KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO

KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto on laadittu voimassa olevien talotekniikan perustutkinnon opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden pohjalta (28.4.1999, dnro 13/011/99 ja 12.12.2003, dnro 47/011/2003) Aineisto on kyseisen määräyksen liiteosa 2, ei normi. OPETUSHALLITUS 2005

TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO SISÄLLYS 1 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ JA KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTOON 1 2 OHJEET NÄYTTÖAINEISTON KÄYTTÖÖN 1 2.1 Ammattiosaamisen näytön suunnittelu ja toteutus eri osapuolten yhteistyönä 1 2.2 Ammattiosaamisen näytön arviointi 3 2.3 Ammattiosaamisen näytön arvosanan antaminen ja arviointitiedon tallentaminen 3 3 NÄYTTÖAINEISTOT OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN 5 3.1A Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot 6 3.1.1 Talotekniikan perustaidot 6 3.1B Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset opinnot 10 LVI-asennuksen koulutusohjelma 10 3.1.2 Mittaus- säätö- ja automaatiotekniikka 10 3.1.3 Ohutlevytyöt ja perusasennukset 15 3.1.4 IV-asennustyöt 20 3.1.5 LV-asennustyöt 25 3.1.6 Hitsaustekniikka 30 Kiinteistönhoidon koulutusohjelma 34 3.1.7 LVI-teknisten järjestelmien kunnossapito 34 3.1.8 Kiinteistön yleiset työt 41 3.1.9 Kiinteistön automaatio- ja sähköjärjestelmä 46 Teknisen eristyksen koulutusohjelma 51 3.1.10 Taloteknisten laitteiden eristäminen 51 3.1.11 Teollisuuseristäminen 57 3.1C Ammatilliset valinnaiset opinnot 63 3.1.12 Pientalon LVI-suunnittelu 63 3.1.13 LV-teknisten laitteiden huolto 66 3.1.14 Rakennuspeltityöt 69 3.1.15 Kaukolämpö ja kaukolämpölaitteet 71 3.1.16 IV-puhditus ja -huolto 75 3.1.17 Kylmätekniikka ja kylmäputkistot 79 3.1.18 Perussäätö (LV- tai IV-painotteinen) 83 3.1.19 Öljylämmitystekniikka 87 3.1.20 LVI-saneeraus 90 3.1.21 Erikoisputkistot 94 3.1.22 Uima-allaslaitteistot ja veden laatu 97 3.1.23 Vihertyöt 101 3.1.24 Korkealämpöeristäminen 106 3.1.25 Laivaeristäminen 109 3.1.26 Talotekniikan ATK-sovellukset 112 3.1.27 LVI-laitteiden sähköistystyöt 114 3.1.28 Kylmäasennustyöt 118 3.1.29 Talonmiestyöt 123 3.1.30 Kiinteistösiivous 126

1 1 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ JA KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYT- TÖAINEISTO TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTOON Ammattiosaamisen näytöistä on säädetty laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 601/2005 ja valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta 603/2005. Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa tekemällä käytännön työtehtäviä, miten hyvin hän on saavuttanut opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden mukaisen työelämän edellyttämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä työelämän kanssa. Ne järjestetään mahdollisuuksien mukaan työssäoppimisen yhteydessä. Ammattiosaamisen näyttöjä voidaan toteuttaa myös muilla työpaikoilla tai oppilaitosten työtiloissa. Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto on laadittu voimassa olevien opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden pohjalta. Aineisto ei ole normi vaan tukimateriaali, jota koulutuksen järjestäjät voivat käyttää ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelun ja toteuttamisen pohjana. Aineisto ohjaa ammattiosaamisen näyttöjen paikallista toteuttamista ja yhdenmukaistaa opiskelijan arviointia. Aineistossa on ohjeet aineiston käyttäjille ja opintokokonaisuuksittain laaditut osiot, jotka sisältävät näytön kuvauksen, näyttöympäristön kuvauksen ja näytön arvioinnin sekä esimerkkejä näyttöjen toteuttamisvaihtoehdoista. Näytön arvioinnin dokumentointi sisältyy kansallisen näyttöaineiston ohjeosaan kohtaan 2.3. Aineisto on Opetushallituksen Internetsivuilla osoitteessa www.oph.fi. Näytön kuvaus -kohdassa on määritelty sen opintokokonaisuuden keskeinen osaamisen, joka osoitetaan ammattiosaamisen näytöllä. Osaaminen on kuvattu työelämän toimintaa vastaavana tekemisenä ja työprosessina. Näyttöympäristö -kohdassa on kuvattu osaamisen näyttämisen kannalta oleelliset vaatimukset. Kansallisessa ammattiosaamisen näyttöaineistossa ohjeistetaan, millaisissa olosuhteissa, ympäristössä tai työyhteisössä ammattiosaamisen näyttö on hyvä toteuttaa. Lisäksi on annettu ohjeita siitä, millaisia materiaaleja, välineitä ja laitteita tarvitaan, jotta opiskelija pystyy osoittamaan osaamisensa ja jotta se voidaan luotettavasti arvioida. Näytön arvioinnissa on määritelty arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Arvioinnin kohteet ohjaavat arvioijaa kiinnittämään huomiota keskeisiin arvioitaviin asioihin. Arviointikriteerit auttavat arvioijaa määrittämään opiskelijan osaamisen tason suhteessa ennalta asetettuihin tavoitteisiin. Arviointikriteerit on laadittu opetussuunnitelman perusteiden pohjalta kolmiportaisesti: tyydyttävä T1, hyvä H3 ja kiitettävä K5. 2 OHJEET NÄYTTÖAINEISTON KÄYTTÖÖN 2.1 Ammattiosaamisen näytön suunnittelu ja toteutus eri osapuolten yhteistyönä Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa ovat mukana koulutuksen järjestäjä, koulutuksen järjestäjän nimeämä toimielin, opettajat, työelämän edustajat ja opiskelijat. Kansallista näyttöaineistoa eri osapuolet voivat hyödyntää seuraavasti: Koulutuksen järjestäjä, kun se vastaa ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaa ammattiosaamisen näytöistä tiedottamisesta vastaa asettamiensa toimielimen jäsenten, opetushenkilöstön ja työelämän edustajien näyttökoulutuksesta

2 tarkistaa opetussuunnitelman vastaamaan voimassa olevia säädöksiä ja määräyksiä. Toimielin, kun se hyväksyy suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista osana koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaa valvoo näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista käsittelee ammattiosaamisen näyttöjen arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Opettaja, kun hän vastaa ammattiosaamisen näyttöjen käytännön suunnittelusta ja toteutuksesta yhdessä työelämän edustajan ja opiskelijan kanssa tiedottaa ja perehdyttää ammattiosaamisen näytöistä ja niiden arvioinnista opiskelijoille ja työelämän edustajille havainnoi opiskelijan työskentelyä, kannustaa ja antaa tarvittaessa ohjausta osallistuu arviointikeskusteluun päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista. Työelämän edustaja, kun hän perehtyy ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin osallistuu ammattiosaamisen näytön suunnitteluun yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa huolehtii siitä, että opiskelijalla on työssäoppimisjakson aikana mahdollisuus harjaantua ammattiosaamisen näytössä vaadittavaan osaamiseen perehdyttää opiskelijan ammattiosaamisen näyttöjen osalta toimipaikan toimintatapoihin, työtiloihin, koneisiin ja laitteisiin sekä toimipaikan työsuojelu- ja työturvallisuusohjeisiin havainnoi opiskelijan työskentelyä, kannustaa ja antaa tarvittaessa ohjausta informoi näytöistä muita työyhteisön jäseniä osallistuu arviointikeskusteluun päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista. Opiskelija, kun hän perehtyy ammattiosaamisen näytön tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin suunnittelee ja sopii yhdessä opettajan ja työelämän edustajan kanssa ammattiosaamisen näytön ja sen ajankohdan arvioi omaa osaamistaan. Opettajan vastuulla on selvittää opiskelijan mahdolliset oppimisvaikeudet ja muut osaamisen osoittamisen esteet. Ne tulee ottaa huomioon ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa niin, että opiskelijan on mahdollista näyttää todellinen osaamisensa. Arviointikriteerit on ammattiosaamisen näyttöaineistoissa ilmaistu työtoimintana ja tekemisenä, joten ne soveltuvat hyvin myös erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näyttöjen arviointiin.

3 2.2 Ammattiosaamisen näytön arviointi Ammattiosaamisen näytössä arvioija seuraa ja havainnoi opiskelijan työskentelyä. Työpaikan edustajan ei ole aina mahdollista osallistua oppilaitoksessa toteutettaviin ammattiosaamisen näyttöihin tai vastaavasti opettajan kaikkiin työpaikalla toteutettaviin ammattiosaamisen näyttöihin. Se, miten opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näyttö tai näytöt arvioidaan ja mitkä osapuolet ohjaavat, seuraavat ja arvioivat ammattiosaamisen näyttöä, on määrätty laissa ammatillisesta koulutuksesta ja suunniteltava koulutuksen järjestäjän hyväksymään opetussuunnitelmaan. Koulutuksen järjestäjän asettama toimielin hyväksyy arviointisuunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen osalta. Koulutuksen järjestäjä ja opettaja huolehtivat siitä, että ammattiosaamisen näytön arviointi toteutetaan toimielimen hyväksymällä tavalla. Ammattiosaamisen näytöt arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat tavallisesti opettaja, työelämän edustaja ja opiskelija. Arviointikeskustelun toteuttamisessa hyödynnetään työssäoppimisen ohjauksessa ja arvioinnissa saatuja kokemuksia ja otetaan tapauskohtaisesti huomioon vaihtoehtoisia arviointikeskustelujen toteuttamistapoja, kuten sähköiset keskustelufoorumit. Opiskelijan itsearviointi on olennainen osa näyttöjen arviointia. Arviointikeskustelussa kukin arvioitsija tuo esille arviointinsa perusteluineen. Näiden arviointien sekä mahdollisesti asiakkailta ja muilta työntekijöiltä saadun palautteen pohjalta muodostetaan yhteinen näkemys opiskelijan osaamisesta. Ammattiosaamisen näyttöä arvioivien opettajien ja työelämän edustajien tulee olla kyseisen ammattialan asiantuntijoita, jotka toimielin on määrännyt tehtävään. Opiskelijaa arvioidaan suhteessa ennalta asetettuihin tavoitteisiin, ja hänen osoittamaansa osaamista verrataan ennalta määriteltyihin arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin. Arvioinnin kohteet ammattiosaamisen näytöissä ovat työprosessin hallinta työtehtävän hallinta (= työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta) työn perustana olevan tiedon hallinta työturvallisuuden hallinta kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen yhteiset painotukset. Kansallisessa ammattiosaamisen näyttöaineistossa arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit on konkretisoitu opintokokonaisuuksittain luvussa 3. Arviointikriteerit on määritelty arvioinnin kohteittain tasoille T1, H3 ja K5. Ammattiosaamisen näytöt arvioidaan käyttäen samaa arviointiasteikkoa kuin muussakin opiskelijan arvioinnissa eli T1, T2, H3, H4 ja K5 (A 603/2005). Työn perustana olevan tietopohjan hallinnasta tehdään havaintoja työsuorituksen aikana. Mikäli tietopohja ei tule työskentelystä selkeästi esille, se selvitetään tarkentavilla kysymyksillä joko joustavasti työn aikana tai arviointikeskustelussa. 2.3 Ammattiosaamisen näytön arvosanan antaminen ja arviointitiedon tallentaminen Ammattiosaamisen näyttötilanteen jälkeen käytävässä arviointikeskustelussa tehdyt ammattiosaamisen näytön arvioinnit tallennetaan opintokokonaisuuksittain ja arviointikohteittain. Nämä arvioinnit toimivat perustana opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytön arvosanalle. Jokaisesta ammatillisten opintojen opintokokonaisuudesta annettavan ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät toimielimen määräämät opettajat ja työelämänedustajat yhdessä tai erikseen, pääsääntöisesti kuitenkin yhdessä. Opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytön arvosana perusteluineen on tallennettava ja merkittävä näyttötodistukseen. Oppilaitokset suunnittelevat ammattiosaamisen näytön arviointitietojen tallentamista varten lomakkeet, jotka ovat helppokäyttöisiä ja selkeitä myös työpaikoilla työelämän kanssa yhdessä tehtävissä arviointitilanteissa. Arviointitietojen tallentamisella mahdollistetaan arvioinnin perustelu tarvittaessa myös jälkikäteen. Erityisen

4 tärkeää arviointiin palaaminen on tilanteissa, joissa opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen näytetään useammassa ammattiosaamisen näyttötilanteessa (ammattiosaamisen osanäyttöinä). Haasteellista näyttöjen arviointi on myös, jos yhden ammattiosaamisen näyttötilanteen aikana osoitetaan kahden tai useamman opintokokonaisuuden osaamista (yhdistetty näyttö). Näissä tilanteissa arvioinnin kohteet on pystyttävä erottelemaan ja tallentamaan opintokokonaisuuksittain. Arviointitiedon tallentamisesta vastaa yleensä opettaja. Arviointikeskustelusta tulee arvioinnista tallentaa ainakin seuraavat asiat: ammattiosaamisen näytön antaja näytettävä opintokokonaisuus/opintokokonaisuuden osa ammattiosaamisen näytön toteuttamispaikka kuvaus ammattiosaamisen näytön sisällöstä arvioijien yhteisnäkemyksen pohjalta annetut arvosanat arviointikohteittain perustelut ammattiosaamisen näytön arvosanan muodostumiselle opintokokonaisuuksittain perustelut ammattiosaamisen näytön arvosanan muodostumiselle silloin, kun näyttö muodostuu osanäytöistä näytön täydentäminen tai uusiminen sellaisessa tapauksessa, joissa ei vielä ole saavutettu vähintään tyydyttävän tason osaamista sekä opiskelijan kehitettävät osaamisalueet arviointiin osallistuneiden allekirjoitukset. Tulevaisuudessa kansallinen oppimistulosten arviointi tullaan tekemään ammattiosaamisen näytöistä saatujen oppimistulosten pohjalta. Ammattiosaamisen näyttöihin perustuvaan kansalliseen oppimistulosten arviointiin siirryttäessä ammattiosaamisen näytön arvosanan tallentamiseen tullaan liittämään arvioinnin taustatietoja ja tallentamisesta annetaan erilliset ohjeet.

5 3 NÄYTTÖAINEISTOT OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN Tutkinnon yhteisten ammatillisten opintojen opintokokonaisuuksien näytöt ovat pakollisia kaikille opiskelijoille. Koulutusohjelmittain eriytyvien opintokokonaisuuksien näytöt ovat pakollisia kyseisen koulutusohjelman valinneelle. Opiskelijan on osoitettava osaamisensa näytöillä myös valitsemissaan valinnaisissa ammatillisissa opinnoissa. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttöjen lukumäärän siten, että kaikkien ammatillisten opintokokonaisuuksien osaaminen tulee näytettyä. 1. Talotekniikan perustaidot 30 ov 2. Mittaus-, säätö- ja automaatiotekniikka 6 ov 3. Ohutlevytyöt ja perusasennukset 22 ov 4. IV-asennustyöt 20 ov 5. LV-asennustyöt 26 ov 6. Hitsaustekniikka 16 ov 7. LVI-teknisten järjestelmien kunnossapito 18 ov 8. Kiinteistön yleiset työt 18 ov 9. Kiinteistön automaatio- ja sähköjärjestelmät 12 ov 10. Taloteknisten laitteiden eristäminen 22 ov 11. Teollisuuseristäminen 26 ov 12. Pientalon LVI-suunnittelu 4 ov 13. LV-teknisten laitteiden huolto 4 ov 14. Rakennuspeltityöt 4 ov 15. Kaukolämpö ja -laitteet 4 ov 16. IV-puhdistus ja huolto 4 ov 17. Kylmätekniikka- ja putkistot 4 ov 18. Perussäätö (LV- tai IV-painotteinen) 4 ov 19. Öljylämmitystekniikka 4 ov 20. LVI-saneeraus 4 ov 21. Erikoisputkistot 4 ov 22. Uima-allaslaitteistot ja veden laatu 4 ov 23. Vihertyöt 4 ov 24. Korkealämpöeristäminen 4 ov 25. Laivaeristäminen 4 ov 26. Talotekniikan ATK-sovellukset 4 ov 27. LVI-laitteiden sähköistystyöt 8 ov 28. Oppilaitoksen opintokokonaisuus 1 10 ov 29. Ammatillisiin opintoihin kuuluvat vapaasti valittavat opinnot 1 10 ov 30. Kylmäasennustytöt 26 ov 31. Talonmiestyöt 4 ov 32. Kiinteistösiivous 4 ov Talotekniikan perustaidot Opintokokonaisuus 1 kaikissa koulutusohjelmissa 30 ov LVI-asennuksen koulutusohjelma - LVI-asentaja: pakolliset opintokokonaisuudet 2, 3, 4 48 ov tai - LVI-asentaja: pakolliset opintokokonaisuudet 2, 5, 6 48 ov tai - LVI-asentaja: pakolliset opintokokonaisuudet 2, 30, 6 48 ov

6 - lisäksi valinnaiset opintokokonaisuudet koko valikosta 12 ov Kiinteistönhoidon koulutusohjelma - kiinteistönhoitaja: pakolliset opintokokonaisuudet 7, 8, 9 48 ov - lisäksi valinnaiset opintokokonaisuudet koko valikosta 12 ov Teknisen eristyksen koulutusohjelma - tekninen eristäjä: pakolliset opintokokonaisuudet 10, 11 48 ov - lisäksi valinnaiset opintokokonaisuudet koko valikosta 12 ov Ammatilliset opinnot yhteensä 90 ov 3.1A Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot 3.1.1 Talotekniikan perustaidot Yleistä Talotekniikan perustaidot (30 ov) on pakollinen opintokokonaisuus kaikissa Talotekniikan koulutusohjelmissa. Talotekniikan perustaidot opiskellaan pääsääntöisesti ensimmäisenä opiskeluvuotena. Talotekniikan perustaidot on opetussuunnitelmassa jaettu kolmeen perustaitojen keskeiseen sisältöaiheeseen seuraavasti: Talotekniikka-alalla tarvittavat yleiset perusvalmiudet Kiinteistön käyttö ja sisäilmasto Talotekniikan perusasennukset Opintokokonaisuuden päätavoitteita ovat laaja-alainen näkemys alasta, työturvallisuus ja perustavat kädentaidot. Perustaidoissa keskitytään nimen mukaisesti perustavien kädentaitojen ja työturvallisuuden opettelemiseen. Arvioinneissa keskitytään turvalliseen työskentelyyn, perusmateriaalien ja -työvälineiden hallintaan, perustyömenetelmien hallintaan, pienten perustöiden tekniseen toteuttamiseen sekä opetellun teoreettisen tiedon soveltamiseen käytännössä. Opiskelijan itsearviointia on kehitettävä kaikissa näyttöön liittyvissä tehtävissä, vaikka perustaidoissa ei itsearvioinnin kykyä erikseen arvioida. Näyttötehtävien suunnittelussa tulee ottaa huomioon, ettei tehtävästä tule liian laajoja, koska kyseessä ovat perustaidot. Toisaalta opiskelijat pääsääntöisesti menevät ensimmäiselle työssäoppimisjaksolle näillä tieto- ja osaamispohjilla, joten tehtävät eivät voi olla liian yksinkertaisiakaan. Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaavansa seuraavat talotekniikan työturvallisuuden perustaidot: Opiskelija toimii turvallisesti ja käyttää turvallisesti henkilökohtaisia työvälineitä ja suojaimia sekä lisäksi seuraavia työkaluja ja laitteita: kulmahiomakone purkusaha kierrekone, isompi jaloilla seisova kierrekone, käsikäyttöinen viemärinavauskone puikkohitsauskone

7 kaasuhitsauslaitteet katkaisusirkkeli MIG/MAG-hitsauskone pop-niittipihdit kanttikone peltisakset kaarisakset ohutlevytöiden sähköleikkurit käsiporakoneet valurautaleikkuri piikkauskone halogeenivalaisin. Lisäksi opiskelijalla on voimassa oleva tulityökortti ja perustiedot ensiavun antamisesta. Hän kokoaa alle kaksi metriä korkeita rakennustelineitä ja ohjaa torninosturia käsimerkein. Opiskelija käyttää turvallisesti henkilönostinta ja tietää henkilönostimien turvallisen käytön perusteet, kuten tuennat ja suoja- sekä turvaetäisyydet. Opiskelija hallitsee työssään tarvitsemiensa kemikaalien turvallisen käytön ja pyytää käyttöturvallisuustiedotteen. Edellä mainitusta työturvallisuuden perustaidoista on laadittu työssäoppijan turvallisuuskortti, jota voidaan käyttää motivointikeinona talotekniikan työturvallisuustaitojen opiskelussa. On suositeltavaa, että opiskelija osoittaa osaavansa työturvallisuuden perustaidot ennen ensimmäistä työssäoppimisjaksoa. Opiskelija tekee työpiirustusten, työselityksen ja ohjeiden mukaisia talotekniikan perustöitä. Perustöissä arvioidaan mahdollisuuksien mukaan myös työturvallisuuden perustaidot. Perustöissä voi yhdistää eri sisältöalueita, esimerkiksi lämmitystekniikan ja eristystekniikan, vesi- ja viemäri/lämmitystekniikan ja rakennustekniikan kiinnitykset/kannakoinnit, hitsauksen ja metallitekniikan, hitsauksen ja lämmitystekniikan jne. Töihin sisältyy mahdollisuuksien mukaan piirustusten luku, suunnittelu, tarvikeluettelointi, mitoitus, kannakointi, materiaalien ja osien valinta, työkalujen valinta ja työn luovuttaminen. Esimerkkejä näytöistä Opiskelija osoittaa osaavansa kaikki talotekniikka-alan työturvallisuuden perustaidot. Hän tekee alla kuvattujen esimerkkien mukaisia talotekniikan perustöitä. Niihin sisältyy ennen työtä tehtävä tarvike- ja osaluettelo piirustusten ja työselityksen mukaisesti. - Opiskelija leikkaa kulmahiomakoneella lattateräksestä sopivan pituisen palan, oikaisee toisen pään penkkihiomakoneella ja toisen viilaamalla. Opiskelija mitoittaa kappaleeseen erikokoisilla porilla porattavat paikat. Suoritetaan poraus ja sen jälkeen kierteitetään reiät. - Opiskelija valmistaa kuusenjalan putkesta. Valmistusvaiheeseen sisältyy, mitoittamista, piiroittamista, leikkaamista, poraamista, kierteitystä, hitsausta ym. vaiheita. - Opiskelija hitsaa perushitsauksia (alapiena) puikko- ja Mig/Mag-hitsauksella. Opiskelija hitsaa kaasulla pyöritettävään putkeen I-railon (myötähitsauksella) Hän tekee fosforikuparijuotoksia kuparikupari- ja kupari-messinkiosiin. - Opiskelija tekee piirustuksia ja työselitystä noudattaen lämpöpatteriasennuksen. Hän kiinnittää patterin teknisesti oikeaan paikkaan. Opiskelija liittää patteriin varusteet sekä kiinnittää tarvittavat kannakkeet ja asentaa niille kytkentäjohdot kierreliitoksin.

8 - Opiskelija asentaa piirustuksia ja työselitystä noudattaen pesualtaan ja sekoittajan sekä suihkusekoittajan vesijohtoineen ja viemäreineen. Harjoituksissa viemärit voidaan asentaa näkyville (esimerkiksi seinälle). Putkimateriaalina käytetään kuparia, viemäreinä muovia. - Opiskelija asentaa piirustuksia ja työselitystä noudattaen WC-laitteen sekä lavuaarin ja sekoittajan vesijohtoineen ja viemäreineen. Harjoituksissa viemärit voidaan asentaa näkyville (esimerkiksi seinälle). Putkimateriaalina käytetään kuparia, viemäreinä muovia. - Opiskelija tekee pöydällä koottavan putkistokokonaisuuden. - Opiskelija tekee kahdesta erikokoisesta kanavasta yhteisen suoran kanavan, johon liitetään lähtökauluksella ja valmiilla T-haaralla sivuhaarat, joiden päihin asennetaan venttiilit. Kanavisto sisältää myös tehdasvalmisteisia suunnanmuutoksia, kuten käyriä, jolloin mitoituksen osaaminen tulee vahvasti esille. Kanavisto on lyhyt ja pöydällä koottava. - Opiskelija eristää vuorivillakourulla esimerkiksi DN40-lämpöjohtoputken, jossa on kulma/kaari- ja T-haara. Eristys tehdään vuorivillakourulla ja siihen sisältyvät pinnoitus, lukitukset ja päätyjen heloitukset. Eristystyö tehdään kiinteään putkeen. Näyttöympäristö Näytöt voidaan antaa erilaisissa toimintaympäristöissä. Toimintaympäristö voi olla kouluntyömaa tai koulun harjoitustyösali tai muu valvottu paikka. Valvojan on oltava läsnä seuraamassa koneiden käyttöä sekä puututtava heti työturvallisuuden noudattamatta jättämisiin. Näyttöympäristön sekä työvälineiden ja koneiden tulee täyttää työturvallisuuden vaatimukset. Opiskelijalle on annettava ennen koneiden ja laitteiden käyttöä työturvallisuutta ja käyttöä koskeva opastus. Opiskelijalla on oltava saatavilla työssään tarvittavat henkilökohtaiset ja laitekohtaiset turva- tai suojavälineet. Näyttöä varten on oltava saatavissa tehtävässä käytettävät materiaalit ja työvälineet. Opiskelijalle on annettava yksi sarja näyttöön liittyviä asiakirjoja. Näytöt suoritetaan henkilökohtaisena näyttönä, ei parityöskentelynä. Arviointi Arviointiasteikko Arvioinnissa käytetään hyväksytyn suorituksen osalta viisiportaista asteikkoa. Tässä aineistossa tavoitteet on määritelty asteikolle tyydyttävä T1, hyvä H3 ja kiitettävä K5. Opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti perustutkinnon arviointi on viisiportainen, T1 K5. Koulutuksen järjestäjän hyväksymän oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman perusteella määritellään tämän tukiaineiston arviointitaso tyydyttävä T2 ja hyvä H4. Käytännössä, jos opiskelija esimerkiksi saavuttaa helposti tason H3 ja jää joiltakin osin saavuttamasta tasoa K5, on hänen todennäköinen osaamistasonsa hyvä H4.

9 ARVIOINNIN KOH- TEET TYÖPROSESSIN Perustyöt ARVIOINTIKRITEERIT TYYDYTTÄVÄ T1 HYVÄ H3 KIITETTÄVÄ K5 Työvaiheiden eteneminen Työvaiheiden etenemi- Työvaiheet seuraavat on turvallista mutta nen on sujuvaa mutta toisiaan oikeassa järjes- etenemisessä ja on varmuudessa opiskelija uusii joitakin tyksessä ja työn etenemi- parantamista. työvaiheita väärien toinen on sujuvaa. Työskentely vaatii ohjaustamenpiteiden takia. Työn lopputulos korjausten jälkeen on hyväksyttävissä. Työn lopputulos noudattaa pääosin piirustuksia ja ohjeita, joten se voidaan hyväksyä. Työn lopputulos on piirustusten ja ohjeiden mukainen. TYÖTEHTÄVÄN Työmenetelmät Työvälineet Materiaalit Materiaalimenekki Opiskelija tuntee turvallisen suoritustavan, ja suoriutuu tehtävästään vaikka varmuudessa on parantamista. Opiskelija käyttää perustyövälineitä, mutta muuten työvälineiden valinnassa ja käytössä on parantamista. Työskentely on kuitenkin turvallista. Opiskelija käyttää turvallisesti tavallisimpia materiaaleja eikä materiaalihukka ole ratkaisevan suuri. Opiskelija osaa tutun suoritustavan, jolla hän selviää sujuvan itsenäisesti tehtävästään. Opiskelija käyttää omatoimisesti tarvittavia työvälineitä. Opiskelija käyttää oikein työpiirustuksissa ja selostuksissa määrättyjä materiaaleja, ja materiaalihukka on pienehköä. Opiskelija hallitsee suoritustaan itsenäisesti. Opiskelija tuntee eri menetelmiä, joilla työ voidaan suorittaa loppuun. Opiskelija osaa tarvittavien työvälineiden valinnan sekä käytön ja pystyy hyödyntämään niitä työssään parhaalla mahdollisella tavalla. Opiskelija valitsee itsenäisesti ja käyttää työpiirustuksissa ja selostuksissa ilmoitettuja materiaaleja. Opiskelija ottaa työssään huomioon materiaalien ja tarvikkeiden antamat vaatimukset, niin ettei materiaalihukkaa synny. TYÖN PERUSTANA OLEVAN TIEDON Tarvittaessa opiskelija opastettuna etsii lisätietoja käytettävissä olevista lähteistä Opiskelija käyttää tietojaan ja pystyy tarvittaessa etsimään lähes omatoimisesti lisätietoja käytettävissä olevista lähteistä. Opiskelija käyttää tietojaan tehokkaasti ja pystyy tarvittaessa etsimään omatoimisesti lisätietoja käytettävissä olevista lähteistä. Opiskelija laatii piirustusten ja ohjeiden pohjalta pääosista osa- ja tarveaineluettelot Opiskelija laatii piirustusten ja ohjeiden pohjalta lähes paikkansapitävän osa- ja tarveaineluettelon. Opiskelija laatii piirustusten ja ohjeiden pohjalta paikkansapitävän osa- ja tarveaineluettelon.

10 TYÖ- TURVALLISUUDEN Työtavat ja suojaimet Muiden ja ympäristön huomioiminen Opiskelija käyttää työssään aina asianmukaisia henkilökohtaisia ja laitekohtaisia suojaimia. Opiskelija toimii turvallisesti ja pyrkii huomioimaan työskennellessään myös muut työntekijät. Opiskelija noudattaa turvallisia työtapoja sekä käyttää työssään aina asianmukaisia henkilökohtaisia ja laitekohtaisia suojaimia. Opiskelija huomioi myös työskennellessään muut työntekijät. Opiskelija noudattaa oikeita ja turvallisia työtapoja sekä käyttää työssään aina asianmukaisia henkilökohtaisia ja laitekohtaisia suojaimia. Opiskelija huomioi työskennellessään myös muut työntekijät ja ympäristön, kuten työvälineiden tai koneiden käsittelyt ja niiden työturvallisuuteen liittyvien puutteiden eliminoimisen, työpaikan siisteyden jne. 3.1B Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset opinnot LVI-asennuksen koulutusohjelma 3.1.2 Mittaus- säätö- ja automaatiotekniikka Yleistä Talotekniikan perustutkinnon mittaus-, säätö- ja automaatiotekniikka on pakollinen opintokokonaisuus LVIasennuksen koulutusohjelmassa opiskeleville. Opintokokonaisuus opiskellaan pääsääntöisesti 2. ja 3. luokalla. Kiinteistönhoidon- ja teknisen eristyksen koulutusohjelman opiskelijat voivat valita tämän opintokokonaisuuden valinnaisena ammatillisena opintona. Koska tämä opintokokonaisuus on kuuden (6) opintoviikon mittainen, opiskelijat valitsevat lisää valinnaisia opintoja valinnaisten opintojen valikosta, otta kaksitoista (12) ammatillista valinnaista opintoviikkoa toteutuisi. Näytön kuvaus Opiskelija näyttää osaamisensa mittaamisen, säätämisen sekä automaation taidoissa. LVI-laitosten mittauksien ja säädön tekeminen Opiskelija lukee suunnitelmista ja asiakirjoista mitattavien ja säädettävien kohteiden perusarvot. Hän valitsee kohteeseensa oikean mittausmenetelmän ja siihen soveltuvat mittalaitteet sekä taulukot. Hän suorittaa mittaukset ja säätää yksittäisen laitteen suunnitelmien edellyttämälle tasolle sekä täyttää työn edetessä asianmukaisesti mittaus- ja säätöpöytäkirjan. Opiskelija käsittelee mitta- ja apuvälineitä huolellisesti. Arvioitsijat täydentävät työn perustana olevan tiedon hallinnan arviointia täydentävillä kysymyksillä, joilla selvitetään opiskelijan LVI-laitosten perusmittausten hallintaa sekä ydinosaamista kommunikointi- ja yhteistyötaitojen osilta.

11 LVI-automaation perustaidot Opiskelija selvittää säätökaavioiden ja toimintaselostuksen avulla LVI-laitoksen perustoiminnot sekä tekee yksikkösäätimillä energiankulutukseen vaikuttavia toimenpiteitä, kuten lämpötila-asetuksia, säätökäyrän asetuksia ja kelloajan muutoksia. Hän saattaa LVI-laitoksen käsikäytölle automatiikkalaitteistoja apuna käyttäen. Arvioitsijat täydentävät työn perustana olevan tiedon hallinnan arviointia täydentävillä kysymyksillä, joilla selvitetään opiskelijan LVI-laitosten perustoimintojen hallintaa sekä ydinosaamista kommunikointi- ja yhteistyötaitojen osilta. Esimerkkejä näytöistä Seuraavat esimerkit toimivat ideoinnin sekä suunnittelun malleina ja esimerkkeinä näyttötehtävää valittaessa. Opiskelija näyttää yhden esimerkin kaltaisen suorituksen. Esimerkki 1 LVI-laitosten mittauksien ja säädön tekeminen (suuntautuminen ilmastointiasennukseen) Opiskelija mittaa ilmastointikanavasta esimerkiksi pitot-putkella (ilman paineiden mittauslaite)sekä huoneen yksittäisestä ilmanjakolaitteesta ilmamäärät ja säätää ne suunnitelmien mukaisiksi. Hän mittaa myös ilmanvaihdon antaman äänitason sekä tekee mittauksesta oikeat johtopäätökset. Tuloksistaan hän laatii mittaus- ja säätöpöytäkirjan. Ilmamäärien mittaus- ja säätötyön yhteydessä asetellaan tuloilmakoneen yksikkösäätimestä haluttu tuloilman/poistoilman lämpötila ja samalla seurataan muutosta kanavalämpötilamittareista. Samalla opiskelija selvittää, miten ilmastointikoneen automatiikka saadaan käsikäytölle ja miten IV-koneen varolaitteet ja pakkokytkennät toimivat (toimintakaaviosta). Hän selostaa toimintakaaviosta IV-koneen perustoiminnot. Esimerkki 2 LVI-laitosten mittauksien ja säädön tekeminen (suuntautuminen putkiasennukseen) Opiskelija mittaa lämpöjohtoverkoston linjasäätöventtiilistä läpikulkeva vesimäärä ja säätää sen piirustuksissa annettuihin arvoihin. Hän mittaa myös veden virtauksesta syntyvän äänitason sekä tekee mittauksesta oikeat johtopäätökset. Tuloksistaan hän laatii mittaus- ja säätöpöytäkirjan. Vesimäärien mittausten yhteydessä opiskelija muuttaa yksikkösäätimestä säätökäyrää siten, että esimerkiksi kaikkien huoneiden päivälämpötilaa pyritään laskemaan noin 2 C. Samalla opiskelija kertoo, mitä suuntaissiirrolla voidaan toteuttaa, ja selvittää, miten lämmitysjärjestelmän automatiikka saadaan käsikäytölle. Hän kertoo käytettävissä olevan yksikkösäätimen muut ominaisuudet ja toiminnat sekä selostaa toimintakaaviosta lämmitysjärjestelmän toimintaperiaatteen. Näyttöympäristön kuvaus Säätö- ja mittaustekniikan näytöt annetaan kiinteistössä, jossa on valmiudet tämänkaltaisten näyttöjen antamiseen. Automaatioon liittyvä näyttö annetaan toimivassa lämmönjakokeskuksessa tai IV-konehuoneessa, jossa on tyypillisen tällaisen tilan olosuhteet. Näytönantopaikka tulee käydä opiskelijan kanssa lävitse, jolloin hän pystyy hallitsemaan työturvallisuuteen liittyvät toimet. Ennen näyttöä on selvitettävä turvalliset liikkumistiet. Jos työskentely tapahtuu telineillä, on

12 niiden turvallisuus tarkistettava ennen työn aloittamista. Näyttöpaikan ja ympäristön tulee olla voimassa olevien työsuojeluohjeiden ja -määräysten mukaisia. Tarvittavien mittausvälineiden ja apuvälineiden on oltava saatavilla joko työpisteessä tai varastointipisteessä. Mittausvälineiden tulee olla käyttökunnossa. Ilmanvaihto- tai ilmastointikoneen ja lämmitysautomatiikan tulee olla varustettu yksikkösäätimillä. Säätimien tulee olla opiskelijalle entuudestaan tuttuja. Opiskelijan käyttöön on annettava yksi sarja näyttötehtäviin liittyviä piirustuksia, tarvittavat ohjeistukset ja - käyttöohjeet sekä tarvittavat tyhjät mittaus- ja säätöpöytäkirjat. Näyttö annetaan yksilösuorituksena. Telineiden siirtämisessä voi olla mukana muitakin kuin näytönantaja. Arviointi ARVIOINNIN KOH- TEET TYÖPROSESSIN Mittaus ja säätö LVI-teknisten mittausten suoritus sekä niistä tarvittavat jatkotoimet. ARVIOINTIKRITEERIT TYYDYTTÄVÄ T1 HYVÄ H3 KIITETTÄVÄ K5 Opiskelija mittaa jollakin Opiskelija tekee perusmittauksia. Opiskelija tekee lämpö- mittausvälineellä osoitetusta Hän tekee tilojen, ilmamäärien, kohteesta LVI-teknisiä mittaustuloksia joitakin vesivirtojen ja äänimäärien mittauksia (ilma- ja vesimäärä)kohtaiset jatkotoimenpiteitä (laite- mittauksia. Hän säädöt). soveltaa mittaustuloksia jatkotoimiin (laitekohtaiset säädöt äänitason selvitys). Automaatio Säätökaavioiden lukeminen Käyttö- ja ohjaustoimenpiteet Opiskelija tietää säätökaavioista lämmitys- ja IVlaitosten perustoiminnot. Opiskelija tietää IVlaitoksen pakkokytkennät. Opiskelija laatii mittauksista hyväksyttävät pöytäkirjat. Opiskelija selvittää osittain säätökaavioista laitoksen toimintaperiaatteen ja nimeää siitä pääkomponentteja. Opiskelija tekee joitakin LVI-järjestelmien käyttö-, ohjaus- ja asetustoimenpiteitä, kuten säätökäyrän siirron ja IV-laitoksen lämpötilojen muutokset. Hän tietää IV-laitoksen pakkokytkennät sekä sen, miten laitos saadaan käsikäytölle. Opiskelija laatii mittauksista ja säädöistä tarvittavat pöytäkirjat. Opiskelija selvittää säätökaavioista laitoksen toimintaperiaatteen ja nimeää siitä pääkomponentit. Opiskelija tekee automatiikkalaitteiston avulla LVI-järjestelmien käyttö-, ohjaus- ja asetustoimenpiteitä, kuten säätökäyrän muutokset, kellonajan asetukset, lämpötilan nostot ja pudotukset, IVlaitoksen lämpötilojen ja käyntiaikojen muutokset sekä varolaitteiden toi-

13 TYÖTEHTÄVÄN Mittaus ja säätö Mittausmenetelmien hallinta Mittausvälineiden valinta ja käyttö Opiskelija käyttää ohjattuna yksikkölaitteiden mittaamiseen tarvittavia mittalaitteita ja taulukoita. Opiskelija käyttää ilma- ja vesivirtojen mittauksiin ja säätöihin joitakin mittausmenetelmiä. Opiskelija käyttää ja joissakin tapauksissa valitsee tarvittavia mittareita ja taulukoita. mintojen tarkastukset. Hän saattaa järjestelmät käsikäytöille. Opiskelija valitsee ilmaja vesivirtojen mittauksiin ja säätöihin oikeat mittausmenetelmät sekä muuttaa niitä tarvittaessa. Opiskelija valitsee ja käyttää oikein tarvittavia mittalaitteita ja taulukoita. Automaatio Testaus- ja käyttömenetelmien hallinta Opiskelija käyttää jonkin varolaitteen testausmenetelmää sekä säädintä. Opiskelija käyttää varolaitteiden testausmenetelmiä sekä erilaisia säätimiä ja kellolaitteita. TYÖN PERUSTANA OLEVAN TIEDON Mittaus ja säätö Piirustukset, taulukot ja niiden käyttö Mittalaitteet, mittauskohteet Opiskelija tietää mittaustekniikan perusteista, mitä suureita mitataan. Hän lukee taulukoita, jotta selviytyisi perussuureiden mittauksista. Opiskelija tuntee tarvittavat mittalaitteet ja niiden ohjekirjat, jotta selviytyy mittauksista. Opiskelija ymmärtää piirustuksia, laskutoimituksia, taulukoiden käyttöä, säätölaitteen merkityksen lämmitysjärjestelmässä ja lämmönsäätöjärjestelmän toimintaperiaatteen. Opiskelija tuntee tarvittavien mittareiden toimintaperiaatteet tai osaa käyttää apuna ohjekirjoja. Hän tietää mistä kv-arvon saa, joten hän suoriutuu mittauksia. Opiskelija ymmärtää piirustukset, laskutoimitukset, taulukkojen käytöt ja säädön vaikutuksen energian kulutukseen ja soveltaa niitä työtehtäviinsä. Opiskelija tuntee mitattavat kohteet, jolloin hän voi valita oikeat mittalaitteet ja välineet. Opiskelija tuntee mittareiden toimintaperiaatteet ja käyttää apuna mittalaitteiden käyttöohjeita sekä valitsee mittareista käytettävät mittaussuureet. Opiskelija tietää yksittäisistä kertasäätöventtiileistä ja mittalaitteista,

14 mihin niitä tarvitaan ja mikä on niiden tarkoitus. Automaatio Säätökaaviot Opiskelija tietää säätöventtiilin kv-arvon tarkoituksen ja sen, mihin se vaikuttaa, sekä osaa sen avulla mitata oikean vesimäärän. Toimintaperiaatteet Opiskelijan lukee säätökaavioista perustoiminnot (lämmitys- ja IV). Opiskelija lukee säätökaavioita ja ymmärtää niiden merkityksen. Opiskelija lukee säätökaavioita ja toimintaselostuksia sekä ymmärtää niiden merkityksen. Varolaitteet Opiskelija tuntee säätimien toimintaperiaatteet sekä lukee ja osittain ymmärtää ohjekirjoja. Opiskelija tuntee säätimien ja muiden komponenttien toimintaperiaatteet sekä lukee ja ymmärtää ohjekirjoja. Opiskelija ymmärtää säätöpiirin ja suljetun silmukan periaatteen. Hän ymmärtää, miten LVI-automaation avulla voidaan pienentää energiankulutusta. Opiskelija tietää ilmastointikoneen pakkokytkennät, kuten puhaltimet, pumpun ja pellistöt. Opiskelija tietää ilmastointikoneen pakkokytkennät, kuten puhaltimet, pumpun, pellistöt ja joidenkin niistä toiminnat. Opiskelija tietää ilmastointikoneen pakkokytkennät ja niiden toiminnat. TYÖ- TURVALLISUUDEN YDINOSAAMINEN Yhteistyö- ja viestintätaidot Opiskelija toimii työmaalla työturvallisesti. Opiskelija työskentelee yhteistyössä ja kertoo, mitä työvaihetta on tekemässä. Opiskelija noudattaa työaikoja. Opiskelija toimii työmaalla työturvallisesti huomioiden myös työturvallisuuden puutteita. Opiskelija työskentelee yhteistyössä ottaen sivulliset huomioon ja kertoo, mitä työvaihetta on tekemässä ja mihin se vaikuttaa. Opiskelija toimii työmaalla työturvallisesti huomioiden sekä parantaen myös turvallisuuden puutteita. Opiskelija työskentelee yhteistyössä ja ottaa muut työryhmät kannustavasti ja auttavaisesti huomioon. Hän kommunikoi kaikkien kanssa ja kertoo luotettavasti, mitä työvaihetta on tekemässä ja mihin se vaikuttaa.

15 YHTEISET PAINO- TUKSET Kestävä kehitys Opiskelija tietää säädön tärkeyden energiatalouden kannalta. Opiskelija ymmärtää säädön tärkeyden kokonaiskäytön ja energiatalouden kannalta. 3.1.3 Ohutlevytyöt ja perusasennukset Yleistä Talotekniikan perustutkinnon ohutlevytyöt ja perusasennukset on pakollinen opintokokonaisuus LVIasennuksen koulutusohjelmassa ilmastointiasennukseen suuntautuville opiskelijoille. Opintokokonaisuus opiskellaan pääsääntöisesti 2. ja 3. luokalla. LVI-asennuksen putkiasentajat sekä kiinteistönhoidon ja teknisen eristyksen koulutusohjelman opiskelijat voivat valita tämän opintokokonaisuuden valinnaisena ammatillisena opintona. Tällöin he eivät valitse lisäopintoja valinnaisten opintojen valikosta. Näytön kuvaus Opiskelija näyttää perusasennus-, ohutlevy- sekä rakennuspeltityöt. Perusasennustyö voidaan näyttää ja arvioida myös opintokokonaisuuden (4) IV-asennustyöt yhteydessä. IVasennustöissä tehdään suurelta osin myös perusasennuksiin kuuluvia tehtäviä. Rakennuspeltityöt osuuden voi näyttää ammatillisessa vapaasti valittavien opintokokonaisuuksien opintokokonaisuudessa Rakennuspeltityöt. Opiskelija tekee IV-kanavistoon pienehköjä asennus-, liitos- ja muutostöitä. Hän piirtää ja mitoittaa paikalla tarvittavat asennus- ja luonnoskuvat, joiden perusteella hän tekee tarvikeluettelot. Mittausten ja luonnoskuvien perusteella hän piirtää tarvittavasta muuntokappaleesta levityspiirustuksen, jonka perusteella hän valmistaa kappaleen. Hän asentaa tekemänsä muuntokappaleen kanaviston osaksi. Muutostyön jälkeen opiskelija tarvittavin osin eristää kanaviston. Työn jälkeen hän korjaa (käsivaraisesti) suunnitelmat asennuksia vastaaviksi. Opiskelija tekee yleisempiä rakennuslistoja, kuten ikkunalistoja, harjalevyjä, lumiesteitä tms. Listatyössä tulee olla esimerkiksi ulko- tai sisäkulmia, jatkoja sekä päiden nostoja tai laskuja. Arvioitsijat täydentävät näyttöä kysymyksillä, joilla selvitetään opiskelijan urakkalaskennan ja palkkauksen tietämystä. Kyselyllä saadaan vastauksia myös kommunikointi-, yhteistyö- ja asiakaslähtöiseen toimintaan.

16 Esimerkkejä näytöistä Alla oleva esimerkki on tarkoitettu ideoinnin sekä suunnittelun malliksi näyttötehtäviä valittaessa. Esimerkki Pienen kanavamuutoksen suunnittelu ja toteutus. - Osien mitoitus ja luonnoskuvien piirtäminen - Jonkin muuntokappaleen levitys ja valmistus - Osien asentaminen kohteeseen tai liittäminen yhteen - Työ voidaan tehdä joko suorakaidekanavalla tai pyöreällä kanavalla tai niiden yhdistelmällä. Näyttöympäristön kuvaus Näyttö annetaan uudisrakennus- tai saneeraustyömaalla tehtäviin asennuksiin. Näyttö voidaan antaa myös oppilaitoksen omalla työmaalla tai harjoitustyösalissa. Näytönantopaikka tulee käydä opiskelijan kanssa lävitse, jotta hän pystyy hallitsemaan työturvallisuuteen liittyvät toimet. Kaikkien työturvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden pitää olla toteutettuina asiallisesti työsuojeluohjeiden ja -määräysten mukaisesti. Ennen näyttöä on selvitettävä turvalliset kulkureitit esimerkiksi raakaainevarastolle. Jos työskentely tapahtuu telineillä (yleensä ilmastointiasennuksessa), on niiden turvallisuus tarkistettava ennen työn aloittamista. Jos työn aikana tehdään tulitöihin luokiteltuja tehtäviä, kuten laikkaleikkausta, on paikalla oltava tulityömääräysten mukainen alkusammutuskalusto sekä suojausmateriaalia. Tulitöitä tehdessään opiskelijalla tulee olla mukana voimassaoleva tulityökortti. Hänen tulee tarvittaessa aina käyttää henkilökohtaisia suojavälineitä ja suojavälineiden tulee olla ehjät. Opiskelija noutaa tarvittavat materiaalit ja työvälineet, joiden tulee olla joko työpisteen läheisyydessä tai normaalisti saatavissa työmaan varastointipisteestä. Jos jokin työväline tai laite ei ole hänelle entuudestaan tuttu tai hän epäröi sen oikeaa käyttöä, on hänelle annettava käytönopastus kyseisen laitteen käyttöön. Opiskelijan käyttöön on annettava yksi sarja näyttötehtäviin liittyviä piirustuksia sekä työselitys. Näyttö annetaan pääsääntöisesti yksilösuorituksena. Jos opiskelija suorittaa näytön ryhmätyöskentelyn yhteydessä, on hänen tekemänsä työt pystyttävä erittelemään. Työryhmätyöskentelyssä yhteistyötaitojen osuus arvioinnissa kasvaa.

17 Arviointi ARVIOINNIN KOH- TEET TYÖPROSESSIN Ohutlevytyöt ja levityspiirustukset ARVIOINTIKRITEERIT TYYDYTTÄVÄ T1 HYVÄ H3 KIITETTÄVÄ K5 Opiskelija valmistaa yksinkertaisia kanaviston muunnososia valmiiden piirustusten ja mittakuvien mukaisesti. Opiskelija tekee muuntokappaleita (esim. suorakaide/pyöreä, neliö/pyöreä) tekemiensä levityspiirustusten mukaisesti. Opiskelija mitoittaa tasokuvista tai työkohteesta muuntokappaleita ja tekee ne (esim. suorakaide/pyöreä, neliö/pyöreä) tekemiensä levityspiirustusten mukaisiksi. Eristys Opiskelija tekee jonkin yksinkertaisen eristetyn kappaleen sekä yksinkertaisia rakennuspeltitöitä (esim. listat ja ikkunapellit). Opiskelija tekee yksinkertaisia ääni-, palo- ja lämpöeristettyjä kappaleita sekä yksinkertaisia rakennuspeltitöitä (esim. listat ja ikkunapellit). Ohutlevytyössä muuntokappaleen, eristyksen ja rakennuspeltitöiden tulee olla laadultaan sellaisia, että ne voidaan laadultaan asentaa normaaliin työkohteeseen Ohutlevytyöt ja muutospiirustukset TYÖTEHTÄVÄN Liitosmenetelmät sekä asennusjärjestykset Opiskelija n asentaa suunnitelmien mukaisesti pyöreää ja suorakaidekanavaa pienissä kohteissa sekä muuttaa IV-kuvat tehdyn mukaisiksi. Opiskelija käyttää kanavisto-osissa jotakin saumausmenetelmää. Opiskelija tekee piirustuksista poikkeavat pienet tavanomaiset IVasennus- ja laitemuutokset sekä muutoksista vaadittavat työpiirustukset. Opiskelija käyttää asennustyössään tarvittavia liitosmenetelmiä sekä ohutlevytyössä jotakin saumausmenetelmää. Opiskelija tekee itsenäisesti piirustuksista poikkeavat pienet tavanomaiset IV-asennus- ja laitemuutokset sekä muutoksista vaadittavat työpiirustukset ja massaluettelon. Opiskelija käyttää asennustyössään tarvittavia liitosmenetelmiä ja asennusjärjestyksiä sekä ohutlevytyössä erilaisia saumausmenetelmiä. Työvälineiden valinta ja käyttö Opiskelija käyttää tarvittavia perustyövälineitä, kuten peltisakset, erilaiset pihdit, lyömävälineet, Opiskelija käyttää perustyövälineitä sekä alan muuta työvälineistöä, kuten saumauskoneet, Opiskelija valitsee ja käyttää oikein käsityövälineitä sekä alan muuta työvälineistöä ja tarvitta-

18 porakoneet yms. koneleikkurit yms. via erikoistyövälineitä. Materiaalien valinta ja käyttö Opiskelija käyttää tavallisimpia materiaaleja, jotta selviytyy perustehtävistä. Opiskelija käyttää oikein työpiirustuksissa määrättyjä materiaaleja. Opiskelija valitsee ja käyttää oikein työpiirustuksissa ja työselityksessä ilmoitettuja materiaaleja. TYÖN PERUSTANA OLEVAN TIEDON Viranomaismääräysten tunteminen Opiskelija tietää työhönsä liittyviä viranomaismääräyksiä ja ohjeita. Opiskelija tuntee käyttämänsä materiaalien ominaisuudet. Opiskelija tietää ja kohdistaa työhönsä liittyvät viranomaismääräykset ja ohjeet. Ilmastointijärjestelmien perusteet ja ilmiöt Opiskelija tuntee jonkin ilmastointijärjestelmän perusteet. Opiskelija tuntee ilmastointijärjestelmien perusteet. Hän määrittää rakennuksen eri tilojen väliset painesuhteet. Opiskelija tuntee ilmastointijärjestelmien perusteet, sisäilman laatuluokituksen ja ilmankäsittelyyn liittyvät fysikaaliset ilmiöt ja prosessit. Hän määrittää rakennuksen eri tilojen väliset painesuhteet sekä tilamuutokset HXdiagrammista. Työmaan aikataulutus Opiskelija tietää rakennushankkeen työaikataulun. Opiskelija tietää rakennushankkeen työaikataulun ja eri töiden yhteensovittamiset. TYÖTURVALLI- SUUDEN HALLIN- TA Opiskelija toimii rakennustyömaalla työturvallisesti ja käyttää henkilökohtaisia suojavälineitä. Opiskelija toimii työmaalla työturvallisesti sekä tuntee työturvallisuusmääräykset ja - ohjeet. Hän käyttää henkilökohtaisia suojavälineitä ja konekohtaisia suojalaitteita. Opiskelija huomioi ja noudattaa kaikkia rakennustyömaata ja asennuksia koskevia työturvallisuusmääräyksiä ja - ohjeita. Hän käyttää aina tarvittavia henkilökohtaisia ja konekohtaisia suojavälineitä. Opiskelija huomioi myös työvälineiden/koneiden käsittelyt ja niiden työturvallisuuteen liittyvien puutteiden eliminoimisen, telineillä työskentelyn, työpaikan siisteyden jne.

19 YDINOSAAMINEN Oppimistaidot (oman työsuorituksen arviointi) Opiskelija arvioi itseään ja työtään monipuolisesti. Uudelleen tehdessään hän eliminoi aiemmin tekemänsä virheet. Opiskelija arvioi ja kehittää työskentelytapojaan sekä oman työnsä ja työsuorituksensa laatua. Hän arvioi myös työsuorituksen aikana työtään sekä muuttaa työsuoritustaan tarkoituksenmukaisempaan suuntaan. Ongelmanratkaisutaidot Opiskelija pyrkii selvittämään itsenäisesti eteen tulevat IV-tekniikan ja ohutlevytöiden ongelmatilanteet. Opiskelija soveltaa itsenäisesti tietämystään tavanomaisissa IVasennuksien ja ohutlevytöiden ongelmatilanteissa hallitsemansa teorian ja työssäoppimisen aikana näkemänsä mallioppimisen pohjalta. Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Opiskelija kertoo, mitä työvaihetta on tekemässä. Opiskelija esittää oppimansa tiedon ryhmälleen suullisesti tai kirjallisesti. Hän laatia kirjallisen tarvikeluettelon, jota täydennyksen jälkeen käytetään tarviketilausten tekemisen pohjana. Opiskelija raportoi työnsä vaiheista ja tuloksista asiakkaalleen tai muulle sidosryhmän edustajalle. Hän laatii kirjallisen tarvikeluettelon jonka perusteella tehdään tarviketilaukset. Yhteistyötaidot Opiskelija toimii oman työryhmän jäsenenä aiheuttamatta häiriötilanteita ja noudattaa työryhmänsä kokeneempien jäsenten antamia ohjeita ja määräyksiä. Opiskelija noudattaa sovittuja työaikoja. Opiskelija toimii työryhmänsä jäsenenä ja ottaa heidät huomioon tasavertaisesti ja kannustavasti samaan työyhteisöön kuuluvina. Hän pyrkii selvittämään eteen tulevat ongelmat yhteistyössä muiden työryhmän jäsenten kanssa. Opiskelija on vastuuntuntoinen, omaaloitteinen ja päämäärään pyrkivä. Työryhmän jäsenenä hän ottaa muut kannustavasti ja auttavaisesti huomioon. Hän kommunikoi kaikkien kanssa luontevasti ja edistää ryhmän päämäärään pääsemistä. Lisäksi hän pyrkii edistämään työryhmänsä hyvinvointia ja menestystä.

20 YHTEISET PAINO- TUKSET Palvelu- ja kuluttajaosaaminen (asiakaslähtöinen toiminta) Opiskelija keskustelee luontevasti työstään myös asiakkaiden kanssa. Opiskelija keskustelee ja raportoi luontevasti työstään myös asiakkailleen. Yrittäjyys (sopimukset ja palkkaus) Opiskelija laskee, miten hänen palkkansa muodostuu. Opiskelija tietää itseään koskevia talotekniikkaalan työehtosopimuksia ja -lainsäädäntöä sekä laskee palkkansa ja osittain määrittää asennuksestaan urakkahinnan. Opiskelija ymmärtää itseään koskevia talotekniikka-alan työehtosopimuksia ja työlainsäädäntöä sekä laskee palkkansa ja määrittää asennuksestaan urakkahinnan. 3.1.4 IV-asennustyöt Yleistä Talotekniikan perustutkinnon IV-asennustyöt on pakollinen opintokokonaisuus LVI-asennuksen koulutusohjelmassa ilmastointiasennukseen suuntautuville opiskelijoille. Opintokokonaisuus opiskellaan pääsääntöisesti 2. ja 3. luokalla. LVI-asennuksen putkiasentajat sekä kiinteistönhoidon ja teknisen eristyksen koulutusohjelman opiskelijat voivat valita tämän opintokokonaisuuden valinnaisena ammatillisena opintona. Tällöin he eivät valitse lisäopintoja valinnaisten opintojen valikosta. Näytön kuvaus Opiskelija tekee työpiirustusten ja työselityksen mukaista IV-kanaviston ja laitteiden asennustyötä. Hän suunnittelee mahdolliset vaihtoehtoiset kanavistojen kulkureitit sekä tekee tarvittavat osa- ja tarvikeluettelot. Opiskelija käyttää asiakirjoissa mainittuja materiaaleja, laitteita sekä osia. Hän käyttää asennus- ja kiinnitystöihin soveltuvia työmenetelmiä ja valitsee ja käyttää oikein tarvittavia työkaluja sekä suorittaa asennukset ja kiinnitykset hyväksyttyjen LVI-RYL (rakennusten yleiset laatuvaatimukset) -tapojen mukaisesti. Opiskelija viimeistelee työnsä siten, että se on laadullinen ja esteettisesti miellyttävä. Hän työskentelee työturvallisesti käyttäen tarvittavia suojavälineitä. Opiskelija arvioi työtään ja työsuoritustaan. Hän ratkaisee eteen tulevia ongelmatilanteita sekä joustavasti työskentelee ja kommunikoi muiden työmaalla olevien ihmisten kanssa. Näytön arvioitsijat täydentävät työn perustana olevan tiedon hallintaa suullisilla täydentävillä kysymyksillä, joilla selvitetään opiskelijan kokonaistietämystä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmistä sekä opiskelijan urakkalaskennan tietämystä. Kyselyllä saadaan vastauksia myös kommunikointi-, yhteistyö- ja asiakaslähtöiseen toimintaan. Esimerkkejä näytöistä Seuraavat esimerkit toimivat ideoinnin sekä suunnittelun malleina ja esimerkkeinä näyttötehtäviä valittaessa. Näyttö annetaan yhdestä esimerkin kaltaisesta tehtävästä.

21 Esimerkki 1. Kanaviston asennus normaaliin huonekorkeuteen. Kanavistossa tulee olla kanavanosia ja varusteita, kuten käyriä, muodonmuutoksia, säätöpeltejä, tarkastusluukkuja jne. Esimerkki 2. IV-koneen asennustyö konehuonekanavistoineen (yhteistyössä asentajan kanssa). Esimerkki 3. Pientalon IV-kanaviston ja laitteiston asennustyö tai kerrostalon huoneistokohtaisen IV-järjestelmän asennustyöt (usean opiskelijan työ). Näyttöympäristön kuvaus Näyttö annetaan uudisrakennus- tai saneeraustyömaalla työmaan normaaleissa työolosuhteissa. Näyttö voidaan myös antaa oppilaitoksen omalla työmaalla tai harjoitustyösalissa. Näytönantopaikka tulee käydä opiskelijan kanssa lävitse, jotta hän pystyy hallitsemaan työturvallisuuteen liittyvät toimet. Kaikkien työturvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden pitää olla toteutettuina asiallisesti työsuojeluohjeiden ja -määräysten mukaisesti. Ennen työtä on selvitettävä turvalliset kulkureitit esimerkiksi raaka-aine varastolle sekä työmaan turvallisuuteen liittyvät asiat. Jos työskentely tapahtuu telineillä (yleensä ilmastointiasennuksessa), on niiden turvallisuus tarkistettava ennen työn aloittamista. Jos työn aikana tehdään tulitöihin luokiteltuja tehtäviä, kuten laikkaleikkausta, on paikalla oltava tulityömääräysten mukainen alkusammutuskalusto sekä suojausmateriaalia. Tulitöitä tehdessään opiskelijalla tulee olla mukanaan voimassa oleva tulityökortti. Hänen tulee tarvittaessa aina käyttää henkilökohtaisia suojavälineitä, ja suojavälineiden tulee olla ehjät. Opiskelija noutaa tarvittavat materiaalit ja työvälineet, joiden tulee olla joko työpisteen läheisyydessä tai normaalisti saatavissa työmaan varastointipisteestä. Materiaalien siirtämiset tapahtuvat yhteistyössä toisten asentajien kanssa. Jos jokin työväline tai laite ei ole hänelle entuudestaan tuttu tai hän epäröi sen oikeaa käyttöä, on hänelle annettava käytönopastus laitteen käyttöön. Opiskelijan käyttöön on annettava yksi sarja näyttötehtäviin liittyviä piirustuksia sekä työselitys. Ilmastointiasennuksessa kanavat ja koneet ovat yleensä isoja ja painavia, joten näyttö voidaan suorittaa työparityöskentelynä. Tällöin näytönantajan tekemä työ on pystyttävä erittelemään. Työryhmätyöskentelyssä yhteistyötaitojen osuus arvioinnissa kasvaa.