Terveyskeskusten vuodeosastojen sekä kuntoutuksen toimintojen uudelleen järjestäminen

Terveyskeskusten vuodeosastojen sekä kuntoutuksen toimintojen uudelleen järjestäminen Länsi-Pohjan tulokset 11.5.2016 Lapin liiton Lapin Sote-Savotta hanke Synesa Solutions Oy

Hankkeen tavoite Lapin Sote Savotta hanke on Kestävää kasvua ja työtä ohjelmasta rahoitettava Euroopan aluekehitysrahaston hanke. Hanke on tilannut selvityksen terveyskeskusten vuodeosastotoiminnan sekä kuntoutuksen uudelleen organisoinnista. Tilatussa toimeksiannossa tarkasteltiin ja analysoitiin terveyskeskusten vuodeosasto- ja kuntoutustoimintaa Länsi-Pohjan viiden kunnan alueella (Tervola, Keminmaa, Kemi, Tornio sekä Ylitornio) Tavoitteena oli luoda nykyiselle toiminnalle uusia, vaihtoehtoisia malleja, joissa vastataan tarkoituksenmukaisesti erilaisiin asukkaiden tilapäisiin ympärivuorokautisiin lähipalvelutarpeisiin 2

Käytetty aineisto Toimintamallien kehittämisessä hyödynnettiin vuodeosastotoiminnasta kerättyä kattavaa osastojaksotietoa Tieto oli saatavilla kuntakohtaisesti kahden vuoden ajanjaksolta (2013-2014) Länsi-Pohjan kunnista tarkastelussa mukana olivat Kemi, Keminmaa, Tervola, Tornio ja Ylitornio Aineisto analysoitiin kahdessa eri vaiheessa Ensimmäisessä vaiheessa keskityttiin tarkastelemaan pitkäaikaisia vuodeosastojaksoja (yli 3 kuukautta) sekä palvelunkäyttöä ennen ja jälkeen pitkäaikaista vuodeosastojaksoa Toisessa vaiheessa osastojakso jaettiin akuuttiin ja ns. pitkäkestoiseen jaksoon 3

Hankkeen toteutus - työpajatyöskentely Työpajatyöskentelyn tavoitteena oli osallistujia aktivoiden muodostaa erilaisia toimintamalleja tarvittavine kriteereineen ja määritteineen Työpajoja järjestettiin kaksi Ensimmäisessä työpajassa lähdettiin pohtimaan erilaisia toimintamalleja. Taustamateriaalina käytettiin analyyseja pitkäaikaisista vuodeosastojaksoista (yli 3 kuukautta) sekä palvelunkäytöstä ennen ja jälkeen pitkäaikaisen vuodeosastojakson 4

Hankkeen toteutus - työpajatyöskentely Toisessa työpajassa pureuduttiin tarkemmin koko osastojaksoon. Aineiston pohjalta tehtiin jako akuuttiin ja pitkäkestoiseen vuodeosastojaksoon. Molempien osalta määritettiin seuraavat asiakokonaisuudet mistä potilaat olivat saapuneet vuodeosastolle kuinka kauan osastojakso oli kestänyt mikä oli ollut hoivan tarve tullessa millä diagnoosilla potilas oli vuodeosastolle saapunut mikä oli hoivan tarve lähtiessä mihin potilas oli ohjattu jatkohoitoon 5

Työpaja 1 Ensimmäisessä työpajassa tarkastelunäkökulmaksi otettiin pitkäaikaissairaat Jokaisen vuodeosaston osalta on pitkäaikainen vuodeosastojakso määritelty ylimmän kvartaalin perusteella. Ylimmän kvartaalin raja-arvot: Kemi-Sauvonsaari 12 vrk Keminmaa 14 vrk Tervola 8 vrk Tornio 10 vrk Ylitornio 10 vrk Lisäksi vähintään 3 kk kestänyttä vuodeosastojaksoa edeltävät ja seuranneet tapahtumat 6

Työpaja 1 Palvelukäytön tarkastelu ennen ja jälkeen osastojakson 7

Työpaja 2 Toisessa työpajassa tarkasteltiin koko vuodeosastojaksoa. Asiakkaat profiloitiin akuutti- tai pitkäaikaishoitoa vaativiin Useita eri akuuttijaksomääritteitä (3 vrk, 5 vrk,14 vrk) Mistä tullut (saapumispaikka) Minne mennyt (jatkohoitopaikka) Hoivan tarve tullessa ja lähtiessä Diagnoositieto 8

Työpaja 2 Toimintamallien visuaalinen ja laskennallinen määrittely 9

Toimintamallit ja niiden laskennallinen analyysi Työpajan tulosten perusteella kehitettiin kahdeksan vaihtoehtoista toimintamallia Jokaisen mallin osalta tarkastelun lähtökohtana oli määrittää nykyisten tk-vuodeosastojaksojen toteuttaminen vaihtoehtoisissa toimintaympäristöissä sekä vaihtoehtoisten palvelujen piirissä Eri mallien analysointi ja vertailu tehtiin simulointia hyödyntäen Simulointi on tilastomenetelmä, joka mahdollistaa hyvin tarkkaan asiakasohjautuvuusperiaatteiden ja toiminnan lainalaisuuksien määrittämisen sekä hyödyntää kerättyä tietoa nykytoiminnasta lähtötietonaan 10

Toimintamallit ja niiden laskennallinen analyysi Jokaisessa toimintamallisimuloinnissa määritettiin alueellinen, toiminnallinen rakenne sekä jokaiselle määritetylle yksikölle hoidon ja kuntoutuksen periaatteet Alueellisella ja toiminnallisella rakenteella tarkoitetaan eri toimintojen ja palvelujen sijoittumista eri kuntiin ja hoidon sekä kuntoutuksen periaatteilla miten sinne ohjautuu potilaita, kuinka kauan he yksikössä ovat hoidettavana ja/tai kuntoutettavana sekä mihin he sieltä ohjautuvat Tämän lisäksi jokaisessa vaihtoehtoisessa mallissa luotiin hoidon ja kuntoutuksen periaatteet erikseen akuuteille potilaille sekä niin sanotuille pitkäaikaispotilaille 11

Toimintamallit ja niiden laskennallinen analyysi Akuuttipotilaan määrityksessä käytettiin luokitteluperusteena jakson kestoa sekä diagnoositietoa Akuuttijakson kestoiksi määriteltiin pääsääntöisesti 10 vrk mutta yhdessä mallissa akuuttijakson kestona käytettiin 5 vuorokautta Tästä ryhmästä eriytettiin pitkäaikaispotilaiksi vielä ne, jotka taustamuuttujien peusteella selvästi tarvisivat pidempiaikaisempaa hoitoa Pitkäaikaispotilaiksi luokiteltiin puolestaan ne potilaat, joiden hoitojakson kesto oli pidempi kuin akuuttijakso sekä he jotka taustamuuttujien osalta vaativat pidempiaikaisempaa hoitoa 12

Toimintamallit ja niiden laskennallinen analyysi Jokaiseen malliin sisällytettiin myös tieto siitä kuinka suuri osuus potilaista ohjautui eri yksiköihin ja palvelujen piiriin Jokaiselle yksikölle määriteltiin myös jakson kesto tilastollisena määritteenä sekä päivähinta jokaisen palvelukokonaisuuden osalta Akuuttiyksiköille laskettiin jakson kesto kuntakohtaisesti suoritetusta datasta Keston ylärajan käytettiin pääasiassa 10 vuorokautta, lukuunottamatta yhtä skenaariota, jossa kestoksi määriteltiin 5 vuorokautta Akuutin jakson kestossa oli havaitavissa jonkin verran kuntakohtaista vaihtelua 13

Toimintamallit ja niiden laskennallinen analyysi Osassa kunnista vuodeosastojaksot painottuivat selkeästi 0-5 vuorokauden välille ja osassa puolestaan vuodeosastojaksot jakautuivat 0-10 vuorokauden välille Alueellisen kuntoutusyksikön hoito-/ kuntoutusjakson keston määrityksessä käytettiin hyväksi aiempaa tutkimustietoa sekä lonkkapotilaiden että AVH-potilaiden hoitojaksojen kestoista Keskimääräisen hoitojakson kestoksi muodostui 5-6 viikkoa Kotiutusyksiköiden osalta hyödynnettiin vertailutietoa muiden alueiden osalta Kotiutusyksikön jakson kestoksi määritettiin tämän tiedon perusteella 1-14 vuorokautta, jossa jokainen päivä oli yhtä todennäköinen 14

Toimintamallit ja niiden laskennallinen analyysi Kotihoidon osalta kotiympäristössä tapahtuvan, palveluin tuetun hoidon ja kuntoutuksen hoitojakson keskimääräiseksi kestoksi muodostui niin ikään 5-6 viikkoa Kotisairaalatoiminnan osalta jakson kesto oli keskimäärin noin 4 viikkoa Kustannusten osalta määritteet tehtiin kunnista saatujen kuntalaskutushintojen perusteella (kotisairaala, kotisairaanhoito, kotipalvelu, vuodeosasto, palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, lyhytaikainen palveluasuminen/ intervallihoito) Käytössä oli osin käyntihinnat ja osin päivähinnat 15

Toimintamallit ja niiden laskennallinen analyysi Käytettävistä kuntalaskutushinnoista määritettiin malliin jokaiselle palvelulle ja yksikölle arvioitu päivähinta Osittain puutteellisten tietojen vuoksi hinnoista on muodostettu keskiarvohintoja Alueellisen kuntoutusyksikön (Saarenvire) osalta hintana on käytetty keskiarvollista vuodeosastohintaa Kotiutusyksikön hintana on puolestaan käytetty intervallihoidon hintaa Kotikuntoutuksen osalta hinta määritettiin kotisairaanhoidon hinnan perusteella keskiarvona 16

Toimintamallit ja niiden laskennallinen analyysi Kotisairaalan ja kotisairaanhoidon osalta on ensin määritetty viikottaiset ja päivittäiset käyntimäärät pääasiallisesti käytössä olleen aineiston avulla Kotisairaalan ja kotisairaanhoidon laskentaperiaatteet olivat seraavat: Kotisairaala, kaksi erilaista hinta-arviota 1-3 kotisairaalakäyntiä päivässä yksi kotisairaalakäynti päivässä ja tämän lisäksi 0-3 kotipalvelukäyntiä päivässä Kotisairaanhoito: 1-2 kotisairaanhoidon käyntiä viikossa sekä lisäksi 1-3 kotipalvelun käyntiä aineiston perusteella 17

Toimintamallit ja niiden laskennallinen analyysi Tämän jälkeen on määritetty hinta käytettävissä olleiden kotisairaalan sekä kotihoidon käyntihintojen perusteella Toimintojen keskittyessä kaikkiin kuntiin, on hintoina käytetty viimeisintä kuntahintaa. Toimintojen keskittyessä vain osaan kunnista, hintoina on käytetty keskiarvohintaa 18

Toimintamallien perusperiaatteet Jokaisessa vaihtoehtoisessa, uudessa toimintamallissa perusperiaatteena on hoitaa ja kuntouttaa potilas suositusten mukaisesti sekä määrittäen jokaiselle potilaalle oikea jatkohoitopaikka mahdollisimman nopeasti Tämä eliminoi turhat pitkät makuutukset ja osastojaksot Lisäksi, kun potilas ohjataan jo heti aluksi terveydentilan ja kuntoutustarpeen mukaisesti oikeaan palvelun piiriin ja oikeaan ympäristöön on hoito myös toteutettavissa kustannustehokkaammin kuin vuodeosastolla Tästä syntyvät eri toimintamallien kustannussäästöt 19

Toimintamalli 1 Tässä toimintamallissa alueellisella kuntoutusyksiköllä on vahva rooli Alueellisella kuntoutusyksiköllä on vastuullaan kuntoutustoiminnan koordinointi Kuntoutusosaamisen lisäksi alueellisella yksiköllä on myös lääketieteellinen osaaminen Käytännössä tämä tarkoittaa potilasohjauksen kannalta tilannetta, jossa elektiiviset lonkka-, polvi- sekä selkäpotilaat, traumapotilaat, aivohalvauspotilaat sekä neurologiset potilaat (joilla toipuminen odotettavissa) ohjautuvat tähän yksikköön suoraan erikoissairaanhoidosta 20

Toimintamalli 1 Vahvan alueellisen, keskitetyn kuntoutuksen lisäksi jokaisessa kunnassa on oma akuuttivuodeosasto, jonka yhteydessä on myös kotiutuspaikat Akuutin osastojakson maksimikestoksi on määritetty 10 vuorokautta, jonka jälkeen potilas ohjataan jatkohoitoon potilaan tarpeiden mukaisesti Kunnissa myös vahva, aktivoivan otteen kotihoito 21

Toimintamalli 1 Perustuen aineiston saapumismääritteihin, diagnoosiin, jatkohoitopaikkaan sekä muihin aineiston taustamuuttujiin nykyiset vuodeosastopotilaat ohjautuivat nykyisessä mallissa seuraavasti: Akuuteille vuodeosastoille ohjautuu 79% potilaista (Tervola 6%, Keminmaa 7%, Kemi 26%, Tornio 31%, Ylitornio 10%) Kotiutusyksiköihin ohjautuu 21 % akuuteista potilaista (Tervola 1,5%, Keminmaa 2%, Kemi 7%, Tornio 8%, Ylitornio 2,5%) Analyysien perusteella tämä ryhmä saapuu tk-vuodeosastolle suoraan sairaalasta ja viipyy ainoastaan 0-2 vuorokautta. Tämä indikoi sitä, että nämä potilaat käytännössä kotiutuvat tkvuodeosaston kautta. 22

Toimintamalli 1 Pitkäaikaispotilaat ohjautuvat suurimmaksi osaksi alueelliseen kuntoutusyksikköön (51%) Loput ohjautuvat kotihoitoon (43%) sekä kotisairaalan puuttuessa, saamaan lääketieteellistä hoitoa vuodeosastolle (6%) 23

Toimintamalli 2 Vahvan alueellisen, keskitetyn kuntoutuksen lisäksi ainoastaan Kemissä on akuuttivuodeosasto, jonka yhteydessä on myös kotiutuspaikat Akuutin osastojakson maksimikestoksi on määritetty 10 vuorokautta, jonka jälkeen potilas ohjataan jatkohoitoon potilaan tarpeiden mukaisesti Kunnissa myös vahva, aktivoivan otteen kotihoito Tämän lisäksi jokaisessa kunnassa on toimiva kotisairaala, jolloin myös lääketieteellinen hoito voidaan tarjota asiakkaalle kotiympäristöön 25

Toimintamalli 2 Perustuen aineiston saapumismääritteihin, diagnoosiin, jatkohoitopaikkaan sekä muihin aineiston taustamuuttujiin nykyiset vuodeosastopotilaat ohjautuivat nykyisessä mallissa seuraavasti: Akuuteille vuodeosastoille ohjautuu 79% potilaista (Kemi) Kotiutusyksiköihin ohjautuu 21 % akuuteista potilaista (Kemi) Pitkäaikaispotilaat ohjautuvat suurimmaksi osaksi alueelliseen kuntoutusyksikköön (51%) Loput potilaat sijoittuvat sekä kotisairaalaan (27%) että kotihoitoon (22%) 26

Toimintamalli 3 Tässä toimintamallissa alueellisella kuntoutusyksiköllä on alueellisen kuntoutustoiminnan ohella kuntoutustoiminnan koordinointi sekä koulutus vastuullaan Alueelliseen kuntoutusyksikköön ei siis sijoitu lääketieteellistä osaamista Mallissa ei myöskään ole kotisairaalatoimintaa, joten pääsääntöisesti lääketieteellistä hoitoa tarvitsevat potilaat käyvät ensin vuodeosastolla ja siirtyvät sen jälkeen kuntoutukseen alueelliseen kuntoutusyksikköön tai kotiin 27

Toimintamalli 3 Keskitetyn kuntoutuksen lisäksi kolmessa kunnassa on oma akuuttivuodeosasto, jonka yhteydessä on myös kotiutuspaikat Tervola, Kemi ja Ylitornio Akuutin osastojakson maksimikestoksi on määritetty 10 vuorokautta Kunnissa myös vahva, aktivoivan otteen kotihoito Perustuen aineiston saapumismääritteihin, diagnoosiin, jatkohoitopaikkaan sekä muihin aineiston taustamuuttujiin akuuteille vuodeosastoille ohjautuu 79% potilaista (Tervola 13%, Kemi 56%, Ylitornio 10%) 28

Toimintamalli 3 Kotiutusyksiköihin ohjautuu 21 % akuuteista potilaista (Tervola 3%, Kemi 7%, Ylitornio 11%) Pitkäaikaispotilaat ohjautuvat suurimmaksi osaksi alueelliseen kuntoutusyksikköön (51%) mutta vasta vuodeosaston kautta (Tervola 8%, Kemi 17%, Ylitornio 26%) Tämän lisäksi suoraan vuodeosastolle ohjautuu akuuttijaksopotilaita 6% Kotihoitoon tässä mallissa ohjautuu 44% potilaista 29

Toimintamalli 4 Vahvan alueellisen, keskitetyn kuntoutuksen lisäksi ainoastaan Kemissä on akuuttivuodeosasto, jonka yhteydessä on myös kotiutuspaikat Akuutin osastojakson maksimikestoksi on määritetty ainoastaan 5 vuorokautta Kotiutuspaikat tässä mallissa sijaitsevat jokaisessa kunnassa Kunnissa vahva, aktivoivan otteen kotihoito Tämän lisäksi jokaisessa kunnassa on toimiva kotisairaala, jolloin myös lääketieteellinen hoito voidaan tarjota asiakkaalle kotiympäristöön 31

Toimintamalli 4 Perustuen aineiston saapumismääritteihin, diagnoosiin, jatkohoitopaikkaan sekä muihin aineiston taustamuuttujiin akuuteille vuodeosastoille ohjautuu 79% potilaista Tässä tapauksessa kaikki akuutit vuodeosastojaksot sijoittuvat Kemin akuutille vuodeosastolle Pieni osa vuodeosastopotilaista kotiutuu kotiutusyksikön kautta (noin 3%) Kotiutusyksiköihin ohjautuu 21 % akuuteista potilaista (Kemi 7%, Keminmaa 2%, Tervola 1,5%, Tornio 8%, Ylitornio 2,5%) Pitkäaikaispotilaat ohjautuvat suurimmaksi osaksi alueelliseen kuntoutusyksikköön (51%) Loput potilaat sijoittuvat sekä kotisairaalaan (27%) että kotihoitoon (22%) 32

Toimintamalli 5 Vahvan alueellisen, keskitetyn kuntoutuksen lisäksi Kemissä ja Torniossa on akuuttivuodeosasto, jonka yhteydessä ovat myös kotiutuspaikat Akuutin osastojakson maksimikestoksi on määritetty 10 vuorokautta, jonka jälkeen potilas ohjataan jatkohoitoon potilaan tarpeiden mukaisesti Kunnissa vahva, aktivoivan otteen kotihoito Tämän lisäksi jokaisessa kunnassa on toimiva kotisairaala, jolloin myös lääketieteellinen hoito voidaan tarjota asiakkaalle kotiympäristöön 34

Toimintamalli 5 Perustuen aineiston saapumismääritteihin, diagnoosiin, jatkohoitopaikkaan sekä muihin aineiston taustamuuttujiin akuuteille vuodeosastoille ohjautuu 79% potilaista (Kemi 33%, Tornio 46%) Pitkäaikaispotilaat ohjautuvat suurimmaksi osaksi alueelliseen kuntoutusyksikköön (51%) Loput ohjautuvat kotihoitoon (22%) sekä kotisairaalan (27%) 35

Toimintamalli 6 Vahvan alueellisen, keskitetyn kuntoutuksen lisäksi sekä Kemissä että Torniossa omat akuuttivuodeosastot, jonka yhteydessä ovat myös kotiutuspaikat Akuutin osastojakson maksimikestoksi on määritetty 10 vuorokautta, jonka jälkeen potilas ohjataan jatkohoitoon potilaan tarpeiden mukaisesti Kunnissa myös vahva, aktivoivan otteen kotihoito Perustuen aineiston saapumismääritteihin, diagnoosiin, jatkohoitopaikkaan sekä muihin aineiston taustamuuttujiin akuuteille vuodeosastoille ohjautuu 79% potilaista (Kemi 33%, Tornio 46%) 37

Toimintamalli 6 Kotiutusyksiköihin ohjautuu 21 % akuuteista potilaista (Kemi 9%, Tornio 12%) Pitkäaikaispotilaat ohjautuvat suurimmaksi osaksi alueelliseen kuntoutusyksikköön (51%) Loput ohjautuvat kotihoitoon (43%) sekä kotisairaalan puuttuessa, saamaan lääketieteellistä hoitoa vuodeosastolle (6%) 38

Toimintamalli 7 Vahvan alueellisen, keskitetyn kuntoutuksen lisäksi Kemissä, Tervolassa ja Ylitorniossa on omat akuuttivuodeosastot, joiden yhteydessä ovat myös kotiutuspaikat Akuutin osastojakson maksimikestoksi on määritetty 10 vuorokautta, jonka jälkeen potilas ohjataan jatkohoitoon potilaan tarpeiden mukaisesti Kunnissa vahva, aktivoivan otteen kotihoito Tämän lisäksi jokaisessa kunnassa on toimiva kotisairaala, jolloin myös lääketieteellinen hoito voidaan tarjota asiakkaalle kotiympäristöön 40

Toimintamalli 7 Erillisiä kotiutuspaikkoja mallissa ei ole vaan jokaisessa kunnassa on vahva, toimiva kotikuntoutus Tämä tarkoittaa niiden potilaiden ohjaamista suoraan kotiympäristöön kuntoutumaan, jotka muuten ohjautuisivat kotiutusyksikköön Tämän lisäksi osa alueellisen kuntoutusyksikön potilaista on mahdollista kuntouttaa kotona Myös osa kotihoidon potilaista hyötyvät kotikuntoutuksesta ja ohjataan kotikuntoutukseen 41

Toimintamalli 7 Perustuen aineiston saapumismääritteihin, diagnoosiin, jatkohoitopaikkaan sekä muihin aineiston taustamuuttujiin akuuteille vuodeosastoille ohjautuu 79% potilaista (Tervola 13%, Kemi 56%, Ylitornio 10%) Kotiutusyksiköihin ohjautui aiemmissa malleissa 21 % akuuteista potilaista (Tervola 3%, Kemi 7%, Ylitornio 11%) Nyt nämä potilaat kotiutetaan suoraan kotiin saamaan jatkokuntoutusta kotikuntoutuksen turvin Pitkäaikaispotilaista ohjautui aiemmin suurin osa alueelliseen kuntoutusyksikköön (51%) Tässä mallissa noin 10% ohjautuu kotikuntoutukseen 42

Toimintamalli 7 Kotihoidon potilaista hieman vajaa 10% sijoittuu kotikuntoutuksen piiriin ja 12% kotihoidon piiriin Loput potilaat sijoittuvat kotisairaalaan (27%) 43

Toimintamalli 8 Vahvan alueellisen, keskitetyn kuntoutuksen lisäksi Kemissä ja Torniossa on akuuttivuodeosasto sekä Tervolassa ja Ylitorniossa akuuttivuodeosastot, joiden yhteydessä myös kotiutuspaikat Akuutin osastojakson maksimikestoksi on määritetty 10 vuorokautta, jonka jälkeen potilas ohjataan jatkohoitoon potilaan tarpeiden mukaisesti Kotiutuspaikkojen puuttuessa Kemissä ja Torniossa, kotiutetaan potilaat näissä kunnissa pääasiassa kotihoidon piiriin Keminmaalla on toimiva kotikuntoutus, joten siellä potilaat kotiutetaan kotikuntoutuksen turvin 45

Toimintamalli 8 Tämän lisäksi jokaisessa kunnassa toimii kotisairaala Perustuen aineiston saapumismääritteihin, diagnoosiin, jatkohoitopaikkaan sekä muihin aineiston taustamuuttujiin akuuteille vuodeosastoille ohjautuu 79% potilaista (Tervola 5,5%, Kemi 33%, Tornio 31%, Ylitornio 9,5%) Kotiutusyksiköihin sekä kotihoidon ja kotikuntoutuksen piiriin ohjautuu 21% akuuteista potilaista Kotiutusyksiköihin Tervolaan ja Ylitornioon ohjautuu hieman runsas 4%, Kemin-maan kotikuntoutukseen hieman vajaa 2% ja kotihoidon piiriin Kemiin ja Tornioon noin 15% (Kemi 7% ja Tornio 8%) 46

Toimintamalli 8 Pitkäaikaispotilaat ohjautuvat suurimmaksi osaksi alueelliseen kuntoutusyksikköön (hieman runsas 50%) Loput ohjautuvat kotihoitoon (hieman runsas 20%), kotisairaalaan (hieman runsas 27%) sekä Keminmaan kotikuntoutukseen (noin 2,5%) 47

Tulokset Eri toimintamallien vaikutuksia on tarkasteltu sekä analysoitu Kustannusten, sairaansijojen määrän sekä eri palveluissa samanaikaisesti hoidossa/kuntoutuksessa olevien potilaiden näkökulmista Vertailukohtana kustannusten osalta on kahden vuoden seurantajakson vuodeosastohoidon kustannukset koko Länsi- Pohjan alueella (pl. Simo) Kahden vuoden seurantajakson aikana hoitopäiviä oli yhteensä 303 848, joista pisin yksittäinen jakso oli liki 3300 päivää Kustannuksia näistä kertyi kaiken kaikkiaan noin 53 miljoonaa euroa 48

Tulokset Sairaansijojen osalta lähtökohtana käytettiin nykyisten vuodeosastopaikkojen määrää eri kunnissa Sairaansijojen kokonaismäärä oli vuodeosastopaikkojen osalta 214 (Tervola 20, Keminmaa 28, Kemi 68, Tornio 60, Ylitornio 38) Tämän lisäksi Saarenvireessä oli 34 asiakaspaikkaa Kokonaispaikkamäärä oli näin ollen 248 49

Tulokset kustannukset toimintamallissa 1 Toimintamallivaihtoehdossa 1 kokonaiskustannukset olisivat suuruudeltaan n. 25,5 miljoonaa euroa Kustannusten jakautuminen Alueellinen kuntoutusyksikkö: 9,8 miljoonaa euroa Vuodeosastohoito: 4,7 miljoonaa euroa Kotiutusyksiköt: 0,83 miljoonaa euroa Kotihoito: 10,2 miljoonaa euroa Säästöpotentiaali 52 % 50

Tulokset kustannukset toimintamallissa 2 Toimintamallivaihtoehdossa 2 kokonaiskustannukset olisivat suuruudeltaan n. 28,7 miljoonaa euroa Kustannusten jakautuminen Alueellinen kuntoutusyksikkö: 9,8 miljoonaa euroa Vuodeosastohoito: 4,3 miljoonaa euroa Kotiutusyksiköt: 0,83 miljoonaa euroa Kotihoito: 5 miljoonaa euroa Kotisairaala: 7,3 miljoonaa euroa Säästöpotentiaali 46 % 51

Tulokset kustannukset toimintamallissa 2 Kotisairaalan hinnoittelumääritteiden muuttuessa (ks. luku 2.3) kokonaiskustannukset olisivat puolestaan 27,2 miljoonaa euroa ja kustannussäästö noin 49 prosenttia 52

Tulokset kustannukset toimintamallissa 3 Toimintamallivaihtoehdossa 3 kokonaiskustannukset olisivat suuruudeltaan n. 27,8 miljoona euroa Kustannusten jakautuminen Alueellinen kuntoutusyksikkö: 9,8 miljoonaa euroa Vuodeosastohoito: 7,1 miljoonaa euroa Kotiutusyksiköt: 0,83 miljoonaa euroa Kotihoito: 10,1 miljoonaa euroa Säästöpotentiaali 47 % 53

Tulokset kustannukset toimintamallissa 4 Toimintamallivaihtoehdossa 4 kokonaiskustannukset olisivat suuruudeltaan n. 26,4 miljoona euroa Kustannusten jakautuminen Alueellinen kuntoutusyksikkö: 9,8 miljoonaa euroa Vuodeosastohoito: 3,4 miljoonaa euroa Kotiutusyksiköt: 0,83 miljoonaa euroa Kotihoito: 5 miljoonaa euroa Kotisairaala: 7,4 miljoonaa euroa Säästöpotentiaali 50 % 54

Tulokset kustannukset toimintamallissa 4 Toisella kotisairaalan hinnoitteluperiaatteella (ks. luku 2.3) kokonaiskustannukset mallissa olivat 27,8 miljoonaa euroa ja kustannussäästöä tulisi nykyiseen tilanteeseen verrattuna 47,5 prosenttia 55

Tulokset kustannukset toimintamallissa 5 Toimintamallivaihtoehdossa 5 kokonaiskustannukset olisivat suuruudeltaan n. 28,9 miljoona euroa Kustannusten jakautuminen Alueellinen kuntoutusyksikkö: 9,8 miljoonaa euroa Vuodeosastohoito: 4,5 miljoonaa euroa Kotiutusyksiköt: 1,5 miljoonaa euroa Kotihoito: 5 miljoonaa euroa Kotisairaala: 7,2 miljoonaa euroa Säästöpotentiaali 45 % 56

Tulokset kustannukset toimintamallissa 5 Kotisairaalan eri hinnoittelua käytettäessä mallin kokonaiskustannukset olivat taasen n. 28 miljoonaa euroa, jolloin kustannussäästö nykytilanteeseen nähden olisi n. 47 prosenttia 57

Tulokset kustannukset toimintamallissa 6 Toimintamallivaihtoehdossa 6 kokonaiskustannukset olisivat suuruudeltaan n. 25,5 miljoona euroa Kustannusten jakautuminen Alueellinen kuntoutusyksikkö: 9,8 miljoonaa euroa Vuodeosastohoito: 4,5 miljoonaa euroa Kotiutusyksiköt: 0,83 miljoonaa euroa Kotihoito: 10,3 miljoonaa euroa Säästöpotentiaali 52 % 58

Tulokset kustannukset toimintamallissa 7 Toimintamallivaihtoehdossa 7 kokonaiskustannukset olisivat suuruudeltaan n. 27 miljoona euroa Kustannusten jakautuminen Alueellinen kuntoutusyksikkö: 7,6 miljoonaa euroa Vuodeosastohoito: 4,5 miljoonaa euroa Kotihoito: 2,7 miljoonaa euroa Kotisairaala: 7,3 miljoonaa euroa Kotikuntoutus: 4,9 miljoonaa euroa Säästöpotentiaali 49 % 59

Tulokset kustannukset toimintamallissa 8 Toimintamallivaihtoehdossa 8 kokonaiskustannukset olisivat suuruudeltaan n. 28 miljoona euroa Kustannusten jakautuminen Alueellinen kuntoutusyksikkö: 9,8 miljoonaa euroa Vuodeosastohoito: 4,6 miljoonaa euroa Kotiutusyksiköt: 0,15 miljoonaa euroa Kotihoito: 4,5 miljoonaa euroa Kotisairaala: 8,5 miljoonaa euroa Kotikuntoutus: 0,4 miljoonaa euroa Säästöpotentiaali 47,2 % 60

Tulokset vuodepaikkamuutokset Vuodepaikkamuutokset verrattuna nykyisiin sairaansijamääriin on laskettu kahdella eri tavalla Ensimmäinen niistä käsittää muutoksen laskemisen keskimääräisenä sairaansijatarpeena. Keskimääräisellä sairaansijatarpeella tarkoitetaan keskimääräistä samanaikaisesti vuodeosastohoidossa olleiden potilaiden määrää tarkasteluajanjaksolla Toisessa tarkastelutavassa vuodepaikkamuutos suhteessa nykytilaan on laskettu huomioiden maksimikysyntä. Maksimikysynnällä tarkoitetaan ajanhetkeä, jolloin vuodeosastolla on ollut eniten samanaikaisia potilaita kahden vuoden ajanjaksolla (ruuhkahuippu) 61

Tulokset vuodepaikkamuutokset Sairaansijojen määrän muutos suhteessa nykytilaan (keskimääräinen sairaansijatarve) Toimintamalli Sairaansijojen muutos 1-133 2-129,5 3-130,5 4-140 5-135 6-125,5 7-161 8-140 62

Tulokset vuodepaikkamuutokset Sairaansijojen määrän muutos suhteessa nykytilaan (maksimikuormitus) Toimintamalli Sairaansijojen muutos 1-22 2-83 3-64 4-81 5-59 6-59 7-108 8-77 63

Tulokset kotihoidon uudet asiakkaat Tarkastelu tehtiin vertaamalla vuodeosastolle tulleita jo valmiiksi kotihoidon piirissä ollutta asiakasryhmää niihin, joiden ensisijainen sijoituspaikka vuodeosastolta oli kotihoito Uusien syntyvien asiakkuuksien määrä on selkeästi pienin toimintamallissa 7, johtuen vahvasta kotikuntoutuksesta, jolloin suuri osa kotihoidon asiakkaista hyötyy myös monialaisesta kotikuntoutuksesta. Suurin uusien syntyvien asiakkuuksien määrä on toimitamalleissa 1 ja 6, joissa ei ole kotikuntoutusta eikä kotisairaalatoimintaa Toimintamalli Uusien asiakkaiden määrä 1 367 2 180 3 362 4 180 5 180 6 367 7 96 8 161 64

Tulokset samanaikaiset asiakkaat kotihoidossa Uusien syntyvien asiakkuuksien lisäksi kotihoidon tulevaisuuden toimintaa arvioitiin samanaikaisesti kotihoidossa kuntoutusjaksoa suorittavien määrän osalta Tarkastelua on suoritettu sekä alueen keskimääräiseen kysyntään että suurimpaan kysyntähetkeen perustuen Eniten samanaikaisesti kuntoutusjaksoa kotihoidossa suorittavien määrä on suurin toimintamalleissa 1, 3 ja 6 Pienin potilasmäärä on puolestaan toimintamallissa 7, jossa kotikuntoutus on erittäin vahvana esillä Toimintamalli Suurin kysynnän hetki Potilaita keskimäärin kotihoidon kuntoutusjaksolla 1 261 169 2 136 81,5 3 273 164 4 136 82 5 136 81 6 260 169 7 85 44,5 8 129 72,5 65

Tulokset samanaikaiset asiakkaat kotisairaalassa Niiden toimintamallien osalta, joihin oli sisällytetty kotisairaala, laskettiin samanaikaisesti kotisairaalassa hoitoa saaneiden potilaiden keskimäärä tarkasteluajanjak-son aikana Näiden asiakkaiden osalta on määritetty hoidon tarpeeksi 1-3 kotisairaalakäyntiä tai 1 kotisairaalakäynti sekä 0-3 kotipalvelukäyntiä potilasta kohden päivässä Henkilöresurssien lisäystarve tarpeeseen peilaten on arviolta noin 25-30 hoitajaa sekä 2-3 lääkäriä Arvio perustuu Keravalla tehtyyn laskelmaan, jossa 10 potilasta kohden arvioitiin tarvittavan 6 hoitajaa sekä osaaikainen lääkäri Toimintamalli Maksimi Keskiarvo 2 95 53,5 4 95 53,5 5 95 53,5 7 95 53,5 8 95 53,5 66

Tulokset samanaikaiset asiakkaat kotikuntoutuksessa Kotikuntoutuksen osalta varsinaisen vuodeosastojakson sijoittumista kotikuntoutuksen piiriin tarkasteltiin toimintamalleissa 7 ja 8 Toimintamallissa 7 kotikuntoutusta oli jokaisessa kunnassa. Tässä toimintamallissa samanaikaisesti kotikuntoutuksessa olleiden potilaiden määrä oli alueellisesti keskimäärin 85,5. Suurimpana ruuhkahetkenä samanaikaisesti kotikuntoutusta saaneita oli 141 Toimintamallissa 8 kotikuntoustusta oli ainoastaan Keminmaalla Samanaikaisesti kotikuntoutuksessa olleiden määrä Keminmaalla tarkasteluajanjakson aikana oli keskimäärin 7 ja suurimpana kysynnän hetkenä 15 67

Tulokset samanaikaiset asiakkaat kotikuntoutuksessa Boråsin mallissa fysioterapeutti-toimintaterapeutti työpareja on 100 000 asukasta kohti 26 Eksotessa tällä hetkellä työpareja on 7-8 ja tavoitteena on saada määrä tuplattua Länsi-Pohjan alueella asukkaita on tällä hetkellä 63 603 Tämä tarkoittaisi Boråsin mallin mukaisesti noin 16 työparia Eksoten tavoitemallin mukaisesti vastaava resursointi olisi noin 9,5 työparia 68

Tulosten luotettavuus Tuloksia arvioidessa on tärkeää huomioida, että eri toimintamallit ja niiden määritteet ovat tehty työpajoissa esille nousseiden näkemyksien perusteella Kustannus- ja toimintaluokitteluissa on hyödynnetty aineistoa soveltuvin osin mutta monissa kohdissa on jouduttu tyytymään keskiarvoihin sekä arvioihin oikeasta laskentaperiaatteesta Tulokset ovat siis suuntaa-antavia eivätkä välttämättä tarjoa täysin tarkkaa tulosta saatavista vaikutuksista Vertailtaessa eri toimintamalleja toisiinsa ovat keskinäiset erot kuitenkin suhteellisen tarkan informaation tarjoavia 69