Luontotieto vesistö Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmien laadinnassa Ekologiset yhteydet 7.3.2013
VELHO-hanke Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla (1.7.2010 30.06.2014) Paikallisten vesienhoitotoimenpiteiden tukeminen Toteutuskanavina Sataveden vesistöalueryhmät Omatoimisen vesistötarkkailun koulutus Vesienhoidon koulutuspäivät Ruoppauskoulutus Vesikasvien poisto Valmistellaan ruovikoiden korjuuseen ja hyödyntämiseen liittyvää uutta tukimuotoa Testataan ruo on käyttöä bioenergiana ja kartoitetaan mahdollisia korjuuketjuja 2
Mikä on hoito- ja käyttösuunnitelma (HKS)? Yleissuunnitelma, jonka tavoitteena on Alueen luontoarvojen turvaaminen Sovittaa yhteen luonnonsuojelun, virkistyskäytön ja alueen muun käytön tavoitteita VELHO ottaa huomioon valuma-alueelta tulevan kuormituksen ja vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset luonto- ja virkistyskäyttöarvoihin Ohjata alueen hoitoa ja käyttöä Ei ole juridisesti sitova Ohjaa toimintaa alueella seuraavat 15 vuotta Tehdään yhdessä suunnitteluryhmän kanssa > Osallistava suunnittelu 3
Hoito- ja käyttösuunnitelma kohteet? 9 kohdetta (4 Satakunnassa, 5 Varsinais-Suomessa) Natura-alueet ovat lintudirektiivi-, luontodirektiivikohteita tai molempia Kiskonjoen vesistö (SCI/SPA) Viurilanlahti (SPA, päällekkäin Vaisakon kanssa SCI) Paimionjokilaakso (SCI) Paimionlahti (SPA) Mustfinnträsket (SCI/SPA) Niemi-Itäjärvi (SPA, päällekkäin Siikaisten laitumien kanssa SCI) Inhottujärvi (SPA) Karvianjoen kosket (SCI) Pukanluoma (SCI) 12.03.13 4
12.03.13 5
Natura-alueiden luontoarvot Hoidon suunnittelun perusta linnusto (lintudirektiivi liite I:n lajit ja säännöllisesti muuttavat ja levähtävät lajit) luontodirektiivin luontotyypit luontodirektiivin II ja IV lajit uhanalaiset lajit sekä uhanalaiset luontotyypit 12.03.13 6
Laji- ja luontotyyppi-invetoinnit Mikä on riittävä tieto? Kaiken selvittäminen mahdotonta! Luontoselvitysten tieto tiettyyn hetkeen ja paikkaan sidottu, pieni häivähdys luonnossa tapahtuvista prosessista Natura-alueen suojeluperusteen mukaan (SPA/SCI) Natura-lomakkeen tiedot >>> päivitettävä aikaisemmat selvitykset ja tiedot, tietojen löytäminen joskus vaikeaa! aluetta ajateltava kokonaisena ja toimivana eliöverkostona, kytkeytyneisyys muiden alueiden välillä muiden vastaavien alueiden vertailut, mitä voisi olla? sattumatekijät 12.03.13 7
Luontotieto Lintuvedet: perinteisesti painotettu pesimälajistoa, vähemmälle ovat jääneet usein sulkivat, muuttavat, levähtävät ja ruokailevat lajit kaikki lajit, vain pelkkä arvolajisto? laskenta-aika runsas 6-8 kk, kustannustekijä laskennoissa arvioilta 1/3 lajistosta saattaa jäädä havainnoimatta pitkät ja säännölliset aikasarjat hyviä, lajisto ja määrät muuttuvat alati. Hyviä esimerkkejä Inhottujärvi ja Paimionlahti, huomioitu viiden viime vuoden laskentatulokset 12.03.13 8
Luontotieto SCI-alueet Natura-luontotyypit (21) (jokisuistot, luontaisesti runsasravinteiset järvet, Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit, pikkujoet ja purot, lähteet ja lähdesuot, merenrantaniityt, kosteat suurruohoniityt, runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt, kosteat suurruohoniityt, alavat niitetyt niityt, runsaslajiset jäkkiniityt, vuoristojen niitetyt niityt, hakamaat ja kaskilaitumet, vaihettumis- ja rantasuot, puustoiset suot, jalopuumetsät, luonnonmetsät, metsäluhdat, lehdot, raviini- ja rinnelehdot, tulvametsät) > vesiluontotyypeissä esiintyviä lajeja ei kartoitettu 12.03.13 9
Luontotieto Luontodirektiivi II ja IV:n lajit ja uhanalaiset lajit Tiedossa (jokihelmisimpukka, vuollejokisimpukka, nahkiaista, pikkunahkiaista, toutain, lohi, harjus, kivisimppu, täplälampikorento, lummelampikorento, meriuposkuoriainen, lepakot, saukko, euroopanmajava, liito-orava, pikkuapollo, isotorasammal) kartoitettu sudenkorennot ja viitasammakot, luontotyyppiselvitysten yhteydessä satunnaisesti kasvilajeja kaikkea ei voitu selvittää 12.03.13 10
Hoidon suunnittelu Natura-alueiden hoidon suunnittelu haastavaa miten eri luontoarvot arvotetaan keskenään? muu biologinen tieto mm. lintuvesillä ja muilla vesiluontotyypeillä: tarkemmat vesikasvillisuustiedot, pohjaeläimistö ja kalasto biologisen luontotiedon lisäksi tarvitaan kohteesta myös muuta luonnontieteellistä tietoa: vesien ja pohjan laatu, vesistön hydrologia ja morfologia, rakenteelliset muutokset, maaperä, topografia, pohjavesi, peltojen käyttötiedot, metsävaratiedot jne. aineistojen tulkinta monitieteellistä 12.03.13 11
Hoidon suunnittelun haasteet Kenelle hoito suunnitellaan? eri lajeilla erilaiset elinympäristövaatimukset monien lajien elinkiertoekologia tuntematonta lähtökohtana Natura-lomakkeen tiedot Mittakaava: - alueen koko >kaikki hyvä, vain osa siitä? >kohdentaminen> ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu koko rannikkoalueella - Natura-alueen lähialue, suojeluverkosto ympärillä 12.03.13 12
Hoidon suunnittelun haasteet Mittakaava - lajin kyky levittäytyä, paikallisuus vs. kosmopoliitti - heikko henkipaltto vai jätkä! Lainsäädäntö suojelualueiden säännöt, eri lait ja asetukset ja niiden tulkinta Hoitotoimenpiteiden vaikutusten seuranta Kuka toteuttaa? 12.03.13 13
Hoidon suunnittelun haasteet Aika alueen/kohteen aikaisempi tila, määrittämisen vaikeus aikaakselilla, mitä tavoitellaan? Toteuttaminen hoitotoimenpiteiden realistisuus: luonnonolot, kustannukset jne. monikäyttötavoitteet ja hyödyt huomioon 12.03.13 14
Kokemuksia suunnittelusta Yleissuunnittelun mittakaava: joskus liian pienipiirteistä, toisaalta pitäisi paremmin huomioida alueiden verkostot > kohdentaminen Aina ei riittävää tietoa tehdä päätöksiä hoidosta Tietojen saatavuus, käytettävyys, työkalut ja välineet Usein HKS:n lisätään iso joukko uusia inventointeja 12.03.13 15
Natura-suunnittelutyöstä vastaavat Koordinaattori Pasi Salmi p. 040 552 7487 Varsinais-Suomi: Satakunta: Suunnittelija Marjo Perkonoja Suunnittelija Virpi Karén p. 0400 329 626 p. 040 769 9021 Internet-sivut: www.ymparisto.fi/velho sähköposti: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi 12.03.13 16