kouluissa tulee kolmannella luokalla pohdittavaksi neljännellä luokalla aloitettavan vapaaehtoisen kielen valinta. Ensimmäiseksi vapaaehtoiseksi kieleksi, eli A2-kieleksi voi valita saksan, ranskan, venäjän tai espanjan. Pohjanlammen koulun ruotsinkieliset oppilaat opiskelevat A2-kielenä englantia. Kaupungin kouluissa ryhmän perustamiseen tarvitaan 12 oppilasta. Mikäli ryhmää ei muodostu omaan kouluun, voidaan perustaa myös alueellinen A2-kieliryhmä, jos se on toiminnallisesti mahdollista. A2-kieli valitaan koko perusopetuksen ajaksi, eikä kielen opiskelua voi keskeyttää ilman erityisen painavia perusteita. 7. luokalla ALKAA B1-KIELI B1-kieli aloitetaan seitsemännellä luokalla. Vuosiluokilla 7 9 opiskellaan siis vähintään kahta kieltä, A1- ja B1-kieltä. Jyväskylässä B1-kieli on ruotsi. A1-kielenä ruotsia lukeneiden Pohjanlammen koulun ruotsinkielisen ryhmän oppilaiden sekä monikulttuuristen oppilaiden (äidinkieli ei ole suomi) B1-kielen opiskelu ratkaistaan yksilökohtaisesti. 8. luokan valinnainen B2-KIELI Seitsemännellä luokalla pohditaan taas kielivalintoja. Haluaako lapsi valita kahdeksannella luokalla aloitettavan valinnaisen B2-kielen? Kielimahdollisuuksia ovat ranska, saksa, venäjä ja espanja. B2-kielten valikoima vaihtelee vuosittain koulun tai alueen resurssien mukaan. Ryhmän perustamiseen tarvittavasta oppilasmäärästä päätetään vuosittain keväällä. Tällä hetkellä ryhmäkoko on 12 oppilasta. Aloitettujen kielten opiskelu turvataan perusopetuksen loppuun saakka. Valinnaisten kielien lisäksi kouluilla on tarjolla myös kielten kursseja ja kerhoja. Äidinkielenä muu kuin suomi Äidinkielenään muuta kuin suomea puhuville lapsille on Jyväskylässä tarjolla perusopetusta myös englannin ja ruotsin kielellä, lisätietoja sivuilta 14-15. Vieraskielisillä oppilailla on mahdollisuus opiskella osana suomenkielistä perusopetusta myös omaa äidinkieltään. Tunnit ovat usein muun koulupäivän jälkeen, koska samassa ryhmässä voi olla oppilaita eri kunnista, kouluista ja vuosiluokilta. Opetusryhmiin voivat osallistua myös suomalaislapset, jotka haluavat pitää yllä ulkomailla opitun vieraan kielen taitoa. Oman äidinkielen opetusryhmä voidaan perustaa, jos oppilaita on vähintään neljä. Jyväskylässä oman äidinkielen opetusta pyritään järjestämään mahdollisimman monissa kielissä. Ryhmät ja kielet saattavat vaihdella vuosittain. Oman äidinkielen ryhmät ja opetusajat löytyvät opetustoimen internetsivuilta www.jyvaskyla. fi/opetus/maahanmuuttajat. 13

Jyväskylän kaupungin tarjoamat opetuksen erityiset painotukset 14 Opetusta englannin kielellä Jyväskylässä voi suorittaa peruskoulun ja lukion myös englannin kielellä. Englanninkielistä opetusta annetaan 1. 6.-luokkalaisille Kortepohjan koulussa ja 7. 9.-luokkalaisille Viitaniemen koulussa. Toisella asteella englannin kielellä opiskelua voi jatkaa muun muassa Jyväskylän Lyseon IB-linjalla. Englanninkieliset opetusryhmät Englanninkielinen opetus Kortepohjan ja Viitaniemen kouluissa on tarkoitettu ulkomaalaisille lapsille ja nuorille, jotka asuvat tilapäisesti tai pysyvästi Suomessa. Englanninkielinen opetus aloitetaan yhden lukuvuoden kestävällä valmistavalla opetuksella. Opetuskielenä käytetään englantia, mutta taito- ja taideaineissa sekä valinnaisaineissa opetuskielenä on suomi. Oppilaiden englannin kielen taito testataan ennen kouluun tuloa suullisen kielitaidon, kirjoittamisen ja tekstin ymmärtämisen osalta. Suomen kieltä englanninkielisissä opetusryhmissä opiskellaan siten, että suomalaiset oppilaat opiskelevat suomea omana äidinkielenään ja ulkomaalaiset oppilaat ensimmäisenä vieraana kielenä. Englanninkielisessä opetuksessa noudatetaan suomalaista opetussuunnitelmaa ja arviointia. Kortepohjan koulun englanninkielisissä ryhmissä on noin 40 oppilaspaikkaa. Oppilaat opiskelevat 1. 2.-luokkalaisten, 3 4.-luokkalaisten ja 5. 6.-luokkalaisten ryhmissä. Englantipainotteinen opetus (CLIL-opetus) Kortepohjan ja Viitaniemen kouluissa osa oppiaineiden sisällöistä opiskellaan englannin kielellä (CLIL-metodi, Content and Language Integrated Learning). Opetus on tarkoitettu suomenkielisille oppilaille. Kortepohjan koulussa kaikki yleisopetuksen 1. 6.-luokkalaiset opiskelevat osan oppiaineiden sisällöistä englannin kielellä. Englanninkielisen opetuksen määrä saattaa vaihdella eri opetusryhmissä, mutta englannin kielellä opiskellaan vähintään yhdellä oppitunnilla viikossa. Kortepohjan koulun englantipainotteiset ryhmät siirtyvät seitsemännelle luokalle Viitaniemen kouluun, jossa CLIL-opetusryhmiä muodostetaan mahdollisuuksien mukaan eri oppiaineisiin. Opiskelu englantipainotteisessa ryhmässä ei edellytä kielellistä erityislahjakkuutta. Ruotsinkielinen opetus Jyväskylän kaupungin ruotsinkielinen perusopetus on tarkoitettu lapsille, joilla on todennettavissa oleva, riittävä ruotsinkielen osaaminen. Ruotsinkieliset opetusryhmät 1. 9.-luokkalaisille toimivat Kuokkalan yhtenäiskoulussa. Opetuskielenä on ruotsi, mutta tarvittaessa tehdään yhteistyötä suomenkielisten opetusryhmien kanssa. Ruotsinkieliset oppilaat opiskelevat 3. luokalta alkaen A1-kielenään suomen kieltä. 4. luokalta alkavana vapaaehtoisena A2-kielenä heille tarjotaan englannin kieltä.

Englannin- ja ruotsinkieliseen opetukseen voidaan ottaa oppilaita myös muista kunnista. Ryhmään valinnan edellytyksenä on maksusitoumuksen saaminen oppilaan kotikunnasta. Musiikkiluokat Jyväskylässä on musiikkiluokkaopetusta 4. 6.-luokilla Kypärämäen koulussa ja 7. 9.-luokilla Kilpisen yhteinäiskoulussa. Musiikkitunteja on tavallista enemmän ja musiikin opetusta annetaan oman opetussuunnitelman mukaan. Musiikkiluokalle haetaan erillisessä haussa. Musiikkiluokalle valittujen oppilaiden tulee läpäistä oppilaan musikaalisuutta testaava erillinen musiikkiluokkatesti. Urheiluluokat Yläkoulun urheiluluokat tukevat kilpaurheilua harrastavia oppilaita sovittamaan koulunkäynti ja urheiluharrastus parhaalla mahdollisella tavalla. Merkittävin ero normaaliluokkiin on, että urheiluluokilla suuri osa valinnaisuudesta on suunnattu liikuntaan. Urheiluluokan liikuntatunneilla pyritään kehittämään oppilaiden suorituskykyä ja tuetaan monipuolisesti oppilaan oman lajin harrastamista. Urheiluluokat toimivat Kilpisen ja Viitaniemen kouluissa. Urheiluluokalle haetaan erillisessä haussa. Oppilaat valitaan opettaja- ja valmentajalausuntojen ja käytännön liikuntatestien perusteella. Musiikkiluokkavalinta tehdään sitovasti vuosiluokille 4 6. Musiikkiluokalla opiskelun jatkaminen vahvistetaan kuudennen luokan väliarvioinnin yhteydessä. Musiikkiluokalle 7. luokalle otetaan uusia oppilaita haastattelun ja musiikkitestin perusteella. 15

16

Tukea koulunkäyntiin YLEINEN JA TEHOSTETTU TUKI Oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät pulmat pyritään tunnistamaan jo varhaisessa vaiheessa. Tukitoimet suunnitellaan yhteistyössä huoltajan, oppilaan opettajan, erityisopettajan ja oppilashuollon henkilöstön kanssa. Ensi vaiheessa keinoina ovat muun muassa koululla annettava tukiopetus, opetuksen eriyttäminen sekä kerhotoiminta. Tarvittaessa on mahdollista saada myös tehostetumpaa tukea kuten osa-aikaista erityisopetusta, avustajapalveluja ja oppilashuollon tukea. Tehostettua tukea on myös se, jos oppilas saa useita tukimuotoja samanaikaisesti. ERITYINEN TUKI Jos yleinen ja tehostettu tuki eivät riitä, puhutaan erityisen tuen antamisesta. Erityisellä tuella tarkoitetaan yleistä ja tehostettua tukea vahvempaa ja kokoaikaisempaa tukea sekä muun muassa apuvälineitä, vammaispalveluja, osaaikaista ja/tai kokoaikaista erityisopetusta sekä oppilaalle tehtävää erityisen tuen päätöstä ja Hojksia (Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma). Erityisen tuen piirissä oppilaan oppimääriä voidaan yksilöllistää. Erityisen tuen päätöksen tekee oppilaan lähikoulun rehtori ja päätöstä edeltää moniammatillisen työryhmän laatima pedagoginen selvitys. Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaat kuuluvat aina erityisen tuen piiriin ja heille laaditaan Hojks. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan tulee osallistua oppivelvollisuusvuonna järjestettävään esiopetukseen. Pidennetty oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää kuusi vuotta. PIENRYHMÄOPETUS Jos oppilaan opetusta ei voida järjestää muun opetuksen osana, oppilas voidaan ohjata pienryhmäopetukseen. Pienryhmässä ollaan joko osa-aikaisesti tai kokoaikaisesti. Pienryhmäpäätös edellyttää aina moniammatillisen arviointiryhmän päätöksen. Pienryhmässä on 10 oppilaspaikkaa ja opetus järjestetään siellä yhdysluokkamaisesti (esim. 1.-3.lk pienryhmä ja 4.-6.lk pienryhmä). Jokaisella pienryhmässä opiskelevalla erityistä tukea saavalla oppilaalla on nimetty myös oma yleisopetuksen kotiluokka. Erityistä tukea voidaan antaa alueellisessa pien- tai starttiryhmässä. Oppilas voidaan ohjata tarpeen mukaan myös määräaikaiselle koulunkäynnin tukijaksolle, joka järjestetään 1. 6. vuosiluokkien oppilaille Kukkulan koulussa (sairaalakoulu). ALUEELLISET PALVELUT Yleistä, tehostettua ja erityistä tukea on saatavilla aina jossain muodossa kaikilla kouluilla. Yleisimpiä tukimuotoja ovat opetuksen eriyttäminen, osa-aikainen erityisopetus, ohjaajapalvelut, tukiopetus ja samanaikaisopetus. Alueellisesti vähintään yhdeltä perusopetusalueen koululta saatavia tukimuotoja ovat alueelliset pienryhmät ja starttiryhmät. Lähes jokaisella alueella on myös oma yksilöllisen opetuksen pienryhmä (YPR), joka on tarkoitettu lähinnä pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen saaneille kehitysvammaisille oppilaille. Keskitettyinä palveluina järjestetään autismiopetus (Kypärämäen, Viitaniemen ja Vaajakummun kouluissa) sekä erityiskoulujen opetus (Huhtasuon yhtenäiskoulun pienryhmä- ja toiminnallinen opetus ja Kukkulan koulu). 17

Monikulttuurinen opetus Jyväskylän kouluissa puhutaan 55 kieltä. Äidinkielenään jotakin muuta kuin suomea puhuvia lapsia on noin 500, suurimmat kieliryhmät ovat venäjä, dari ja kurdi. Monikulttuurisen taustan omaaville oppilaille järjestetään perusopetukseen valmistavaa opetusta, suomi toisena kielenä -opetusta, maahanmuuttajien tukiopetusta ja oman äidinkielen opetusta. Jyväskylässä toimii monikulttuurisen opetuksen koordinaattori, joka vastaa maahanmuuttajataustaisten lasten valmistavan opetuksen järjestelyistä, kieliavustaja-asioista sekä oman äidinkielen opetuksen järjestämisestä. Lisätietoja: www.jyvaskyla.fi/opetus/ maahanmuuttajat Briefly In English The education services of the City of Jyväskylä are responsible for basic education. Basic education (comprehensive school) is free of charge all-round education. Every child residing permanently in Finland is obliged to attend comprehensive school. Comprehensive school takes nine years and is intended for children/teenagers from 7 to 16 years of age. This also applies to immigrant children/teenagers residing permanently in Finland. In comprehensive school, the teaching groups are established by class year. From the 1st to the 6th year, there usually is a class teacher providing education in most of the subjects. From the 7th to the 9th year, education is provided by subject teachers specialising in their respective subjects. Compulsory education ends once the student has completed the years (from first to ninth years) of comprehensive school, or ten years has passed since the student first went to school. After that responsible for the upper secondary school education, vocational upper secondary education and apprenticeship training is the Jyväskylä educational consortium, www.jao.fi/. Teaching is based on a national curriculum for all schools in Finland. In comprehensive schools students are supplied with books, school meals and health care free of charge. Commuting to school is also paid for, with the following conditions: the distance to school for pupils in first to second year must exceed 3.5 km, and the distance for pupils in third to ninth year must exceed 5 km. All immigrant pupils take apart first to the preparatory class, duration one school year. Co-operation between the school and parents is part of the teaching process. This co-operation is based on teachers and parents engaging in mutual contact. Examples of this include parents meetings, personal meetings with the teacher, and evaluation discussions for primary schools. www.jyvaskyla.fi/opetus/english 18

19

Jyväskylän kaupungin perusopetuspalvelut Käyntiosoite: Kilpisenkatu 1 40100 Jyväskylä Postiosoite: PL 341, 40101 Jyväskylä Puhelin (vaihde): 014 266 0000 Perusopetuspalvelujen sekä koulujen osoitteet ja kotisivut: www.jyvaskyla.fi/opetus 2015